Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta?
|
|
- Ida Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 38. Valtakunnallisten kuntoutuspäivien puheenvuoroja Kaisu Pitkälä ja Minna Raivio Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Muistisairaudet kuntoutuksen haasteena Muistisairaudet ovat ikääntyneiden merkittävin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta aiheuttava sairausryhmä (Alzheimer s Association 2010). Ne yleistyvät väestön vanhenemisen myötä, ja koskettavat siksi erityisesti hyvin iäkkäitä, monisairaita ja hauraita ihmisiä. Muistisairaudet ovat ikääntyneillä tärkein sairausryhmä, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, avuntarpeeseen ja laitoshoitoon. Siksi ne ovat eräs ikääntyneiden ihmisten kuntoutuksen kehittämisen suurimpia haasteita. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin dementiaa sairastavaa henkilöä (Viramo & Sulkava 2006). Heistä noin on pysyvässä laitostasoisessa hoidossa (Löppönen 2006). Lähes 90 % pysyvässä laitostasoisessa hoidossa olevista sairastaa jotakin muistisairautta (Hämäläinen ym. 2003, Noro ym. 2005). Kyse on siis kansantaudista, jonka optimaalisella hoidolla ja kuntoutuksella voi olla laajoja inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vuonna 2005 Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden puoliso-omaishoitajille tehdyn kyselyn mukaan näistä muistisairaista noin 32% oli saanut kuntoutusta. Valtaosa tästä oli järjestetty veteraanikuntoutuksen kautta (Raivio ym. 2007). Muistisairauden kuntoutuksen kohteet Muistisairauksien oireet ja seuraukset ovat laaja-alaisia sekä henkilölle itselleen että hänen läheisilleen (kuva 1). Muistin heikkenemisen ohella voi ilmaantua käytösoireita, toimintakyvyn heikkenemistä ja avuntarvetta sekä fyysisiä oireita. Eräs keskeinen avuntarpeeseen ja laitoshoitoon johtava tekijä on liikuntakyvyn heikkeneminen taudin vaikeutumisen myötä. Liikkuminen jäykistyy ja kävely hidastuu ja heikkenee. Jäykkyys ja toiminnan vaikeudet saattavat entisestään mutkistaa pieniäkin päivittäisiä toimia ja hankaloittaa omaishoitajan työtä. Uloslähtemiset, pukemiset ja paikasta toiseen siirtymiset hidastuvat. Tätä prosessia nopeuttaa taudille tyypillinen laihtuminen ja lihaskato, joka haurastuttaa ja vaikeuttaa kehon hallintaa sekä altistaa kaatumisille. Tästä näkökulmasta katsoen kotona asuvien muistisairaiden ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen 44 Kuntoutus
2 Sosiaalisen toimintakyvyn heikentyminen Avuntarve, toiminnanvajeet Depressio Kuormittuneisuus Taloudelliset ongelmat Kognition heikentyminen POTILAS Potilas Mikrokulttuuri, roolit, valta, vuorovaikutus OMAISHOITAJA Yksinäisyys, sosiaalinen eristyminen Persoonallisuuden muutos Neuropsykiatriset oireet Fyysiset oireet (esim. painon lasku); heikentynyt terveydentila Elämänmuutos, roolien muuttuminen, sureminen Stressi, unen häiriintyminen Kuva 1. Alzheimerin taudin ja muistisairauksien oireita ja seurauksia potilaalle ja hänen perheelleen ja omaishoitajalle. vaikuttavuutta on tieteellisesti yllättävän vähän tutkittu, ja heidän kuntoutumiseensa on palvelujärjestelmässämme suhtauduttu jopa melko nihilistisesti. Ulkomaiset tutkimukset ovat kuitenkin antaneet rohkaisevia viitteitä siihen, että liikunnalla on myönteistä vaikutusta paitsi liikuntakykyyn, myös muistitoimintoihin, masennukseen ja ahdistukseen. Mitä tiedetään liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta muistisairailla? Muistisairailla on tehty liikunnallisen kuntoutuksen suhteen satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, mutta