Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista toimintaa ohjaavat toisiinsa liittyvät uskomukset ulkomaailmasta, halut, päämäärät jne. jotka liittyvät toisiinsa sisältönsä perusteella luonnontieteet tutkivat kausaalisesti toisiinsa liittyviä tapahtumia Inhimillistä toimintaa ohjaavat kulttuuriset merkitykset ja yhteisölliset rakenteet Luonnontieteet selittävät, mutta ihmistieteet pyrkivät ymmärtämään kohdettaan? kohdetta ei voi edes hahmottaa ymmärtämättä sitä sisältä päin? 1 2 Ihmistieteet vs. luonnontieteet: riippumattomuus Luonnontieteen tutkimuskohde on ihmisestä riippumaton, ihmistieteiden ei kulttuuri, yhteiskuntarakenteet jne. ovat ihmisen toiminnan tietoisesti tai tiedostamatta tuottamia Ihmistieteellinen tieto voi vaikuttaa itseymmärrykseemme ja sitä kautta jopa ihmistieteen kohteeseen Ihmistieteellinen tieto voi liittyä poliittisesti ja eettisesti merkityksellisiin asioihin ovatko yhteiskuntatieteet arvovapaita? Metodologinen dualismi Myös metodologinen separatismi ja metodologinen pluralismi Ihmistieteillä erilainen kohde kuin luonnontieteillä intentionaalinen psykologia ja toiminnan ja kulttuuriolioiden merkitykset laadullisesti erilaisia asioita kuin luonnontieteiden kohde Erilaiset päämäärät tieto, mutta myös kommunikaatio ja politiikka Erilainen metodologia: ymmärtävä ihmistiede (vs. selittävät luonnontieteet) 3 4 1
Metodologinen monismi Myös naturalismi Kohde on erilainen, mutta myös ihmistieteessä on (tai pitäisi olla) kyse selittämisestä etsitään riippuvuussuhteita, ei ainoastaan kohteen itseymmärrystä Ihmistieteellisellä tiedolla voi olla muunlaisia käyttötarkoituksia kuin luonnontieteellisellä tämä ei tarkoita tiedon tuottamisen erilaisuutta Ei kannanotto esim. laadullisen ja määrällisen tutkimuksen eroihin tai tieteelliseen työnjakoon laadullinen (kvalitatiivinen) vs. määrällinen (kvantitatiivinen) -erottelussa on kyse havaintojen tuottamisen keinoista, ei päämääristä Ontologia (1) Olettavatko eri tieteet erilaisia asioita olemassa oleviksi ja miten tähän tulisi suhtautua? esim. neurologian, psykologian ja sosiologian oletukset käyttäytymistä ohjaavista tekijöistä kilpailevia näkemyksiä vai erilaisia näkökulmia? Ontologinen peruskysymys: miten eri tieteiden tutkimuskohteet suhtautuvat toisiinsa? ontologinen monismi: maailma on yhtenäinen, eri tieteet tutkivat samaa todellisuutta (käytännössä yleensä fysikalismia) ontologinen pluralismi: maailma on epäjatkuva ontologinen dualismi: maailmassa yksi epäjatkuva kohta (esim. materia vs. henki) 5 6 Ontologia (2) Ontologinen reduktio: tieteen tutkimuskohde palautuu toisen tieteen tutkimuskohteeksi esim. psykologian tutkimat ilmiöt ovat neurologian tutkimia ilmiöitä eri tavalla käsitteellistettynä ei edellytä, että voimme käytännössä kääntää tieteen väitteet toisen tieteen väitteiksi Emergenssi: ylempi ontologinen taso ei palaudu alemmaksi, mutta on sen tuottamaa esim. psykologian kohteissa on jotain, mikä ei palaudu aivojen toimintaan, mutta mieli ei ole silti aivoista irrallinen Eliminaatio: ylempää tasoa ei ole esim.eliminativismi mielen