Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen -
Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen sukupolveen (vrt. sotatraumat) Aiemmin opittu toimintamalli toistuu omassa parisuhteessa kiintymyssuhteet luodaan lapsuudessa Lapsuuden puhumattomuus ja kätketty pahoinvointi altistaa mielenterveyshäiriöille ja työuupumukselle.
"Kaikki vaikuttaa kaikkeen" Systeemisen perheteorian siirräntämalli: Työn vaikutusta perhe-elämään tai päinvastoin on tutkittu paljon. Siirräntämallin mukaan työn ja perheen välinen yhteys on samansuuntaista eli kielteiset kokemukset toisella elämänalueella siirtyvät toiselle elämänalueelle kielteisinä ja myönteiset kokemukset myönteisinä (Rantanen & Kinnunen, 2005)
Parisuhteen konfliktien vaikutus lapseen Parisuhteen erimielisyydet eivät aiheuta lapselle käyttäytymis- ja sopeutusongelmia sinällään. ratkaisevaa on, miten erimielisyydet ratkaistaan. Epäsuotuisaa vaikutusta on usein tapahtuvilla parisuhdekonflikteilla, jotka ovat voimakkaita, huonosti ratkaistuja ja suoraan lapsia koskevia.
Parisuhteen konfliktien merkitys lapseen Turvallinen varhainen kiintymyssuhde suojaa kaikenlaiselta emotionaaliselta stressiltä, jota myöhempi elämä ja vuorovaikutussuhteet tuovat tullessaan (Bolwby 1969). Myös neurobiologian tutkimustulokset ovat vahvistaneet varhaisen kehityksen merkittävyyden.
Parisuhteen konfliktien vaikutus lapseen Tutkimuksissa on todettu, että lapsen joutuminen osalliseksi parisuhdekonfliktiin tai sen näkeminen ja kuuleminen vaikuttaa lapseen haitallisemmin kuin puolisoiden yleisellä tasolla ilmenevä tyytymättömyys parisuhteeseensa (Grych & Fincham, 1990; Richmond & Stocker, 2003; Cummings, Simpson & Wilson, 1993).
Lapsen hyvinvoinnin riskitekijät perheessä Lapsen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tehty useita tutkimuksia. Riskifaktoreita: biologiset riskit: fyysinen terveys, alhainen syntymäpaino sosioekonomiset riskit: rotu, etninen ryhmä, työttömyys, koulutus, tulotaso, perhekoko (Friedman & Chase-Lansdale, 2002).
Lapsen hyvinvoinnin riskitekijät perheessä äidin mielenterveys- ja älykkyystaso: mielenterveysongelmat, verbaalinen kyky, ahdistuneisuus, depressio perhedynamiikkaan kuuluvat tekijät: parisuhdeongelmat, negatiivisuus, sosiaalinen tuki, stressaavat elämän tapahtumat (Friedman & Chase-Lansdale, 2002).
Lapsen hyvinvoinnin riskitekijät perheessä Useimmilla lapsilla on sopeutumisresursseja, mutta monien riskitekijöiden esiintyminen yhtä aikaa tekee lapsen haavoittuvammaksi ja alttiiksi psyykkisille ongelmille ja muille negatiivisille seuraamuksille. (Rutter, Izard & Read, 1986; Sameroff, Seifer, Barocas, Zax & Greenspan, 1987).
Lapsen hyvinvoinnin riskitekijät perheessä Riskitekijöitä myös vanhempien parisuhdeongelmat + vanhempien mielenterveysongelmat, taloudelliset ongelmat ja ympäristössä esiintyvä väkivalta. Lapsen reagointiin vaikuttavat em. vaikutuksesta lapsen kiintymyssuhteisiin, emotionaalisen turvallisuuden tunteeseen, emootioiden säätelyyn, kognitiiviseen suoriutumiseen ja fysiologiseen systeemiin.
Työssä jaksamisen riskitekijät ja perhe Pelastusalan työssä jaksamisen kuormitustekijät ovat moninaiset Työn erityispiirteisiin kuuluvat haasteelliset asiakastilanteet auttajan rooli. Kasautuvan stressin ja psyykkisen trauman ilmaantumisen uhka miten työnantaja huolehtii oman vastuunsa, mikä osa kuormasta siirtyy kotiväelle?
Heijastevaikutus perheeseen Traumatisoituneiden lasten veteraanien lapsilla esiintyi Vietnamin sodan jälkeen enemmän käyttäytymishäiriöitä, kuin eitraumatisoituneiden kohdalla. Veteraanin oireiden heijastevaikutus vaikuttaa laajasti perheen jäseniin, ja läheisiin sukulaisiin. Siirtyy sukupolvelta toiselle
Heijastevaikutus perheeseen Alkoholin liikakäyttöä, masennusta, ahdistusta, aggressiivista käytöstä jne. Parisuhdeongelmia Väkivaltaa Avioeroja Itsemurhauhka Lasten käytöshäiriöt ja mielenterveydelliset ongelmat
Heijastevaikutus perheeseen Ongelmat voivat pysyä perheen sisällä piilossa Apua lähdetään hakemaan jonkin perheenjäseneen ongelmaan Yleensä koko perhe tarvitsee apua
Perheterapian tavoitteet Kehittää perheen sisäistä vuorovaikutusta. Terapeutti tapaa yhtä aikaa useampaa perheenjäsentä, yhtä jäsentä, paria tai jopa laajempaa verkostoa. (Rönkä ym. 2002). Tavoitteena on ymmärtää ja hoitaa asiakasta sekä pyrkiä saamaan hänet tietoiseksi ajatusja toimintamalleistaan. Terapeutti auttaa löytämään uusia ja toimivampia lähestymistapoja käsiteltäviin asioihin. (Lönnqvist s.651)
Lähteitä Lönnqvist, Jouko; Heikkinen Markus;Henriksson Markus;Marttunen Mauri;Partonen Timo (2003) Psykiatria.Duodecim. Karisto Oy.Hämeenlinna. Kinnunen Ulla ja Rönkä Anna (2002) Perhe ja vanhemmuus - suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen.otavan Kirjapaino Oy.Keuruu. Kivimäki, Ville (2013) Murtuneet mielet - taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945.WSOY.Helsinki. Salo, Sirpa (2011) Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi. Kaksi tutkimusnäkökulmaa.väitöskirja.jyväskylän yliopisto. Journal of Psychotherapy Practice and Research (1995) Behavioral Family Therapy for Vietnam Combat Veterans with Posttraumatic Stress Disorder.Volume 4,number 3.