valtaosa niistä on tehty laitoshoidossa olevissa potilailla. Iso osa näistä tutkimuksista ei erottele tutkimuspopulaatiossaan muistisairaita ja ei-muistisairaita, joskin on ilmeistä kognitiotestien (MMSE) perusteella, että iso osa tutkittavista sairastaa muistisairautta (taulukko 1). Tutkimuksille on ominaista potilaiden hyvin korkea keski-ikä ja naisvaltaisuus, kun taas MMSE-pisteiden keskiarvo (ja siten tutkimuksen kohderyhmä) vaihtelee paljon tutkimuksissa. Laitospotilailla tehdyt kohtalaisen suurilla tutkittavien määrillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että liikunnallinen kuntoutus vaikuttaa myönteisesti toissijaisiin liikuntakykyä osoittaviin mittareihin, kuten kävelynopeuteen, lihasvoimaan, kestävyyteen tai kävelymatkaan (Alessi ym. 1995, MacRae ym. 1996, Baum ym. 2003, Fiatarone ym. 2004, Littbrand ym. 2009). Muutamassa tutkimuksessa on pystytty osoittamaan myös edullisia muutoksia toimintakykyyn (Morris ym. 1999, Meuleman ym. 2000, Simmons ja Schnelle 2004). On kuitenkin myös negatiivisia tutkimuksia (taulukko 1). Tutkimuksissa on ongelmana se, että laitospotilaiden kohderyhmä on käytännössä hyvin heterogeeninen, eivätkä tutkimukset kerro, millai- Kuntoutus
3 Taulukko 1. Satunnaistettuja, kontrolloituja liikuntaharjoittelu-interventiotutkimuksia, joissa kohderyhmänä on ollut pitkäaikaishoidon laitospotilaat, joista merkittävä osa sairastaa dementiaa. Tutkimus Kohderyhmä Alessi ym Vk-asukkaat; MMSE Alessi ym Vk-asukkaat MMSE 13 Baum ym Palvelutalo- ja vk-asukkaita MMSE 22 Fiatarone ym Vk-asukkaat MMSE 22 Littbrand ym Palvelutaloasukkaita MMSE 18 MacRae ym Vk-asukkaat MMSE 19 McMurdo ym Palvelutalojen asukkaita MMSE 25 Meuleman ym Vk-asukkaat MMSE 23 Molloy ym Laitospotilaita MMSE 25 Dementiaa sairastavia kaikki (K)/ osa (O) N, keski-ikä, naisia (%) O N=65 85v; 85% O N=29 88v, 90% O N=20 88v O N=100 87v, 63% O (52%) N=191 85v, 73% O N=31 90v, 97% O N=49 82v O (14%) Morris ym Vk-asukkaita O (66%) Mulrow ym Vk-asukkaita MMSE 21 Nowalk ym Pitkäaikaislaitospotilaita MMSE 25 Simmons ym Vk-potilaita MMSE12 N=58 75v, 16% O N=25 82v N=468 85v, 79% O N=89 80v, 70% O N=110 84v, 86% O (40%) N=89, 88v, 88% Harjoittelun tyyppi, aika, frekvenssi ja kesto Kestävyys+ liikunta 2t, 5krt/vk; 9 vk Kestävyys 4 krt/pvä 5pvä/vk;14vk Voima ja kestävyys 1t, 3krt/vk, 20vk Voimaharjoittelu (vh) ± lisäravinne vh=45min, 3krt/vk, 10vk Voimaharjoittelu 29 sessiota 3kk ajan Kävelyharjoittelu 30min, 5krt/vk, 22vk 1)Voimaharjoittelu 2)Liikuntaharjoittelu 3)Terveysneuvonta 30min, 7krt7vk,24vk Voima ja kestävyys, 30min, 5krt/vk,8vk Liikuntaharjoittelu 45min, 3krt/vk, 12vk 1) Voimaharjoittelu 2)hoitajan antama kuntoutus 3) kontrolli 1t,3krt/vk,40vk Yksilöllinen fysioterapia 3krt/vk, 4kk 1)Voima-kestävyys 2)Tai-chi 3)Kontrolli 3krt/vk, 2v Liikunta- ja WC-harjoittelu joka 2.t, 5pvä/vk, 32vk Vaikutus liikuntaan/ toimintakykyyn Liikuntakestävyys parani Ei vaikutusta unihäiriöön Ei vaikutusta liikuntaan tai toimintakykyyn Muu vaikuttavuus Huomioita Yöuni parani Agitaatio väheni Liikuntanopeus parani MMSE parani Lihasvoima, kävelynopeus, porrasnousu parani, reisilihas kasvoi Interventioryhmän liikuntakyky heikkeni hitaammin kuin kontrolliryhmän Kävelykestävyys ja -matka paranivat Ei eroja liikuntakyvyssä Lihasvoima ja toimintakyky paranivat Toimintakyky heikkeni interventioryhmissä hitaammin kuin kontrolliryhmässä Ei eroja toimintakyvyssä, voimassa, eikä tasapainossa Kaatumiset, kuolemat, sairaalakäynnit eivät eronneet ryhmien välillä Voima ja toimintakyky paranivat Lisäravinteilla ei vaikutusta Ei eroja toimintakyvyssä Ei eroja elämänlaadussa Ei eroa kognitiivisessa suorituskyvyssä Kaatumisia 79 I- ryhmässä ja 60 K- ryhmässä (p=0.11) Primaari tavoite unen parantaminen Dementiapotilaat näyttivät hyötyvän toimintakyvyn suhteen Ei RCT Vanhainkoteja randomoitu 76 tippui pois 46 Kuntoutus
