POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2015

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16WWE1897 18.3.216 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 215

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA... 4 3 TURVETUOTANTOPINTA-ALAT VUONNA 215... 6 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA... 1 4.1 Tarkkailun toteutuminen... 1 4.2 Päästöjen laskenta... 13 5 TAUSTAHUUHTOUMA... 13 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 13 6.1 Valumat... 14 6.1.1 Tulosten vertailu edellisvuosiin... 17 6.2 Valumaveden laatu... 19 6.2.1 Tulosten vertailu edellisvuosiin... 24 6.3 Ominaiskuormitukset... 27 6.4.1 Kuormituksen jakautuminen vuodenajoittain... 31 6.4.2 Tulosten vertailu edellisvuosiin... 34 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 38 6.5 Näytteenoton ajoittuminen yli- ja alivirtaamatilanteisiin... 47 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 49 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta... 49 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla... 49 7.3 Valumat... 5 7.4 Veden laatu... 5 7.5 Ominaiskuormitukset... 53 7.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 54 8 TURVETUOTANNON VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 215... 58 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖLASKENTA VUONNA 215... 63 9.1 Vuosipäästöjen laskennassa käytettävä aineisto... 63 9.2 Turvetuotannon päästöt vuonna 215... 64 1 YHTEENVETO... 74 11 VIITTEET... 76 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Liite 11 Turvetuotantoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten ja kuntoonpanotarkkailukohteiden sijainnit Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Kaikkien kesän tarkkailusoiden tulokset Ympärivuotisten kohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Valuman ja vdl-muuttujien riippuvuudet Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisilla tarkkailukohteilla v. 21 215 Kuntoonpanokohteiden vesistötarkkailun tulokset 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 199 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Kuntoonpanokohteiden osalta kaikilla kohteilla toteutetaan tarkkailua. Tämä raportti kattaa tarkkailukauden 1.11.214 31.1.215. Vuonna 26 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi tarkkailuksi. Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon ympärivuotisten vuosikuormitustarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu). Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitustarkkailun kohteet on valittu siten, että ne edustavat eri vesienkäsittelymenetelmiä ja jakaantuvat maantieteellisesti riittävän laajalle alueelle. Vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa on nykyisin mukana myös ympärivuotisia tarkkailukohteita. Kaikkien em. tarkkailujen tuloksista koostetaan ominaiskuormitusaineisto, jonka avulla voidaan laskea vuosipäästöt kaikille Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueen turvetuotantoalueille. Vesistöaluekohtaisten päästötarkkailujen tuloksia ei käsitellä tässä raportissa erikseen, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös samanaikaisen vaikutustarkkailun tuloksia. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailuun. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois- Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana joitakin Kainuun ja Lapin ELY-keskusten alueilla sijaitsevia turvetuotantosoita, jotka sijaitsevat joko Temmesjoen, Oulujärven alapuolisen Oulujoen, Siikajoen, Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Tarkkailukauden 215 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli 17 kpl, joista Järvineva oli tarkkailussa vain marras-joulukuussa 214 (Taulukko 1-1). Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli 31 kohdetta. Ympärivuotisten kohteiden sekä kesäaikaisten tarkkailukohteiden aineiston avulla laskettiin vuosipäästöt niille kohteille joilla ei ollut tarkkailua vuonna 215. Ko. aineistoa täydentämään otettiin lisäksi yksi Lapissa ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana seitsemän. Ahma Ympäristö Oy vastasi Oulujoen ja Iijoen-Siuruanjoen tarkkailuista kokonaisuudessaan, sekä Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevan ja Kärsämäennevan tarkkailusta. Ramboll Finland vastasi puolestaan Temmesjoen tarkkailusta. Muut tarkkailut toteutti Pöyry Finland Oy. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa kaikkiaan 146 päästötarkkailukohdetta. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 1-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotuotannon päästötarkkailukohteet vuonna 215. 2 VUOSIKUORMITUSTARKKAILU Ym pärivuotinen tarkkailu Iso-Kinttaissuo, pvk1 Korentosuo, pvk1 Olki-Peurasuo, pvk1 Vasamanneva, pvk1 Isosuo, pvk2-3 (Utajärvi) Kuljunneva, la/pvk1 Pehkeensuo, pvk1 Verkaneva, pvk1 Itäsuo, pvk1 Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 Pullinneva, pvk1 Järvineva, pvk1* Kärjenrimpi, pvk1 (KAI) Puutiosuo, pvk2-3 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Mankisenneva, pvk1 Turkkisuo, la/pvk2 Kuntoonpanotarkkailu Jääräsuo, pvk1** Korteneva, pvk1 Lonkerinneva, pvk1*** Varpasuo, pvk3 Kontiomaansuo, pvk3 Kuuhkamonneva, pvk2 Paskalanneva, pvk VESISTÖALUEKOHTAISET TARKKAILUT Kalajoki Jouttenisenneva, pvk2 Onkilamminneva, pvk Päällysneva, pvk1 Vittouvenneva, pvk1 Löytynneva, la Osmalamminneva, pvk1 Rautamullansuo, pvk1 Nurmesneva, pvk1 Puronneva, pvk1 Tuppuraneva, pvk1 Pyhäjoki Ahmaneva, pvk1 Kärsämäenneva, pvk Piipsanneva, kem1 ja la/kem2 Äijönneva, la/pvk1 Ilkanneva, pvk1 ja pvk2 Märsynneva, pvk1 Porkanneva, rhk1 Iso-Lamminneva, pvk1 Nurmesneva, la1-2 Puutionneva, pvk1 Kuuhkamonneva, pvk1 Pihlajaneva, pvk1 Siloneva, pvk1 Siikajoki Isoneva, la2 Mankisenneva, pvk2 Paskoneva, pvk1 Sauvasuo, pvk1 Kivineva, la5-7 ja la1-15 Navettarimpi, kem1 (KAI) Saarineva, pvk1 Oulujoki Haarasuo, pvk1 Kanasuo, pvk1 Miehonsuo, la Tunturisuo, kem1 Hautasuo, la Kapustasuo, pvk1 Niskansuo, pvk1 ja pvk2 Isosuo, Vaala, pvk1 (KAI) Latvasuo, pvk1 ja pvk2 Petäikönsuo, la Kiiminkijoki Hakasuo, pvk1 Hangassuo, la2 Isonivansuo, kos Vittasuo, hi1 Iijoki Ahvensuo/Matkasuo, pvk Kapulasuo, la3 Lampisuo, pvk3 Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, pvk Haukkasuo, pvk2 Koivu-Loukassuo, pvk