Tieteidenväliset suhteet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tieteidenväliset suhteet"

Krista Härkönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tieteidenvälisi lisiä suhteita Tieteidenväliset suhteet Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 12 Tutkimuskohteiden ontologiset suhteet esim. aivot mieli yhteiskunta mitä seurauksia ontologisilla suhteilla on eri tasoja tutkivien tieteiden suhteille? Tieteiden sisällölliset ja teoreettiset suhteet tulisiko ylemmän tason tieteiden teoriat redusoida (jossain mielessä) alemman tason teorioihin? miten suhteuttaa toisiinsa eri teoriat samasta ilmiöstä? Tieteiden suhteet oppialoina miten organisoida tieteiden työjako? miten suhtautua sisällöllisiin päällekkäisyyksiin? 1 2 Ontologia Olettavatko eri tieteet erilaisia asioita olemassa oleviksi ja jos, ovatko niiden oletukset tasa-arvoisia? todellisuuden yhtenäisyys (ontologinen monismi) vs. todellisuuden epäjatkuvuus (ontologinen pluralismi) alempaa tasoa tutkivien tieteiden näkökulma perustavampi? Ontologinen reduktio: ylempi tason palautuu alemmaksi tasoksi (esim. mieli aivoihin) ei edellytä, että voimme käytännössä kääntää yhden tieteen väitteet toisen tieteen väitteiksi Emergenssi: ylempi taso ei palaudu alemmaksi tasoksi, mutta on sen tuottamaa ja siitä riippuva Teorioiden semanttiset suhteet Semanttinen reduktio teorian väitteet voidaan kääntää toisen (perustavamman) teorian kielelle käsitteellinen reduktio: redusoitavan teorian käsitteet voidaan määritellä toisen teorian käsitteillä opillinen reduktio: redusoitava teoria voidaan johtaa perustavammasta teoriasta Ontologisesta reduktiosta ei seuraa semanttista reduktiota eikä käsitteellisestä reduktiosta opillista reduktiota tieteet voivat tutkia samoja ilmiöitä eri näkökulmista, eri käsitteistöillä ja erilaisilla selitysintresseillä 3 4 1

2 Emergenssi Esitettyjä kriteereitä emergenssille: Monitoteutuvuus Uusi tai itsenäinen kausaalinen voima Alaspäin vaikuttavia kausaalisia voimia Ennustamattomuus Millä tavoin ominaisuus voisi olla epäemergentti? Milloin kokonaisuus ei ole muuta kuin osiensa summa? W. Wimsatt: Emergenssi aggregoituvuuden pettämisenä Emergenssi astekäsite Emergenssin ja reduktion yhteensopivuus Tieteiden yhtenäisyys Looginen empirismi: kielen yhtenäisyys, peittävät lait, syntaktinen reduktio Oppenheim and Putnam (1958): The Unity of Science as a Working Hypothesis Tieteiden ja todellisuuden yhteys empiirinen hypoteesi Onko yhtenäisyys, vähällä paljon periaate, oikeastaan selityksellinen hyve? Onko useita asioita selittävä selitys todennäköisemmin tosi? Uskomusjärjestelmän tulee olla konsistentti. Hypoteesilla, joka liittyy suurempaan määrään evidenssiä, on enemmän evidenssiä. 5 6 Horisontaaliset ja vertikaaliset suhteet Vertikaalisessa suhteessa toisiinsa liittyvät tieteet muodostavat ontologisia tai opillisia hierarkioita alempi tutkii ylemmän perustaa ja reunaehtoja, selittää niitä mekanismeja, joilla ylempi selittää jne. esim. fysiikka kemia biologia psykologia sosiologia Horisontaalisessa suhteessa toisiinsa liittyvät tieteet ovat samalla tasolla tutkivat eri ilmiöitä tai samoja ilmiöitä eri näkökulmista täydentävät toisiaan tai kilpailevat keskenään esim. eri yhteiskuntatieteet, saman tieteen eri osa-alueet Erivahvuisia näkemyksin kemyksiä vertikaalisista suhteista Eliminativismi vain perustava/perustavin taso on olemassa, ylemmän tason tieteet tulevat katoamaan Reduktionismi semanttinen reduktio alemmalle tasolle on välttämätön Tieteiden ristiriidattomuus perustavamman tason tieteet etusijalla? Lopullisten tieteiden ristiriidattomuus päämäärä, jonka ei tarvitse toteutua vielä 7 8 2