4 Taulukko 2. Satunnaistettuja, kontrolloituja liikuntaharjoittelu-interventiotutkimuksia, joissa kohderyhmänä on ollut pitkäaikais hoidon laitospotilaat, joilla on kaikilla todettu dementia. Tutkimus Kohderyhmä Cott ym Pitkäaikaishoidon AT-potilaat MMSE 6 Dementiaa sairastavia kaikki (K)/ osa (O) N, keski-ikä, naisia (%) K N=49 82v, 53% Harjoittelun tyyppi, aika, frekvenssi ja kesto 1) Kävely-keskustelu (dual tasking) 2) Keskustelu 3) Kontrolli, 30min,5krt/vk, 16vk Vaikutus liikuntaan/ toimintakykyyn Ei eroja ryhmien välillä Muu vaikuttavuus Huomioita Rolland ym Vk-potilaita, AT MMSE 8 K N=134, 83v, 75% Kävely,voima, tasapaino 1t, 2krt/vk, 12kk Toimintakyky parani Katzin ADL-indeksillä mitattuna Ei eroja käytösoireissa, depressiossa, ravitsemuksessa Schnelle ym Vk-asukkaat MMSE 10 K N=97, 84v Kävely- tai pyörätuoliharjoitteita 3krt/vk, 9vk Intervention läpikäyneillä voima ja nopeus paranivat Ei intetion-to-treat -analyysiä 43 tippui pois Tappen ym Vk-potilaita, AT, MMSE11 K N=65, 87v, 84% Kävely-keskustelu (dual-tasking) 30min, 3krt/vk, 16vk Liikuntakyky heikkeni hitaammin Williams ym Vk-potilaita, AT, MMSE10 K N=90 88v, 85% 1)Kävely 2)Kävely, voima, tasapaino 3)kontrolli 30min, 5krt/vk, 16vk 2) ryhmällä mieliala parani Taulukko 3. Satunnaistettuja, kontrolloituja liikuntaharjoittelu-interventiotutkimuksia, joissa kohderyhmänä on ollut kotona asuvat dementiapotilaat. Tutkimus Kohderyhmä Kwak ym Dementiapotilaita MMSE 15 Dementiaa sairastavia kaikki (K)/ osa (O) N, keski-ikä, naisia (%) Harjoittelun tyyppi, aika, frekvenssi ja kesto K N=30, 100% Liikuntaharjoittelu 2-3krt/vk, 12kk Vaikutus liikuntaan/ toimintakykyyn Toimintakyky parani Kognitio parani Muu vaikuttavuus Huomioita Netz ym Päiväkeskuksen dementiapotilaita, MMSE 13 K N=29 77v, 52% Ryhmäliikunta Ei eroja ryhmissä Pomeroy ym Dementiaa sairastavat intervallihoidossa K N=81 82v, 74% Erilaisia harjoitteita fysioterapeutin johdolla 30min; 5krt/vk 2 vk ajan Ei eroja ryhmien välillä liikuntakyvyssä Hoitajien potilaisiin käyttämä aika sama interventio ja kontrolli ryhmissä Ei kerrota dementian vaikeusastetta Teri ym Kotona asuvia AT-potilaita MMSE 17 K N=153, 78v, 41% Liikuntaharjoittelu ja omaishoitajan koulutus 30min, 2-4krt/vk, 2v RAND-36 mittarilla fyysinen roolifunktio parani Depressio parani Primaari tavoite käytös oireiden väheneminen Kuntoutus
5 set potilaat hyötyvät kuntoutuksesta ja ovatko muistisairaat heitä. Löysimme viisi laitoshoidossa oleville, erityisesti dementiapotilaille kohdennettua liikunnallista kuntoutustutkimusta (taulukko 2), joissa on jossain määrin lupaavia tuloksia (Rolland ym. 2007, Schnelle ym. 1996, Tappen ym. 2000). Esimerkiksi Ranskassa vuonna 2007 julkistetussa tutkimuksessa osoitettiin, että intensiivisellä vuoden liikuntaharjoittelulla voidaan parantaa laitoksissa asuvien dementiapotilaiden toimintakykyä Katzin mittarilla mitattuna (Rolland ym. 2007). Kotona asuville muistisairaille tehtyjä tutkimuksia on vähemmän (taulukko 3). Kolme niistä on tehty hyvin pienillä aineistoilla, joista kahdessa ei pystytty osoittamaan vaikuttavuutta (Pomeroy ym. 1999, Netz ym. 2007). Korealainen tutkimus tehtiin pienellä aineistolla (N=30), mutta liikunnallinen kuntoutus oli intensiivistä ja pitkäkestoista ja siinä nähtiin tutkittavien