Kankaantaus 78 asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2526 Kankaantaus 78 asemakaavan muutos 20. kaup.osa Kankaantausta Kortteli 78 Vireilletulo 18.2.2016 Yhdyskuntalautakunta 31.5.2016 Yhdyskuntalautakunta 20.9.2016 Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

SELOSTUS Sivu 2/29 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Kaava-alueen sijainti... 3 1.2 Kaavan tarkoitus... 3 1.3 Selostuksen liitteet... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 2.1.1 Rakennettu ympäristö... 3 2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä... 4 2.1.3 Maanomistus... 5 2.2 Suunnittelutilanne... 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 5 2.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 8 3.2 Suunnittelun käynnistäminen... 8 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 3.3.1 Osalliset... 8 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 3.3.3 Viranomaisyhteistyö... 9 3.3.4 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen.... 9 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 10 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 Kaavan rakenne... 12 4.2 4.2.1 Aluevaraukset... 13 Korttelialueet... 13 4.3 Vaikutusten arviointi... 14 4.3.1 Asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan, palveluihin, liikenteeseen sekä sosiaalisiin oloihin... 14 4.3.2 Pohjavesi ja hulevedet... 14 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 15 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 LIITE 1 17 LIITE 2 19 LIITE 3. 21 LIITE 4... 26

SELOSTUS Sivu 3/29 Asemakaavaselostus, joka koskee 7.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2526 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee asuntovaltaisella alueella reilun kilometrin päässä keskustasta etelään. Alue sijoittuu Ansiomäentien, Rinnetien, Nuuttilantien ja Virvelintien rajaamalle alueelle Kankaantaustan kaupunginosassa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tehostaa maankäyttöä lähellä keskustaa sijaitsevalla alueella kaupunginvaltuuston 10.12.2012 hyväksymän kaupunkirakenteen kehittämisstrategian mukaisesti ja vaalia alueella olevaa rakennettua ympäristöä ja sekä siihen liittyviä erityisiä kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja MRL 54 mukaisesti. 1.3 Selostuksen liitteet 1. Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 2. Asemakaavan seurantalomake 3. Kaavakartan pienennös sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset 4. Rakennusluettelo 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Rakennettu ympäristö Kankaantausta on perinteistä, eri vuosikymmenillä rakentunutta pientalovaltaista asuinaluetta. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön muodostuu kuitenkin ajallisesti ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisiä osa-alueita. Korttelin vanhin rakennus on vuonna 1920 rakennettu

SELOSTUS Sivu 4/29 mansardikattoinen omakotitalo. Ansiomäentien puolella on myös sijainnut vanha omakotitalo, joka on sittemmin purettu uuden rakennuskannan alta. Nuuttilantien puoleinen talorivistö on rakentunut 1950-luvulla ja se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden lähiympäristönsä kanssa samaan aikaan rakennettujen, jälleenrakennuskaudelle tyypillisten rakennusten kanssa. 60-luvulla kortteliin on rakennettu kaksi 1,5- kerroksista omakotitaloa jälleenrakennuskauden tyyliin sekä yksi rivitalo. 70-luvulla on rakennettu Virvelintien ja Ansiomäentien kulmassa sijaitseva kerrostalo sekä tasakattoiset talot Ansiomäentien ja rinnetien kulmassa. 1990-luvulla on rakennettu kaksi rivitaloyhtiötä. Kuva 2. Rakennusajat tonteittain. Kuva 3. Rakennustaiteellisesti merkittävät yhtenäiset aluekokonaisuudet. 2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Kankaantaustan kaupunginosa on nimensä mukaisesti ollut kangasmetsää, jossa vallitseva puulaji on mänty. Alueen vanhoilla pihoilla kasvaa edelleen kookkaita havu- ja lehtipuita. Korttelin rakentamaton keskiosa on lähes metsäinen. Korttelin keskiosassa kulkee painanne, jonka pohjalla virtaa oja, mihin hulevedet laskevat. Painokairausten perusteella maaperä on pääasiassa tiivistä moreenia. Alueella on myös löyhiä/keskitiiviitä silttikerrostumia, mutta koko alueen läpi meneviä selviä kerrostumia tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole havaittavissa. Suunnittelualue sijaitsee noin 0,2 kilometrin etäisyydellä Ahveniston pohjavesialueen reunasta. Pohjavesialueen muodostava Hattelmalanharjun Ahvenistonharjun alue rajoittuu Kankaantaustan alueella pohjavedenpinnan yläpuolelle kohoaviin kallioselänteisiin. Harjumuodostuman ja Vanajaveden välinen alue on moreenia, jolle suunnittelualue sijoittuu. Vanajaveden rannan läheisyydessä esiintyy savi- ja silttikerrostumia. Moreenialueella

SELOSTUS Sivu 5/29 muodostuva pohjavesi virtaa kalliopinnan topografian mukaisesti koilliseen kohti Vanajavettä, jonne pohjavesi purkautuu. Pohjavedenpinta esiintyy suunnittelualueella keskimäärin noin metrin syvyydessä maanpintaan nähden. Kuva 4. Ote maaperäkartasta. 2.1.3 Maanomistus Suunnittelualue on kahta kaupungin omistamaa tonttia lukuun ottamatta yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kuva 5. Kaupungin maanomistus. 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 18.3.1970 (nro 784) ja 11.4.1985 (nro 1774). Näissä asemakaava on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), omakotirakennusten ja muiden enintään kolmen perheen talojen korttelialueeksi (AO-3), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR), asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR).

SELOSTUS Sivu 6/29 Kuva 6. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1954 kortteli on muodostunut kapeista ja pitkistä omakotitalotonteista lukuun ottamatta Virvelintien ja Ansiomäentien kulman kerrostaloa. Sittemmin tontteja on kaavamuutoksilla yhdistelty Virvelintien ja Ansiomäentien varressa suurempien rivitalotonttien aikaansaamiseksi. Myös kulman kerrostalotontin rakennusalueen aiempi, lähiympäristölle tyypillinen diagonaalinen suunta katuun nähden on muutettu kadun suuntaiseksi. Vanhassa asemakaavassa asuinrakennukset oli pääsääntöisesti sijoitettu kadun varteen, kiinni noin 5 metriä leveään istutuskaistaan. Talousrakennukset oli osoitettu peremmälle. Poikkeuksen tähän muodostavat Virvelintien varren omakotitalot, jotka sijaitsevat tontin perällä ja talousrakennukset kadun puolella. Vuoden 1970 asemakaavassa talousrakennusten rakennusala on poistettu kaavasta. Kuva 7. Vuoden 1954 asemakaava.

SELOSTUS Sivu 7/29 Yleiskaava Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa vuodelta 1984 alue on pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Maakuntakaava Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006 ja tullut valitusten käsittelyn jälkeen lainvoimaiseksi KHO:ssa 28.12.2007. Ympäristöministeriö on 2.4.2014 vahvistanut Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan, joka on tullut valitusten käsittelyn jälkeen lainvoimaiseksi KHO:ssa 10.11.2015. 2. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.6.2015 ja on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on merkitty asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A). Valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa suunnittelualueelle ei kohdistu kaavamerkintöjä. Kuva 8. Ote yleiskaavasta. Kuva 9. Ote maakuntakaavayhdistelmästä. 2.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 10.12.2012. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n (11.4.2014/323) vaatimukset. Selvitykset Alueelta on laadittu seuraavat selvitykset: - Meluselvitys, Liikennevirasto/Sito 2012 - Geotekninen selvitys, Ramboll 27.4.2016 Kuva 10. Ortokuva alueesta.

SELOSTUS Sivu 8/29 Meluselvitys Valtatie 3:n meluselvitys on laadittu vuonna 2012 Liikenneviraston tilaamana ja Sito Oy:n toteuttamana. Selvitys osoittaa, että päivällä normin mukainen 55 db:n keskiäänitason LAeq 7-22 vyöhyke yltää aivan suunnittelualueen itänurkkaan, johon ei ole suunniteltu uutta asumista. Muilta osin melutaso jää 45-50 db:n tasolle. Yöajan keskiäänitaso LAeq 22-7 jää sallitulle 40-45 db:n vyöhykkeelle. Moottoritien aiheuttama liikenteen melu ei siis ylitä ohjearvoja suunnittelualueella. Kuva 11. Päiväajan keskiäänitaso LAeq 7-22 Kuva 12. Yöajan keskiäänitaso LAeq 22-7 Geotekninen selvitys Korttelin alueelta on laadittu maaperä- ja pohjavesitarkastelu Ramboll Oy:n toteuttamana. Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella maaperä on routivaa ja tulevat rakenteet on routasuojattava. Rakennusten perustusten riittävästä kuivatuksesta tulee huolehtia pohjaveden ja maaperästä kapillaarisesti nousevan kosteuden aiheuttamien mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Rakennukset tulee salaojittaa ja riittävistä pintakaadoista rakennusten seinälinjoilta ulospäin tulee huolehtia (kolmen metrin matkalla vähintään 5% viettokaltevuus). Rakennukset voidaan kuitenkin perustaa maavaraisesti. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaupunkirakenteen tiivistäminen keskustan lähellä sijaitsevilla väljillä omakotitaloalueilla perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään kehittämisstrategiaan ja on kestävän kehityksen mukaista. 60-luvulla rakennettu rivitalo As Oy Kuusirinne on tehnyt asiasta aloitteen, sillä se on kärsinyt mittavista kosteusvaurioista ja hakee kaavamuutoksella mahdollisuutta vaurioiden korjaamiseen. Samassa yhteydessä todettiin koko korttelin keskiosan väljä maankäyttö sekä alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti yhtenäisen ympäristökokonaisuuden suojelutarve ja katsottiin tarpeelliseksi laatia kaavamuutos koko kortteliin. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa. Hämeen Sanomissa on myös julkaistu vireilletuloa koskeva lehtikuulutus 18.2.2016. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Asemakaavan laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin viranomaiset (Kanta-Hämeen pelastuslaitos, infran suunnittelu, LinnanInfra, paikkatieto ja kiinteistö sekä rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut) sekä verkostojen haltijat (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kanta-

SELOSTUS Sivu 9/29 Hämeen pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy ja AinaCom Oy). Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto ja museovirasto. 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 8.2.2016 ja sitä on päivitetty 18.5.2016. OAS on selostuksen liitteenä. Ensimmäinen asukastilaisuus järjestettiin asemakaavamuutoksen vireilletulon yhteydessä 22.2.2016. Oasin nähtävilläolosta ja asukastilaisuudesta ilmoitettiin Kastellin ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla ja lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa 18.2.2016 sekä kirjeellä suunnittelualueen kiinteistönomistajille ja/tai haltijoille ja naapureille. Kaavamuutosluonnos vietiin 31.5.2016 käsiteltäväksi yhdyskuntalautakuntaan, joka päätti asettaa sen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Kuuleminen järjestettiin 23.6.- 11.7.2016 ja sen yhteydessä toinen yleisötilaisuus 28.6.2016. Tästä kuulutettiin Hämeen Sanomissa 23.6.2016 ja osallisia informoitiin myös kirjeitse, kuten edellisessäkin vaiheessa. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot tai kommentit viranomaisilta, kaupungin hallintokunnilta ja verkostonhaltijoilta. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä kaupungin kahden vuokratontin haltijoilta tiedusteltiin halukkuutta tontin jakamiseen. Toisen tontin haltija ilmoitti halukkuutensa tontin jakamiseen, toisen haltija vastusti jakamista. Myös asemakaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn, jonka jälkeen se asetetaan julkisesti nähtäville. Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä muistutukset kaavaehdotusta vastaan osoitetaan yhdyskuntalautakunnalle. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2016. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3.3.3 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta pyydettiin kommentit/lausunnot valtion ja kunnan viranomaisilta sekä hallintokunnilta ja verkostojen haltijoilta. Lyhennelmä kommenteista ja lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet ovat selostuksen liitteenä. Asemakaavaehdotuksesta annetaan viranomaisille jälleen mahdollisuus antaa lausunto. Lyhennelmä kommenteista ja lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet ovat selostuksen liitteenä. 3.3.4 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen. Kaavamuutoksen vireilletulon yhteydessä järjestetyssä asukastilaisuudessa oli runsas osanotto. Tilaisuudessa nousi vahvasti esiin korttelin kosteusongelmat. Kerrottiin, että alueella on ollut vanhoja kaivoja ja lähteitä. Kävi ilmi, että monissa kiinteistöissä joudutaan vesi pumppaamaan rakennusten perustuksista, sillä ne sijaitsevat kaupungin sadevesiviemärien alapuolella. Vesiasiaa luvattiin tutkia. Korttelin keskiosan mahdollisen puiden kaatamisen vaikutus moottoritieltä tulevaan meluun huoletti myös. Asiaa luvattiin selvittää. AO-tonttien jakamisperusteet herättivät keskustelua. Asukastilaisuuden jälkeen käytiin kahdenkeskisiä neuvotteluja kiinteistönomistajien kanssa ja saatiin yksi kirjallinen kannanotto asiaan. Siinä vastustettiin omakotitalotonttien jakamista ja edellytettiin alueen hydrologian selvittämistä. Lisäksi siinä kannettiin huolta mahdollisen puuston vähenemisen vaikutuksesta alueen meluun. Alueen hydrologia ja melu luvattiin selvittää. Luonnosvaihe Lausunnot Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Hämeen liitto, Museovirasto, Elenia Lämpö Oy ja Kanta-Hämeen Pelastuslaitos. Hämeen ely-keskus ilmoitti, ettei anna lausuntoa asiassa. Kommentin antoivat infran suunnittelu, ja rakennusvalvonta. Saatujen lausuntojen ja kommenttien johdosta luonnosta on tarkistettu seuraavalla tavalla:

SELOSTUS Sivu 10/29 Pelastusviranomaisen lausunnon johdosta tontille 78-548 on lisätty pelastustie ja rakennusalaa ja rakennusoikeutta on pienennetty 190 k-m2 pelastustien järjestämiseksi. Museoviraston lausunnon johdosta osan AO/s-24 merkinnän selitystä on tarkistettu ja Nuuttilantien varren talousrakennusten kerrosaloja on suurennettu. Lisäksi kaava-alueen rakennusten tarkempi kuvaus on lisätty selostukseen. Rakennusvalvonnan kommentin pohjalta ARja AK-tonteille on lisätty vieraspaikkavelvoite ja AK-korttelialueen ehdottomaksi merkitty kerrosluku on muutettu suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi. Vieraspaikkavelvoitteen johdosta tontin 78-1545 rakennusoikeutta on myös pienennetty 70 k-m2. Infran suunnittelun kommentin johdosta Ansiomäentielle ja Virvelintielle on lisätty liittymäkiellot ja maanalaista johtoa varten varattu alueen osa uusille tonteille 78-1 ja 78-3 johtavan ajorasitteen yhteyteen. Mielipiteet Saadun mielipiteen johdosta luonnosta on tarkistettu seuraavalla tavalla: Virvelintie 27 asukkaiden mielipide ei sinänsä anna aihetta muuttaa kaavaa, mutta viereisen rivitalotontin rakennusoikeutta on laskettu pelastustien järjestämisen johdosta ja vieraspaikkanormi on lisätty kaavaan. Kaupungin vuokratontit Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä kaupungin kahden vuokratontin haltijoilta tiedusteltiin halukkuutta tontin jakamiseen. Tontin 78-534 haltija ilmoitti halukkuutensa tontin jakamiseen, tontin 78-532 haltija vastusti jakamista. Tontti 78-534 on jaettu kaavaehdotuksessa. Muut muutokset AR-korttelialueen autotallit on muutettu autokatoksiksi ja tonttien 78-543 ja 78-544 kerrosluku on muutettu ehdottomasti käytettävästä (alleviivattu) suurimpaan sallittuun (alleviivaamaton). Ehdotusvaihe Lausunnot (täydennetään myöhemmin) Saatujen lausuntojen ja kommenttien johdosta luonnosta on tarkistettu seuraavalla tavalla: Mielipiteet Saadun muistutuksen johdosta luonnosta on tarkistettu seuraavalla tavalla: Lyhennelmät lausunnoista, kommenteista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin ovat selostuksen liitteenä 1. 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnittelutyö aloitettiin erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen haarukoimisella. Rakennusten sijoittelusta syntyi kolme eri vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan lähinnä rivitalojen massoittelun osalta. Ensimmäisessä asukastilaisuudessa esitettiin nämä kolme eri kaaviota toimintojen sijoittamiseksi tontille. Kaikissa vaihtoehdoissa on tarjottu jakamismahdollisuus yli 1400 m 2 omakotitalotonteille. Tonttien takaosaan muodostuville uusille tonteille on osoitettu kulku tontin pitkää rajaa pitkin rasitteena. Uudet omakotitalot on sijoitettu uusien tonttien takareunaan ja molempien tonttien pihat on suojattu talousrakennuksilla. Vaihtoehdossa A uudet rivitalomassat on esitetty kohtisuoraan vanhoja rivitalojen suhteen. Molemmille tonteille voidaan maksimissaan sijoittaa kolme massaa. Uutta rakennusoikeutta rivitaloille on noin 2270 kem 2 ja omakotitaloille noin 6x200= noin 1200 kem 2.

SELOSTUS Sivu 11/29 Kuva 11. Vaihtoehto A Vaihtoehdossa B uudet rivitalomassat on sijoitettu rinteen suuntaisesti eli diagonaalisesti vanhojen rivitalojen suhteen. Uutta rakennusoikeutta rivitaloille on noin 2080 kem 2 ja omakotitaloille edelleen noin 1200 kem 2. Kuva 12. Vaihtoehto B Vaihtoehdossa C uudet rivitalomassat ovat yhdensuuntaisia vanhojen rakennusten kanssa ja sijaitsevat rinnettä vasten. Uutta rakennusoikeutta rivitaloille on noin 1750 kem 2 ja omakotitaloille edelleen noin 1200 kem 2.

SELOSTUS Sivu 12/29 Kuva 13. Vaihtoehto C Rakennemalleista A on tehokkain ja C sisältää vähiten rakennusoikeutta. Vaihtoehdoissa A ja B rakennusmassat ovat rinteen suuntaisia ja noudattelevat parhaiten maaston muotoja, mutta vaihtoehto B:n pysäköintiratkaisu tuottaa eniten hukkaneliöitä. Vaihtoehto C istuu huonoiten maastoon ja kaupunkirakenteeseen. Vaihtoehto A on kaupunkirakenteen kannalta kokonaisvaltaisesti paras ratkaisu, se istuu hyvin maastoon, tuottaa vaihtelevaa ja mielenkiintoista lähiympäristöä asukkaille ja siinä on eniten rakennusoikeutta, joten se valittiin jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksen pohjana on ollut rakennemalli A. Suunnittelualue on laajuudeltaan n. 3,6 ha. Korttelin rakenne pysyy jotakuinkin ennallaan lukuun ottamatta sisäosaa, jonne on sijoitettu uusia rakennuspaikkoja ja uutta rakennusoikeutta. Ansionmäentien varressa oleville vajaasti rakennetuille rivitalotonteille on annettu lisärakennusoikeutta. Myös Nuuttilantien varren yli 1400 m2 käsittäville suurille omakotitalotonteille on tarjottu jakamismahdollisuutta. Asiaa harkitsi kolme omakotitalotontin omistajaa, mutta mahdollisuuteen tarttui vain yksi. Lisäksi tontin halusi jakaa yksi kaupungin vuokratontin haltija. Kaavaluonnoksessa alueella sijaitsee 21 tonttia, joista 16 on omakotitalotontteja, 4 rivitalotonttia ja yksi kerrostalotontti. Nuuttilantien puolella omakotitalotonttien rakentamaton takaosa on ollut mahdollista erottaa omaksi tontikseen, jonne kulku tapahtuu etummaisen tontin rajalla kulkevaa ajorasitetta pitkin. Rasite voi sijaita myös kahden naapurin välisellä yhteisellä rajalla. Jakamattomilla omakotitalotonteilla rakennusoikeus on pääsääntöisesti 250 kem 2 (200 kem 2 asuinrakennukselle ja 50 kem 2 talousrakennukselle) lukuun ottamatta yhtä tonttia, jonka suurempi rakennusoikeus 200+70 on peräisin vanhasta kaavasta. Jaetuilla tonteilla rakennusoikeus on 170+30 kem 2. Kaupunkikuvallisesti yhtenäinen ja siksi merkittävä jälleenrakennuskauden omakotitaloista muodostuva kokonaisuus on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s-24). Merkintä velvoittaa myös uudisrakennusten sopeuttamista ympäristöönsä. Tämän lisäksi alueen asuinrakennukset on suojeltu merkinnällä sr-13 eikä niitä saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Merkintä sallii rakennusten peruskorjauksen ja laajentamisen rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Mikäli rakennusta on aiemmin muutettu sen rakennushistoriallista arvoa alentavalla tavalla, velvoitetaan se seuraavan muutostyön yhteydessä korjaamaan ennallistaen. Tonteille saa sijoittaa kaksi asuntoa ja liike- ja toimistotiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja enintään 30% tontin yhteenlasketusta kerrosalasta. Omakotitalotonteilla, joilla ei ole em. kaupunkikuvallisesti erityisiä ominaisuuksia, on aluevarausmerkintä AO. Omakotitalotonteilla ei aiemmin ole ollut talousrakennuksen/autotallin rakennusmahdollisuutta, mutta sellainen on nyt haluttu antaa kaikille AO-tonteille. Talousrakennuksiin voidaan sijoittaa myös liike- ja toimistotiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Maankäytön tehostamisen seurauksena Ansionmäentien varressa sijaitsevien rivitalotonttien rakennusoikeus lisääntyy kaavamuutoksella. As Oy Kuusirinteen rakennusoikeus lisääntyy 1020 kem 2, jolloin yhteenlaskettu rakennusoikeus tontilla on 2160 kem 2. Tämän lisäksi autokatoksia varten on osoitettu rakennusalat. Tämä nostaa rakennustehokkuuden e=0,21 e=0,41. TA-Asumisoikeus Oy:n rakennusoikeus lisääntyy 680 kem 2, jolloin yhteenlaskettu rakennusoikeus tontilla on 1780 kem 2. Tämän lisäksi autokatoksille on merkitty rakennusalat. Tämä nostaa rakennustehokkuuden e=0,20 e=0,34. Kerrostalotontin rakennusoikeus ja kerrosluku pysyvät ennallaan, mutta rakennusala kasvaa hieman. Korttelin kulmiin risteysalueille on merkitty liittymäkiellot liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

SELOSTUS Sivu 13/29 AR-tonteilla määrätään, että pitkiä julkisivuja tulee elävöittää ja rytmittää katoksin sekä sisäänvedoin. Rakennusalan ulkopuolelle voidaan rakentaa katoksia ja erkkeritä. Uudisrakennusten sopeuttamiseen kaupunkikuvaan ja lähiympäristön rakennusperinteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudisrakentamisen ja uudisrakentamiseen verrattavan korjausrakentamisen yhteydessä tulee tontille laatia hulevesisuunnitelma. Autopaikkoja määrätään korttelissa osoitettavan 1ap/asunto ja 1 vieraspaikka/5asuntoa. Omakotitalotonteille lisäksi 1 vieraspaikka /tontti. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta 10060 kem 2. Korttelitehokkuus ek=0,28. Maankäyttö jakautuu käyttötarkoitusten mukaisesti seuraavasti: Maankäyttö Pinta-ala, n. ha Kerrosala, k-m² AK 0,14 1300 AR 1,40 3940 AO 0,22 500 AO/s-24 1,78 3370 YHTEENSÄ 3,56 9110 AK AR AO AO/s-24 Asuinkerrostalojen korttelialue Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevien rakennusten ja piha-alueiden kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvan kannalta merkittävät ominaispiirteet säilytetään. Rakennukset ja piharakenteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä korjata niiden kulttuurihistorialliset arvot säilyttävällä tavalla. Milloin rakennuksissa tai niiden lähiympäristössä on suoritettu toimenpiteitä näiden pyrkimysten vastaisesti, tulee muutokset lisärakennus- tai muutostöiden yhteydessä korjata tyyliin sopivalla tavalla ja häiritsevät rakennelmat poistaa. Myös alueen vehreys, suuret yksittäispuut ja muu kasvillisuus sekä pihoille tyypillinen järjestely tulee säilyttää ja viherympäristöä tulee uudistaa alueelle ominaisessa hengessä. Uudisrakennuksen sopeutumiseen kaupunkikuvaan ja sen liittymiseen kaupunginosan rakennusperinteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Uudisrakennusten tulee olla moderneja ja sopeutua koon, korkeuden, muodon, julkisivujen mittasuhteiden, materiaalin, värityksen ja yksityiskohtien puolesta alueen yleisilmeeseen sekä ympäröiviin rakennuksiin ja niiden tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten ja niihin liittyvien piha-alueiden kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Uudisrakentamisen ja uudisrakentamiseen verrattavan korjausrakentamisen yhteydessä tulee tontille laatia hulevesisuunnitelma. Tontille saa sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja enintään 30% tontin yhteenlasketusta kerrosalasta. Tontille saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa.

SELOSTUS Sivu 14/29 Kuva 14. Havainnekuva. 4.3 Vaikutusten arviointi 4.3.1 Asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan, palveluihin, liikenteeseen sekä sosiaalisiin oloihin 4.3.2 Pohjavesi ja hulevedet Kaavamuutos toteutuessaan tiivistää korttelirakennetta ja vaikuttaa näin ollen kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen. Täydennysrakentamisen edellytetään tapahtuvan sopusoinnussa olemassa olevan kaupunkirakenteen kanssa. Korttelin metsäinen keskiosa rakentuu osittain, mutta puustoa jää vielä runsaasti alueelle. Metsittynyt alue muuttuu siis osittain hoidetuksi puutarhaksi. Korttelin väkiluku kasvaa uudisrakentamisen myötä nykyisestä 195 asukkaasta noin 50 hengellä. Tämä vilkastuttaa elämää korttelissa ja tuo uutta sosiaalista rikkautta ja pääomaa. Alueen lisärakentaminen edistää olemassa olevien palveluiden säilymistä lähiympäristössä. Kaavamerkinnät mahdollistavat myös uuden liiketoiminnan ja työtilojen syntymisen alueelle, mikä voi monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta. Alueen rakentaminen lisää jonkin verran liikennettä Ansionmäentiellä. Nuuttilantiellä liikennemäärien lisäys on hyvin pieni. Pohjavesi sijaitsee alueella poikkeuksellisen lähellä maanpintaa. Rakennusten perustusten riittävästä kuivatuksesta tulee huolehtia pohjaveden ja maaperästä kapillaarisesti nousevan kosteuden aiheuttamien mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Rakennukset tulee salaojittaa ja riittävistä pintakaadoista rakennusten seinälinjoilta ulospäin tulee huolehtia. Pohjaveden ohjaaminen pois uudisrakennusten perustuksista ja tonteilta saattaa lisätä hulevesien määrää. Hulevedet johdetaan hulevesiviemäriverkostoon tai imeytetään tonteilla.

SELOSTUS Sivu 15/29 4.4 Ympäristön häiriötekijät Moottoritien melun ohjearvot eivät ylity alueella eikä alueen rakentuminen muuta tilannetta. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman ja tonttijaon valmistuttua sekä muiden kiinteistöteknisten toimenpiteiden tapahduttua. Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja -valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Hämeenlinnassa 7.9.2016 Päivi Saloranta, tilaajajohtaja

SELOSTUS Sivu 16/29 LIITE 1 Tiivistelmä lausunnoista, kommenteista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin. 1. VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN Lausunnot ja kommentit Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kaupungin hallintokunnilta ja verkostonhaltijoilta. Alla tiivistelmä saaduista lausunnoista ja kommenteista sekä kaavoittajan vastineet. 1. Hämeen liitto Ei huomautettavaa kaavaluonnokseen. 2. Museovirasto Museovirasto toteaa, että kaavassa on huomioitu rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja kaupunkikuvalliset seikat pääosin riittävällä tavalla, mutta ehdottaa suurentamaan Nuuttilantien varren tonttien 78-532 ja 78-538 talousrakennusten rakennusalueita sekä tarkistamaan AO/S-24 kaavamerkinnän yhteneväiseksi selostuksen kanssa. Lisäksi kaavamerkinnässä tulisi huomioida alueelle tyypillinen pihajäsentely sekä viherympäristö. Myös kaava-alueen rakennukset tulisi kuvata kaavaselostuksessa tarkemmin. Vastine: Nuuttilantien varren tonttien 2, 4, 532, 536, 537 ja 538 talousrakennusten rakennusaloja on hieman suurennettu siten, että tontit voidaan edelleen tarvittaessa jakaa kahtia. AO/s-24 -kaavamerkintä on tarkistettu yhdenmukaiseksi selostuksen kanssa. Kaavamerkinnässä velvoitetaan säilyttämään alueen vehreys, suuret yksittäispuut ja muu kasvillisuus sekä pihoille tyypillinen järjestely ja uudistamaan viherympäristöä alueelle ominaisessa hengessä, minkä voidaan katsoa riittävästi ohjaavan pihojen käsittelyä. Kaava-alueen rakennusten tarkempi kuvaus on lisätty selostukseen. 3. Hämeen Ely-keskus Hämeen Ely-keskus ilmoitti, ettei anna lausuntoa. 4. Elenia Lämpö Oy Ei huomautettavaa kaavaluonnokseen. 5. Kanta-Hämeen pelastuslaitos Ei huomautettavaa kaavaluonnokseen. Todetaan kuitenkin, että ajoyhteyksien suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava raskaan pelastuskaluston toimintaedellytykset alueella, vaikka varsinaiselle pelastustielle ei rakentamisvelvoitetta syntyisikään. Ajoyhteyden mitoitusperusteena tulee käyttää soveltuvin osin ohjetta Pelastustien suunnittelu ja toteutus, 29.9.2015. Nämä asiat voidaan esittää rakennuslupavaiheessa. Vastine: Lausunnon perusteella kaavaan on tontille 78-548 lisätty pelastustie ja rakennusalaa sekä rakennusoikeutta on pienennetty sen järjestämiseksi. 6. Infran suunnitteluyksikkö Infran suunnitteluyksikkö kehottaa lisäämään maanalaista johtoa varten varattu alueen osa merkinnän jaetun tontin ajorasitteen yhteyteen sekä liittymäkiellot korttelin kulmiin risteysalueille liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Tonteilla tulisi olla myös vieraspaikkavaatimus. Vastine: Kaavaa on tarkistettu ehdotetulla tavalla. 7. Rakennusvalvonta

SELOSTUS Sivu 17/29 Rakennusvalvonta ehdottaa AR-korttelialueen pakollisen kerrosluvun muuttamista suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi. Vastine: Kaavaa on tarkistettu ehdotetulla tavalla. Mielipiteet Julkisen nähtävilläolon yhteydessä kaavahankkeesta saatiin yksi mielipide. Alla tiivistelmä saadusta mielipiteestä ja kaavoittajan vastine. 1. Joukko As Oy Hämeenlinnan Virvelintie 27:n kiinteistönomistajia ja asukkaita Asukkaat esittävät mielipiteessään seuraavaa: - uusien rivitalojen rakentamista Ansiomäentien suuntaisiksi ja niiden määrän vähentämistä, sillä kaavaluonnoksen toteuttaminen esitetyssä muodossa muodostaa slummin. - Virvelintie 27 B-rakennuksen oleskelupihat pimenevät merkittävästi, jos 10 metrin päähän asuntojen seinästä rakennetaan 1,5-kerroksinen rakennus. Osa tuosta 10 metristä on rinnettä, jota ei voi pitää pihana. Infotilaisuudessa esitetty ajatus aidan rakentamisesta rajalle on absurdi. - Luonnoksen autopaikkavaatimus on liian pieni. - Korttelin keskiosan mäntyjä tulisi säästä rakennusten sijoittelua järkeistämällä ja kuutiomääriä vähentämällä, jotta ne alentaisivat melutasoa ja ilman saasteita. - Virvelintie 27B on rakennettu 1997 jostain syystä rakennettu poikkeuksellisen lähelle tontin rajaa. Nykyiset kolmen asunnon omistajat ovat ilman omaa syytään tilanteessa, jossa heidän omistamiensa asuntojen jälleenmyyntiarvo romahtaa, jos kaavaluonnos nykymuodossaan saa lainvoiman. Kaavoittajan vastine: Alueen tiivistäminen on valtuuston strategian mukainen toimenpide. Kaavamuutoksen rakenne on valittu kolmesta tutkitusta vaihtoehdosta. Se istuu parhaiten maastoon sekä tuottaa vaihtelevaa ja mielenkiintoista lähiympäristöä asukkaille. Viereisen rivitalotontin 78-548 (As Oy Ansiomäki ykkönen) rakennustehokkuus on e=0,35 eli sama kuin mielipiteen antajien tontin tehokkuus. As Oy Ansiomäki ykkösen tontille tuleva uusi rivitalon rakennuspaikka on kaavaluonnoksessa sijoitettu noin 16-18 metrin päähän Virvelintie 27B rakennuksesta. Rakennusjärjestyksen edellyttämä minimietäisyys on 8 metriä. Uuden rakennuksen etäisyys rajasta on noin 10-12 metriä. Sen sijaan raja toisella puolella Virvelintie 27B on rakennettu reilun 5 metrin etäisyydelle rajasta, mikä tekee sen pihoista ahtaita. Asia on ollut asunnon ostajien tiedossa. Viereisen tontin omistajaa ei voida rangaista siitä, että oma rakennus on rakennettu ahtaasti omalle tontille. Korttelin keskiosan puustoa on mahdollista ja suositeltavaakin säilyttää tonteilla mahdollisuuksien mukaan. Korttelin keskiosan puuston määrä ei vaikuta Virvelintie 27:n melutasoon, sillä melun lähde eli moottoritie sijaitsee vastakkaisessa suunnassa. Meluselvityksen mukaan melutaso alueella ei ylitä normeja. 1 autopaikka/asunto on yleisesti Hämeenlinnassa käytössä oleva normi. Kaavaehdotukseen on lisätty vieraspaikkavaatimus 1 vieraspaikka/ 5 asuntoa. Viereisen rivitalotontin tontille 78-548 rakennusoikeutta on pienennetty pelastusviranomaisen lausunnon pohjalta.

SELOSTUS Sivu 18/29 2. JULKINEN NÄHTÄVILLÄOLO (täydennetään myöhemmin) Lausunnot Kuulemisen yhteydessä pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kaupungin hallintokunnilta ja verkostonhaltijoilta. Alla tiivistelmä saaduista lausunnoista ja kommenteista sekä kaavoittajan vastineet. 1. xx 2. xx Muistutukset Julkisen nähtävilläolon yhteydessä kaavahankkeesta saatiin x muistutusta. Alla tiivistelmä saadusta muistutuksesta ja kaavoittajan vastine.

SELOSTUS Sivu 19/29 LIITE 2

SELOSTUS Sivu 20/29

SELOSTUS Sivu 21/29 LIITE 3 Asemakaavan pienennös

SELOSTUS Sivu 22/29

SELOSTUS Sivu 23/29

SELOSTUS Sivu 24/29

SELOSTUS Sivu 25/29

SELOSTUS Sivu 26/29 LIITE4 2526 Kankaantaus 78 Rakennusluettelo 7.9.2016 Ansiomäentie 3-5 As Oy Ansiomäenkulma rak. 1971 Ansiomäentie 7 As Oy Hämeenlinnan Ansiomäki ykkönen rak. 1996 Ansiomäentie 9 As Oy Hämeenlinnan Kuusirinne rak. 1962 Ansiomäentie 19 rak. 1971 Rinnetie 38 rak.1961

SELOSTUS Sivu 27/29 Rinnetie 40 rak. 1961 Rinnetie 42 rak. 1972 Rinnetie 44 rak. 1972 Nuuttilantie 4 rak. 1953 Nuuttilantie 6 rak. 1920 Nuuttilantie 8 rak. 1954

SELOSTUS Sivu 28/29 Nuuttilantie 10 rak. 1954 Nuuttilantie 12 rak. 1958 Nuuttilantie 14 rak. 1954 Nuuttilantie 16 rak. 1956 Nuuttilantie 18 rak. 1956

SELOSTUS Sivu 29/29 Virvelintie 23 rak. 1954 Virvelintie 25 rak. 1954 Virvelintie 27 As Oy Hämeenlinnan Virvelintie 27 rak. 1996