TASEKIRJA 2012 Kaupunginvaltuuston 4.6.2013 hyväksymä
1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2. Kaupungin hallinto... 4 1.2.1. Luottamushenkilöorganisaatio... 4 1.2.2. Henkilöstöraportti... 8 1.3. Yleinen kaupunkikehitys... 24 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys... 26 1.5. Ylivieskan kaupungin talouden kehitys... 27 1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä... 29 1.7. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...30 1.8. Kuntalain 69 :n mukainen selvit...31 1.9. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä...... 33 1.10. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 38 1.11. Toiminnan rahoitus... 40 1.12. Tasetarkastelu... 43 1.13. Kokonaistulot ja -menot... 46 1.14. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 47 1.15. Talousarvion toteutuminen... 53 1.15.1. Käyttötalousosan toteutumisvertailu... 53 1.15.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu... 117 1.15.3. Investointiosan toteutumisvertailu... 121 1.15.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu... 125 1.15.5. Yhteenveto toteutumisesta 127 2. Tilinpäätöslaskelmat... 130 2.1. Tuloslaskelma... 131 2.2. Rahoituslaskelma... 132 2.3. Tase... 133 2.4. Konsernituloslaskelma... 135 2.5. Konsernin rahoituslaskelma. 136 2.6. Konsernitase..137 3. Tilinpäätöksen liitetiedot... 139 3.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot.. 140 3.2. Konsernitilinpäätöstä koskevat tiedot... 141 3.3. Tuloslaskelman liitetiedot... 142 3.4. Taseen liitetiedot... 144 3.5. Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot 150 3.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 152 4. Eriytetyt tilinpäätökset 153 4.1. Vesihuoltolaitos 154 4.2. Pelastuslaitos 155 4.3. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.. 156 5. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 169 6. Allekirjoitukset 170 7. Tilinpäätösmerkintä. 171
1. Toimintakertomus 2
3 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Ylivieska kokoansa isompi kaupunki teema sai kuluneena vuonna lisäkatetta. Asukaslukumme nousi 14.533:een ja siinä oli kasvua 267 eli 1,9 %! Myönteistä kasvun rakenteessa oli sen jakauma; syntyneiden enemmyys oli 122 ja muuttovoitto 145. Muuttovoitto kertoo kaupungin vetovoimasta. Mutta huolestuttavaa on se, että koko alueen muuttotase oli negatiivinen. Ja vaikka hyvä syntyvyys muuttotappiota osin kompensoikin, asettaa tilanne isoja haasteita aluekehitykselle nyt ja tulevaisuudessa. Kasvu asettaa meille myös haasteita. Lähes kahden prosentin kasvua pidetään yleisesti korkeana, jopa liian korkeana. Esimerkiksi Seinäjoen ja Jyväskylän kaltaiset kasvukeskukset rajaavat kasvutavoitteen strategioissaan 1 1 ½ prosenttiin. Kasvun hallinnan lisäksi rajan asettaa taloudelliset resurssit. Esimerkiksi perusopetuksen oppilaiden määrä kasvoi syyskuusta 2010 syyskuuhun 2012 75:llä. Myös he tarvitsevat asianmukaiset tilat, missä käydä koulua. Uusi valtuusto ottanee myös kasvuun kantaa päivittäessään Ylivieskan kaupunkistrategiaa alkaneen vuoden aikana. Myös investoinneissa näkyvät kasvavan kaupungin tarpeet. Nettoinvestoinnit nousivat 5,8 miljoonaan euroon. Pitkällä aikavälillä investointien tulisi asettua poistojen (3,5 milj. euroa) tasolla. Suurin yksittäinen investointi oli Rannan koulun peruskorjaus (koko kustannusarvio 3,9 milj. euroa). Urakka valmistuu kuluvan vuoden aikana. Päättyneen vuoden talousarviota valmisteltaessa ei ollut vielä tiedossa valtionosuuksien leikkausten ja kiinteistöveron poistamisen verotulojen tasausjärjestelmästä vaikutus tulopohjaan. Niiden yhteisvaikutus oli noin 2,2 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen kustannusnousu ja verotulojen jääminen ennakoitua pienemmäksi yhdessä valtiovallan päätösten kanssa johti siihen, että tilikauden tulos jäi 1,167 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuosikate oli kuitenkin 2,5 miljoonaa euroa, eli varsinaista syömävelkaa ei tehty. Kulunutta vuotta leimasi myös hallitsemattoman tuntuisesti vellonut keskustelu kuntarakenne- ja sote uudistuksesta. Ja keskustelu jatkuu kuluvanakin vuonna ilman tietoisuutta lopputuloksesta. Valtuuston päätöksellä 18. joulukuuta Ylivieska yhdessä Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien kanssa halusivat ottaa aloitteen omiin käsiinsä ja ehdottivat Oulun Eteläisen ja Raahen alueen kunnille yhteisen, nykyistä laajemman sosiaali ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen rakentamista. Asia on kesken. Mutta jotakin uuttakin yhteistyön saralla saavutettiin. Uuden jätelain voimaantulon myötä uusi ja yhteinen 16 kunnan jätelautakunta aloitti toimintansa. Kuluneena vuonna uudistettiin myös kaupungin graafinen ilme. Tämä uusi ilme kuvastakoon uskoa tulevaisuuteen ja kehittyvään Ylivieskaan! Kiitän kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kaupungin ja sen asukkaiden hyväksi tehdystä työstä. Terho Ojanperä kaupunginjohtaja
4 1.2. Kaupungin hallinto 1.2.1 Luottamushenkilöorganisaatio Kuntalaiset Valtuusto 35 valtuutettua Kaupunginhallitus 9 jäsentä Tarkastus - lautakunta 5 jäsentä K eskusvaali - lautakunta 5 jäsentä Jätelautakunta 16 jäsentä Pelastuslaitoksen johtokunta 23 jäsentä S ivistys - lautakunta 9 jäsentä LiikelaitosHetan johtokunta 6 jäsentä K ansalaisopiston johtokunta 7 jäsentä M usiikkiopiston johtokunta 9 jäsentä K ulttuuri - lautakunta 9 jäsentä L iikunta - lautakunta 9 jäsentä T eknisten palvelui - den lautakunta 9 jäsentä