toimintakyvyn ja kognition paranemista (Kwak ym. 2008). Tutkimuksessa ei kuitenkaan testattu ryhmien välisiä muutoksien eroja, vaan vain ryhmien sisällä tapahtuvia muutoksia. Terin kuuluisa tutkimus kotona asuville Alzheimer-potilaille selvitti, voiko kotona tapahtuvalla liikunnan lisäämisellä ja omaishoitajan neuvonnalla vähentää potilaiden käytösoireita (Teri ym. 2003). Tutkimus osoitti, että interventio vähensi potilaiden masentuneisuutta ja paransi RAND-36 -mittarin mukaan heidän fyysistä roolifunktiotaan. Kuntoutuksen kokonais valtainen käsite Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet myös ikäihmisten kohdalla, ja toimintakyky ymmärretään paitsi yksilön ominaisuutena, myös ympäristön tarjoamina mahdollisuuksina. Kuntoutus nähdään ihmisen ja ympäristön muutosprosessina, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen sekä hyvinvoinnin edistäminen (STM 2002). Näiden periaatteiden tulisi ohjata myös muistisairaiden ihmisten kuntoutusprosessia. Muistin aleneminen ei siten ole vasta-aihe kuntoutumiselle, johon voidaan vaikuttaa ympäristön, sosiaalisen tuen ja apuvälineiden avulla. Kuntoutuksen tavoitteet muistisairailla liittyvät paitsi heikkenevän liikuntakyvyn tukemiseen ja jäykistymisen estoon, myös liikunnan muihin myönteisiin vaikutuksiin, kuten käytösoireisiin, mielialaan, nukkumiseen, toiminnanohjaukseen, kaatumisten ehkäisyyn sekä omaishoitajan jaksamiseen. Kokonaisvaltainen kuntoutus voisi sisältää paitsi liikuntaa, myös geriatrin arviointia, sekä lihasvoiman ja kehon hallintaan tähtäävää ravitsemuskuntoutusta. Muistisairaiden kuntoutustutkimus Suomessa meneillään Vanhustyön keskusliiton vetämässä ja Kelan rahoittamassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Kotona asuvien muistisairaiden kuntoutus selvitetään liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusta Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistuu yhteensä 210 pariskuntaa pääkaupunkiseudul- 48 Kuntoutus
6 ta, joista toinen sairastaa Alzheimerin tautia. Hanke on alkanut vuonna Kuntoutuksen avulla pyritään selvittämään, voiko liikunnallisella harjoittelulla parantaa muistisairaiden liikunta- ja toimintakykyä, lykätä heidän laitokseen joutumistaan ja vähentää terveyspalveluiden käyttöä. Lisäksi selvitetään liikunnan vaikutuksia käytösoireisiin, depressioon ja muistiin sekä omaishoitajien elämänlaatua. Kuntoutukseen kuuluu fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen laatimana joko kotiharjoittelua sekä liikunnan ohjausta kotona kaksi kertaa viikossa, tai liikuntaharjoittelua päiväkuntoutusyksikössä kaksi kertaa viikossa. Kuntoutusjakso kestää vuoden. Geriatri seuraa ja arvioi jokaista kuntoutettavaa, laatii kuntoutussuunnitelman fysioterapeutin kanssa ja antaa ravitsemusneuvontaa. Vertailuryhmä saa tavanomaisen terveydenhuollon hoidon sekä ravitsemusneuvontaa. Kuntoutettavat innostuneita Kuntoutusryhmien toiminta on sujunut hyvin ja kuntoutettavat ovat olleet motivoituneita. Myös omaishoitajat ovat olleet tyytyväisiä, että saavat hetken vapaata. Moni on kokenut, että heidän puolisoidensa toimintakyky on parantunut ja mieliala sekä vireystila kohentunut. Alzheimerin tauti on kuitenkin etenevä aivosairaus, ja nähtäväksi jää, voidaanko toimintakykyä parantaa fysioterapian keinoin pitkällä aikavälillä. Puolivälin palaute kuntoutettavien omaishoitajilta osoittaa, että kuntoutus annetaan tarpeeseen. Perheillä on paljon tiedon ja tuen tarpeita, joita tutkimushoitaja pystyy täyttämään. Kuntoutushanke on aikataulutettu siten, että kuntoutukset ja mittaukset saadaan päätökseen