suhteen: mieltä ei ole Semantiikka (1) Semanttinen suhde: miten teoriat kääntyvät toistensa kielille? luokittelevatko teoriat havainnot samalla tavalla? tarkoittavatko samat sanat samaa asiaa? Semanttinen reduktio eli teoriareduktio: yhden teorian väittämät voidaan palauttaa toisen teorian väitteiksi käsitteellinen reduktio: redusoitavan teorian käsitteet voidaan määritellä perustavamman teorian kielellä opillinen reduktio: redusoitava teoria voidaan johtaa perustavammasta teoriasta 7 8 2
Semantiikka (2) Käsitteellisestä reduktiosta ei seuraa opillinen reduktio käsitteellinen reduktio kertoo, miten teorioiden kohteet liittyvät toisiinsa korkeampi teoria sanoa kohteestaan jotain uutta Semanttinen reduktio ei ole seuraus ontologisesta reduktiosta tieteet voivat tutkia samaa maailmaa erilaisista näkökulmista, eri käsitteistöillä ja erilaisilla pyrkimyksillä ontologisesta monismista ei seuraa, että fysiikka selittää kaiken, vaan että eri tieteiden teorioiden tulee olla yhteensopivia keskenään 9 Tieteiden horisontaaliset ja vertikaaliset suhteet Vertikaalisesti (pystysuunnassa) toisiinsa liittyvät tieteet muodostavat ontologisia (ja joskus myös opillisia) hierarkioita alempi tutkii ylemmän perustaa esim. fysiikka kemia biologia neurologia psykologia sosiologia Horisontaalisesti (vaakatasossa) toisiinsa liittyvät tieteet toimivat samalla ontologisella tasolla tutkivat eri ilmiöitä tai eri näkökulmia samaan ilmiöön täydentäviä näkökulmia, joskus kilpailevia väitteitä esim. eri yhteiskuntatieteet 10 Tieteiden riippuvuussuhteet Erivahvuisia väitteitä tieteiden vertikaalisista yhteyksistä: eliminativismi: vain perustava taso on oikeasti olemassa, siitä riippuvia ilmiöitä tutkivat tieteet tulevat katoamaan semanttinen reduktio alemmalle tasolle välttämätön tieteiden ristiriidattomuus (ei ristiriitaisia väitteitä) lopullisten tieteiden ristiriidattomuus: päämäärä, jonka ei tarvitse toteutua vielä Sekä horisontaalisia että verikalisia suhteita pohdittaessa on tärkeää selvittää käsitteiden merkityssuhteet tiedollinen ja selityksellinen työnjako 11 Tiedollinen työnjako Tiedollinen työnjako ja täydennys eri ilmiöt tai eri näkökulma samoihin ilmiöihin esim. toisen tieteen oletusten, mustien laatikoiden ja reunaehtojen tutkiminen (myös kumoaminen!) Kilpailu teoriassa ja käytännössä tieteiden raja-alueet: kuka saa sanoa mitä? tieteiden sisäinen kehitys ja mallien uudet sovellukset voi laajentaa tiedettä toisen alueelle jaettu tutkimuskohde: mitkä ovat selitysten kontrastit, pidetäänkö samoja kysymyksiä kiinnostavina, kääntyvätkö käsitteet ongelmattomasti? Jännite: monitieteisyys vs. erikoistuminen 12 3