5 Poliittiset voimasuhteet valtuustossa Poliittiset voimasuhteet hallituksessa Paikka- Miehiä Naisia Paikka- Miehiä Naisia luku luku Kesk 17 9 8 Kesk 5 2 3 Kok 7 4 3 Kok 2 1 1 Sdp 6 3 3 Sdp 1 1 - Vas 3 2 1 Vas 1 1 - Krist 1 1 - Krist - - - Vihr 1 1 - Vihr - - - Yht. 35 20 15 Yht. 9 5 4 Kaupunginvaltuutetut toimikaudella 2009 2012: Puheenjohtaja Juha Pylväs, agronomi, maaseutuyritt, Kesk I varapuheenjohtaja Eero Kippola, veturinkuljettaja, Sdp II varapuheenjohtaja Tuija Haikola, tarkastaja, Kesk III varapuheenjohtaja Aura Hasanen, erityisopettaja, Kok Suomen Keskusta Terttu Alanen, lehtori Juha Autio, sairaanhoitaja Elisabet Elfving, yo-merkonomi, lasten ja nuorten erityisohjaaja (kuollut) Kaisa Haapakoski, peruskoulunopettaja Juha Isokoski, viljelijä Heikki Jokinen, metallimies, maanviljelijä Erkki Kangaskortet, sotilasmestari evp. Tarja Koutonen, luokanopettaja Samuli Kärkinen, puuinsinööri Kati Marjakangas, yhteisöpedagogi, johtava nuorisotyönohjaaja Raimo Mäkelä, laitosmies Jouko Pesämaa, kasvattaja, ohjaaja Elina Päivärinta, maatalousyrittäjä Kaisa Savela, insinööri Sirkku Vinkka, mielenterveyshoitaja, toiminnanohjaaja Jouko Ylimäki, työnjohtaja Kansallinen Kokoomus Markku Jussila, ylikonstaapeli Asko Männistö, toimitusjohtaja Aune Nevala, yrittäjä Karoliina Nevalainen, sairaanhoitaja Antti Rantala, yrittäjä Arto Rautakoski, yrittäjä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Pasi Hilli, sairaanhoitaja (2.9.2010 alkaen) Tuula Hintsala (25.1.2011 alkaen) Maija-Liisa Kitinoja, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, eläkeläinen Juhani Löfbacka, dataverkkoasentaja Eeva Matikainen, fysioterapeutti (ero 30.8.2011) Eino Paavonperä, vahtimest., eläk. (kuollut) Erkki Papunen, oikeustieteen ylioppilas (ero 25.1.2011) Antti Tokola (30.8.2011 alkaen) Vasemmistoliitto Hilja Hannula, tarjoilija, ravintolaesimies Tuomo Saari, mattomies Ahti Törmälä, pintakäsittelijä Vihreä liitto Aimo Piirainen, metsuri, insinööri Suomen Kristillisdemokraatit Rauno Sipilä, metsätalousteknikko (23.9.2010 alkaen)
6 Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Kati Marjakangas, yhteisöpedagogi, johtava nuorisotyönohjaaja, Kesk I varapuheenjohtaja Asko Männistö, toimitusjohtaja, Kok II varapuheenjohtaja Juhani Löfbacka, dataverkkoasentaja, Sdp Muut jäsenet Terttu Alanen, lehtori, Kesk Juha Isokoski, viljelijä, Kesk Aune Nevala, yrittäjä, Kok Tuomo Saari, mattomies, Vas Kaisa Savela, insinööri, Kesk Jouko Ylimäki, työnjohtaja, Kesk Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Terho Ojanperä. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen jäsenten ja kaupunginjohtajan lisäksi kaupunginhallituksen alaiset johtavat viranhaltijat sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet ja näiden alaiset johtavat viranhaltijat. Kaupunginvaltuuston päätöksiä 2012: 31.1. Hyväksyttiin vesihuollon kehittämissuunnitelma. 28.2. Hyväksyttiin Niemelänkylän osayleiskaava 2025. Hyväksyttiin Vesikolmio Oy:n osakassopimuksen muutos koskien takausprovision perintää. Käsiteltiin valtuutettujen tekemät ja valtuuston päätettävissä asioissa tehdyt aloitteet. 3.4. Hyväksyttiin asemakaava Hollihaan kaupunginosan Kurulan alueella. Käsiteltiin ja merkittiin tiedoksi kaupungin markkinointistrategia. Annettiin lausunto valtiovarainministeriön ehdotukseen Ylivieskan seudun tarkoituksenmukaiseksi kunta- ja palvelurakenteeksi. Muutettiin äänestysaluejakoa yhteen äänestysalueeseen. 8.5. Käsiteltiin ja merkittiin tiedoksi Ylivieskan kaupungin graafinen ilme. Valittiin sivistystoimenjohtajan virkaan Kai Perttu. 7.6. Hyväksyttiin vuoden 2011 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille, päätettiin kirjata tilikauden ylijäämä 1.262.434,15 euroa omaan pääomaan tilikauden yli- /alijäämätilille sekä hyväksyttiin niiden sitovien määrärahojen ylitykset, joille ei aikaisemmin ollut myönnetty riittävää lisämäärärahaa tai ylitysoikeutta. Myönnettiin 1 miljoonan euron lisämääräraha kuntatekniikan liikennealueiden vuoden 2012 investointeihin.
7 Hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen. 21.8. Hyväksyttiin asemakaavamuutos ja asemakaava Pyörreperän kaupunginosan alueella. Käsiteltiin ja merkittiin tiedoksi lapsiasianeuvoston seurantaraportti vuodelta 2011. 25.9. Hyväksyttiin kaavoituskatsaus 2012 ja kaavoitusohjelma vuosille 2012-2016. 13.11. Hyväksyttiin kauppakirjaluonnos Pyörreperän kaupunginosan liikerakennusten tontin myymisestä 95.000 euron kauppahinnalla. Hyväksyttiin kauppakirjaluonnos 11,18 ha:n suuruisen tilan Kurunniitty ostamisesta 180.000 euron kauppahinnalla Vahvistettiin verovuoden 2013 tuloveroprosentiksi 21,50 %. Kiinteistöveroprosenteiksi vahvistettiin: - yleinen 1,05 % - vakituisten asuinrakennusten 0,60 % - muiden asuinrakennusten 1,10 % - voimalaitosten 2,85 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 %. Päätettiin perustaa rakennus- ja ympäristölautakunta 1.1.2013 lukien. Hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen muuttaminen. 18.12. Hyväksyttiin Kaarron Rakennus Oy:n Kassisen aluetta koskeva kilpailuehdotus jatkotyöskentelyn pohjaksi. Päätettiin yhdessä Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien ja mahdollisesti muiden halukkaiden kuntien kanssa asettaa selvitysmies, jonka tehtävänä on selvittää yhteisen, nykyistä laajemman sote -yhteistoiminta-alueen rakentaminen alueelle. Hyväksyttiin vuoden 2013 talousarvio ja vuosien 2013 2015 taloussuunnitelma.