Latvasuo Yli-Ii, la1 ja la2 Ruonasuo, pvk1 ja pvk2 Iso-Ahmasuo, pvk Koppelosaarensuo, la1 Lavasuo, pvk Syrjäsuo, Syrjäoja ap ja yp Iso-Jännesuo, la1-2 ja Ao3 Kortesuo, pvk1 Lehdonsuo, pvk1 Takasuo, la Iso-Pihlajasuo, pvk1 Koutuansuo, pvk1 Leväsuo, pvk2 Ällinsuo, pvk Iso-Rytisuo, pvk Kuikkasuo, la2 Luisansuo, pvk Isosuo Kollaja, pvk Kupsussuo, pvk1 Murtosuo, la1, la3 ja pvk1 Joutsensuo, pvk1yp Kärppäsuo, pvk1 Palosuo, pvk1 Siuruanjoki Heini-Honkisuo, pvk (LAP) Kapeimmansuo, pvk Pohjoinen Latvasuo, pvk1 Sääskisuo, pvk1 ja pvk2 (LAP) Iso-Pukasuo, pvk1 Koivuojanlatvasuo, Kivioja ap ja yp Polvisuo, pvk1 Teerilammensuo, pvk1 Kaartosuo, pvk Kynkäänsuo, pvk2 ja rhk1 Pukasuo, kos Vaaraojanlatvasuo, pvk1 Kalliosuot Epäilyksensuo, kos Kääpäsuo, la3-6/kos Ronisuo, la/pvk Viidansuo, pvk1 Kalliosuot Kuikkasuo, pvk Matkasuo Pudasjärvi, pvk Saarisuo, pvk1 Viitasuo, rhk1 Kalliosuot Peltosuo, pvk Pikku-Saarisuo, pvk Sivakkasuo, pvk1 Ämmänsuo, kasv Kuivajoki Komppasuo, pvk1 Näätäaapa, pvk2 ja pvk4 Turkkisuo, pvk1 Kompsasuo, pvk1 ja pvk3 Susiojanlatvasuo, pvk1 Temmesjoki Olhavanjoki Raja-aava, pvk1 Tuulisuo, pvk1 Jakosuo, kem1 * Tarkkailussa vain alkutalven ** Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailusta kuntoonpanovaiheen tarkkailuun talvella *** Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailusta kuntoonpanovaiheen tarkkailuun keväällä Copyright Pöyry Finland Oy

Selostuksessa esiintyviä käsitteitä BAT Bruttopäästö COD Mn Humus Jälkikäyttö Kiintoaine Kuntoonpanovaihe Kuormitus Kuormittava pinta-ala Käyttötarkkailu Mittapato Nettopäästö Ominaispäästö / Ominaiskuormitus Päästötarkkailu Reduktio Tuotantovaihe Vaikutustarkkailu Best Available Techniques, määritetty ympäristönsuojelulaissa. Mahdollisimman tehokas ja kehittynyt, kohteessa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen tekniikka. Tuotantoalueelta lähtevä kokonaispäästö. Turvetuotannosta johtuvan ja alueelta luontaisesti huuhtoutuvan aineen yhteenlaskettu kokonaismäärä. Kemiallinen hapenkulutus. Kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa. Vedessä esiintyviä eloperäisiä orgaanisia aineita, jotka antavat vedelle ruskeankeltaisen värin. Humus muodostaa osan veden sisältämistä orgaanisista aineista. Turvetuotannon päättymisen jälkeinen uusi maankäyttö, esim. metsitys, viljely tai kosteikko. Veteen liukenematon kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines. Ajanjakso ennen tuotannon aloittamista, jolloin rakennetaan vesiensuojelurakenteet ja tehdään peruskuivatus sekä muotoillaan suon pinta tuotantokoneille sopivaksi. Ei sisällä tuotantoalueella myöhemmin tehtäviä kunnostustöitä. Ympäristövaikutusta aiheuttavien tekijöiden kokonaismäärä jossakin kohteessa. Turvetuotannon kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa oleva pinta-ala sekä tuotannosta poistunut pinta-ala. Ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa, joilta tuleva kuormitus ei ole turvetuotannosta johtuvaa. Toiminnan ja tapahtumien seuranta ja kirjaaminen. Sisältää esimerkiksi poikkeustilanteet, vesiensuojelurakenteiden tarkastukset, huollot ja korjaukset, säätilanteen seurannat, kaivutyöt ja pumppaamotiedot. Tuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmien alapuolella oleva pato, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää eli virtaamaa (esim. l/s). Tuotantoalueelta lähtevä päästö, joka saadaan kun mitatusta / lasketusta bruttopäästöstä vähennetään arvioitu luonnonhuuhtouma. Turvetuotannon vesistössä aikaansaaman lisäkuormituksen määrä. Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikös- sä tiettyä pinta-alayksikköä kohden (esim. grammaa hehtaarilta päivässä: g/ha/d). Voidaan ilmoittaa bruttona tai nettona. Tuotantoalueelta lähtevien päästöjen seuranta mittaamalla. Vesienkäsittelyrakenteen avulla saavutettava aineen poistuma. Turvesuon elinkaaren ajanjakso, jolloin turvetta tuotetaan. Jaksoon kuuluu myös ojien ym. rakenteiden kunnossapitoa. Voi tarkoittaa myös sitä osaa vuodesta jolloin turvetta tuotetaan: tyypillisesti kesä-syyskuussa. Tarkkailu, jossa selvitetään toiminnan vaikutuksia ympäristöön (mm. vesistö-, kalatalous-, pöly-, melutarkkailu). Valuma Alueelta poistuvan veden virtaama pinta-alaa kohden (l/s/km 2 ). Valuma-alue Maaston korkeuserojen mukaan määräytyvä alue, jolta pinta- ja pohjavedet laskevat Velvoitetarkkailu Virtaama Ylivirtaama Pääasiallinen lähde: Ympäristöministeriö 215. mereen tai tiettyyn järveen tai tiettyyn uoman kohtaan. Ts. alue, josta vesistö (esim. järvi) tai tietty uoman kohta saa vetensä. Ympäristöluvassa viranomaisen määräämä tarkkailu. Virtauskanavan (putken, uoman tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä (m 3 /s). Tilanne, jossa tuotantoalueelta lähtevä valunta on 1 15 -kertainen keskivalumaan (1 l/s/km 2 ) verrattuna tai sateen rankkuus on suurempi kuin 2 mm/vuorokausi. 3 Copyright Pöyry Finland Oy

2 SÄÄTILA Tarkkailukauden kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät on esitetty kuvissa Kuva 2-1 ja Kuva 2-2. Talvi (marras-maaliskuu) 214 215 oli kokonaisuutena lauha ja sateinen. Neljän havaintopaikan (Haapavesi, Siikajoki, Pudasjärvi ja Ranua) talven keskilämpötila oli keskimäärin 3,7 o C tavanomaista lämpimämpi ja sademäärä oli 3 % suurempi. Erityisen lauhaa oli joulu-, helmi- ja maaliskuussa ja erityisen sateista tammikuussa. Kevät (huhti-toukokuu) oli noin asteen normaalia lämpimämpi ja sademäärä noin neljänneksen normaalia suurempi. Kesä-heinäkuu oli puolestaan tavanomaista viileämpi ja sademäärä oli keskimäärin 39 % tavanomaista suurempi. Elokuu oli sitä vastoin tavallista lämpimämpi ja vähäsateinen. Syyskuu oli lämmin ja sateinen lokakuun oltua sääoloiltaan varsin tavanomainen. Koko tarkkailukauden keskilämpötila oli 1,8 o C normaalia korkeampi ja sademäärä 25 % tavanomaista suurempi. Kuvassa Kuva 2-3 on esitetty Pyhäjoen (havaintopaikka Tolpankoski) ja Kiiminkijoen (Haukipudas) virtaamat tarkkailujaksolla sekä keskimääräiset virtaamat vuosina 1971 2. Marraskuun alkupuolella mitattiin selvästi tavanomaista suurempia virtaamia. Kevään tulvahuippu oli hieman tavanomaista aiemmin ja se oli kaksivaiheinen. Kesäheinäkuun vaihteessa sekä elokuun alussa mitattiin etenkin Pyhäjoessa korkeita virtaamia, kuten myös syyskuun loppupuolella. Sateiden aiheuttamat virtaamapiikit näkyivät luonnollisesti myös turvetuotantoalueiden valumakäyrissä (ks. liite 4). 4 Kuva 2-1 Kuukauden keskilämpötilat tarkkailujaksolla 215 ja vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on 1981 21, Pudasjärven ja Ranuan 1971 2 (Ilmatieteen laitos 214 215). Copyright Pöyry Finland Oy