3 Vertikaalisten suhteiden ei-yksiselitteisyys Heijasteleeko tieteenalajako ontologisia suhteita? ontologiset jatkumot ja tasojen lokaalius? ontologisesti eritasoisten kategorien sekoittuminen selityksissä ontologia seuraa selityksiä; selitykset löytävät omat tasonsa Monitieteellinen tutkimus samoista ilmiöistä voi liikkua usealla tasolla esim. mieli Tiedollinen ja selityksellinen työnjako Tiedollinen työnjako ja täydennys toisen tieteen tiedollinen ja teoreettinen täydennys toisen tieteen reunaehtojen, oletusten ja mustien laatikoiden tutkiminen (myös oletusten kumoaminen) pätee sekä vertikaalisiin että horisontaalisiin suhteisiin ja kumpaankin suuntaan Selityksellinen työnjako eri tieteet voivat selittää eri asioita samastakin ilmiöstä (erot vs. yhtäläisyydet, eri asiat fiksattuja jne.) näennäisesti kilpailevat selitykset voivat olla joko aidosti tai kuvitteellisesti kilpailevia 9 10 Tiedollisen työnjaon käytk ytännön n ongelmia Selitysten vertailu jaetusta tutkimuskohteesta mitkä ovat selitysten kontrastit? siirtyykö selityksellinen tieto rakentavasti? jaetaanko selitykselliset hyveet? Käsitteellinen yhteensopivuus tarkoitetaanko samoilla termeillä samoja asioita? voidaanko käsitteet kääntää vai kategorisoivatko ne ilmiöitä eri tavoilla? Miten toimia ristiriitatapauksissa? ontologinen perustavuus vs. laajempi yhteensopivuus muihin teorioihin vs. parempi evidenssi 11 Tieteiden kilpailu Syitä kilpailulle ja tieteenalarajojen ylittämiselle tiedolliset syyt: tieteenalan metodologinen ja teoreettinen kehittyminen (esim. mallien soveltuminen muiden tieteiden kohteisiin), uudet tieteelliset löydöt jne. ulkotiedolliset syyt: rahoitus, tiedepolitiikka tiedealarajojen keinotekoisuus: tutkittavia ilmiöitä rajalla Tieteenalaimperialismi tieteen (tai joidenkin sen mallien ja teorioiden) kasvu toisen tieteen alueelle tiedollinen haaste: miten suhteuttaa uusi ja aiempi tutkimus samoista ilmiöistä? tiedepoliittisten kiistojen vaara 12 3

4 Monitieteisyys Tutkimuskohde tieteenalarajojen välissä Erilaisia vuorovaikutusmuotoja: toisen tieteen perustan tai reunaehtojen tutkiminen eri alojen tuottaman tiedon sovittaminen yhteen menetelmien tai teorioiden rakentaminen usean eri tieteenalan pohjalta Kaksi tutkimuksellista trendiä: erikoistuminen ja monitieteisyys Kalansuomumalli (D. Campbell): Pyrkimys renessanssinerouteen ei ole järkevää. Tutkijoiden ja tutkimusryhmien tulee erikoistua, mutta toisistaan poikkeavilla tieteenalayhdistelmillä. Taloustieteellinen mallintaminen ja teorianmuodostus perustuvat oletuksiin laskelmoivista itsekkäistä yksilöistä. Otetaan nippu yksilöitä preferensseineen. Lisätään institutionaaliset rajoitteet ja muotoillaan mahdolliset strategiat. Ratkaistaan tasapaino Taloustieteellinen perhesosiologia Rationaalisen riippuvuuden teoria Uskonnon taloustiede Analyyttinen valtio-oppi Puolustetaan usein tieteiden yhtenäisyyden ihanteella ja taloustieteen yhtenäistävyydellä. RVT sosiologit: rationaalinen valinta on intentionaalisen psykologian formalisointi ja intentionaalinen kuvaus on ihmisen käyttäytymisen ensisijainen ymmärtämisen muoto Imperialistiset taloustieteilijät: emotietiede menestyksekkäämpi tai tieteellisempi kuin muut yhteiskuntatieteet Usein rajaloukkaukseen syyllistyvät lähinnä selitysstandardit ja selitystavat, eivät niinkään selittävät tekijät. Tarjoaako taloustiede yhteisen teorian/kielen? Teorioiden muoto ohjaa tutkimusta ja asettaa selitysstandardeja. Kompleksisia ilmiöitä tulee lähestyä yksinkertaistavien hypoteesien kautta, mutta mielellään useasta perspektiivistä. Onko taloustiede tieteellistä? Testattavaa (ts. tuottaa yksikäsitteisiä hypoteeseja)? Testattua? Edistyksellistä (täyttää normaalitieteen tunnuspiirteet)?