8 1.2.2 Henkilöstöraportti Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 975 henkilöä (988 vuonna 2011). Luvussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt sekä työllistetyt, joita vuoden lopussa oli 11. Vakinaista henkilöstöä oli 484 henkilöä (49,6 %) ja määräaikaista 491 (50,4 %). Vuosina 2004, 2005 ja 2008 on henkilöstön määrässä ja myös henkilöstörakenteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia - vuonna 2004 maatalouslomituspalvelu henkilöstöineen siirtyi Sievin kunnan alaisuuteen ja vastaavasti Ylivieskan kaupungin hallinnoimaan pelastuslaitokseen siirtyi alueen 22 kunnan palo- ja pelastustoimen henkilöstö, - vuonna 2005 Kotikartanon palvelukeskuksen henkilöstö, 22 tointa, siirtyi Ylivieskan Vanhustenkotiyhdistys ry:ltä Ylivieskan kaupungin palvelukseen ja - vuonna 2008 koko sosiaalitoimen henkilöstö (216 vakinaista ja 68 määräaikaista henkilöä) siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukseen ja vastaavasti Ylivieskan kaupungin palvelukseen, perustettuun Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetaan, siirtyi yhteensä 13 henkilöä Alavieskan ja Sievin kunnista, Nivalan kaupungista sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2011 lopusta 11 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 24 henkilöllä. Määräaikainen henkilöstö koostuu sijaisista ja tilapäisistä, joihin on myös laskettu puolivakinainen pelastushenkilöstö (263 henkilöä) sekä kansalais- ja musiikkiopistojen sivutoimiset tuntiopettajat (104 henkilöä). Kun edellä mainittuja sivutoimisia palvelussuhteita ei lasketa, väheni määräaikaisen henkilöstön määrä 7 henkilöllä 124 henkilöön. Sijaisia näistä oli 49 henkilöä (50 vuonna 2011). Määräaikaiseen henkilöstöön sisältyvät myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektin työllistetyt, joita vuoden lopussa oli 6 henkilöä. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan 31.12.2012 palvelussuhteessa Ylivieskan kaupunkiin olleiden henkilöiden lukumäärää. Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 517 (514 vuonna 2011) ja osa-aikaisia 458 (91 ilman puolivakinaista pelastushenkilöstöä ja em. sivutoimisia tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä 56 (12 %) oli osa-aikaisia (50 v. 2011). Kuukausipalkkaisia oli henkilöstöstä 578 ja tuntipalkkaisia 397 henkilöä (30 ilman em. pelastushenkilöstöä ja tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä oli virkasuhteessa 278 henkilöä (57 %) ja työsuhteessa 206 henkilöä (43 %).
9
10 Henkilöstön määrä toimialoittain 31.12.2012 (suluissa 31.12.2011) Tehtävä Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset Sijaiset Työl- listetyt Yhteensä Vuosipalkat (1000 euroa) kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. Yleishallinto 11 1 1 2 15 592 (11) (1) (1) (13) (534) Palvelukeskus Heta 19 3 1 23 718 (21) (2) (2) (25) (758) Maataloustoimi (2) (2) (65) Ruokapalvelut 26 8 2 2 38 942 (28) (8) (3) (2) (41) (982) Palo- ja pelastustoimi 100 11 263 22 396 7.211 (97) (1) (12) (284) (12) (406) (7.114) Yleissivistävä koulutus 159 (154) 31 (21) 17 (15) 24 (31) 12 (20) 1 (2) 2 (2) 246 (245) 8.965 (8.585) Kirjastotoimi 8 (8) Nuorisotoimi 2 (2) Kulttuuritoiminta 2 Musiikkiopiston toiminta Kansalaisopiston toiminta (2) 21 (19) 4 (5) Liikuntapalvelut 7 (5) 1 (1) (1) (1) 9 (11) 2 4 (2) (4) 2 4 (2) (4) 1 12 3 1 38 (2) (2) (15) (38) 1 1 93 99 (1) (86) (92) 2 1 1 11 (2) (1) (1) (1) (10) 267 (282) 131 (127) 132 (130) 908 (882) 491 (476) 245 (207) Tekninen palvelukeskus, Jätelautakunta 69 (69) 6 (9) 5 (3) 3 (1) 3 (4) (3) 6 (8) 92 (97) 2.850 (2.935) Yhteensä 428 56 36 395 45 4 11 975 23.452 (423) (50) (37) (417) (43) (7) (11) (988) (23.077) Pelastustoimen tilapäiset, osa-aikaiset ovat ns. puolivakinaista henkilöstöä, jolle vuoden aikana maksettiin palkkaa sivutoimesta. Kansalaisopiston tilapäiset, osa-aikaiset ovat syyslukukaudella olleet sivutoimiset tuntiopettajat. Henkilöstötilasto ei sisällä palo- ja pelastustoimessa olevia sopimuspalomiehiä eli VPKlaisia, n. 350 henkilöä (vuosipalkat 971.800 euroa ovat mukana taulukon palkoissa).
Vuosipalkat ovat tehtäväalueella vuoden aikana maksetut palkat, mikä ei siis vastaa vuoden lopun henkilöstömäärien mukaista tilannetta. Kaupunki palkkasi vuonna 2012 kesätöihin 52 nuorta kahden viikon ajaksi (45 nuorta vuonna 2011). 11 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä yleisimmissä ammattinimikkeissä 31.12.2012: Nimike N M Yht. Nimike N M Yht. Luokanopettaja 45 16 61 Palkkasihteeri 10-10 Lehtori 44 11 55 Vast. ravitsemistyöntekijä 9-9 Koulunkäyntiavustaja 29 1 30 Eritysluokanopettaja 7 2 9 Palomestari 1 26 27 Palomies-sairaankuljettaja 8 8 Laitoshuoltaja 25-25 Sairaankuljettaja - 8 8 Palomies - 22 22 Paloesimies - 8 8 Toimistosihteeri 14-14 Laitosmies - 5 5 Ravitsemistyöntekijä 11 3 14 Esiluokanopettaja 5-5 Ylipalomies - 12 12 Ulkoilualueiden työntekijä - 5 5 Tuntiopettaja 11 1 12
12 Henkilöstön sukupuoli-, ikä- ja koulutusrakenne Sukupuolijakauma Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2012 lopussa 60,7 % (294 naista) ja miesten osuus 39,3 % (190 miestä). Vuonna 2004 miesten osuus henkilöstöstä lisääntyi johtuen aluepelastuslaitoksen toiminnan alkamisesta ja sen miesvaltaisesta henkilöstöstä. Naisten osuus väheni edelleen vuonna 2008 naisvaltaisen sosiaalitoimen henkilöstön siirryttyä kuntayhtymän palvelukseen. Ikärakenne Seuraavassa kaaviossa tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakenteen muuttumista viime vuosina. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2012 oli 47,8 vuotta (48,1 vuotta v. 2011). Henkilöstön keski-ikä on alentunut palvelussuhteiden vakinaistamisen myötä (mm. koulunkäyntiavustajat). Koko kunta-alalla vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta vuonna 2011 (47,7 vuotta v. 2010).