5 Kuva 2-2 Sademäärät tarkkailujaksolla 215 ja vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on 1981 21, Pudasjärven ja Ranuan 1971 2 (Ilmatieteen laitos 214 215). Kuva 2-3 Pyhäjoen virtaama Tolpankoskessa (Merijärvi) ja Kiiminkijoen virtaama Haukiputaalla (Oulu) aikavälillä 1.11.214 31.1.215. Kuvassa on esitetty myös vuosien 1971 2 keskimääräinen virtaama (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 215). Copyright Pöyry Finland Oy

3 TURVETUOTANTOPINTA-ALAT VUONNA 215 Vuonna 215 Pohjois-Pohjanmaalla oli 211 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kuormittava pinta-ala oli 19 898 ha (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Alueiden lukumäärissä ja pinta-aloissa tapahtuneet muutokset vuosien välillä johtuvat uusien tuotantoalueiden perustamisesta, vanhojen sulkemisesta, tuotantoalueilla tapahtuvista muutoksista, sekä tuottajien liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista kuuluu muiden ELY-keskusten tarkkailuihin valumavesien johtamisreittien mukaisesti. Lapin ja Kainuun alueilta on käsitelty tässä raportissa ne kohteet joiden valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Kainuun Oulujärven yläpuoliset kohteet tarkkaillaan Kainuun turvetuotantosoiden tarkkailussa. Turvetuotannon kuormittava pinta-ala (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa) Pohjois-Pohjanmaan alueella oli 1 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannossa oleva pinta-alaa oli 7 % vähemmän kuin edellisvuonna ja 21 % vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Pinta-alojen vertailussa edellisvuosiin on huomioitava Vapo Oy:n ja Turveruukki Oy:n osin tarkentuneet pinta-alatiedot vuodelta 215. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kokonaisalasta 29 % sijaitsi Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella ja 2 % Siikajoen vesistöalueella (Kuva 3-2). Siuruanjoen, Siikajoen ja Kuivajoen osuudet turvetuotantopinta-alasta olivat selvästi suuremmat kuin niiden osuudet vesistöalueiden kokonaispinta-alasta. Toisin sanoen näillä vesistöalueilla oli verrattain paljon turvetuotantoa suhteessa vesistöalueen pinta-alaan, mutta sielläkin turvetuotantoalan osuus valuma-alueen pinta-alasta oli vain,9 1,5 %. Päinvastainen tilanne oli selvimmin Iijoella kun sitä tarkastellaan ilman Siuruanjoen valuma-aluetta: osuus kuormittavasta pinta-alasta oli 13 %, kun osuus vesistöalueiden pinta-alasta on lähes kolmannes. Myös Kiiminki- ja Kalajoella oli suhteessa valuma-alueen pinta-alaan vähän turvetuotantopinta-alaa. 6 Taulukko 3-1 Turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 215 sekä vuosien 21 214 yhteismäärät. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht.* pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki** 21 1 46 937 136 3 736 1 42,3 Pyhäjoki 29 48 1 556 264 74 2 68 2 572,7 Siikajoki 4 4 2 772 378 927 2 1 4 76,9 Temmesjoki 5 151 312 589 463,4 Oulujoki 21 3 1 492 1 31 597 1 794,6 Kiiminkijoki 13 16 76 11 24 663 1 72,3 Iijoki 33 17 1 958 118 465 724 2 541,2 Siuruanjoki 3 4 3 2 698 15 411 92 3 154 1,3 Olhavanjoki 2 34 15 73 355 1,1 Kuivajoki 12 31 1 898 5 126 219 2 6 1,5 Piehinginjoki 1 22 82 22,1 Kalimenoja 2 9 156 2 11 176,8 Yppärinjoki 1 49 1 59,5 Liminkaoja 1 135 135,7 yhteensä 211 66 171 14 847 1 27 3 853 9 374 19 898,5 214 212 84 55 16 8 271 5 333 6 985 22 116 213 215 425 454 16 452 47 4 822 6 413 22 135 212 216 79 89 17 331 216 4 342 5 996 22 694 211 212 33 1 179 17 575 164 3 83 5 484 22 748 21 27 628 1 7 18 38 285 4 31 4 16 24 323 * ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa ** kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

7 Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1994 215. Kuva 3-2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kuormittavan alan jakautuminen vesistöalueittain vuonna 215 ja eri vesistöalueiden pinta-alojen osuudet. Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella, yhteensä 4 656 ha. Vuodesta 25 lähtien tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt selvimmin Pyhäjoella (56 %) ja Kiiminkijoella (42 %) (Kuva 3-3). Pyhäjoen ja Siikajoen valumaalueilla sijaitsevan Piipsannevan tuotantopinta-ala on pienentynyt kymmenessä vuodessa 1 423 ha (86 %). Samaan aikaan koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantopinta-ala on pienentynyt 4 38 ha, joten Piipsannevan laajan alueen tuotantopinta-alan muutokset ovat vaikuttaneet varsin merkittävällä tavalla koko Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantopintaalan kehitykseen. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Kuva 3-3 Turvetuotannossa olevan pinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaan suurimmilla vesistöalueilla vuosina 25 215. Copyright Pöyry Finland Oy

Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa olevaa pinta-alaa oli selvästi enemmän kuin edellisvuosina mikä johtui pääasiassa siitä, että usealla Vapo Oy:n tuotantoalueella ei joko tuotettu lainkaan tai huomattava osa alasta oli ns. levossa. Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala (171 ha) oli vuonna 215 66 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli edellisvuosia vähemmän (3 853 ha), koska suuri osa siitä siirtyi jälkikäyttöön, joka on kasvittunutta tai pysyvästi muuhun maankäyttöön siirtynyttä alaa. Tuotannosta poistuneen ja jälkikäytössä olevan alan yhteismäärä oli vuonna 215 lähes yhtä suuri kuin tuotannossa olevan alan (Kuva 3-1). Lisäksi entisiä tuotantoalueita on siirtynyt kokonaan muun maankäytön piiriin, eikä niitä ole esitetty tässä raportissa. Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Yksittäisistä tuotantoalueista kuormittavalta ja tuotantopinta-alaltaan suurin vuonna 215 oli Siikajoen vesistöalueella sijaitseva Kärjenrimpi-Puronräme (Kuva 3-4), jonka tuotantoala oli 4 % koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalasta. Tuotantopinta-alaltaan 15:sta suurimman kohteen yhteisosuus koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalasta oli 28 %. Vapo Oy:n osuus kuormittavasta kokonaispinta-alasta oli 48 % ja Turveruukki Oy:n 34 % (Kuva 3-5). Kaikkien tuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. 9 Kuva 3-4 Kuormittavalta alaltaan ja tuotantopinta-alaltaan suurimmat turvetuotantoalueet Pohjois- Pohjanmalla vuonna 215. Copyright Pöyry Finland Oy