5 Tapaus 2: evoluutiopsykologia Ihmisen käyttäytymisen taustalla on lajityypillinen psykologia myös sosiaalinen käyttäytyminen ja kulttuuri koostuu modulaarisista psykologisista mekanismeista, jotka ovat funktionaalisesti erikoistuneita Psykologiset mekanismit ovat sopeutumia luonnonvalinnan evoluution kuluessa valikoimia mielen arkkitehtuuri palvelee selviytymistä valikoitumisympäristössään (= kivikausi) Ihmisen käyttäytyminen on kivikautisten mekanismien toimintaa uudessa ympäristössä Evoluutiopsykologia uhka yhteiskuntatieteille? Evoluutiopsykologien retoriikka: yhteiskuntatieteet perustuvat ajatukseen mielestä tyhjänä tauluna, johon kulttuuri kirjoittaa toimintaohjeet EP tieteellistää yhteiskuntatieteet tutkimalla sosiaalisen käyttäytymisen ja kulttuurin lajityypillistä perustaa ihmistieteiden opillinen ja käsitteellinen unifikaatio Kysymyksen politisoituminen EP:lle keskeistä sosiaalisen käyttäytymiseen liittyvä kognitio valikoituneiden funktioiden näkökulmasta erilainen näkökulma sosiaalisuuteen pyrkii antamaan selityksiä ja ennusteita esim. valtahierarkioista ja sukupuolisesta käyttäytymisestä Esimerkki: huijarintunnistus Wasonin valintakoe kaksi loogisesti identtistä tehtävää, joista toinen on kuitenkin ihmisille selvästi helpompi ratkaista Ei-sosiaalinen tehtävä (vaikea): mitkä korteista täytyy kääntää, jotta saadaan selville, pitääkö paikkansa, että jos toisella puolella on vokaali, toisella puolella on parillinen numero : A K 5 8 Sosiaalinen tehtävä (helppo): jos anniskelualueelle pääsee myös alaikäisiä, kenen ikä tai juoma täytyy tarkistaa, kun tiedetään yhden olevan 16, yhden 21, yhdellä olevan olutta, yhdellä alkoholitonta EP-selitys: tehtävää ratkaisevat eri mekanismit Evoluutiopsykologiavaaran arviointia Mitä selitetään? kulttuuriset erot vs. universaalit mekanismit (normit?) kapasiteettien ja taipumusten evolutiivinen funktio vs. niiden toiminta ja seuraukset tunnetuissa konteksteissa Käsitteellinen ja opillinen unifikaatio? evolutiivinen jäsennys ei aina palikoi tutkimuskohdetta muiden selitysintressien kannalta tarkoituksenmukaisesti Evoluutiopsykologian anti ihmistutkimukselle? itsenäinen, riippumaton kysymyksenasettelu heuristiikka, hypoteesien uskottavuuden arviointi (yhteensopivuus) (yksi) metodi tiedon ja selitysten tuottamiseen

Samankaltaiset tiedostot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista