Uhusian-tiedte Uhusians infrmatinsblad 1 / 2012 -- - - - ------ Tansania täytti 50 vutta s.3 Tanganyika 1919-1961 Puheenjhtaja Pia Mäkelä Pääkirjitus s.2 Tansanian tie itsenäistyyteen - Marja-Liisa Swantz kert s. 4 Siirtmaafaktja s. 6 Meta Sahlström Uhusians medlemsenkät s. 7 Tanganyika 1961-1964 Uhusiann jäsen kysely s.9 Jenna Kettunen: Samaan vanhaan Tansaniaank? s. 11 Kehitysministeri Heidi Hautala: Järjestöt strategisessa rlissa s.12 Sanna Ylistenniemi: Say yes t girl's educatin - tytöt kuluun Mrgrssa s.14 Tansania 1964 - Heli Pimenff: Tiivistelmä Say yes t girl's educalln-hankkeesta s.15 Airi Pajunen: Kummiäiti kävi Tansaniassa s.19 Ulla Lahtinen: Åb Akademi Tansaniassa s.20 Åb Akademi i Tanzania s.22 Hanketuen haku muuttuu s.23
Pääkirjitus tukkuu 2012 Yhteisen hankkeen kuulumisia Täällä saa juda tsi paljn limsaa, mutta muuten n aika tavallista, sani lapseni kun hän vieraili kanssani ensimmäistä kertaa Tansaniassa vuden alussa. Lapsen suusta sen ttuuden kuulee, vaikkakin epäilen etten ihan nnistunut tarjamaan ttuudenmukaista kuvaa Tansaniasta matkan aikana. Tällä reissulla yövyimme ja matkasimme vähän hienmmin kuin usein milla matkillani. Tisaalta lapsi ei kiinnitä humita turhiin yksityiskhtiin, kuten maan sijitukseen glbaalissa valtiiden varakkuuslistauksessa, vaan keskittyy lennaiseen. Siihen että ihmiset vat lppujen lpuksi varsin samanlaisia jka pulella pallamme. *** Matkan aikana vierailin katsastamassa myös Uhusiann hanketta ja tapaamassa yhteistyöjärjestömme UNGO:n edustajia. Aikaisemmin Uhusiann ja UNGO:n yhteistyöllä n saatu aikaan kansalaisjärjestöjen resurssikeskus Mrgrn kaupunkiin. Viime vunna alkanut hankevaihe n aluksi keskittynyt resurssikeskusta varten hankitun kiinteistön remnttiin. Remntti saatiin valmiiksi miltei aikataulussa, mutta viimeistelyt jäivät tämän vuden pulelle. *** Tänä vunna hankkeemme haasteena n muuttaa resurssikeskuksen timinta remntituihin tilihin nykyisistä vukratilista. Teidän lukiessanne tiedtetta muutn pitäisi lla parhaillaan käynnissä. Muutt merkitsee mavaraisuuden lisääntymistä kun resurssikeskus ei enää judu maksamaan tilistaan vukraa, mutta samalla se hankalittaa hetkellisesti varainhankintaa. Resurssikeskuksen pitää keskittyä tiedtukseen ja markkinintiin, että kävijät ja asiakkaat löytävät uudet tilat. *** Muitakin uusia asiita uusi vusi ti tullessaan. Pitkään UNGO Uhusian hankkeessa prjektivastaavana työskennellyt Venance Mlally siirtyi muihin tehtäviin ja nyt haasteena n löytää yhtä hyvä työntekijä prjektiin. Tivtamme Venancelle hyvää jatka ja nnea uusissa työtehtävissä! Uuden prjektikrdinaattrin haku n llut käynnissä ja ehdkkaita haastatellaan huhtikuussa. Valinta lienee lppusuralla teidän tätä lukiessanne ja saamme varmasti lukea uuden työntekijän esittelyn syksyn tiedtteesta. *** Yhteistyöhankkeen timintihin kuuluu myös järjestöseminaari Mrgrn alueella. Viime vunna UNGO järjesti seminaarin julukuussa ja siellä kuultiin alustukset mm. ilmastnmuutksesta, julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyöstä ja sallistavasta hankkeen tteuttamisesta. Tänäkin vunna järjestetään sana hanketta seminaari Tansaniassa ja tietysti myös täällä Sumessa. Tällä kertaa Uhusiann seminaari tullaan järjestämään Tampereen seudulla elkuussa. Seuratkaa ilmittelua esimerkiksi Uhusiann nettisivuilla ja sallistukaa seminaariin sankin jukin! *** Kuka minä len? Miten minua tervehditään? kuuluu kysymys j ties kuinka mnennen kerran. Lapsi kiipeää syliini ja painaa kasvnsa piiln. Ei tainnut lapsi ihan vielä tansanialaistua. Kymmenien, ellei satjen tätien, setien, serkkujen ja kumminkaimjen tapaaminen alkaa käydä sumalaiselle tenavalle rankaksi. Mutta aika hyvin j suu arvaus khdalleen ketä kannattaa sana bibiksi ja ketä shangaziksi ja shikamkin alkaa tulla suusta autmaattisesti aikuisen tullessa vastaan. Hauskaa kevättä ja kesän dtusta kaikille uhusianlaisille! Pia Mäkelä Uhusiann puheenjhtaja 2
Tansania täytti 50 vutta Tansanian 50-vutisjuhlia vietettiin Helsingissä 9. julukuuta 2011. Järjestäjänä li Sumi Tansania-seura. Ohjelma li kattavampi kuin aikaisemmin, iltapäivällä pidettiin seminaari Sumi Tansania-seuran aikeista luda Tansaniaan liittyvä verkst nettiin, jsta jkainen vi etsiä yhteyksiä tai kumppaneita tarpeidensa mukaan. Iltajuhlan hjelmassa li mm. Marja-Liisa Swantzin juhlapuhe Tansanian ensimmäisestä itsenäistymisjuhlasta vunna 1961 ja sitä edeltävistä tapahtumista. Andersn Mwegeran puhui Tansanian kehityksestä itsenäisyyden vusikymmeninä, Arnld Chiwalalan ryhmä tanssi ja lauli. Mieleen jäi erityisesti Tein minä pillin pajupuusta, jnka phjalta hän kehitteli vaikuttavan muunnelman afrikkalaiseen tapaan. Tervehdyksiä esittivät muun muassa Sumen entinen Tansanian suurlähettiläs Jrma Paukku kuten myös 1990-luvun pulivälin tienn suurlähettiläs Kari Karank. Juhlat vietettiin Putinkylän Marjaniemen työväentallla, jka li enemmän kuin täynnä ja tunnelma tiivis ja riemukas. Pienisseminaari iltapäivällä Juhlapäivä kunniaksi iltapäivällä pidettiin seminaari, jka li ensimmäinen Tansanian itsenäisyysjuhlien yhteydessä järjestetty. Tarkitus li saada aikaista enemmän tietja yhteistiminnan mahdllisuuksista. Seminaarin aluksi Kaisu Österinen Kepasta esitteli Kepan tansanialaisia jäsenjärjestöjä ja niiden timinta-alja. Paikalla levat sumalaiset järjestöt pulestaan kertivat timinnastaan ja jatksuunnitelmistaan Tansaniassa. Nykyajan diaspra Diaknia-ammattikulun lehtri Dennis Lnd ja Saln kaupunginvaltuutettu Edward Mutafungwa esittelivät tansanialaisten diasprasta kituvia mahdllisuuksia. Alkujaan raamatusta tuttu termi diaspra tarkittaa hajaantumista, erityisesti juutalaisten hajallaan asumista. 1980-luvulta alkaen diaspra-käsite n lähentynyt paklaisuuden käsitettä, mutta yksi suuri eravaisuus siinä n: diasprassa eli ulkmailla asuvat tietävät identiteettinsä, heillä n yhteisöllinen tiet alkuperästään ja paluu ktimaahan n mahdllista. Suuri sa ktimaastaan pissa asuvista vat ulkmailla työskenteleviä tai piskelijita, jtka piskelunsa jälkeen palaavat ktimaahan tietineen ja taitineen. Diasprassa asuvat vivat luda ktimaansa ja leskelumaansa yritysten, järjestöjen ja ihmisten kesken yhteyksiä ja timintaa, jka kituu mlempien sapulten hyväksi. Heillä n tiet maansa pliittisesta, ssiaalisesta, pliittisesta ja kulttuurisesta tilanteesta. Tätä tieta pitäisi välittä sumalaisille timijille, kansalaisjärjestöille ja yrityksille. Dennis Lnd mainitsi erityisesti, että ilmainen piskelu Sumessa n tdella merkityksellistä. Ainakin tistaiseksi. Opiskelu n tae köyhyyden vähenemisestä ja vähentämisestä. Vunna 2010 Sumessa li 250 tansanialaista. Sumi-Tansania-seura ehdttaa: yhteinen tietkanta Sumi Tansania-seuran sihteeri Ilna Tikka esitteli rakenteilla levaa yhteisen wiki-phjaisen internet-tietkannan kehittämistä. Tietkannassa lisivat edustettuna kaikki Tansaniassa timivat sumalaisjärjestöt ja niiden hankkeet. Ajatuksena n, että tiet lisi helpsti saatavilla sekä järjestökentällä timiville että Tansaniasta muuten kiinnstuneille. Tiet tällaista mahdllisuuksista helpttaisi järjestöjen välistä yhteistyötä, krdinintia ja tiednjaka sekä lisäisi tietisuutta hankkeista. Tietkanta helpttaisi myös halukkaiden työntekijöiden, harjittelijiden ja vapaaehtisten hankkimista ja tiedttamista käynnissä levista työmahdllisuuksista. Suunnitelman mukaan Sumi Tansania-seura vastaisi tietkannan ylläpidsta ja päivittämisestä. Tietkantaa kehitetään kevään 2012 aikana. Keskustelua ja ehdtuksia Pienisseminaarin keskustelussa ehdtettiin muun muassa, että Kepan alaisuudessa visi järjestää säännöllisiä Tansania-tapaamisia, jihin sallistuisi järjestöjen lisäksi esimerkiksi ulkministeriön Tansanian-prjekteista vastaava henkilö tai henkilöt sekä muita tahja, jita hankkeet kiinnstaisivat. Myös ne järjestöt, jtka vat lleet yhteistyöverkstjen ulkpulella, saisivat tapaamisten avulla äänensä kuuluviin. Ensimmäinen tapaaminen pidettiinkin maaliskuussa. Keskusteluissa krstettiin ssiaalisen median tärkeyttä rlien selkeyttämisessä, näkyvyyden ja yhteistyön lisäämisessä. Tämä n tärkeätä varsinkin pienissä kansalaisjärjestöissä. Knnut Elina Puht seminaarimuistiinpanjen ja Sebastian Gahnströmin yhteenvedn phjalta 3
Tansanian tie itsenäisyyteen Silminnäkijä Marja-Liisa Swantz kert Julius Nyerere li TANU:n puheenjhtaja, kun hän vieraili Yhdistyneissä Kansakunnissa vunna 1954 ja esitteli YK:lle näkemyksensä, että Tanganyika halusi itsenäistyä viidessätista vudessa. Maa li tullin Britannian hulthallintalue YK:n alaisuudessa. Tullaisesta utpiasta syntyi valtava hämmennys. Sitäkin hämmästyttävämpi tsiasia li, että Tanganyikalta kului vain seitsemän vutta itsehallinnn saamiseen ja kahdeksan vutta siihen kun itsenäisen Tanganyikan lippu nstettiin lippusalkn Dar es Salaamin stadinilla. 1950-luvulla nuri perheemme asui Englannissa neljän Tansaniassa vietetyn vuden jälkeen. Sinne kantautui uutisia, kuinka Afrikassa alkaneet taistelut kiehuivat. Lntssa mieheni Llyd Swantz li alittanut luterilaisen knferenssikeskuksen timinnan, ja siellä pidimme kkuksia, jihin kutsuimme Englannissa piskelevia, innstuneita tanganyikalaisia. Meidän li vaikea kuvitella, että maa visi tulla itsenäiseksi niin pian, kun ensimmäiset insinöörit vasta piskelivat Englannissa, ja Tangnyikassa timivat insinöörit livat brittejä ja intialaisia. Maassa li 19 afrikkalaista, brittiläisten vaatimusten mukaan tutkinnn surittanutta lääkäriä, ja 152 intialaista lääkäriä tai lähetyslääkäriä. Palasimme Englannin jaksn jälkeen Tanganyikaan mieheni ja kahden pienen tyttäremme kanssa muutamia kuukausia ennen kuin Tanganyika sai itsehallint-ikeudet. Saimme seurata kk itsenäistymisprsessia maan keskipisteessä Azania-rantakadulla, jta pitkin jhtajat ja myöhemmin kunniavieraat ajivat. Tämä li mahdllista kun limme muuttaneet asumaan Luther Huseen, jnka rakentamisesta Llyd Swantz li vastuussa. Khti itsehallinta Kuvernööri sir Edward Twiningsin vaihtaminen sir Richard Turnbulliin npeutti viimeisiä vaaleihin jhtavia vaiheita. Itsehallinnn edellytys li että Nyerere mudstaisi vastuullisen hallituksen eli itsehallinta valmistelevan hallituksen. Edellytyksenä valitun lakiasäätävän neuvstn mudstamisessa khti tanganyikalaista hallinta li, että neuvstn piti tulla jkaisesta vaalipiiristä yksi eurppalainen, yksi intialainen ja yksi afrikkalainen. Saadakseen TANU:lle enemmistön neuvstn vaaleissa Nyerere kiersi kaikki vaalipiirit. Hän halusi löytää ne intialaiset ja eurppalaiset jtka lisivat valmiita äänestämään TANU:a. Näin tapahtui kaikissa muissa vaalipiireissä paitsi yhdessä. TANU sai ylivimaisen vitn ja siitä tuli hallitseva pulue hallituksessa, jka piti luda perusta aluksi itsehallinnlliselle maalle. Vunna 1960 pidettiin tiset vaalit itsenäistymiseksi ja hallituksen mudstamiseksi. Aikjen muutsta ilmensi myös se, että afrikkalaisia alki muuttaa Oyster Bayn alueelle Dar es Salaamissa. Britit ymmärsivät, että li aika muuttaa ja antaa tilaa. Parlamenttiin valittiin myös muutamia eurppalaisia, kuten ystävämme Barbr Jhanssn ja lady Chesham, jista tuli maan kansalaisia. Myös intialainen Amir Jamal ja eurppalainen Derek Brycesn kutsuttiin hallitukseen. Itsenäisyys lähestyy Itsehallinnn aika li valmistelua täyteen hallitusvastuuseen. Hallituksen ministereiden, jhtajien ja 4
virkailijiden sekä paikallishallinnn virkamiesten löytäminen ei llut helpp työ. Maassa li kaiken kaikkiaan vain muutama afrikkalainen virkamies eikä yhtään afrikkalaista piirikunnan jhtajaa (District Cmmisiner), vain muutama piirikunnan virkamies (District Officer), jtka hekin livat lleet virassa vain muutaman vuden, ei yhtään maaherraa (Prvincial Cmmissiner) eikä yhtään ministeriä. Edwin Mtein maelämäkerrassa vi tutustua siihen kuinka kansalaiset kkivat tämän prsessin. (Mtei, maelämäkerta Frm Gatshepard t Gvernr, 2009). Hän li ensimmäinen sisäministeri ja myöhemmin keskuspankin jhtaja. Juhlat lähestyvät Itsenäisyysjuhlallisuuksien päivämääräksi li päätetty 9. julukuuta 1961. Valmistelut sujuivat justavasti, dtusten mukaisesti. Täyden itsenäisyyden aika lähestyi. Ihmiset juhlivat tulevaa tapahtumaa ilisina ja nnellisina j neljä päivää ennen varsinaista juhlapäivää. Llydilla ja minulla li kutsu Dar es Salaamin stadinille keskusaitin viereiseen aitin, jsta näki hyvin krkeat vieraat. Menimme paikallemme Mrgrn anglikaanipiispan Omarin vaimn kanssa. Ensimmäisessä aitissa pääministeri Julius Nyereren kanssa istui prinssi Philip, jka edusti kuningatarta, sekä muut kunniavieraat. East African Rifles -sittkunta esitti mahtavan näytöksen valaistulla stadinilla. Ennen mrgrlaisen anglikanipiispan Omarin puhetta katlinen piispa ja muslimien usknnllinen jhtaja rukilivat itsenäisen kansakunnan pulesta. Kaikista tärkein li uuden pääministerin Nyereren puhe. Tanganyikan armeijan kmentaja Alexander Nyierensa vei lipun Kilimanjarn huipulle. Khkhta keskiyöllä Stadinilla juhlat keskittyivät julukuun 8. päivän iltaan ja 9. päivän ensimmäisiin hetkiin. Keskiyöllä stadinin valt himmenivät. Britannian lippu vedettiin alas salsta, valt khdistettiin tiseen salkn, jnka huippuun nusi hulmuamaan uusi vihreä-kelta-musta lippu. Kell löi kaksitista. Tällä hetkellä krvia huumaava huut täytti stadinin. Vieressäni istuva, yleensä hiljainen piispa Omarin vaim hyppäsi ylös ja huusi kuten kaikki muutkin. Krvia huumaava 80 000 ihmisen huut kaikui ympäri stadinia: uhuru, uhuru!. Tuna hetkenä, kaiken tämän tapahtuessa tajusin mitä tämä hetki merkitsi kansakunnalle. Se ei llut pelkästään kansan vapautumista siirtmaaherruudesta, vaan se li myös vapautta jnkin tisen rdun hallinnasta. Pitkä matka vapauden tteuttamisesta alki tästä. Tiveet ja usk että me vimme tehdä sen livat krkealla. Nyereren sanat, että nyt kansakunta alkaa nyt raivata tietä parempaan tulevaisuuteen, livat sytyttävät. Vapausvaatimuksista n pidetty kiinni sillinkin, kun ne eivät le lleet tteutumassa, mutta nyt ne tulevat tdeksi. Taustaa Marja-Liisa Swantzin Tansanian 50-vutisjuhlassa pitämän puheen mukaan timittanut Elina Puht Edwin Mtei (1932 - ), valtivarainministeri 1961 ja Tansanian keskuspankin ensimmäinen jhtaja, nykyisin kahvinviljelijä Arushassa. Mnipuluejärjestelmän tultua vimaan ppsitipulue CHADEMin edustaja (Chama cha Demkrasia na Maendele), demkratian ja kehityksen pulue Barbr Jhanssn (1912-1999), rutsalainen lähetyssaarnaaja, jsta tuli Tansanian kansalainen ja parlamentin jäsen vunna 1959, ministeri 1962. Tunnettiin yleisesti nimellä Mama ya Maendele, kehityksen äiti. Lady Marin Chesham (1903-1973), timinnanjhtaja järjestössä Cmmunity Develpment Trust Fund f Tanganyika, Suth Africa and England. Derek Brycesn, tuli Keniasta Tangnyikaan vunna 1952,Tanganyikassa ssiaaliasiiden ministeri 1957 ja kauppa- ja kaivministeri 1959. 5
Siirtmaafaktja Eurppalaiset jakivat Afrikan Itä-Afrikan ensimmäiset eurppalaiset siirtmaaherrat livat prtugalilaisia nin 1400-luvulta vusisatja eteenpäin. Tuskin he livat ainita tun laajan alueen hyväksikäyttäjiä, sillä arabit, intialaiset ja aasialaiset kauppiaat tulivat yhtä innkkaita apajille. Orjat, kulta ja nrsunluu livat arabien ja eurppalaisten päätavitteet. Klmen neljän sadan vuden kuluessa lähes kk Afrikka li jaettu eurppalaisten siirtmaiksi. Vunna 1885 Berliinissä neuvteltiin Afrikan siirtmaiden jakamisesta ja alueiden määrittelemisestä. Berliinin knferenssista n peräisin Afrikan kartan rajat, ne jtka edelleen vat kuin viivittimella vedetyt. Viivitinta varmaan käytettiinkin. Berliinin knferenssissa Itä-Afrikan alueesta tuli Saksan siirtmaa. Isäntä vaihtui, kun ensimmäisen maailmansdan jälkeen vunna 1919 Itä-Afrikasta tuli brittien siirtmaa. Siihen kuului ne alueet, jtka Britannia li vallittanut saksalaisilta. Vudesta 1922 lähtien Itä-Afrikka li Kansainliitn päätöksellä brittien mandaattialue, kunnes vunna 1946 Yhdistyneet kansakunnat tti alueen valvntaansa ja britit hallitsivat sitä YK:n hulthallintalueena. Itsenäistymisaalt Afrikan siirtmaavaltiiden itsenäistyminen tapahtui vyöryn maisesti 1960-luvulla. Sitä ennen itsenäistyi Libya 1951. Suuressa itsenäistymisaallssa 1950-luvun lpusta ja 1960- luvun alkupulelle livat Ranskan arabialueet, sitten Isn-Britannian siirtmaat, ensimmäisinä Tunisia 1956 ja Ghana 1957. Algerian itsenäisyystaistelu Ranskan siirtmaaherruutta vastaan li raastava, se kesti vudesta 1954 vuteen 1962. Kng li Belgian kuninkaan Lepld II:n yksityismaisuutta vuteen 1908 saakka, maa itsenäistyi vunna 1960. Msambik ja Guinea Bissau itsenäistyivät vunna1990. Vain harvat maat säilyttivät itsemääräämisikeutensa edes jllakin tavalla, niitä livat mm. Egypti, Liberia, Etelä-Afrikka ja Etipia (Abessinia), jka li Italian miehittämä vusina 1936 1941. Suureen itsenäistymisaaltn kuului myös Britannian hallinnssa leva Itä-Afrikka. Siitä syntyi Tansania, Burundi ja Uganda. Sansibarin tapaus Sansibarin histria li vahvasti sidksissa smannisulttaaneihin vusisatjen ajan. Vunna 1890 Sansibarista tuli brittiläinen sujelualue, mutta mudllinen valta säilyi sulttaaneilla. Vunna 1963 Sansibar itsenäistyi ja julistettiin tasavallaksi ja vunna 1964 vallankumuksen jälkeen se yhdistyi Tanganyikan kanssa Tansanian yhdistyneeksi tasavallaksi. Sansibarilla n laaja itsehallint ja sen presidentti n Tansanian liittvaltin varapresidentti. Tansanian histriaan liittyviä lyhenteitä TANU Tanzanian Natinal Unin perustettiin vunna 1954. Itse asiassa pulue perustettiin j vunna 1929 nimellä African Assciatin. Tämä nimi vaihdettiin 1940-luvulla Tanganyika African Assciatin ja lpulta vunna 1954 Tanganyika African Natinal Uniniksi. TANU ei llut pelkästään Itä-Afrikan itsenäisyysliike, vaan se kehittyi rganisaatiksi, jssa siirtmaahallintn khdistuvat tyytymättömyyden kaikki ainekset saivat kanavan ilmaista itseään ja saada julkisuutta. Se li kk mantereenlaajuinen liike. TANU:n vimahahm li Julius Nyerere. ASP Afr-Shirazi Party, Sansibarin vastaava järjestö CCM Chama cha mapinduzi, vallankumuspulue, syntyi vunna 1977 kun TANU ja Sansibarin ASP yhdistyivät. Se li Tansaniassa aina pulue vuteen 1992 saakka. Muutama vusiluku Tansanian itsenäistymishistriasta 1958 ensimmäiset yleiset vaalit, vaalien ylivimainen vittaja li TANU. 1959 Tanganyikasta tuli itsehallintalue, Julius Nyerere pääministeriksi. 1961 Tanganyika itsenäistyi 1962 Tanganyika julistautui tasavallaksi 1962 Tanganyika ja Sansibar slmivat spimuksen Tansanian yhdistyneestä tasavallasta. 1978 Ugandan sta Knnut Elina Puht, lähteet: Marja-Liisa Swantzin juhlapuhe, Otavan is ensyklpedia ja Wikipedia 6
Meta Sahlström Uhusians medlemsenkät våren 2012 Sammanfattning De flesta rganisatiner ch sammanslutningar sm arbetar med tidsinställda prjekt anser det vara önskvärt att genmföra utvärderingar av verksamheten. Ibland görs genmgången av persner sm är direkt invlverade i prjekten ch ibland av persner utanför den grupp sm är vald att krdinera verksamheten. Under början av år 2012 sände Uhusians styrelse ut ett frågefrmulär till sina medlemmar angående förväntningar, önskemål ch värderingar m föreningens verksamhet. De persner sm hörsammat uppmaningen är 25 till antalet ch utgör ca 31 prcent av dem sm erhållit frågefrmuläret. 1 Medlemskap Av dem sm har svarat på frågrna är: - 19 persnliga medlemmar, - 5 rganisatinsmedlemmar, - 1 rdförande för medlemsrganisatin. 2 Uhusianns grundidéer behövs Uhusian / har Uhusians verksamhet uppfyllt förväntningarna / varför har du blivit medlem Majriteten ansåg att Uhusian behövs: - för att skapa kntakter ch stärka nätverk, - för att förverkliga u-landssamarbete, - för att förbättra situatiner på lkalplan i Tanzania. De rsaker sm nämnts för det persnliga valet att bli medlem är - att u-landsfrågr intresserar, - det finns vilja att stöda samarbetsprjekt i Tanzania, - seminarierna anses vara viktiga, vilket uppfattas sm allmänt psitivt. På frågan m Uhusians verksamhet har uppfyllt förväntningarna svarade 23 persner att de var nöjda med den verksamheten, en ansåg att förväntningarna hade uppfyllts ganska bra, medan en inte visste. Bland det psitiva i Uhusians verksamhet nämndes följande rsaker, i rangrdning: - seminarium i Mrgr (2000) - rdbk - infrmatinsbladet (Uhusian-tiedte) - seminarier i Finland En persn anser att verksamheten i Tanzania kunde vara effektivare från deras sida, men att inriktningen är bra. 3 De fem mest viktigaste verksamhetsfrmerna i framtiden Bland dem sm hade kruxat för viktiga uppgifter för Uhusian svarades: - seminarier 16 - infbladet 13 - elektrnisk media 10 - prjekt 11 - påverka i Kepa 8, - bilda nätverk i Tanzania 11 - samarbete med andra finska rganisatiner 5 - mässr, happenings 2. Övriga viktiga uppgifter var - kntakt med invandrare i Finland - tematräffar - aktivitet - fungera sm link mellan grupper i Tanzania. 4 Uhusian-seminariet: en dag ch faktarienterat / två dagar med fri samvar / kunde man avstå från seminariet / förslag > 7
Längden på seminarierna brde vara - en dag tyckte 6 persner (rsak: billigare, tar inte så mycket tid, lckar fler deltagare, andra dagen kan vara frivillig ) - två dagar tyckte 12 persner (rsak: tid att umgås ch växla erfarenheter, lckar fler deltagare, att lära känna varandra, sciala kntakter viktiga) ch - en persn tyckte att man kan avstå från seminarierna. 5 Infmatinsbladet Uhusian-tiedte: viktig / inte viktig / förslag - 19 persner tycker att infbladet är viktig - en att den inte är viktig - 7 önskar ha en pappersversin medan - 6 anser att man kan utnyttja elektrniska medel - de flesta vill ha 2 nummer per år. Det påpekades ckså, att Uhusian-tiedte är en medlemsförmån ch står för kntinuitet i verksamheten. 6 Efter prjektet När det nuvariga prjektet tar slut, brde Uhusian ansöka finansering för ett nytt prjekt / föreslag m prjektet På svar m Uhusian skulle börja ett nytt prjekt i Tanzania svarade - 13 persner jakande, medan - en sade nej. 7 Det nya prjektet Brde det nya prjektet vara med UNGO / med en annan förening i Mrgr / tillsammans med någn av Uhusians medlemsrganisatiner / andra föreslag Aktuella frågr sm man kunde förstärka i Tanzania, behöver inte bara vara i Mrgr, nya rter kan kmma till. - UNGO sm prjektpartner, m allt rdnar upp sig, tyckte 4 persner - 6 persner ansåg att UNGO var för svag rganisatin ch att partnern kunde bytas - 7 persner ansåg att Uhusian kan ha samarbetsprjekt med någn medlemsrganisatin för att det skulle generera mer resurser. Andra förslag: - invandrare kunde engageras - barn - sklgång - miljöfrågr - hemlösa - HIV ch aids anses vara viktiga. 8 Jag är intresserad av att vara med Uhusians styrelse / medverka i seminariet / skriva artiklar till Uhusian-tiedte - 9 persner är intresserade av att vara med i styrelsen, sm rdinarie eller suppleant. - 7 persner vill jbba med seminariefrågr ch - 6 är intresserade av att göra någt för infbladet. Kari Lindstedt 8
Meta Sahlström Uhusiann jäsenkysely keväällä 2012 Yhteenvet Useimmat rganisaatit ja yhteenliittymät, jtka timivat määräaikaisissa prjekteissa, pitävät tivttavana tteuttaa timinnan arviinti. Jskus tarkastelun tekevät ihmiset, jtka vat suraan mukana timinnassa ja jskus sen tekevät ihmiset sen ryhmän ulkpulelta, jka n valittu krdinimaan timintaa. Vuden 2012 alussa Uhusiann hallitus lähetti jäsenilleen kyselylmakkeen, jka kski dtuksia, tiveita ja arviinteja yhdistyksen timinnasta. Ihmisiä, jtka nudattivat kehtusta, li 25, eli nin 31 prsenttia kyselylmakkeen saaneista. 1 Jäsenyys Kysymyksiin vastanneista n 19 henkilöjäseniä, jäsenjärjestön jäseniä jäsenjärjestön puheenjhtaja 2 Uhusiann perusidea Mihin Uhusiana tarvitaan / miksi liittynyt jäseneksi / vatk dtukset tteutuneet Enemmistö li sitä mieltä, että Uhusiana tarvitaan. Syiksi mainittiin - yhteyksien luminen ja verkstjen vahvistaminen - kehitysyhteistyön tteuttaminen - Tansanian paikallisten tilanteiden parantaminen. Jäseneksi liittymisen perusteiksi mainittiin - kehityskysymykset kiinnstavat - n halu tukea yhteistyöprjektia Tansaniassa - seminaarit vat tärkeitä, vat yleisesti ttaen psitiivisia Kysymykseen nk Uhusiann timinta täyttänyt dtukset, 23 vastasi kyllä, yksi sani, että timinta n llut melk hyvää, ja yksi ei sannut sana. Psitiivisia seikkja livat - seminaari Mrgrssa 2000 - sanakirja - tiedte - seminaarit Sumessa Yksi li sitä mieltä, että timinta Tansaniassa visi lla heidän puleltaan tehkkaampaa, mutta suuntaus n hyvä. 3 Viisi tärkeintä timintatapaa, jihin Uhusiann pitäisi keskittyä tulevaisuudessa Vastaukset Uhusiann tärkeimpiin tehtäviin jakautuivat seuraavasti - seminaarit 16 - tiedte 13 - sähköinen media 10 - prjekti 11 - vaikuttaminen Kepassa 8 - verkstjen luminen Tansaniassa 11 - yhteistyö muiden sumalaisten järjestöjen kanssa - messut, tapahtumat 2 Muita tärkeitä tehtäviä livat - yhteydet maahanmuuttajiin Sumessa - teematapaamiset - timinta - ryhmien välisenä linkkinä timiminen Tansaniassa. > 9
4 Uhusian-seminaari: yksipäiväinen faktihin keskittyvä / kaksipäiväinen / kaksipäiväinen jhn kuuluu vapaamutista yhdessäla / vidaank seminaareista lupua / ehdtuksia - yksipäiväistä kannatti 6 (syy: halvempaa, ei vie niin paljn aikaa, sallistujia enemmän, tinen päivä visi lla vapaaehtinen - kaksipäiväistä kannatti 12 (syy: seurustella keskenään ja vaihtaa kkemuksia, hukuttaa enemmän sallistujia, ppi tuntemaan tisia, ssiaaliset kntaktit vat tärkeitä) ja - yksi li sitä mieltä, että seminaareista visi lupua 5 Uhusian-tiedte tärkeä / ei le tärkeä / ehdtuksia - 19 li sitä mieltä, että tiedte n tärkeä - yhden mielestä ei le tärkeä - 7 halusi painetun tiedtteen, kun taas - 6 li sitä mieltä että elektrnista mediaa vidaan käyttää hyväksi - useimmat halusivat, että julkaistaan kaksi numera vudessa. Mainittiin myös, että tiedte n jäsenetu ja että se edustaa jatkuvuutta timinnassa. 6 Prjektin jälkeen Pitäisikö Uhusiann hakea rahitusta uudelle prjektille, kun nykyinen prjekti lppuu; prjektiehdtuksia Tärkeät asiat, jita pitäisi vahvistaa Tansaniassa, eivät välttämättä le vain Mrgrssa, uusia alueita vi ajatella. UNGO yhteistyökumppanina ajateltiin seuraavasti, js kaikki asiat järjestyvät - 4 henkilöä li UNGO:n kannalla - 6 henkilöä li sitä mieltä, että UNGO n liian heikk järjestö ja että yhteistyökumppania vitaisiin vaihtaa - 7 henkilöä li sitä mieltä, että Uhusianlla visi lla yhteistyöprjekti jnkin jäsenjärjestönsä kanssa, se lisäisi resursseja Muita ehdtuksia - maahanmuuttajia vitaisiin valjastaa mukaan - lapset - kulutus - ympäristöasiat - kdittmat - hiv ja aids nähtiin tärkeiksi. 8 Olen kiinnstunut lemaan mukana Uhusiann hallituksessa / vaikuttamaan seminaarien järjestelyissä / kirjittamaan Uhusian-tiedtteeseen - 9 henkilöä li kiinnstunut sallistumaan hallituksen timintaan varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä - 7 henkilöä halusi työskennellä seminaarikysymysten kanssa - 6 li kiinnstunut tekemään jtakin tiedtteen hyväksi. Sumentanut Elina Puht Vastauksia uuden prjektin alittamisesta Tansaniassa tuli seuraavasti: - 13 vastasi kyllä - yksi sani ei. 7 Uusi hanke Pitäisikö mahdllinen uusi hanke tteuttaa UNGO:n kanssa / jnkin muun Mrgrssa timivan järjestön kanssa / yhteishanke jnkin Uhusiann jäsenjärjestön kanssa / ehdtuksia mahdlliselle tulevalle hankkeelle 10
Jenna Kettunen hankeneuvja Kepan Tansanian maatimist Jenna Kettunen Samaan vanhaan Tansaniaank? Paluun ensivaikutelmat Kannamme mieheni kanssa kahta nukkuvaa lasta sylissä lentkneesta Dar es Salaamin terminaaliin. Vastassa n sama kstean kuuma, jkseenkin hmeinen tuksu kuin seitsemän vutta sitten, kun lähdimme Tansaniasta. Terminaali näyttää samalta kuin ennenkin. Onk Tansania siis samanlainen kuin seitsemän vutta sitten? Keskustelu n alkanut Huneistn vukraus ja ensimmäinen kauppareissu nstavat pulssia ja tyhjentävät kukkarn kaikki n kallista. Tisaalta hienissa ja kalliissa paikissa näkee enemmän paikallisia asiakkaita kuin ennen. Kaikkein suurin muuts alkaa hahmttua, kun luen sanmalehteä Kepan Tansanian-timistssa. Sanmalehdissä ruditaan sisäplitiikkaa ja kritisidaan hallituksen tekemiä ratkaisuja. Seitsemän vutta sitten artikkelit käsittelivät lähinnä sitä, kuka anti rahaa ja mihin. Tapaan vanhan tuttavani ja mainitsen muutksesta ja keskustelen hänen kanssaan tilanteesta. Kysymykseni n, nk Tansaniassa varteen tettavaa ppsitita. Vastaus tulee ylpeästi: - On, nyt n vahva ppsiti. Aikaisemmat yritykseni käydä pliittista keskustelua päättyivät aina hiljaiseen vaivautuneisuuteen. Nyt tammikuussa kävin jpa kriittisen keskustelun Nyereren ajista ja sen vaietusta väkivaltaisuudesta. Pat n murtunut ja keskustelu n alkanut. Muuts, jka tivttavasti mnipulistaa ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan rlia Tansaniassa. Outcme mapping järjestön kknaisvaltainen arviinti Kepan Tansanian timistn hankeneuvjien haasteena n tukea kansalaisyhteiskunnan ideiden muuttamista rahitetuksi timinnaksi, jlla n haluttuja vaikutuksia. Tämän vuden teemaksi n tansanialaisten järjestöjen pyynnöstä nussut järjestön timinnan suunnittelu ja seuranta. Perinteisen lgisen viitekehyksen rinnalle lemme yrittäneet löytää muita lähestymistapja helpttamaan järjestön kknaisvaltaisen timinnan ja sen seurannan suunnittelua. Kiinnstavaksi lähestymistavaksi n sittautunut Outcme Mapping. Kepa n vieraillut muutamassa järjestössä, jtka laativat strategiaa ja hjelmaa Outcme Mapping -lähestymistapaa käyttäen. Kmmentit siitä vat lleet psitiivisia. Olemme kuitenkin humanneet, että erilaisten teriiden tuminen sellaisenaan järjestöön ei aina hyödytä sitä parhaalla mahdllisella tavalla. Haasteena n tukea järjestöjä tarpeeksi käytännönläheisellä tavalla ja timilla, jtka tukevat niiden maa prsessia kehittää sellaisia työvälineitä, jtka timivat heillä. Tähän tarvitaan suuria krvia ja tansanialaisten asiantuntijiden apua sekä aikaa. Järjestöt vat eläviä rganismeja, jilla n ma identiteetti ja histria, kuten Kepa Tansanian kulutuksessa viime marraskuussa tdettiin. Kansalaisyhteiskunnan rli n vaatijan ja vastuunkantajan Ihmisikeudet n llut yksi Kepan kulutuksen- ja neuvnnan keskeisistä teemista j jnkin aikaa. Tivmme tämän lähestymistavan auttavan tansanialaisia ja sumalaisia järjestöjä hahmttamaan man rlinsa yhteiskunnassa ja suunnittelemaan hjelmia, jtka vastaavat tätä rlia. 11
Ihmisikeusperustaisuudessa n lennaista köyhyyden aiheuttajien tunnistaminen, ikeuksien haltijiden vahvistaminen vaatimaan ikeuksiaan ja vastuunkantajien velvllisuuksien tekeminen mahdllisiksi. Kansalaisyhteiskunnan rli n perinteisesti llut vaatijan rli, mutta usein se n samalla myös vastuunkantaja pyörittämällä palveluja, jtka tteuttavat ihmisikeuksia, kuten kuluja tai rpkteja. Tarvitaan tieta, taita ja rhkeutta Vaatijan rli ei le helpp ja sen surittamiseen tarvitaan paljn tieta ja taita sekä rhkeutta. Ilksemme lemme humanneet, että mnet tansanialaiset järjestöt katsvat maa timintaansa nykyään kknaisvaltaisesti. Hankehallinnn hi kapasiteetin vahvistamiskhteiksi vat nusseet man rganisaatin kehittäminen ja ulkmaailmaan verkstituminen. Järjestöt haluavat arviida maa järjestöään ulkpulisen fasilitaattrin avulla, miettiä mia strategisia valintjaan, kapasitida hallituksen jäseniä, vimaannuttaa mia jäseniään, kehittää henkilöstön viestintätaitja, tietää enemmän tansanialaisesta päätöksentekjärjestelmästä, kehittää lbbaustaitjaan, löytää innvatiivisia rahitusvaihtehtja jne. Järjestön timinnan suunnittelu n syrjäyttänyt yksittäisiin hankkeisiin keskittymisen. Vireä kansalaisyhteiskunta itsessään n arv, jta kannattaa tukea kaikessa hanketiminnassa. Kansalaisyhteiskunta n arv sinänsä, mutta Ihmisikeusperustaisuus n lähestymistapa, jta YK n pyrkinyt pitkään käyttämään kaikessa timinnassaan. Muistan kuinka YK:n leivissä sana rahittajayhteisöä yritimme luda Tansaniaan rakenteita, jiden kautta kansalaisyhteiskunta visi sallistua kansalliseen ja paikalliseen kehityskeskusteluun ja päätöksentekprsesseihin. Kansalaisyhteiskunta nähtiin tärkeänä sana Tansanian demkratiakehitystä, mutta myös sen tiet ja saaminen haluttiin hyödyntää. Tansanialainen kansalaisyhteiskunta timii paljlti vapaaehtisvimin, mutta laajempi sallistuminen vaatii myös rahaa. Valitettavasti mnille paikallisille järjestöille rahituksen anminen kansainvälisiltä rahittajilta n aivan liian työlästä, spivan rahittajan löytäminen ylipäätään n vaikeaa ja mat ajatukset hukkuvat usein rahittajan ideiden alle. Pyörä n pyörinyt tälläkin saralla eteenpäin. Tansanialainen Fundatin fr Civil Sciety rahittaa kansalaisyhteiskunnan timintaa, mm paikallishallinnn budjetin ja kehityssuunnitelmien tteutuksen seurantaa. Tivttavasti tämäntyyppinen kehitys kansalaisyhteiskunnan vimaannuttamiseksi jatkuu Tansaniassa ja sille löytyy myös tukijita. Tansanialainen yhteiskunta sekä kansalaisyhteiskunta elävät kiinnstavia aikja. Kun talus kasvaa, n varmistettava hyvän jakautuminen tasaisesti. Tässä mielessä tansanialaisen kansalaisyhteiskunnan haasteet eivät le muuttuneet seitsemässä vudessa. Mutta tivtaan, että vima vastata haasteeseen n kasvanut. Tämän tukemisessa meillä kaikilla n vielä työsarkaa. Kehitysministeri Heidi Hautala Ulkministeriön kansalaisjärjestöseminaari 2012 Järjestöt strategisessa rlissa Kehityspliittinen timenpidehjelma uudistaa Sumen kehitysplitiikkaa ja -yhteistyötä hallitushjelman mukaisesti ja niin, että Sumen timinta vastaa paremmin muuttuvan timintaympäristön ja tulevaisuuden tarpeita sekä auttaa maita irti apuriippuvuudesta. Kysymys ei le niinkään siitä, mitä tehdään vaan miksi, miten, kenen kanssa ja kenen hyväksi timitaan. Ohjelmassa krstuvat kumppanimaiden demkraattinen mistajuus ja vastuullisuus, jhdnmukaisuus ja avimuus. Köyhyys n maailman suurin ihmisikeuskysymys Ihmisikeuksiin perustuvan lähestymistavan tavitteena n, että köyhimmätkin tuntevat ikeutensa ja kykenevät timimaan niiden pulesta. Yhtä tärkeää n, että viranmaiset 12
tuntevat heitä kskevat ihmisikeusvelvitteet ja vat kykeneviä panemaan niitä timeen. Erityistä humita kiinnitetään heikimmassa asemassa leviin ihmisiin. Tämä edellyttää viranmaisten ikeudenmukaista ja läpinäkyvää timintaa, tasapulisuutta ja syrjimättömyyttä. Tämä kskee myös kansalaisyhteiskunnan timintaa. Ihmisikeuksien tteutuminen tetaan humin kehitysyhteistyössä kaikilla tasilla eli maahjelmissa, hjelma- ja hanketuessa. Sumen timinta keskittyy erityisesti neljään saalueeseen, jtka vat: 1) ihmisikeuksia edistävä, demkraattinen ja vastuullinen yhteiskunta 2) sallistava ja työllistävä vihreä talus 3) lunnnvarjen kestävä hallinta ja ympäristönsujelu ja 4) inhimillinen kehitys. Timinnan painpisteitä täydentävät läpileikkaavat tavitteet eli sukupulten välinen tasa-arv, eriarvisuuden vähentäminen, ja ilmastkestävyys, jtka pitää ttaa humin kaikessa kehitysyhteistyössä. Avun tulksellisuus Avun tulksellisuus ei le pelkästään hallitusten välinen asia, vaan meidän kaikkien n hyvä miettiä timintaamme kriittisesti ja tehdä krjaavia liikkeitä siellä missä se n tarpeen. Kansalaisyhteiskunnan timijat vat itse Open Frum -prsessin myötä tunnistaneet tarpeen tulksellisen yhteistyön mittaamiseksi. Prsessi n sittanut, että mnenkeskisillä keskusteluilla n suuri merkitys ihmisten sallistamisessa. Kansalaisjärjestöjen työ kehitysmaiden arjessa n tärkeä sa Sumen kehitysyhteistyötä. Järjestöt timivat ihmisten kanssa ruhnjuuritaslla ja kkevat näin ensikädeltä ihmisten ilt ja murheet ja ppivat tuntemaan paikalliset tarpeet. Kansalaisjärjestöt ja timenpidehjelman timeenpan Järjestöt ulttavat apunsa sinne, mihin hallitusten välinen yhteistyö ei yllä tai jnne vi eri syistä vi mennä. Järjestöt vivat myös välittää tärkeää tieta ja saamista kentältä edustustihin, Sumeen ja muille timijille. Omalla työllään järjestöt tukevat kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa, jka pulestaan vi painstaa hallituksia muutkseen. Krstan, että järjestöjen työ yhteiskuntien kehityksen kannalta n erittäin tärkeätä. Sumen kumppanimaissa timivia kansalaisjärjestöjä kannustetaan tekemään enemmän yhteistyötä maahjelmien tavitteiden tukemiseksi. Samalla pidän tärkeänä, että rajallisia vimavarja khdennetaan KEPOn linjausten mukaisesti niin, että rahituksen ja timinnan pirstalitumista saadaan vähennettyä. Kep-hjelmassa kansalaisjärjestöjä rhkaistaan keskinäiseen yhteistyöhön sekä kumppanuuksiin yksityisen ja julkisen sektrin kanssa. Eettiset periaatteet Pidän tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä, jta tuetaan valtin varin, tetaan käyttöön kaikille yhteiset eettiset periaatteet. Mnilla järjestöillä n j mat periaatteensa ja käytäntönsä timinnan eettisyyden varmistamiseksi. Ministeriö julkaisee mat hjeensa järjestöjen situttamiseksi yhtenäisiin eettisiin käytäntöihin. Lpuksi haluan kerta teille uudesta ideastani. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä n paljn hyviä esimerkkejä nnistuneista hankkeista, kehitystulksista ja vaikuttavuudesta sekä ainutlaatuisista kkemuksista. Ensi syksyn seminaarista lähtien haluan nstaa esiin ja palkita pari esimerkkiä tulksellisesta ja vaikuttavasta kehitysyhteistyöstä. Ministeri Heidin Hautalan puheesta lyhentänyt Elina Puht Heidi Hautalan puhe kansalaisjärjestöseminaarissa maaliskuussa 2012 n kknaisuudessaan luettavissa blgissa http://www.heidihautala.fi/2012/03/jarjestt- tarkea-sa-sumen-kehitysyhteistyta/#mre- 6108 Sumen kehityspliittinen hjelma n hyväksytty helmikuun pulessavälissä. Sen löytää Ulkministeriön verkksivulla frmin.finland.fi >Etusivu > Kehitysplitiikka > Julkaisut ja aineistt > Linjaukset 13
Sanna Ylistenniemi prjektikrdinaattri 2012 alkaen Äetsän seudun kehitysmaaseura Say yes t girls educatin Seuraava juttukknaisuus valttaa Äetsän kehitysmaaseuran Say yes t girls educatin -prjektia. Prjektista kirjittavat vudesta 2008 vuteen 2011 timinut prjektikrdinaattri Heli Pimenff ja vuden 2012 alusta työn alkanut prjektikrdinaattri Sanna Ylistenniemi. Tyttöjen kulutushanke Mrgrn alueella käynnistyi 2008 ja jatkuu vuden 2013 lppuun asti. Prjektin tarkituksena n parantaa tyttöjen kulutusmahdllisuuksia Mrgrn läänissä, erityisesti Mvmern alueella. Hankkeen sumalainen kumppani n Äetsän seudun kehitysmaaseura ja tansanialainen kumppani n WEETU (Wings Envirnment and Educatin Transfrmatin Unity). Prjektin tavitteena n edistää erityisesti vähävaraisista perheistä levien tyttöjen kulutusta, jka alkaa peruskulun alusta ja jatkuu tyttöjen edellytysten ja mahdllisuuksien mukaan pitemmällekin. Perhe ja kylä mukana Tavitteisiin kuuluu kiinteästi myös yhteistyö kulutettavien tyttöjen perheiden ja kk kyläyhteisön kanssa. Weetu tukee kulutusta muun muassa parantamalla ppimisympäristöjä, esimerkiksi krjaamalla kulurakennuksia ja hankkimalla ppimateriaaleja. Weetu työskentelee läheisesti myös ppilaiden, perheiden, kulujen henkilökunnan sekä kyläyhteisöjen kanssa. Weetu lla n hyvät vurvaikutussuhteet paikallisiin viranmaisiin ja yhdistys n tällä tavin vaikuttamassa kulutuksen kehittämiseen. Kummeja Sumesta Äetsän prjektitiimin yhtenä keskeisenä tehtävänä n löytää prjektin khderyhmänä leville tytöille kummeja Sumesta. Kummivanhempien hankkiminen Sumesta n Say yes t girls educatin - prjektin vapaaehtisuuteen liittyvä sa, kska tytöt kuluun Mrgrssa itse prjekti ei pysty kuluttamaan niin mnta tyttöä kuin lisi tarvetta. Kummitiminnan avulla pystytään turvaamaan aika mnen lahjakkaan, vähävaraisten tytön kulutie, ja tällä tavin vaikuttamaan tyttöjen aseman parantumiseen. Kummiksi ryhtyminen tarjaa sumalaisille perheille mahdllisuuden tutustua tansanialaisten tyttöjen elämään ja kulutien haasteisiin. Ne vat mninaiset, kulussa käymisen lisäksi usein aivan käytännön asiita: kenkiä, vihkja, helptusta kulumatkaan. Äetsän prjektitiimi Sumalaisten kummien rekrytimisesta ja yhteydenpidsta vastaa Äetsän kehitysmaaseuran prjektitiimi. Siihen kuuluvat Heli Pimenff, Gerg Pimenff, Sisk Peltmaa, Marja-Leena Tihveräinen ja Sanna Ylistenniemi. Tiimi n hulehtinut tiedttamisesta ja yhteydenpidsta kummien ja tyttöjen perheiden välillä ja timittanut päivitetyt tiedt kummilapsista tdistuksineen ja valkuvineen sumalaisille kummeille. Myös kummilapsien perheet vat saaneet päivitetyt tiedt tukijistaan. Äetsän tiimi järjesti ensimmäisen kummipäivän lkakuussa 2011 Sastamalassa. Iltapäivän aikana esiteltiin prjektin timintaa ja j kummina levien kanssa käytiin yhdessä läpi tyttöjen kuulumisia, muun muassa kummityttöjen kuluedistymisestä saatiin selka tdistuksista ja ketulksista. Kummipäivästä kertvia artikkeleita julkaistiin Tyrvään Sanmissa ja Alueviestissä. Seuraava kummitapaaminen pidetään keväällä 2012. Seurantamatka Tansaniaan Weetu seuraa tyttöjen kulumenestystä vuden aikana yhteistyössä Äetsän prjektitiimin kanssa muun muassa vierailemalla tyttöjen kuluilla ja tapaamalla tyttöjä perheineen. Lisäksi järjestetään vanhempien tapaamisia. Äetsän prjektitiimi ja Weetu vat pitäneet vuden aikana yhteyttä sähköpstitse ja puhelimitse. 14
Äetsän prjektin edustajien vusittainen mnitrintimatka ajittuu yleensä alkuvuteen, kska tammikuussa n kulumaksujen aika ja helmikuussa tulevat tiedt kansallisten kkeiden tulksista ja ppilaat saavat tdistuksensa edelliseltä vudelta. Seurantamatkan aikana seurataan tyttöjen kulumenestystä ja elämäntilannetta yhdessä weetulaisten kanssa muun muassa tekemällä ktikäyntejä tyttöjen perheisiin ja vierailemalla kuluilla. Seurantamatkan aikana Äetsän tiimin edustaja työskentelee Weetun timistssa yhdessä krdinaattrin kanssa. Kkuksia pidetään useina arki-iltina ja viiknlppuisin, kska useimmat Weetun jäsenistä vat päivätyössä. Kummitytöt ja heidän perheensä tulevat tapaamaan seurantamatkaisia myös Tushikamanen vierastallle, jssa seurantamatkalaiset asuvat. Weetu pitää yhteyttä myös Kepan Tansaniamaatimistn hankeneuvjiin. Sillä n myös TAP-sunnitelma eli kulutus- ja neuvntaspimus. Käymälät ja sadeveden kerääminen Weetu kehitti vunna 2011 mnella tavalla kulujen ppimisympäristöjen kehittämiseksi. Se järjesti pettajille kulutusta, se perusti uusia terveysklubeja pilttikuluihin sekä avusti harrastus- ja piskelumateriaalien hankkimista kuluille. Isja asiita vuden aikana livat käymälöiden rakentaminen Milaman kululle ja sadevesikeräysjärjestelmä Dman kylään. Milaman kyläläiset livat ylpeitä kutsuessaan meidät tammikuussa 2012 vihkimään vastarakennetut käymälät käyttöön. Juhlallisuudet ajittuivat lauantaiksi ja kululle li kerääntynyt ppilaiden ja pettajien lisäksi kyläläisiä ja vanhempaintimikunnan jäseniä. Heli Pimenff leikkasi juhlallisesti punaisen nauhan ja kulun ppilaat saivat käymälät käyttöönsä. Helmikuussa 2012 vihittiin sadevesikeräysjärjestelmä Dman kylässä. Nämä hankkeet vat esimerkki timivasta yhteistyöstä Weetun ja paikallisen kyläyhteisön kanssa. Milamassa ja Dmassa käytiin pitkiä keskusteluita sekä rakennusprjektista että kyläläisten esille tumista kehittämiskhteista. Lisäksi kuulimme ppilaiden laulua ja pnnekkaita puheita. Mennen ja tullen kylämatkalla Milamaan saimme Weetu väen kanssa mnet naurut, kun pääsimme jkaisesta pliisin tarkastuspisteestä sujuvasti eteenpäin. Tämä jhtui siitä, että limme liikkeellä vukra-autlla, jka sattui lemaan anglikaanisen kirkn tunnuksilla varustettu. Pliisit ajattelivat varmaan, että lähetystyöntekijät livat työmatkalla. Vaikutelmiani ja terveiset Lähdimme Heli Pimenffin kanssa khti Tansaniaa uudenvuden aattna 2011. Ennen matkaa li käyty läpi matkan tarkitus ja tavitteet ja myös marraskuun kummipäivän tunnelmat livat hyvin mielessä. Itselleni matka li vasta tinen ja jännitys sen mukainen. Kaikkein elävimpänä matkasta jäivät mieleen käynnit tuettavien tyttöjen ktna, jissa saimme kkea tansanialaista vieraanvaraisuutta. Käyntiemme aikana kuulimme niistä haasteista, jita perheet khtaavat arjessaan, kuten timeentul, terveydentila, kulkuyhteydet ym. Näissä tilanteissa keskustellaan perheiden kanssa siitä tuesta, jta prjektin kautta vidaan antaa ja mihin tuki n tarkitettu. Yhtä tärkeää kuin tukea tyttöjä n pyrkiä sallistamaan perheitä tyttöjen kulutukseen. Aamulla alki tyttöjen ja perheiden virta Alimme kutsua Tushikamanen vierastaln takaterassia timistksi. Tämä pen ffice mudstui paikaksi, jssa vaihdettiin kuulumisia, käytiin pitkiä keskusteluita kulunkäynnistä tyttöjen kanssa ja pidettiin palavereita yhteistyökumppaneiden kanssa. Tytöt ja perheet kertivat paljn knkreettisia asiita kulunkäynnistä. > < Hankkeen pen ffice Tushikamanen takaterassilla (Marja-Leena Tihveräinen) 15
Näistä jäivät erityisesti mieleen tyttöjen kertmukset siitä, miten fyysinen rankaiseminen n edelleen yleistä kuluissa. Yksi tytön isä kerti meille, että hänen tyttönsä lähtee tdella aikaisin kuluun, jtta ei vaan myöhästyisi. Myöhästymisestä vi seurata kurittamista. Työskentelen itse Sumessa ppilaitksessa ja nämä keskustelut saavat ajattelemaan, miten erilaisten ngelmien kanssa täällä teemme töitä. Iltaisin terassitimistssamme käytiin läpi päivän tapahtumat ja suunniteltiin seuraavaa päivää. Näistä iltahetkistä mudstuikin tärkeä sa matkaa. Jkaisessa prjektissa tulee vaihe, jllin n phdittava prjektin tulksia ja ennen kaikkea niiden juurruttamista. Tyttöjen tapaamiset tivat selkeästi esille, että kulutuksen tukeminen n merkityksellistä. Tuen piirissä levilla tytöllä n haaveita ja tulevaisuudensuunnitelmia ja myös lahjakkuutta edetä kulutuksessa. Haastetta tuvat perheiden heikt taludelliset edellytykset sekä myös kulujen hyvin vaihteleva tas. Kävimme jkaisen tytön kanssa maailmankartalta katsmassa, missä Sumi sijaitsee ja täytyy sana, että vietimme pitkiä hetkiä kartan äärellä. Tytöt kyselivät myös mnia asiita Sumesta, kuten sumalaislasten kulunkäynnistä, nk Sumessa malariaa tai vatk ktimme vartiituja. Yksi liikuttavimmista hetkistä kitti päivää ennen paluutamme Dar es Salaamiin. Yksi tytöistä tuli parhaat vaatteet päällään tumaan vielä kiireellä kirjettä kummillensa. Hän li matkustanut pitkän matkan yksin tudakseen kirjeen ja tivttaaksensa meille hyvää matkaa. Tämän hetken tunnelma välittyy myös tytön kummille hetkestä tetussa valkuvassa. Sanna Ylistenniem Opetusryhmät vat tisissa kuluissa tdella suuret, jten vi ajatella, että petus ei le kvin yksilöllistä. Päteviä pettajia n vaikea saada varsinkin syrjäisempiin kuluihin ja tämä vaikuttaa saltaan petuksen tasn. Avainasema n tyttöjen perheillä Yksi tärkeimmistä asiista n kuitenkin se, näkevätkö tyttöjen perheet kulutuksen merkityksellisenä asiana. WEETU edistää saltaan perheiden situttamista järjestämällä vanhempien tapaamisia, jssa he vivat keskustella näistä teemista. Myös prjektitiimin edustajien vierailulla käydään paljn keskusteluita, mutta n ensiarvisen tärkeää että tämä työ jatkuu läpi vuden. Secilia Paul n yksi Tytöt kuluun -hankkeen kummilapsista. Kaukaiset kummit vat tärkeitä Kimme mnta liikuttavaa hetkeä kertessamme tytöille heidän sumalaisista kummeistaan. Tiet kaukaisista kummeista n heille merkityksellinen ja jännittävä asia. Kummeilta saadut kirjeet ja valkuvat livat tdella tärkeitä ja j kummien nimien ja sitteiden saaminen li is asia. Nichlas D. Kristf ja Sheryl Wudunn vat julkaisseet kirjan nimeltä Pulikas taivas (Like 2010). Se n mielestäni tärkeä kirja ihan kaikille. Hätkähdyttävä lukukkemus jka spii tähänkin aiheeseen. 16
Heli Pimenff Äetsän seudun kehitysmaaseura krdinaattri 2008 2011 Sanna Ylistenniemi Tiivistelmä Say yes t girls educatin hankkeesta Hankkeen tavitteet Osallistua lahjakkaiden vähävaraisten tyttöjen kulumaksuihin ja elinkuluihin kunkin ppilaan tarpeiden mukaan. Valita tytöille hyvätasinen kulu yhdessä hultajien ja petusviranmaisten kanssa. Testata klmessa syrjäseudun ala-asteen ja kahdessa yläasteen pilttikulussa, miten pienillä timenpiteillä vidaan vaikuttaa kuluympäristön ja ppimisedellytysten paranemiseen niin, että useammat ppilaat läpäisisivät kansallisen tutkinnn vidakseen jatkaa pintjaan seuraavan asteen kuluissa (yläaste, ammattikulu, luki, eri aljen pistt ja ylipist). Vaikuttaa valtin kulu- ja suunnitteluviranmaisiin sekä läänintaslla että aluetaslla niin, että alueella tteutettaisiin kansallista hjelmaa kulujen petustasn parantamiseksi, hulehdittaisiin riittävästä tisen asteen kuluverkststa ja palkattaisiin tarpeellinen määrä päteviä pettajia syrjäseutujen kuluille. Kumppanijärjestö Tansaniassa Hankkeen tansanialainen yhteistyökumppani n WEETU (Wings Envirnment and Educatin Transfrmatin Unity). Sen timinta keskittyy ympäristöasiihin sekä terveyden ja erityisesti tyttöjen kulutuksen edistämiseen. WEETU:lla n meneillään myös neljä muuta hanketta tyttöjen kulutusprjektin lisäksi. Kaikilla hankkeilla n ma hallintnsa. Yhdessä WEETU:n kaikki hankkeet mudstavat humattavan synergiaedun. WEETU:n krdinaattri hulehtii vuden kuluessa ppilaiden kulukulujen maksamisesta ja tilinpidsta. WEETU seuraa tiiviisti ppilaiden ja perheiden kullisiakin tilanteita sekä kulujen henkilökunnan ja kyläyhteisöjen kanssa keskustellaan jatkuvasti. Keskeistä n lisätä yhteisöjen ymmärtämystä kulutuksen, erityisesti tyttöjen kulutuksen tärkeydestä. WEETU:lla n säännölliset ja hyvät vurvaikutussuhteet läänin- ja aluetasn kuluviranmaisiin. Tällä tavin yhdistys n vaikuttamassa laajemmaltikin kulutuksen epäkhtiin. WEETU:n muut hankkeet vunna 2011 ja tukijat 1 Setlementtiliitt ry:n ja Weetun hankkeessa peruskrjataan kyläkuluja ja terveysasemia ja tutetaan terveyskasvatusmateriaalia ala-asteille. 2 Vunna 2011 Liechtenstein Entwicklungs Dienst (LED) kustansi 16 tytön ja pjan kulukuluja Mvmern alueella Äetsän ja WEETU:n hankkeen pilttikuluissa. 3 Vunna 2011 Family Health Internatinal (FHI) tteutti yhdessä WEETUn kanssa hankkeen Integrating hiv/aids Educatin in Traditinal Initiatin Trainings fr Girls in Mvmer and Mrgr Districts. Hankkeen tavitteena li uusien hiv-infektiiden väheneminen erityisesti tyttöjen keskuudessa mukaan lukien Äetsän ja WEETU:n hankkeen kulutustukea saavat ppilaat, jtka piskelevat Mvmern alueen ja Mrgrn maaseutukuluissa. 17
4 Fundatin fr Civil Sciety (FCS) rahitti WEETU:n prjektia Public Expenditure Tracking Survey (PETS), jnka tarkituksena n seurata julkisten varjen käyttöä erityisesti kulutus- ja terveyssektreilla. Hankkeen tulksia vunna 2011 lppuun mennessä Prjektin kummitiminnan ja tuen piirissä li 49 piskelijaa, jista 7 n rpja, 7 pulirpa, 2 albintyttöä, 28 tyttöä syrjäkylien pienviljelijäperheistä ja 4 ppilasta perheistä, jilla n enemmän kulutettavia kuin tulja. Kulutettavista yksi tyttö n ylipistssa, kaksi tyttöä pisttasn kulutuksessa, kaksi tyttöä lukissa, 33 ppilasta yläasteella ja 11 ala-asteella. Oppilailla li 55 sumalaista kummia vuden 2011 aikana. Lisäksi 16 ppilasta li Liechtenstein Entwicklungs Dienstin tuen piirissä. Kaikissa syrjäkylien pilttikuluissa n kansallisen tutkinnn läpäisseitten tyttöjen ja pikien määrä klminkertaistunut (Mzngzin, Magalin ja Milaman peruskuluissa, Dman ja Melelan sekndarikuluissa). Msngzissa ja Magalissa timii yhteensä 20 terveysklubia, kussakin 25 ppilasta. Ne tteuttavat terveyskasvatusta teatterin, laulujen ja piirtämisen avulla. Myös 4Htyyppistä kulusta käytetään, muun muassa kanankasvatuksen ja pienten maatilkkujen hidn avulla. Pulpetteja, pöytiä, tuleja ja hyllyköitä n hankittu kaikkiin pilttikuluihin. Peruskrjattuja kulurakennuksia ja pettajien asuntja n Magalissa ja Msngzissa. Oppimateriaalia ja urheiluvarusteita n hankittu pilttikuluihin. Saniteettilt vat parantuneet kahdessa pilttikulussa: käymälät Milamassa ja sadeveden keräysjärjestelmä Dmassa. Tavitteena n, että tyttöjen pissalt kulusta vähenevät, kun n vettä ja kunnn käymälät. Yhteisöjen ja perheiden myönteiset asennemuutkset kulutusta khtaan (haastattelut ja käytännön timinta) Pätevien pettajien määrä n lisääntynyt erityisesti yläasteiden pilttikuluissa. Kulukmiteat vat aktivituneet khdekuluissa. Opetus- ja ppimismtivaati n parantunut pilttikuluissa. Marja-Leena Tihveräinen < Sanna Ylistenniemi ja Venance Mlally neuvttelevat tytöt kuluun -hankkeesta. 18