1 Kuva 3-5 Suurimpien tuottajien osuudet Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kuormittavasta kokonaispinta-alasta vesistöalueittain vuonna 215. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA 4.1 Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti. Tarkkailujakso oli 1.11.214 31.1.15. Vesistöaluekohtaiset tarkkailut mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan kuormittavasta turvetuotantopinta-alasta 61 % oli tarkkailussa. Kuvassa Kuva 4-1 on esitetty tarkkailtu pinta-ala sekä kuormittava pintaala vesistöalueittain. Kalajoella, Oulujoella ja Ii-Siuruanjoella oli ns. laajan tarkkailun vuosi, eli suurin osa turvetuotantoalueista oli tarkkailussa. Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta otettiin kesällä 161 päästötarkkailunäytettä (Kuva 4-2 ja liite 5). Se oli suurin määrä viimeisen 1 vuoden aikana. Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset tarkkailukohteet sijaitsivat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Vuosikuormitustarkkailussa oli 17 kohdetta ja lisäksi vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa 31 ympärivuotista kohdetta (Taulukko 4-1). Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa ovat mukana Kainuun puolella sijaitsevat Kärjenrimpi pvk1 (laskee Siikajokeen) ja Isosuo (Vaala) pvk1 (laskee Oulujokeen). Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli seitsemän kohdetta. Vuosikuormituslaskenta-aineistoon on otettu lisäksi mukaan Kainuun ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvien Humpinsuo pvk1:n, Lampsisuo pvk1:n ja Suurisuo (Vuolijoki) pvk1:n tarkkailutulokset sekä Lapin ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvan Lumiaapa la3:n tarkkailutulokset. Kohteet ovat mukana lisäaineistona täydentämässä ympärivuotisten kohteiden aineistoa ja ne sijaitsevat maantieteellisesti kohtalaisen lähellä Pohjois-Pohjanmaata. Lähes kaikilla ympärivuotisilla kohteilla lähtevää vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla ympäri vuoden. Usealla kohteella oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla tai muita häiriötilanteita. Virtaamat häiriöjaksoille tai jaksoille jolloin virtaamamittausta ei ollut, on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa jos se oli mahdollista. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Kuva 4-1 Tarkkailussa ollut pinta-ala ja kuormittava pinta-ala vesistöalueittain vuonna 215. Kuva 4-2 Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta kesällä otettujen päästötarkkailunäytteiden määrät vuosina 25 215. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi tarkkailusoilta otettiin vesinäytteet yleensä kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran tai kahdesti lokakuussa. Kuntoonpanovaiheen kohteilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos suolla tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Valtaosalla tuotantovaiheen ympärivuotisista kohteista ja kaikilla kuntoonpanokohteilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta. Tuottajat ottivat myös omavalvonta- ja poikkeustilanäytteitä usealla kohteella esimerkiksi voimakkaiden sateiden aikaan ja tulokset huomioitiin päästölaskennassa muutamaa Vapo Oy:n kohteen syksyn näytettä lukuun ottamatta, joiden tulokset eivät ehtineet mukaan laskentaan. Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisilla kohteilla omavalvontanäytteiden määrä (19 kpl) oli 6 % kaikista päästötarkkailunäytteistä. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Määritykset tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Mikäli mittapadolla ei ollut vettä tai se ei virrannut, näytettä ei otettu. Näytteistä määritettiin aina ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi näytteistä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 - P, NO 3 -N, NO 2 -N ja NH 4 -N) ja rauta joko kerran kuukaudessa koko vuoden tai vain kesällä kerran kuukaudessa. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 4-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiset ja kuntoonpanotarkkailukohteet sekä tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 215. Pvk-ojitus -sarakkeessa K = ojitettu ja E = ojittamaton. Suo Tarkkailu- Pvk- Vesistö- Tarkkailu Tehon Luvan haltija/ Mp:n valu- Näytteitä Näytteenotto- Virtaamamittauspiste ojitus alue tarkkailu tuottaja ma-alue (ha) kpl* ajanjakso ajanjakso POHJOIS-POHJANMAAN VUOSIKUORMITUSTARKKAILUN YMPÄRIVUOTISET TARKKAILUKOHTEET Iso-Kinttaissuo pvk1 E Siuruanjoki PPO x Vapo Oy 273 2 / 3 / 1 11.11.14-12.1.15 1.11.14-31.1.15 Isosuo pvk2-3 E Kiiminkijoki PPO Vapo Oy 165 19 / / 12.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Itäsuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy 194 19 / / 1 12.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Järvineva pvk1 (oja) E Siikajoki PPO x Turveruukki Oy 65 2 / / 13.11.14-11.12.14 1.11.14-31.12.14 Kontio-Klaavunsuo pvk2 E Kuivajoki PPO Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 328 19 / 1 / 1 1.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Korentosuo pvk1 E Oulujoki PPO x Vapo Oy 216 2 / 2 / 1 12.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Kuljunneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 84/9 2 / 2 / 12.11.14-13.1.15 29.4.15-31.1.15 Kynkäänsuo la3-4/pvk1 K Siuruanjoki PPO Vapo Oy 111/126 19 / 1 / 11.11.14-12.1.15 4.12.14-31.1.15 Kärjenrimpi (KAI) pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 327 2 / / 1.11.14-12.1.15 1.11.14-31.1.15 Mankisenneva pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 139 2 / 1 / 1.11.14-12.1.15 1.11.14-31.1.15 Olki-Peurasuo pvk1 E Iijoki PPO Vapo Oy 59 19 / 2 / 11.11.14-12.1.15 1.11.14-31.1.15 Pehkeensuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy 157 2 / / 12.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Pullinneva pvk1 K Siikajoki PPO x Turveruukki Oy 58 2 / 1 / 13.11.14-12.1.15 1.11.14-31.1.15 Puutiosuo pvk2-3 E Siuruanjoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 9 19 / 1 / 1.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Turkkisuo la/pvk2 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 18 2 / 2 / 1.11.14-13.1.15 19.5.15-13.1.15 Vasamanneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy 57 19 / 2 / 1 12.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Verkaneva pvk1 E Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 68 2 / 1 / 12.11.14-14.1.15 1.11.14-31.1.15 Yhteensä 2582 315 / 19 / 5 POHJOIS-POHJANMAAN KUNTOONPANOVAIHEEN KOHTEET Jääräsuo** pvk1 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 18 26 / 1 / 1.11.14-13.1.15 1.11.14-31.1.15 Kontiomaansuo pvk3 E Siuruanjoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 12 1 / / 29.1.15 15.1.15-31.1.15 Korteneva pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 118 26 / 4 / 1.11.14-14.1.15 1.11.14-31.1.15 Kuuhkamonneva pvk2 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 16 27 / 1 / 12.11.14-14.1.15 1.11.14-31.1.15 Lonkerinneva*** pvk1 K Kalajoki PPO x Kanteleen Voima Oy 123 17 / / 27.1.15-28.9.15 1.11.14-31.1.15 Paskalanneva pvk K Kalajoki PPO x Jukuturve Oy 12 26 / / 12.11.14-14.1.15 5.5.15-31.1.15 Varpasuo pvk3 K Kiiminkijoki Kiiminkijoki x Turveruukki Oy 2 9 / / 8.7.15-29.1.15 8.7.15-31.1.15 Yhteensä 715 132 / 6 / Suo Tarkkailu- Pvk- Vesistö- Tarkkailu Luvan haltija/ Näytteitä piste ojitus alue tuottaja kpl* MUIDEN TARKKAILUJEN YMPÄRIVUOTISET TARKKAILUKOHTEET Hakasuo pvk1 E Kiiminkijoki Kiiminkijoki Vapo Oy 27 Haukkasuo pvk2 E Iijoki Ii-Siuruanjoki Vapo Oy 23 Ilkanneva pvk1 E Pyhäjoki erillinen Kanteleen Voima Oy 12 Ilkanneva pvk2 K Pyhäjoki erillinen Kanteleen Voima Oy 23 Iso-Lamminneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki Vapo Oy 22 Isosuo, Vaala (KAI) pvk2-3 E Oulujoki Oulujoki Vapo Oy 26 Kanasuo pvk1 E Oulujoki Oulujoki Turveruukki Oy 2 Komppasuo pvk1 E Kuivajoki Kuivajoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 14 Kompsasuo pvk1 E Kuivajoki Kuivajoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 13 Kompsasuo pvk3 E Kuivajoki Kuivajoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 13 Kupsussuo pvk1 E Iijoki Ii-Siuruanjoki Vapo Oy 23 Lehdonsuo pvk2 E Iijoki Ii-Siuruanjoki Vapo Oy 17 Mankisenneva pvk2 K Siikajoki Siikajoki Vapo Oy 21 Miehonsuo la - Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy 21 Märsynneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki Vapo Oy 2 Näätäaapa pvk2 E Kuivajoki Kuivajoki Vapo Oy 2 Näätäaapa pvk4 E Kuivajoki Kuivajoki Vapo Oy 15 Osmalamminneva pvk1 K Kalajoki Kalajoki Kanteleen Voima Oy 18 Paskoneva pvk1 K Siikajoki Siikajoki Vapo Oy 21 Piipsanneva la/kem2 - Pyhäjoki Pyhäjoki Vapo Oy 14 Päällysneva pvk1 K Kalajoki Kalajoki Kanteleen Voima Oy 18 Ronisuo la/pvk E Siuruanjoki Ii-Siuruanjoki Turveruukki Oy 24 Saarineva pvk1 K Siikajoki Siikajoki Vapo Oy 2 Sauvasuo pvk1 E Siikajoki Siikajoki Vapo Oy 2 Teerilammensuo pvk1 E Siuruanjoki Ii-Siuruanjoki Vapo Oy 17 Tunturisuo (Ahma) kem1 - Oulujoki Oulujoki Vapo Oy 28 Tuppuraneva pvk1 E Kalajoki Kalajoki Kanteleen Voima Oy 15 Turkkisuo pvk1 K Kuivajoki Kuivajoki Vapo Oy 14 Viidansuo pvk1/pvk2 E Siuruanjoki Ii-Siuruanjoki Turveruukki Oy 21 Vittouvenneva pvk1 E Kalajoki Kalajoki Vapo Oy 21 Äijönneva la/pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki Vapo Oy 21 Yhteensä 62 Konsultti Pöyry Finland Oy Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Pöyry Finland Oy Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Ahma ympäristö Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Ahma ympäristö Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Ahma ympäristö Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy * Ei sisällä yläpuolisia näytteitä. PPO-kohteet: velvoitetarkkailunäytteet / omavalvontanäytteet / poikkeustilannenäytteet. ** Siirtyi talvella tuotantovaiheen tarkkailusta kuntoonpanovaiheen tarkkailuun. Luvuissa mukana koko vuoden tulokset. *** Siirtyi keväällä tuotantovaiheen tarkkailusta kuntoonpanovaiheen tarkkailuun. Luvuissa mukana koko vuoden tulokset. Copyright Pöyry Finland Oy

Kaikilla kuntoonpanokohteilla määritettiin jokaisella näytekerralla perusvalikko (ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine). Valtaosalla kuntoonpanokohteista määritettiin lisäksi kerran kuukaudessa NH 4 -N ja rauta. Kuuhkamonnevalla määritettiin jokaisella kerralla perusvalikon lisäksi ammoniumtyppi. Kiintoaineen hehkutushäviö määritettiin, mikäli pitoisuus ylitti 2 mg/l. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Muilta osin tarkkailusta vastasi konsultti. Osa virtaamamittareista asennettiin ja huollettiin tarkkailua hoitavan konsultin toimesta. 13 4.2 Päästöjen laskenta Turvetuotantoalueiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen kuormittavan pinta-alan perusteella. Tarkkailukohteiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Tarkkailussa olleiden kohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella niin pitkälle kuin mahdollista. Kuntoonpanoalueiden päästöt laskettiin kohteiden omilla tuloksilla. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimääräisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin määritysrajaa, mikä todennäköisesti hieman yliarvioi päästöjä kyseisillä jaksoilla. 5 TAUSTAHUUHTOUMA Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (215) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Ennen vuotta 213 kiintoaineen taustapitoisuus oli 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Alla olevissa taulukoissa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset. Muissa tarkkailuissa olleiden kohteiden tulokset esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, mutta niidenkin tulokset ovat mukana keskimääräisissä tuloksissa, joista on koostettu taulukossa Taulukko 9-1 Copyright Pöyry Finland Oy