13 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2012 ja 31.12.2011 Ikä, vuotta Henkilöstön lukumäärä 2012 2011 %-jakauma ikäluokittain v. 2012 alle 20 0 0 0,0 20-24 3 1 0,6 25-29 18 13 3,7 30-34 34 30 7,0 35-39 57 53 11,8 40-44 62 62 12,8 45-49 68 80 14,1 50-54 101 99 20,9 55-59 96 89 19,8 60-64 43 44 8,9 65-2 2 0,4 Yhteensä 484 473 100,0 Keski-ikä 47,8 48,1 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallinnonaloittain 31.12.2012 ja 31.12.2011: Hallinnonala Keski-ikä 31.12.2012 Keski-ikä 31.12.2011 Keskushallinto 50,8 50,3 Palvelukeskus Heta 54,6 53,0 Ruokapalvelut 48,4 48,9 Pelastustoimi 45,5 45,3 Sivistystoimi - opetustoimi - muu sivistystoimi Tekninen toimi - tilapalveluyksikkö - muu tekninen toimi 45,7 47,0 53,2 54,7 45,9 53,9 46,4 48,4 53,2 53,3 46,8 53,2
14 Alla olevassa kaaviossa on vakinainen henkilöstö sukupuolen mukaan ikäryhmittäin 31.12.2012: Koulutusrakenne Vakinaisen henkilöstön koulutusrakenne 31.12.2012 oli seuraava: Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä % % v. 2011 Alempi perusaste 5 6 11 2,3 2,8 Ylempi perusaste 12 6 18 3,7 4,2 Keskiaste 91 97 188 38,8 37,6 Alin korkea-aste 13 42 55 11,4 12,1 Alempi korkeakouluaste 33 44 77 15,9 15,4 Ylempi korkeakouluaste 36 98 134 27,7 27,7 Tutkijakoulutusaste 1 1 0,2 0,2 Yhteensä 190 294 484 100,0 100,0
15 Eläköityminen Vuonna 2012 eläkepäätöksen sai 22 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi 13 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle kolme, osa-aikaeläkkeelle viisi ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Määräaikaisen kuntoutustukipäätöksen sai viisi kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet: Eläkelaji 2010 2011 2012 Osa-aikaeläke 5 2 5 Vanhuuseläke 10 11 13 Työkyvyttömyyseläke 3 8 3 Osatyökyvyttömyyseläke 2-1 Yhteensä 20 21 22 Määräaikainen kuntoutustuki 1 4 5
Kuntien eläkevakuutukselta saadun tiedon mukaan vanhuuseläkeikänsä täyttää vuosina 2013-2025 yhteensä 216 henkilöä. 16 Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa vanhuuseläkkeelle jäämisen joustavasti 63-68 vuoden iässä: henkilökohtaisessa eläkeiässä, 63 vuoden iässä tai sen jälkeen ennen henkilökohtaista eläkeikää tai omaa henkilökohtaista eläkeikää myöhemmin 68 ikävuoteen saakka.
17 Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 2012 Alkaneet palvelussuhteet 35 Päättyneet palvelussuhteet 24 - eläke 16 - irtisanoutuminen, muu 8 Sairaus- ym. poissaolot Seuraavaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaoloja vuosilta 2012 ja 2011. Taulukon päivät ovat kalenteripäiviä. Vuoden 2012 sairauslomista oli työpäiviä 6.021. 2012 2011 Poissaolo Henkilöt Päiviä Henkilöt Päiviä Sairausloma 431 8065 412 9470 Työtapaturma 15 220 10 86 Tilapäinen hoitovapaa (lapsen sair) 88 311 94 328 Äitiysvapaa 25 2532 17 2241 Isyysvapaa 9 127 7 111 Vanhempainvapaa 15 1391 6 490 Hoitovapaa 16 1831 9 1402 Kuntoutus 14 226 9 80 Määräaikainen kuntoutustuki 6 1586 4 973 Lääkärin määräämä tutkimus 25 32 36 60 Opintovapaa 8 820 9 845 Opiskelu, palkaton (oppisop. tms.) 6 145 5 38 Opiskelu, palkallinen (omaeht.) 16 66 12 35 Kertausharjoitus - - 4 14 Yksityisasiat 176 4125 177 4678 Vuorotteluvapaa 12 1723 11 1229 Luvaton poissaolo 2 31 3 11 Lomautus 10 197 11 331 Palkanmaksun keskeytys (koulunk.avust) 25 653 Merkkipäivä, lähiomaisen hautaj. yms. 29 29 14 14 Poissaolo pakottavista perhesyistä 10 13 11 32
18 Ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuspäiviä kirjattiin vuonna 2012 hallinnonaloittain seuraavasti: Hallintokunta Päiviä Henkilöstömäärän 2012 2011 mukainen suhde v:n 2012 päivistä Yleishallinto 48 90 0,80 Ruokapalvelut 25 57 0,44 Pelastustoimi 281 237 1,50 Sivistystoimi 476 378 0,98 Tekninen toimi 113 59 0,76 Yhteensä 943 821 Luvuissa ei ole mukana kaikkia uusien ohjelmistojen käyttöönottokoulutuksia. Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 1405 kalenteripäivällä (- 14,8 %). Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli 431 henkilöllä (412:llä vuonna 2011), sairauspoissaolokertoja oli 1040 (931 vuonna 2011) ja poissaolopäiviä kalenteripäivinä 8065 (9470 vuonna 2011). Yllä olevan kaavion luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia: päätoimisen henkilöstön määrä väheni vuonna 2008 noin 270 henkilöllä. Sairauslomapäivät sairaana ollutta henkilöä kohti vähenivät edellisestä vuodesta: vuonna 2012 sairauslomia oli keskimäärin 18,7 kalenteripäivää/sairastanut henkilö kun vuonna 2011 niitä oli 23,0 kalenteripäivää /henkilö. Lyhyitä, 1-3 päivän pituisia, sairauslomia poissaolokerroista oli 66,5 % (63,3 % vuonna 2011). Enintään 3 päivän pituisia sairauslomia oli 1,14 kertaa/ henkilö (0,98 v. 2011; vuoden lopun henkilöstömäärästä laskettuna). Sairauspoissaolopäiviä kaikista työpäivistä oli noin 4,2 % (noin 4,9 % v. 2011; työpäivät on laskettu 31.12.2012 olleen henkilöstömäärän mukaan).
19 Sairastanut henkilöstö jakaantui ikäryhmittäin seuraavasti: Ikä Henkilöitä % ikäryhmänsä Naisia 2012, kpl ja 2012 2011 henkilöstöstä 2012 % ikäryhmän naisista alle 30-vuotiaat 58 48 79 % 36 86 % 30-39 -vuotiaat 91 90 63 % 62 70 % 40-49 -vuotiaat 115 107 71 % 70 74 % 50-59 -vuotiaat 145 137 66 % 97 73 % yli 60-vuotiaat 22 30 43 % 14 45 % 431 412 279 Taulukkoa tulkittaessa tulee huomata, että henkilöt ovat vuoden aikana Ylivieskan kaupunkiin päätoimisessa palvelussuhteessa olleita henkilöitä eli se sisältää vakinaisen henkilöstön lisäksi myös määräaikaisen henkilöstön (tilapäiset ja sijaiset), jonka palvelussuhde on saattanut päättyä ja vaihtua toiseen. Henkilöstömäärä, josta prosenttiosuus on laskettu, on vuoden lopun tilanteesta. Sairauspoissaolot työntekijää kohti (vuoden lopun henkilöstömäärän mukaan laskettuna) vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla hallinnonaloilla teknistä tointa lukuun ottamatta. Vuonna 2012 olivat koko henkilöstön sairauspoissaolot keskimäärin työntekijää kohti 13,3 kalenteripäivää (15,7 päivää vuonna 2011). Sairauspoissaoloja henkilötyövuosina laskettuna oli 22,1 (25,9 v. 2011). Vuonna 2012 36 %:lla vakinaisesta henkilöstöstä ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää (36 %:lla v. 2011). Eniten työtapaturmia sattui pelastustoimessa vuonna 2012. Työtapaturmat eivät ole mukana edellä olevissa sairauspoissaololuvuissa.
20 Henkilöstön työhyvinvointi Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta painottui henkilöstön oman kunnon ylläpitämisen tukemiseen ja lisäksi tuettiin Ylivieskatalo Akustiikan kulttuuritapahtumia. Työterveyshuollon toimintaan sisältyy myös työkykyä ylläpitävää toimintaa. Vuonna 2012 henkilöstölle järjestettiin yhdessä Kiviojan koulun kanssa tyky-luento Terveellinen ruoka, josta kertoi ravintovalmentaja, filosofian tohtori Christer Sundqvist 28.9.2012 Kiviojan koululla. Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on järjestetty pääosin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kautta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on ostettu alueen kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Työterveyshuollon bruttomenot vuonna 2012 olivat 230.898 euroa (232.763 euroa v. 2011). Kansaneläkelaitos korvaa 50 % - 60 % työterveyshuollon kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset sisältävät henkilöstön lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työterveyshuollon henkilöt tekivät vuoden aikana terveystarkastuksia 537 kpl (625 kpl), (suluissa vuoden 2011 vastaavat luvut). Työterveyslääkäreiden vastaanotoille tehtiin 936 käyntiä (1027), erikoislääkäreille 61 käyntiä (82), terveydenhoitajien vastaanotoille 701 käyntiä (723) ja fysioterapeutin vastaanotolle 87 käyntiä (88). Laboratoriotutkimuksia tehtiin 3570 kpl (3554) ja kuvantamisia 227 kpl (253). Vuonna 2012 työterveyshuollossa määräaikaisissa terveystarkastuksissa käyneiden työntekijöiden oma arvio työkyvystään oli työkykyindeksillä mitattuna 41,1 pistettä (= hyvää keskitasoa; 41,1 pistettä v. 2011). Työkykyindeksin arviointi: hyvä 44-49 pistettä, keskitasoa 28-43 pistettä, alentunut 7-27 pistettä. Työkykyindeksissä ei ole mukana koko pelastuslaitoksen henkilöstöä.
21 Henkilöstömenot Tuloslaskelmaan kirjattuja palkkoja ja muita henkilöstömenoja maksettiin 30.599.798 euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 2,7 %. Henkilöstökulut ja henkilöstösivukulut tuloslaskelman mukaan 31.12.2012 Vakinaisten viranhaltijoiden kuukausipalkat 9.807.301,65 Vakinaisten työsuhteisten kuukausipalkat 3.901.471,60 Tunti- ja urakkapalkat 2.832.572,89 Sairaus- ja äitiyslomasijaisten palkat 675.621,55 Tilapäisten työntekijöiden palkat 1.810.145,55 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 1.258.998,81 Työllistettyjen palkat 85.690,01 Erilliskorvaukset 2.050.248,83 Tevin tuntipalkkaisten sairausloma- ja vuosilomapalkat 214.742,39 Luottamushenkilöiden palkkiot 133.629,61 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot 17.649,50 Jaksotetut palkat 191.891,87 Lomarahavaraus 854.264,28 Asiantuntijapalkkiot 7.617,00 Luentopalkkiot 470,00 Muut palkkiot 800,00 Aktivoidut palkat ja palkkiot -40.266,98 Luontoisedut ateriat (sis) 116.781,38 PALKAT JA PALKKIOT 23.919.629,94 KuEL-maksut 2.783.924,14 KuEL-eläkemenoperusteinen maksu 1.347.658,63 KuEL-varhe-eläkemaksu 255.336,81 Muut työeläkemaksut 1.109.279,58 ELÄKEKULUT 5.496.199,16 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut 477.096,23 Työttömyysvakuutusmaksut 632.738,19 Tapaturmavakuutusmaksut 227.690,59 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut -28.860,03 Lomarahavarauksen henkilösivukulut 190.235,94 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut -9.080,77 Sairausvakuutuskorvaukset -305.851,49 MUUT HENKILÖSIVUKULUT 1.183.968,66 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 30.599.797,76 Maksettuja lisä- ja ylityökorvauksia kertyi vuonna 2012 yhteensä 15.661 tuntia ja 357.600 euroa ilman henkilösivukuluja (17.206 t ja 362.660 euroa vuonna 2011). Vapaana pidettyjä lisä- ja ylityökorvauksia kirjattiin 287 työpäivää (218 pv v. 2011). Eniten lisä- ja ylitöitä teki pelastuslaitoksen henkilöstö.
22 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain 31.12.2011 ja 31.12.2012 Sopimusala Henkilöstöä sopimuksen piirissä 2011 2012 KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) 163 171 OVTES (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 167 171 TS (Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 120 119 TTES (Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus) 23 23 473 484 Yllä olevien kaavioiden luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään: palkkausmenot kasvoivat vuonna 2004 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen toiminnan myötä ja vastaavasti pienenivät vuonna 2008 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminnan myötä. Alempaa kaaviota tarkasteltaessa on otettava huomioon myös se, että aluepelastuslaitoksen henkilöstön verotulot ohjautuvat suurimmaksi osaksi muihin kuntiin.
23 Virasto-organisaatio Seuraavassa on esitetty 31.12 2012 voimassa ollut virasto-organisaatio.
24 1.3. Yleinen kaupunkikehitys Asukasluku kasvoi vuoden 2012 aikana 267 henkilöllä eli 1,9 %. Vuosina 2004-2012 Ylivieskan väkiluku on kasvanut 1.348 henkilöllä, eli keskimäärin n. 1,1 % vuodessa. Väestönmuutos kuukausittain vuonna 2012 Kuukausi Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Kuntien Kuntien Nettomuutto Maahan- Väestön- Väestön enemmyys välinen välinen muutto muutos määrä kk:n tulomuutto lähtömuutto netto lopussa Tammikuu 21 6 15 78 60 18 0 33 14 299 Helmikuu 14 11 3 54 33 21-1 23 14 322 Maaliskuu 17 15 2 58 59-1 3 4 14 326 Huhtikuu 24 7 17 63 71-8 0 9 14 335 Toukokuu 14 8 6 74 69 5 1 12 14 347 Kesäkuu 23 5 18 83 69 14 1 33 14 380 Heinäkuu 26 9 17 84 56 28 5 50 14 430 Elokuu 24 8 16 146 130 16 1 33 14 463 Syyskuu 17 11 6 119 96 23 1 30 14 493 Lokakuu 21 8 13 76 47 29-1 41 14 534 Marraskuu 12 7 5 46 46 0 2 7 14 541 Joulukuu 12 8 4 40 54-14 2-8 14 533 Yhteensä 225 103 122 921 790 131 14 267 14 533
25 Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 9,6 %. Työttömyysaste oli alimmillaan toukokuussa 8,5 % ja korkeimmillaan joulukuussa 11,2 %. Vuonna 2012 valmistui 160 asuinhuoneistoa. Valmistuneiden rakennusten tilavuus oli yhteensä n. 257.000 m³.
26 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 maailmantalouden ja erityisesti Euroalueen talouskehitys oli heikkoa. Euroalueen talous supistui vuonna 2012 noin 0,5 prosenttia ja koko EU alueen 0,3 prosenttia. Euroalueen inflaatio hidastui keskimäärin noin 2,5 prosenttiin. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantalouden kysyntää piti yllä kulutus, jonka volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit vähenivät 2,9 prosenttia. Koko kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 1,6 prosenttia ja Suomen ulkomaankaupan vaihtotase oli 1,2 mrd. euroa alijäämäinen. Työttömyystilanne pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna vuonna 2012. Työttömyysaste oli keskimäärin 7,7 prosenttia. Työttömiä oli keskimäärin 207.000 henkilöä. Työllisiä oli 2.483.000, mikä oli noin 10.000 enemmän kuin vuonna 2011. Inflaatio hidastui edellisvuodesta vuonna 2012. Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 2,8 prosenttia. Vuoden loppua kohden palveluiden ja tuore-elintarvikkeiden hyödykeryhmissä inflaatio kiihtyi, mutta energiahyödykkeiden, jalostettujen elintarvikkeiden sekä tavaroiden hyödykeryhmissä inflaatio hidastui. Markkinakorot pysyivät poikkeuksellisen alhaisella tasolla vuonna 2012. Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli vuoden lopussa 0,75 % ja lyhyet markkinakorot lähellä nollaa. Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 vuotta) olivat vuoden lopussa noin 1,9 %. Julkisen sektorin rahoitusasema pysyi alijäämäisenä vuonna 2012. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) alijäämä nousi edellisvuoden 0,8 prosentista 1,9 prosenttiin. Julkinen velka kasvoi noin 10,3 mrd. eurolla 103,1 mrd. euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Valtion talouden alijäämä oli edelleen suuri, eli n. 9,1 mrd. euroa. Valtionvelka kasvoi noin 8,8 mrd. euroa. Ennakkotietojen mukaan kuntasektorin taloudellinen tilanne heikkeni voimakkaasti vuonna 2012. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 1,7 mrd. euroa, mikä on noin 32 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Vuosikate ei riittänyt poistoihin ja tilikauden tulos jäi alijäämäiseksi noin 0,4 mrd. euroa. Lainakanta kasvoi 1,6 mrd. euroa ja oli vuoden 2012 lopussa lähes 14 mrd. euroa, eli asukasta kohti 2.300 euroa. Kuntatalouden heikkenemiseen vaikuttivat peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaukset, heikko yhteisöverotulojen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakas kasvu. Kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi nopeammin kuin verorahoitus. Kuntien verotulot kasvoivat vain yhden prosentin, kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,9 prosenttia ja investoinnit noin 6 prosenttia.
27 1.5. Ylivieskan kaupungin talouden kehitys Ylivieskan yleinen kaupunkikehitys jatkui edellisvuosien tapaan myönteisenä vuonna 2012. Kaupungin asukasluku kasvoi 267 henkilöllä (+1,9 %) ja oli vuoden lopussa 14.533 henkeä. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuosina 2004-2012 yhteensä 1.348 henkilöllä, eli keskimäärin 1,1 prosentilla vuodessa. Työttömyystilanne pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 9,6 %, kun se edellisenä vuonna oli 9,5 %. Joulukuun 2012 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 733 (vuoden 2011 lopussa 631) ja avoimia työpaikkoja 44 (vuoden 2011 lopussa 62). Pitkäaikaistyöttömien määrä hieman kasvoi, sillä yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2012 lopussa 164 (vuoden 2011 lopussa 156). Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni edellisestä vuodesta merkittävästi. Tilivuoden 2012 tulos jäi 949.085 euroa negatiiviseksi ja tilikauden alijäämäksi muodostui varausten käsittelyjen jälkeen 1.167.658 euroa. Tuloslaskelman vuosikate oli 2,5 milj. euroa positiivinen, mutta ei riittänyt suunnitelman mukaisiin poistoihin, joiden määrä oli lähes 3,5 milj. euroa. Vuoden 2012 alijäämäiseen tulokseen vaikuttivat valtionosuusleikkaukset (vaikutus -1,7 milj. euroa), kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä (vaikutus -0,5 milj. euroa), yhteisöverotulojen pienentyminen edellisestä vuodesta noin 30 % ja sosiaali- ja terveydenhuollon (Kallion toiminta) menojen ylittyminen alkuperäisestä talousarviosta noin 2 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2,9 milj. euron muutokset vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion käyttötalousosaan. Käyttötalouden nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,6 %. Tuloslaskelman toimintakatetasolla nettomenojen kasvu oli 4,9 %. Vuoden 2012 tuloveroprosentti oli 21,00, eli sama kuin edellisenä vuonna. Myöskään kiinteistöveroprosentteihin ei tehty muutoksia vuodelle 2012. Verotulojen tilitysten kehitys oli heikkoa, kasvua vain 0,3 %. Käyttötalouden valtionosuudet kasvoivat 4,4 % mm. veromenetysten kompensaatioiden ansiosta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta Ylivieska ei saanut vuonna 2012, kuten ei edellisenäkään vuonna. Viimeksi korotusta on saatu vuonna 2009. Kaupungin investointitaso on ollut erittäin korkea viime vuosina ja velkamäärä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2012 investointien kokonaismäärä oli 7,5 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Rannan koulu ja kunnallistekniikka. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2012 kunnallistekniikan investointeihin miljoonan euron lisämäärärahan. Vuonna 2012 kokonaislainamäärä kasvoi 2.150.320 euroa. Kaupungin taseessa korollisen lainan määrä 31.12.2012 oli 51 milj. euroa, eli 3.512 euroa asukasta kohti. Korkomenot olivat 550.469 euroa ja koko lainakannan keskikorko vuoden 2012 lopussa 1,2 %.
28 Tuloslaskelman toimintatulojen ja toimintamenojen toteutuminen vuonna 2012: Verotulot: Vuonna 2012 kertyi verotuloja yhteensä 45.976.511 euroa, eli verotulokertymä jäi 223.490 euroa alle vuoden 2012 muutetun talousarviotavoitteen. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta vain 0,3 %. Kunnallisveron tilitykset olivat 40.275.217 euroa (+2,6 %), yhteisöveron tilitykset 2.498.280 euroa (-29,9 %) ja kiinteistöveron tilitykset 3.203.014 euroa (+5,6 %). Valtionosuudet: Tuloslaskelman valtionosuudet olivat yhteensä 27.856.077 euroa ja valtionosuuksien kokonaismäärä jäi 113.923 euroa alle vuoden 2012 muutetun talousarviotavoitteen. Tuloslaskelmaan kirjattavat valtionosuudet kasvoivat 4,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatulot: Tuloslaskelman toimintatulot, jotka sisältävät myös sisäiset tulot ja maa-alueiden myyntivoitot, olivat yhteensä 29.068.432 euroa, eli 1.026.442 euroa talousarviotavoitetta enemmän. Toteutuma-aste muutettuun talousarvioon verrattuna oli 103,7 % ja muutos edelliseen vuoteen +2,6 %. Toimintatulojen ylitys johtui suurelta osin budjetoimattomista maa-alueiden myyntivoitoista, joita kirjattiin tuloslaskelmaan 930.897 euroa. Toimintamenot: Tuloslaskelman toimintamenot, jotka sisältävät myös sisäiset menot, olivat yhteensä 99.927.581 euroa, eli 242.626 euroa alle muutetun vuoden 2012 talousarvion. Toteutuma-aste oli 99,8 % ja muutos edelliseen vuoteen +4,2 %. Palvelujen ostoihin Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta varatuissa määrärahoissa toteutui 348.879 euron säästö muutettuun vuoden 2012 talousarvioon verrattuna, mutta alkuperäinen talousarvio ylittyi 1.951.121 eurolla. Tuloslaskelman toimintakate Tuloslaskelman toteutunut toimintakate on 70.851.280 euroa. Toimintakate, joka kunnissa on aina negatiivinen, alittaa 1.276.937 eurolla muutetun vuoden 2012 talousarviotavoitteen. Toimintakatteen toteutuma-aste on 98,2 % ja muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +4,9 %. Tuloslaskelman vuosikate Tuloslaskelman toteutunut vuosikate on positiivinen 2.502.035 euroa. Toteutunut vuosikate on noin miljoona euroa heikompi, kuin vuoden 2012 alkuperäisessä talousarviossa oli tavoitteena. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Suunnitelman mukaisten poistojen 3.451.120 euroa jälkeen tilikauden 2012 tulos muodostuu 949.085 euroa tappiolliseksi. Pelastuslaitoksen poistoeron lisäyksen 218.573 euroa jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu 1.167.658 euroa.
29 Käyttötalousosan ja investointiosan määrärahojen toteutuminen: Tilinpäätöksessä käyttötalousosan toimintamenojen toteutumisaste vuoden 2012 muutettuun talousarvioon verrattuna on 99,8 %, toimintatulojen 100,3 % ja nettomenojen (toimintakate) 99,5 %. Investointien bruttomenojen toteutumisaste on 109,3 %, myyntivoitot sisältävien tulojen 76,9 % ja nettomenojen 124,8 %. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta on esitetty kohdassa 1.13.5 (sivulla 128-129). 1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Merkittävä riski on yleisen ja julkisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen, jonka seurauksena verotulojen kasvu edelleen hidastuu ja rahoitusvaje kasvaa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja sen syveneminen merkitsee julkisen velan kasvua. Maan hallitus on päättänyt säästötoimenpiteitä, jotka kohdistuvat voimakkaasti kuntien valtionosuuksiin vuosina 2012-2015. Mahdollisista uusista säästötoimenpiteistä hallitus päättää kevään 2013 aikana. Vahinkoriskit Kaupungin henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Omavastuu all risks-omaisuusvakuutuksissa on pääsääntöisesti 20.000 euroa. Irtaimisto-, ajoneuvo-, keskeytys- ja vastuuvakuutuksissa omavastuu on määritelty vakuutuskohteittain riskit huomioiden (0-10.000 euroa). Toiminnalliset riskit Sijaisuusjärjestelyjen puutteet erityisesti itsenäisissä ja erityisosaamista vaativissa työtehtävissä voivat aiheuttaa riskin tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli ao. viranhaltija on äkillisesti ja pitempään estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Merkittävä riski tulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilökunnan yleinen saatavuus kunnallisen alan useisiin tehtäviin. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen edistävät tuottavuutta ja helpottavat asiointia. Samanaikaisesti palvelujen riippuvuus tietotekniikasta kasvaa ja riskit mahdollisille toimintahäiriöille ja tietomurroille lisääntyvät. Panostuksia tietoturvallisuuteen ja tietotekniikan toimivuuteen joudutaan lisäämään. Tietotekniikkaan liittyviä riskejä on pienennetty ulkoistamalla tietoliikenne-, palomuurija palvelinpalveluja. Samalla tulee varmistaa riittävän osaamisen säilyminen myös omassa organisaatiossa. Rahoitusriskit Kaupungin kokonaisvelkamäärästä 51 milj. euroa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on noin 73 %, joihin liittyy korkoriski. Yhden prosenttiyksikön nousu koko lainakannan keskikorossa merkitsee n. 510.000 euron lisäystä korkomenoissa. Vaihtuvakorkoisia lainoja on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Korkojen nousun lisäksi riskinä on myös edullisen lainansaannin vaikeutuminen.
30 1.7. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä hallitukselle, esimiehille ja henkilöstölle. Vastuualueiden ydin- ja tukitoimintojen toimintaprosessit on suunniteltu ja ohjeistettu niin, että sisäinen valvonta toteutuu pääsääntöisesti niissä käytänteissä, joilla johdetaan, suunnitellaan ja ohjataan Ylivieskan kaupungin toimintaa. Näin on varmistuttu toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä siitä, että kaupunki toimii voimassaolevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osaltaan kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta voi tuottaa kuitenkin vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin vastuualueet ovat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä. Arviointikriteereinä ovat soveltuvin osin olleet kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikot. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osa-alueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen - Toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen - Riskienhallinta ja valvontatoimet - Informaatio ja kommunikaatio - Seuranta Arviointi kohdistui myös olennaisiin riskeihin, niiden hallinnan menettelyihin ja toiminnan kehittämismahdollisuuksiin. Kaupunginhallitus esittää vastuualueiden arviointien perusteella sekä omana arvionaan seuraavat kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet 1. Riskienhallinnan kuvaaminen ja jalkauttaminen osaksi johtamista ja päätöksentekoa 2. Talousarviotavoitteiden (ml. konserninäkökulma) asettamisen, seurannan ja reagointimenettelyiden täsmentäminen 3. Investointihankkeiden suunnittelun riittävä valmisteluaika ja yksityiskohtaisuus sekä kytkentä taloudelliseen liikkumavaraan eri aikajänteillä
31 Suunnitellut taloussuunnittelukauden kehittämistoimet 1. Riskienhallintapolitiikan kuvaus ja siihen perustuvien menettelyjen integrointi johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 2. Tilinpäätösinformaation parantaminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (kuntalain 69 :n muutos, voimaan vuoden 2014 alusta). 3. Käyttötalousosan rakenteen sekä talousarvion laadintaohjeen kehittäminen (kehitetty vuosien 2012 ja 2013 talousarvion laadinnassa). 4. Kokonaisvaltaisen investointistrategian ja investointihankeohjeistuksen laadinta Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunki on vuosina 2009 ja 2010 ostanut sisäistä tarkastusta ulkopuoliselta asiantuntijalta. Sisäinen tarkastus on järjestänyt koulutusta kaupungin johtoryhmälle sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä osallistunut hallituksen selonteon perustana olevien arviointikriteerien luomiseen ja arviointitulosten analysointiin. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.1.2010 johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuvan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Vuonna 2011 toteutettiin Ylivieskan kaupunkikonsernin riskinhallinnan kehittämishanke, johon sisältyi tärkeimpien riskien kartoitus ja päivitettävä toimenpideluettelo (riskikortit) riskien torjumiseksi vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tehty kehittämishanke antaa hyvän perustan riskien tunnistamiseen, arviointiin ja jatkuvaan hallintaan. Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointeja suoritetaan, mutta ne eivät ole vielä systemaattisia ja edellyttävät käytännön toimintamallien kehittämistä. 1.8. Kuntalain 69 :n mukainen selvitys Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2012 alijäämän 1.167.657,66 euroa kirjaamisen jälkeen taseen kertynyt alijäämä on 31.12.2012 tilanteessa 7.589.979,01 euroa, eli 522 euroa/asukas. Ylivieskan kaupunki on ollut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukaisessa arviointimenettelyssä ja laatinut sisäasiainministeriön asettamalle arviointiryhmälle selvityksen ja toimenpideohjelman 2008-2014 palvelujen turvaamiseksi. Arviointiryhmä on hyväksynyt kaupungin selvityksen ja toimenpideohjelman 28.9.2007. Kaupunginvaltuusto on 24.10.2007 hyväksynyt arviointiryhmän esityksen.
32 Valtuusto on taloussuunnitelman 2012-2014 hyväksymisen yhteydessä vahvistanut tarkistetun toimenpideohjelman kuntalain 65 :n mukaiseksi toimenpideohjelmaksi taseen alijäämän kattamiseksi 2011-2016. Vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmassa talouden tasapainottamisohjelmaa on edelleen tarkistettu ja mm. valtionosuusleikkauksista johtuen voimassaoloaikaa pidennetty vuoden 2018 loppuun saakka. Talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi vuosien 2013-2018 aikana toteutetaan mm. seuraavat toimenpiteet: Luonnollisen poistuman hyödyntäminen, tavoite 2-5 henkilötyövuotta/v o 60.000 e/v - 150.000 e/v Tuloveroprosentin korottaminen v. 2013 0,50 %-yks. ja kiinteistöveroprosenttien korottaminen v. 2013 0,05 %-yks. o tuloveron korotus 1.000.000 e / vuosi o kiinteistöverojen korotus 220.000 e / vuosi Vesihuoltolaitoksen liiketuloksen parantaminen o ylijäämäisen tilinpäätöksen varmistavat taksan korotukset Akustiikan toiminnallisen tuloksen parantaminen o tavoite 5.000 e - 10.000 e / vuosi Omakatteisuuden nostaminen muissa palveluissa o tavoite 30.000-50.000 e / vuosi Etsitään jatkuvasti uusia taloudellisempia tapoja toimia ja tuottaa palveluja o tavoite 50.000 e - 100.000 e / vuosi Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun pienentäminen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion uusien toimintamallien ja palvelutuotannon rakenteellisten muutostoimenpiteiden vaikutuksena o tavoite: menojen kasvu enintään 3 % / vuosi Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen / osakkeiden myynti ja koko vuokraustoiminnan siirtäminen Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy:lle Kaupungin omistamien teollisuustilojen / osakkeiden myynti vuokralaisille tai vapailla markkinoilla. Asemakaavan toteutumisen edistämiseksi ja valmiin kunnallistekniikan piirissä olevan tonttitarjonnan lisäämiseksi otetaan käyttöön rakentamiskehotukset ja tarvittaessa tonttien lunastaminen. Alijäämän kattaminen vuosina 2013-2018 Tilinp. Tilinp. Tal.arvio Suunn. Suunn. Tavoite Tavoite Tavoite 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Taseen kattamaton alijäämä, 1000 euroa 6 422 7 590 7 628 6 975 6 047 4 000 2 000 0 Tarkistettu talouden tasapainottamisohjelma 2013-2018 toteutuessaan riittänee varmistamaan talouden tasapainottamisen ja alijäämän kattamisen.
33 1.9. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukaan, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että tilikauden 1.1.-31.12.2012 tuloksesta -949.084,79 euroa ja pelastuslaitoksen investointivarauksen/poistoeron lisäyksen 218.572,87 euroa kirjauksen jälkeen muodostuva vuoden 2012 alijäämä 1.167.657,66 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä tilille.
34
35 VERORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS TOIMINTAMENOJEN KATTAMISEEN Milj. euroa Vuosi Valtion- Muutos Vero- Muutos Verorahoitus Muutos Toiminta- Muutos Erotus osuus % tulot % yhteensä % kate % verorah-toimkate 1998 12,7 5,0 24,4 7,5 37,1 6,6 33,8 2,7 3,3 1999 12,8 0,8 25,0 2,5 37,8 1,9 35,4 4,7 2,4 2000 15,4 20,3 26,8 7,2 42,2 11,6 36,7 3,7 5,5 2001 14,3-7,1 29,9 11,6 44,2 4,7 38,9 6,0 5,3 2002 15,9 11,4 30,9 3,5 46,9 6,1 42,1 8,3 4,7 2003 15,0-6,0 29,4-5,1 44,3-5,4 45,0 6,8-0,6 2004 17,4 16,2 30,7 4,4 48,1 8,4 48,3 7,4-0,3 2005 18,0 3,4 31,7 3,4 49,7 3,4 50,2 3,8-0,5 2006 19,6 8,9 34,7 9,5 54,3 9,3 51,8 3,2 2,5 2007 20,6 5,1 37,4 7,8 58,0 6,8 53,6 3,5 4,4 2008 22,1 7,3 40,1 7,2 62,2 7,2 58,4 9,0 3,8 2009 25,1 13,6 41,3 3,0 66,4 6,8 61,0 4,5 5,4 2010 25,4 1,2 43,1 4,4 68,5 3,2 63,8 4,6 4,7 2011 26,7 5,1 45,9 6,5 72,6 6,0 67,5 5,8 5,1 2012 27,9 4,4 46,0 0,3 73,9 1,8 70,9 4,9 3,0
36
37