vuoden 2010 syksyyn mennessä. Hankkeessa mukana olevien terveyspalveluiden käyttöä seurataan kesään 2011 asti. Tutkimuksen analysointi ja raportointi tehdään vuosien aikana. Tulevaisuuden haasteita Kokemuksemme mukaan muistisairaiden kuntoutus on omaa ammattitaitoaan vaativa ala, jossa ammattilaisen tulee ymmärtää dementiaan liittyvät erityisongelmat ja -haasteet. Ammattilaisen tulee muun muassa osata toimia oikeanlaisella tavalla vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa, ohjeistaa heitä sellaisella kielellä, jota muistisairas ymmärtää, opastaa toiminnanohjausten harjoitteissa sekä räätälöidä kuntoutusta heidän erityistarpeisiinsa. Tulevaisuudessa tuskin pelkkä liikunnallinen harjoittelu riittää muistisairaiden kuntoutuksessa. Vanhustyön keskusliitossa kehitetty omaishoitoperheiden kuntoutus- ja tukimalli Omaishoito yhteistyönä osoitti, että muistikoordinaattorit ovat tärkeä perheiden tuki. Heidän työnsä avulla perheiden voimavaroja säästyy tärkeimpään eli muistisairaan hoidosta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen, eikä heidän itse tarvitse hakea monenlaisia palveluja eri pisteistä. Muistikoordinaattoripalvelun on todettu vähentävän laitoshoidon tarvetta ja siten tuovan yhteiskunnalle mittavia taloudellisia säästöjä (Eloniemi-Sulkava ym. 2009). Laitoshoito on kaikkein kallein tapa huolehtia muistisairaista. Tämä Suomessa nyt järjestettävä muisti- Kuntoutus
7 sairaiden kuntoutusta koskeva tutkimus on laajin maailmalla meneillään oleva tutkimus. Tulosten tultua voimme toivoa, että niistä löytyy uusia, käytäntöön tuotavia keinoja muistisairaiden ja heidän perheidensä elämänlaadun parantamiseksi. Kaisu Pitkälä, professori, LKT, geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio, LT, geriatrian erikoislääkäri Lähteet Alessi CA, Schnelle JF, MacRae PG, Ouslander JG, al-samarrai N, Simmons SF, Traub S. Does physical activity improve sleep in impaired nursing home residents? J Am Geriatr Soc Oct;43(10): Alessi CA, Yoon EJ, Schnelle JF, Al-Samarrai NR, Cruise PA. A randomized trial of a combined physical activity and environmental intervention in nursing home residents: do sleep and agitation improve? J Am Geriatr Soc Jul;47(7): Alzheimer s Association Alzheimer s disease facts and figures. Alzheimers Dement 2010;6: Baum EE, Jarjoura D, Polen AE, Faur D, Rutecki G. Effectiveness of a group exercise program in a long-term care facility: a randomized pilot trial. J Am Med Dir Assoc Mar- Apr;4(2): Cott CA, Dawson P, Sidani S, Wells D. The effects of a walking/talking program on communication, ambulation, and functional status in residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord Apr-Jun;16(2):81-7. Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML, Pietilä M, Savikko N, Kautiainen H, Tilvis RS, Pitkälä KH: Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled intervention study. J Am Geriatr Soc 2009;57: Fiatarone MA, O Neill EF, Ryan ND, Clements KM, Solares GR, Nelson ME, Roberts SB, Kehayias JJ, Lipsitz LA, Evans WJ. Exercise training and nutritional supplementation for physical frailty in very elderly people. N Engl J Med Jun 23;330(25): Heyn PC, Johnson KE, Kramer AF. Endurance and strength training outcomes on cognitively impaired and cognitively intact older adults: a meta-analysis. J Nutr Health Aging Jun- Jul;12(6): Hämäläinen, H, Arajärvi E, Gissler M, Hein R, Nylander O, Säkkinen S. (2003). STAKES: Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002 (The Finnish National Research and Development Centre for Welfare and Health: Care and Services for Older People 2002). Saarijärvi, Gummerus Kirjapaino Oy. Kwak YS, Um SY, Son TG, Kim DJ. Effect of regular exercise on senile dementia patients. Int J Sports Med Jun;29(6): Littbrand H, Lundin-Olsson L, Gustafson Y, Rosendahl E. The effect of a high-intensity functional exercise program on activities of daily living: a randomized controlled trial in residential care facilities. J Am Geriatr Soc Oct;57(10): Löppönen M. Elderly patients with dementia in primary health care - A study of diagnostic work-up, co-morbidity and medication use. Ann. Univ. Turkuensis D 729. Turun Yliopisto, Kuntoutus
8 MacRae PG, Asplund LA, Schnelle JF, Ouslander JG, Abrahamse A, Morris C. A walking program for nursing home residents: effects on walk endurance, physical activity, mobility, and quality of life. J Am Geriatr Soc Feb;44(2): McMurdo ME, Johnstone R. A randomized controlled trial of a home exercise programme for elderly people with poor mobility. Age Ageing 1995 Sep;24(5): Meuleman JR, Brechue WF, Kubilis PS, Lowenthal DT. Exercise training in the debilitated aged: strength and functional outcomes. Arch Phys Med Rehabil Mar;81(3): Molloy DW, Richardson LD, Crilly RG. The effects of a three-month exercise programme on neuropsychological function in elderly institutionalized women: a randomized controlled trial. Age Ageing Sep;17(5): Morris JN, Fiatarone M, Kiely DK, Belleville-Taylor P, Murphy K, Littlehale S, Ooi WL, O Neill E, Doyle N. Nursing rehabilitation and exercise strategies in the nursing home. J Gerontol A Biol Sci Med Sci Oct;54(10):M Mulrow CD, Gerety MB, Kanten D, Cornell JE, DeNino LA, Chiodo L, Aguilar C, O Neil MB, Rosenberg J, Solis RM. A randomized trial of physical rehabilitation for very frail nursing home residents. JAMA Feb 16;271(7): Netz Y, Axelrad S, Argov E. Group physical activity for demented older adults feasibility and effectiveness. Clin Rehabil Nov;21(11): Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M, Vähäkangas P (toim.). Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus - RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. Stakes, M205. Helsinki 2005a. Nowalk MP, Prendergast JM, Bayles CM, D Amico FJ, Colvin GC. A randomized trial of exercise programs among older individuals living in two long-term care facilities: the FallsFREE program. J Am Geriatr Soc Jul;49(7): Pomeroy VM, Warren CM, Honeycombe C, Briggs RS, Wilkinson DG, Pickering RM, Steiner A. Mobility and dementia: is physiotherapy treatment during respite care effective?int J Geriatr Psychiatry May;14(5): Raivio M, Eloniemi-Sulkava U, Laakkonen ML, Saarenheimo M, Pietilä M, Tilvis R, Pitkälä K: How do officially organized services meet the needs of elderly caregivers and their spouses with Alzheimer s disease? Am J Alzheimers Dis Other Demen 2007;22: Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A, Reynish E, Thomas D, Andrieu S, Riviere D, Vellas B. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer s disease: a 1-year randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc Feb;55(2): Schnelle JF, MacRae PG, Giacobassi K, MacRae HS, Simmons SF, Ouslander JG. Exercise with physically restrained nursing home residents: maximizing benefits of restraint reduction. J Am Geriatr Soc May;44(5): Simmons SF, Schnelle JF. Effects of an exercise and scheduled-toileting intervention on appetite and constipation in nursing home residents. J Nutr Health Aging. 2004;8(2): STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston kuntoutusselonteko eduskunnalle STM Julkaisuja 2002:6. stm.fi/suomi/eho/julkaisut/ehosisallys29.htm. Luettu Kuntoutus
9 Tappen RM, Roach KE, Applegate EB, Stowell P. Effect of a combined walking and conversation intervention on functional mobility of nursing home residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord Oct- Dec;14(4): Teri L, Gibbons LE, McCurry SM, Logsdon RG, Buchner DM, Barlow WE, Kukull WA, LaCroix AZ, McCormick W, Larson EB. Exercise plus behavioral management in patients with Alzheimer disease: a randomized controlled trial. JAMA Oct 15;290(15): Williams CL, Tappen RM. Effect of exercise on mood in nursing home residents with Alzheimer s disease. Am J Alzheimers Dis Other Demen Oct-Nov;22(5): Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H. Muistihäiriöt ja dementia. Kustannus Oy Duodecim. Hämeenlinna 2001, s Kuntoutus
Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto
Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen
LisätiedotMUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!
UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen
LisätiedotRavitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön
Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-12 Tavoitteena
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotUusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014
Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten
LisätiedotMistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori
Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Esityksen teemat Mitä tarkoittaa kuntoutus vanhoilla ihmisillä? Entä toimintakyky? Kohderyhmä ratkaisee
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset
Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,
LisätiedotMUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA
UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA Prof. Kaisu Pitkälä PhD Minna Raivio PhD Marja-Liisa Laakkonen Prof. Timo Strandberg
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMuistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen
Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
LisätiedotDosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry
Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMuistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus Satunnaistettu vertailututkimus
2013 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125 Kaisu Pitkälä, Niina Savikko, Minna Pöysti, Marja-Liisa Laakkonen, Hannu Kautiainen, Timo Strandberg ja Reijo Tilvis Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen
LisätiedotGeriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto
Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen
LisätiedotKotikuntoutuksen mahdollisuudet
Kotikuntoutuksen mahdollisuudet GeroMetron Kuntoutus kotona-seminaari 15.9.2017 Biomedicum, Helsinki Minna Maria Raivio, LT, geriatrian erikoislääkäri ja dosentti Dr. Geri Oy/Terveystalo Oy Helsingin Yliopisto
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA
HELSINGIN YLIOPISTO MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Ylilääkäri, HUS Esityksen aiheet Miten tutkitaan vaikuttavuutta Mitä
LisätiedotToimintakykytestien tulosten tulkinta
Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg
ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA Katja Sohlberg IKÄIHMISTEN HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY JOHTAA MERKITTÄVÄSTI KOHOAVIIN KUSTANNUKSIIN Perustoiminnoista suoriutuminen itsenäisesti: pukeutuminen,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotMuistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.
Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125. 2013 Kaisu Pitkälä, Niina Savikko, Minna Pöysti, Marja- Liisa Laakkonen,
LisätiedotHyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia
Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM) Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotMuistisairastakin kaatuminen huolettaa
Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
Lisätiedotliikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi
Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat
LisätiedotMuistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO
Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä
LisätiedotETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011
ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotMuistisairaiden liikunnallinen kuntoutus
Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Maija Käyhty Muistikuntoutuksen kouluttaja Elämykset tuovat iloa muistisairaan ihmisen kuntoiluun Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä
LisätiedotVanhuspalvelut 2013. 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo
Vanhuspalvelut 2013 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo Eija Lönroos LT, Geriatrian ja yleislääketieteen erik.lääkäri, Itä-Suomen yliopisto Diagnosointiprosessi sujuu pääosin hyvin Kuitenkin iso osa
LisätiedotDigiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja
Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016 Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Fysiogeriatria Johtava geriatrisen fysioterapian ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. VALTAKUNNALLINEN
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke
1 Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke Omaishoitajuuden alkuarviointiprosessissa pilotoidut mittarit, pilotoitujen mittareiden tarkastelu
LisätiedotOsallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta
Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotVastavuoroisuus vapaaehtoistyössä
Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä Vapaaehtoiskoordinaattoreiden Syysseminaari 29.10.2014 Irma Äyräväinen, TtM, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Sisältö Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten
LisätiedotIkääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön
Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotTeh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko
Teh-Kev päätösseminaari Avaus Tiina Huusko 04102013 Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu Kuntoutustarpee n havaitseminen
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotKäytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito Neurologia-seminaari, Helsinki
Käytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito Neurologia-seminaari, Helsinki 18.5.2017 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja ulla.eloniemi-sulkava@amialife.fi
LisätiedotGeriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2006
OMAISHOITO YHTEISTYÖNÄ VAIKUTTAVA KUNTOUTUSMALLI DEMENTIAPERHEIDEN TUKEMISEEN Kuntouttava työ RAI -seminaari johtajille Helsingissä FT Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotMiten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?
Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito suosituksen? Heureka 8.2.2018 Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija,
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotHaasteellinen. opastan läheisiä?
Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen
LisätiedotIkääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,
LisätiedotToimintakyvyn muutoksen havaitseminen ja heikkenemisen hidastaminen
Toimintakyvyn muutoksen havaitseminen ja heikkenemisen hidastaminen Mauri Kallinen LT, dosentti, fysiatrian ja liikuntalääket. erikoislääkäri Helsinki 22.9.2010 Vanhenemisprosessi Genetiikkaa, biologiaa,
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotKun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?
Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotIkäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen
LisätiedotVirallisesti omaishoitaja -
Virallisesti omaishoitaja - MITKÄ TEKIJÄT LUONNEHTIVAT HOIDETTAVIA? Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut/palvelujärjestelmäosasto/thl 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö
LisätiedotKotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote
Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote miten ennen 70-luvun Innovaatio kotipalvelu voi viedä autolla
LisätiedotLIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija
LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET 10.11.2016 Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Ed Whitlock, 85, Runs Sub-4:00 Marathon in Toronto on Oct. 16. Sisältö - Taustaa -
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotVastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Muistisairauksien ehkäisy elintapaintervention avulla: FINGER tutkimus Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Loppuraportti Kansaneläkelaitoksen tutkimusrahoitus
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotTimo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON
Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON Tarkoitetaan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista Lääketieteessä tavoite hyvinvoinnin kohentamista tai huononemisen hidastamista Sijoitetaan voimavaroja
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
Lisätiedotsaattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
Lisätiedot