esitetyt vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. 14 6.1 Valumat Koko tarkkailujakson valumakäyrät on esitetty kohteittain muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Kaikilla kohteilla ei mitattu virtaamaa kaikkina vuodenaikoina. Suokohtaiset virtaamamittauksen häiriötilanteet eri vuodenaikojen osalta (esim. padotus, mittarin rikkoontuminen, datakatko) on koottu liitteen 4 tuloslakanoihin ja arvioidut virtaamajaksot on kirjattu lisäksi taulukkoon Taulukko 6-1. Virtaamat arvioitiin pääasiassa SYKE:n vesistömallijärjestelmästä tai läheisen suon virtaamia hyväksi käyttäen mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Vuosikuormitustarkkailukohteiden talven keskivaluma 13 l/s km 2 oli varsin suuri eikä kohteiden välillä ollut suuria eroja. Talven valumakeskiarvoja nostivat erityisesti marraskuun korkeat arvot (ks. liite 4). Hydrologisesti määritetyn kevään keskimääräinen kesto oli 37 vrk ja keskimääräinen valuma 79 l/s km 2 oli varsin suuri. Suurimmat valumat mitattiin alueen pohjoisosissa. Kesän keskimääräinen valuma 15 l/s km 2 oli suurehko ja kohteiden väliset erot olivat suuria vaihdellen välillä 8,8 32 l/s km 2. Syksyn keskivaluma 25 l/s km 2 oli myös suuri ja kohteiden väliset erot olivat niin ikään suuria keskiarvojen vaihdeltua välillä 13 39 l/s km 2. Keskimääräinen vuosivaluma oli 2 l/s km 2. Taulukon Taulukko 6-1 alaosassa on esitetty myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset valumat, jotka olivat kevättä lukuun ottamatta hieman suurempia kuin pelkän vuosikuormitustarkkailun kohteilla. Vuosikuormitustarkkailun ulkopuolella tarkkailtujen kohteiden tulokset raportoidaan vesistöaluekohtaisissa raporteissa. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 215 tarkkailukohteiden valumat ja taulukossa Taulukko 6-2 niiden keskiarvot. Ympärivuotisten kohteiden kesän keskivaluma (19 l/s km 2 ) oli hieman pienempi kuin kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden (22 l/s km 2 ). Tarpeen mukaan virtaaman arvioinnissa käytetty hydrologinen vesistömallijärjestelmä laskee valunnat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueille, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna valumahuippujen vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Toisaalta vesistömalli voi pidentää valumapiikin kestoa tositilanteeseen nähden. Vesistömallin antamien virtaamien tarkkuuteen vaikuttaa mallin käyttämien reaalimaailmassa olevien mittauspisteiden sijainti: mitä lähempänä ne sijaitsevat ja mitä useampia niitä on, sen tarkempi arvio. Iso-Kinttaissuolla ja Isosuolla oli käytössä ns. tupla-anturointi, eli vedenkorkeutta mitattiin sekä mittapadon v-aukolla että sen alapuolella. Näin saatiin selville padotusjaksot vuorokauden tarkkuudella. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 6-1 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina 1.11.214 31.1.215. Mq = keskivaluma, Nq = minimivaluma, Hq = maksimivaluma. Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi 1.11.-1.4. 152 pvk1 11 1,3 152 4.11. käytetty Olki-Peurasuon pvk1:n valumaa Kevät 1) 2.4.-18.5. 47 pvk1 83 12 227 8.-25.4., 29.4., 2.-4.5., 8.5. ja 14.-16.5. Olki-Peurasuo pvk1:n valuma Ohijuoksutus 2.4. Kesä 19.5.-17.9. 122 pvk1 14 2,9 47 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 34 7,8 128 Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 24 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-8.4. 159 pvk2-3 9,3,2 94 4.-5.11., 1.-12.11., 9.12., 19.2.-21.2., 7.3.-8.4. käytetty vesistömallia Kevät 2) 9.4.-6.5. 28 pvk2-3 81 6,1 191 9.4.-4.5. käytetty vesistömallia Kesä 7.5.-17.9. 134 pvk2-3 15 1, 85 13.5.-15.5., 8.6. ja 4.-5.7. käytetty vesistömallia Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2-3 23 4,8 49 19.9.-2.9., 23.-27.9., 23.-24.1. ja 26.1.-27.1. käytetty vesistömallia Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 18 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk1 1,8 119 Kevät 3) 13.4.-7.5. 25 pvk1 8 17 149 2.4.-27.4. käytetty Pehkeensuon valumaa. Ohijuoksutus 22.4.-27.4. Kesä 8.5.-17.9. 133 pvk1 14 1, 89 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 24 3,6 72 Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 18 Järvineva (pvk1) Talvi 4) 1.11.-31.12. 61 oja 19,8 11 Vain osa talvesta Jääräsuo (pvk1) Talvi 5) 1.11.-6.4. 157 pvk1 22,5 76 Siirtyi kesken talven kp-vaiheen tarkkailuun Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-8.4. 159 pvk2 14,3 71 11.11.-1.12., 3.3.-8.4. käytetty Puutiosuon dataa Kevät 1) 9.4.-11.5. 33 pvk2 135 12 284 Koko jaksolla käytetty Puutiosuon dataa Kesä 12.5.-21.9. 129 pvk2 19 7,2 66 Syksy 22.9.-31.1. 44 pvk2 31 7, 73 Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 29 Korentosuo (pvk1) Talvi 3) 1.11.-29.3. 149 pvk1 14,3 71 Ohijuoksutus 1.11.-5.11. Kevät 3) 3.3.-5.5. 37 pvk1 29 12 72 Ohijuoksutus 9.4.-27.4.15 Kesä 6.5.-17.9. 135 pvk1 11 1,8 56 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 21 6,3 57 Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 15 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi 1) 1.11.-27.3. 147 la 6,9,9 8 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät 1) 28.3.-28.4. 32 la 49 1,7 28 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä 29.4.-17.9. 142 pvk1 17 1,3 15 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 19 1,5 14 Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 16 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-6.4. 157 la3-4 14 3,8 74 1.11.-3.12. käytetty vesistömallia Kevät 7.4.-27.5. 51 la3-4 144 16 241 Kesä 2) 28.5.-17.9. 113 pvk1 19 2,3 58 28.6.-25.7. ja 3.7.-9.9. käytetty vesistömallia Syksy 2) 18.9.-31.1. 44 pvk1 23 2,5 98 19.9.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 35 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-29.3. 149 pvk1 1 1,3 79 Kevät 3.3.-3.4. 32 pvk1 49 1 135 8.4.-16.4. käytetty vesistömallia Kesä 1.5.-17.9. 14 pvk1 1 1,4 71 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 13 3,2 45 Vuosi 1.11.-31.1. 365 14 Mankisenneva (pvk1) Talvi 1.11.-29.3. 149 pvk1 17 5,1 97 Kevät 3.3.-3.4. 32 pvk1 51 14 117 Kesä 1.5.-17.9. 14 pvk1 11 2,9 7 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 18 7,1 59 Vuosi 1.11.-31.1. 18 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-6.4. 157 pvk1 12,9 152 Kevät 7.4.-17.5. 41 pvk1 83 12 227 Kesä 18.5.-17.9. 123 pvk1 16 3,4 92 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 31 7,6 132 Vuosi 1.11.-31.1. 365 24 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-28.3. 148 pvk1 14 3,2 95 Kevät 29.3.-5.5. 38 pvk1 77 17 19 Kesä 6.5.-17.9. 135 pvk1 16 3,8 93 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 23 7, 81 Vuosi 1.11.-31.1. 