Ymmärt rtävä ihmistiede Wilhelm Dilthey (1833 1911), Hans-Georg Gadamer (1900 2002): hermeneutiikka ihmistä, yhteisöjä ja kulttuuria ei voi ymmärtää kuin heidän omista lähtökohdistaan ihmistieteiden pyrkimyksenä kasvattaa ymmärrystä Esimerkkejä: tulkitseva historiatiede (R.G. Collingwood, 1889 1943): historiallisten tapahtumien ymmärtämiksi on ymmärrettävä toimijoiden motiivit tulkitseva antropologia (esim. Clifford Geertz, 1926 2006): kulttuuri koostuu merkityksistä, ihmistieteiden tehtävä on kulttuuristen merkitysten tulkinta 13 Merkitysten suhteellisuus Merkitys on relationaalinen ominaisuus merkitys on aina jonkin asian (teksti, toiminta) merkitystä jollekin Merkitys on holistista merkitys riippuu aina tilanteesta ja muista tilanteeseen liittyvistä merkityksistä Merkitykset ovat tyhjentymättömiä uusi asiayhteys tai tulkinta voi tuottaa uuden merkityksen Merkitykset voivat vaihdella tulkitsijan mukaan: merkitys itselle vs. merkitys yhteisölle tarkoitettu merkitys vs. tulkintaa ohjaava tilanne merkitys kohteelle vs. tutkijalle 14 Hermeneuttinen kehä Tulkinnan kohteen merkityksen holistisuus: esim. tekstin ilmaisujen merkitykset määräytyvät suhteessa toisiinsa ja laajempaan kontekstiin ilmauksen merkitys selviää vain kulkemalla kehässä ilmauksen (osa) ja asiayhteyden (kokonaisuus) välillä Lähtökohtana tulkitsijan esiymmärrys, jota korjataan tulkinnan kuluessa tulkitsijan näkemykset asiasta ja tekstin sisällöstä Tavoitteena johdonmukainen ja mielekäs käsitys kokonaisuudesta tulkitsijan ja tulkinnan kohteen merkityshorisonttien yhdistyminen 15 Tulkitsevan tutkimuksen mahdollisia kohteita Yksilön kokemus tai tarkoitukset esim. mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut inhimillisen toiminnan merkitysten ymmärtäminen Tekstin, teon tai muun seikan kulttuurinen merkitys merkitys vastaanottajalle tai tarkkailijalle jonkin tietyn kulttuurisen kehyksen puitteissa Kulttuurinen kehys jäsennys, jonka valossa jäsenet tulkitsevat tilanteita (normit, tavat, arvostukset, merkitykset) mahdollistaa yhteistoiminnan ja kommunikaation ryhmän sisällä 16 4
Tekstin tulkinnan lajeja (1) Historiallinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus tavoitteena on selvittää merkitys jollekin henkilölle tai ryhmälle jossain kulttuurisessa kehyksessä teksti on osa empiiristä aineistoa Kirjallisuustieteellinen tulkinta kuten edellä, tai: mahdollisten tulkintojen etsiminen (tietyin reunaehdoin, esim. valitun teorian puitteissa) dekonstruktio: eri merkitysten ja niiden ristiriitojen löytyminen tekstistä yhtä aikaa tekstin ominaisuuksien tutkimista: miten tekstin ominaisuudet konstituoivat tulkintoja 17 Tekstin tulkinnan lajeja (2) Filosofian historia "luentana muita mahdollisia lähestymistapoja filosofian historiaan (Richard Rortyn, 1931 2007, jaottelu): oppihistoria hengenhistoria (suurten filosofien kokonaisfilosofiat) historiallinen rekonstruktio (tekstin merkitys kontekstissaan ja historiallisen kontekstinsa käsitteillä) rationaalinen rekonstruktio (tekstin kääntäminen nykykeskustelun kielelle) "keskustelu" klassikon kanssa irrottaa (osittain) tekstin historiallisesta kontekstista (ja kirjoittajan pyrkimyksistä), tavoitteena filosofisen ongelman parempi ymmärtäminen tekstin avulla 18 Tekstin tulkinnan lajeja (3) Dogmaattiset tieteet esim. uskonnollisten tekstien ja lakitekstien tulkinta tulkittavalla tekstillä auktoriteettiasema tavoitteena soveltaminen uusiin tilanteisiin lain kirjain vs. lain henki vs. lainsäätäjän tarkoitus vs. uusi normatiivinen tulkinta 19 5