365 22 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Pullinneva (pvk1) Talvi 1.11.-27.3. 147 pvk1 15 1, 19 Kevät 28.3.-28.4. 32 pvk1 37 5,4 18 Kesä 29.4.-17.9. 142 pvk1 1, 125 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 16 1,6 121 Vuosi 15 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-8.4. 159 pvk2-3 14,3 53 Kevät 9.4.-18.5. 4 pvk2-3 134 11 283 Kesä 19.5.-17.9. 122 pvk2-3 2 3,7 74 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2-3 39 1 9 Vuosi 1.11.-31.1. 365 32 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi 1) 1.11.-8.4. 159 la 1 1,8 64 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät 1) 9.4.-21.5. 43 la 132 11 284 Koko jaksolla käytetty Puutiosuo pvk2-3:n virtaamia Kesä 22.5.-17.9. 119 la/pvk2 32 3,6 14 Syksy 18.9.-31.1. 44 la/pvk2 39 1,4 121 14.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi 1) 1.11.-31.1. 365 35 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-28.3. 148 pvk1 17, 98 Kevät 1) 29.3.-24.4. 27 pvk1 72 36 112 Ohijuoksutus 13.4. Kesä 25.4.-17.9. 139 pvk1 12, 8 Syksy 18.9.-31.1. 4 pvk1 22 1,2 84 Vuosi 1) 1.11.-31.1. 354 19 Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-28.3. 148 pvk1 16 2,8 8 Kevät 29.3.-3.4. 33 pvk1 52 12 12 Kesä 29.4.-24.9. 14 pvk1 8,8,9 85 Syksy 25.9.-31.1. 44 pvk1 21 3,3 82 Vuosi 1.11.-31.1. 365 17 16 1) Ei mukana keskiarvossa 2) Lähes koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa 3) Osa vesistä osan aikaa ohituksen kautta, ei mukana keskiarvossa 4) Vain osa talvesta, ei mukana keskiarvossa 5) Siirtyi kesken talven kuntoonpanovaiheen tarkkailuun, ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 215: vuosikuormitustarkkailun kohteet Kohdemäärä Talvi 13 153 kaikki 13 1,6 98 Kevät 8 37 kaikki 79 12 165 Kesä 15 132 kaikki 15 2,3 83 Syksy 15 43 kaikki 25 4,9 86 Vuosi 7 2 Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Talvi 33 151 kaikki 15 2, 158 Kevät 27 44 kaikki 72 11 199 Kesä 42 124 kaikki 19 2,7 13 Syksy 43 46 kaikki 28 6,1 12 Vuosi 25 24 Keskiarvot 214 Talvi 26 161 kaikki 22,7 179 Kevät 31 31 kaikki 21 5,6 68 Kesä 35 133 kaikki 8,7 1, 69 Syksy 35 4 kaikki 2 1,4 17 Vuosi 2 17 Keskiarvot 213 Talvi 25 165 kaikki 8,8,4 12 Kevät 25 36 kaikki 72 8,9 246 Kesä 27 124 kaikki 8,9 1,1 72 Syksy 26 4 kaikki 16 2,7 98 Vuosi 21 15 Keskiarvot 212 Talvi 24 168 kaikki 7,3 1, 46 Kevät 23 34 kaikki 96 8,2 286 Kesä 25 119 kaikki 17 1,9 147 Syksy 24 46 kaikki 29 6,4 19 Vuosi 18 22 Copyright Pöyry Finland Oy

17 Taulukko 6-2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesällä 215. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot kohde Mq MNq MHq n l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kaikki 88 22 3, 154 Pintavalutuskentät 76 21 3, 139 Laskeutusaltaat 6 22 3,1 349 Kemikalointi 4 23 3,2 85 Kasv.kenttä / kosteikko 2 23, 116 Kaikki 214 77 8,8,9 67 Kaikki 213 55 8,9 1,4 89 Kaikki 212 6 2 2, 226 Kaikki 211 6 13 1,8 16 Kaikki 21 67 9,7 1,1 86 6.1.1 Tulosten vertailu edellisvuosiin Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset valumat vuodenajoittain. Kaikkien vuodenaikojen ja koko vuoden valumat olivat vuonna 215 suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin. Lähes kaikkien vuosikuormitustarkkailukohteiden valumat olivat kaikkina vuodenaikoina hieman suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin (Kuva 6-2). Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat vuodenajoittain vuosina 26 215. Tarkkailusuot ovat vaihdelleet vuosien välillä ja aineisto sisältää muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Kuva 6-2 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden keskimääräiset valumat vuodenajoittain vuonna 215. Vertailuarvoina keskimääräiset pitoisuudet 23 214 niiltä osin kuin kohteet ovat olleet tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

6.2 Valumaveden laatu Suovedet ovat luontaisesti happamia ja sitä kuvaava ph-arvo oli vuosikuormitustarkkailukohteiden valumavedessä vuodenajasta riippuen keskimäärin 5,8 6,1 (Taulukko 6-3). Tarkastelussa on huomioitava, että mahdolliset happamuuspiikit usein ns. katoavat keskiarvoihin. Pienimmät arvot mitattiin Verkanevalla (ka. 4,2 4,4). Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli edellisvuosien tapaan suurimmillaan kesällä (ka. 37 mg/l) hajotustoiminnan ollessa aktiivisimmillaan ja pienimmillään keväällä (ka. 16 mg/l), jolloin mukana on yleensä paljolti lumien sulamisvesiä. Suurimpia arvoja mitattiin Verkanevalla ja Pullinnevalla, ja pienimpiä Isosuolla ja Kontio- Klaavunsuolla. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen fosforin ja/tai typen saannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä. Tämä voi näkyä kasviplanktonin ja vesikasvien lisääntymisenä sekä kalaston rakenteen muutoksina (Ympäristöministeriö 215). Vuosikuormitustarkkailukohteilla fosforipitoisuus oli suurimmillaan talvella ja kesällä (ka. 56 µg/l) ja pienimmillään keväällä (ka. 3 µg/l) (Taulukko 6-3). Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Kynkäänsuon ja Pullinnevan valumavesistä. Pienimmät pitoisuudet olivat Isosuolla, jonka koko vuoden keskimääräinen pitoisuus 11 µg/l (ks. liite 4) oli selvästi alle taustahuuhtouman arvioinnissa käytetyn pitoisuuden 2 µg/l. Typpipitoisuus oli suurimmillaan syksyllä (ka. 1 563 µg/l) ja pienimmillään keväällä (ka. 841 µg/l). Keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia mitattiin esimerkiksi Pullinnevalla ja Kuljunnevalla. Pienimpiä pitoisuuksia mitattiin puolestaan Isosuolla ja Kontio- Klaavunsuolla. Kiintoainekuormitus voi aiheuttaa järvien rantojen ja puro- ja jokiuomien pohjien liettymistä, veden samentumista ja muita eliöstön elinympäristön muutoksia (Ympäristöministeriö 215). Kiintoainemääritys kuvaa suodattamalla vesinäytteestä poistettujen kiinteiden suodattimen huokoskoon (1,2 µm) ylittävien orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden määrää. Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 5,5 mg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 3,3 mg/l). Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat Kuljunnevalla ja pienimmät Verkanevalla. Verkanevan koko vuoden keskimääräinen pitoisuus oli sama kuin taustahuuhtouman arvioinnissa käytetty pitoisuus 1 mg/l (ks. liite 4) ja sekin on todennäköisesti hieman todellista korkeampi koska 21 näytteestä seitsemässä pitoisuus oli alle määritysrajan (1 mg/l tai,5 mg/l), mutta laskennassa käytettiin määritysrajaa. Taulukon Taulukko 6-3 alaosassa on esitetty myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset pitoisuudet, jotka olivat kokonaisuutena varsin samalla tasolla kuin pelkän vuosikuormitustarkkailun kohteilla. Pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja edellisvuosiin nähden, mutta etenkin ravinnepitoisuudet olivat hieman pienempiä vuonna 215. Kaikissa vuosien välisissä vertailuissa on kuitenkin huomioitava kohteiden vaihtuvuus vuosien välillä. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 215 tarkkailukohteiden vedenlaadut ja taulukossa Taulukko 6-4 niiden keskiarvot. Ympärivuotisten kohteiden ja kaikkien kesän kohteiden vedenlaaduissa ei ollut suuria eroja. COD Mn -arvot sekä kokonaisravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat pienempiä kuin edelliskesinä. Kemikalointikohteilla mitattiin pienimmät COD Mn -arvot sekä kokonaisravinnepitoisuudet ja pintavalutuskentillä pienimmät rauta- ja kiintoainepitoisuudet. Pohjois-Pohjanmaan vesistöt ovat varsin humuspitoisia ja rauta sitoutuu pääosin humukseen, minkä johdosta rauta ei yleensä ottaen aiheuta merkittäviä ongelmia vesistöissä (esimerkiksi myrkkyvaikutuksia vesieliöille). 19 Copyright Pöyry Finland Oy

2 Taulukko 6-3 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina 1.11.214 31.1.215. n = näytemäärä. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi 1.11.-1.4. pvk1 5 4,8 39 32 156 1,6 Kevät 2.4.-18.5. pvk1 4 5,5 14 18 59 2,3 Kesä 19.5.-17.9. pvk1 1 5,4 43 22 183 1,2 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 6, 32 11 14,5 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-8.4. pvk2-3 5 6,7 13 12 59 2,3 Kevät 9.4.-6.5. pvk2-3 3 6,5 7,3 9,3 45 1, Kesä 7.5.-17.9. pvk2-3 1 7,1 17 12 562 1,8 Syksy 18.9.-31.1. pvk2-3 1 6,9 8,4 11 49 1,5 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. pvk1 5 6,4 2 3 698 2,2 Kevät 13.4.-7.5. pvk1 3 6,3 21 36 76 2,6 Kesä 8.5.-17.9. pvk1 1 6,6 33 64 15 5,6 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 6,5 24 46 915 1,9 Järvineva (pvk1) Talvi 2) 1.11.-31.12. oja 2 4,6 45 64 25 2,8 Jääräsuo (pvk1) Talvi 3) 1.11.-6.4. pvk1 11 6,6 1 49 685 2,7 Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-8.4. pvk2 5 6,5 11 15 672 3,5 Kevät 9.4.-11.5. pvk2 4 5,9 5,7 11 383 2,7 Kesä 12.5.-21.9. pvk2 1 6,6 18 17 521 3,4 Syksy 22.9.-31.1. pvk2 1 6,8 11 22 72 3,5 Korentosuo (pvk1) Talvi 1) 1.11.-29.3. pvk1 5 6,3 22 28 148 1,4 Kevät 1) 3.3.-5.5. pvk1 3 6,2 13 14 43 1,2 Kesä 6.5.-17.9. pvk1 12 6,4 35 32 844 3,5 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 6,3 37 39 255 5, Kuljunneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-27.3. la 5 5,8 2 26 22 6,1 Kevät 28.3.-28.4. la 2 5,7 21 44 175 29 Kesä 29.4.-17.9. pvk1 13 5,4 59 19 1869 15 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 5,6 38 49 22 4,8 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-6.4. la3-4 5 6,2 21 277 23 23 Kevät 7.4.-27.5. la3-4 5 6, 18 62 156 3,3 Kesä 28.5.-17.9. pvk1 9 6,3 29 19 1251 8,9 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 1 6,2 26 17 16 3, Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-29.3. pvk1 5 4,4 32 23 95 2,6 Kevät 3.3.-3.4. pvk1 3 4,7 15 2 69 1,7 Kesä 1.5.-17.9. pvk1 1 5,1 41 55 1574 5,9 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 5,2 43 46 215 4,7 Mankisenneva (pvk1) Talvi 1.11.-29.3. pvk1 5 5,7 37 38 1884 1,9 Kevät 3.3.-3.4. pvk1 3 5,8 17 26 783 1,2 Kesä 1.5.-17.9. pvk1 1 5,8 61 49 1276 3,9 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 3 5,9 52 35 16 2,6 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-6.4. pvk1 5 6,2 19 33 1186 2,2 Kevät 7.4.-17.5. pvk1 4 6, 15 28 93 2,7 Kesä 18.5.-17.9. pvk1 1 6,1 3 29 887 7,4 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 1 5,7 15 39 12 2,5 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-3 jatkuu Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-28.3. pvk1 5 6,5 12 19 838 2,3 Kevät 29.3.-5.5. pvk1 3 6,2 15 13 797 1,6 Kesä 6.5.-17.9. pvk1 1 6,9 2 24 635 3,9 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 6,8 19 2 78 3,1 Pullinneva (pvk1) Talvi 1.11.-27.3. pvk1 6 5,6 46 135 2433 4, Kevät 28.3.-28.4. pvk1 3 5,9 24 7 1467 4,8 Kesä 29.4.-17.9. pvk1 1 6, 69 16 269 12 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 5,8 83 155 425 6,9 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-8.4. pvk2-3 5 6,4 11 45 996 2,3 Kevät 9.4.-18.5. pvk2-3 4 6, 12 16 658 2,5 Kesä 19.5.-17.9. pvk2-3 9 6,6 24 36 857 3,4 Syksy 18.9.-31.1. pvk2-3 1 6,4 14 42 1 2,6 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi 1.11.-8.4. la 5 6,4 1 112 168 11 Kevät 9.4.-21.5. la 4 6, 11 25 993 8,8 Kesä 22.5.-17.9. la/pvk2 1 6,6 19 41 612 5,3 Syksy 18.9.-31.1. pvk2 2 6,4 24 6 125 5,2 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-28.3. pvk1 4 6,4 19 24 18 2,9 Kevät 1) 29.3.-24.4. pvk1 2 6,2 14 16 122 1,7 Kesä 25.4.-17.9. pvk1 13 6,5 26 3 126 4,7 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 6,5 21 24 185 4,9 Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-28.3. pvk1 5 4,2 51 25 112 1,2 Kevät 29.3.-3.4. pvk1 3 4,4 25 38 49,6 Kesä 1.5.-17.9. pvk1 11 4,2 7 32 16 1,2 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 2 4,2 8 22 15,3 yht. 341 1) Osa vesistä osan aikaa ohituksen kautta, ei mukana keskiarvossa 2) Vain osa talvesta, ei mukana keskiarvossa 3) Siirtyi kesken talven kuntoonpanovaiheen tarkkailuun, ei mukana keskiarvossa 21 Keskiarvot 215: vuosikuormitustarkkailun kohteet Kohdemäärä/näytemäärä Talvi 15/75 kaikki 5 5,9 24 56 1375 4,6 Kevät 14/48 kaikki 3 5,8 16 3 841 4,6 Kesä 16/167 kaikki 1 6,1 37 56 1121 5,5 Syksy 16/28 kaikki 2 6,1 33 49 1563 3,3 Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Talvi 3/153 pvk 5 5,9 25 35 1325 3,8 Kevät 39/152 pvk 4 6, 19 28 873 3,3 Kesä 44/415 pvk 9 6,3 36 49 1128 6,4 Syksy 45/13 pvk 2 6,2 31 43 1517 4,3 Talvi 7/34 la 5 6,3 18 85 174 9,4 Kevät 8/31 la 4 6, 19 34 1187 1 Kesä 2/18 la 9 6,8 26 34 1237 8,1 Syksy 2/5 la 3 6,5 27 3 1758 6,3 Talvi 39/25 kaikki 5 6, 23 45 1397 5,3 Kevät 48/19 kaikki 4 6, 19 3 933 4,6 Kesä 49/459 kaikki 9 6,3 35 5 1118 6,6 Syksy 48/11 kaikki 2 6,2 3 42 1522 4,4 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy