PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto"

Risto Haapasalo
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

2 Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu ei enää lisää hyvinvointia (Suomessa jo 1970/80-luvulla) Ei-materiaaliset puolet: luottamus, osallisuus, toimijuus, turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, perhesuhteet, tasa-arvo, ystävät Perhe on lasten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle

toimijuus, turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, perhesuhteet, tasa-arvo, ystävät Perhe on lasten

3 OECD: LASTEN HYVINVOINTI 30 MAASSA Suomalaisten 1 18-vuotiaiden sijoituksia: - koulutus 1 - materiaalinen hyvinvointi 4 - terveys ja turvallisuus 6 - asuminen ja ympäristö 7 - kouluelämän laatu 18 - riskikäyttäytyminen 26

hyvinvointi 4 - terveys ja turvallisuus 6 - asuminen ja

4 UNICEF: 17 RIKKAIMMAN MAAN LASTEN HYVINVOINTI Suomalaislasten (1 18-vuotiaat) sijoituksia: - Terveys ja turvallisuus 3 - Koulutus 3 - Materiaalinen hyvinvointi 3 - Riskikäyttäytyminen 5 - Subjektiivinen hyvinvointi 9 - Perhe- ja ystävyyssuhteet 12

Koulutus 3 - Materiaalinen hyvinvointi 3 -

Hyvinvointivajaus Haasteita suomalaislasten hyvinvoinnille ovat hyvinvointitutkimusten mukaan perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), subjektiivinen hyvinvointi ( en ole

5 Hyvinvointivajaus Haasteita suomalaislasten hyvinvoinnille ovat hyvinvointitutkimusten mukaan perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), subjektiivinen hyvinvointi ( en ole kovin onnellinen ), kouluelämän laatu (koulussa ei viihdytä) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, humalahakuisuus, itsemurhat ym.) Lapsiköyhyys ja perheiden eriarvoistuminen ovat nousseet haasteiksi mutta eivät vielä ongelmiksi

onnellinen ), kouluelämän laatu (koulussa ei viihdytä) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi,

6 Perhesuhteiden pienet riskit lasten hyvinvoinnille Avioero jos sen syy on selvä eikä siihen liity pahoja, pitkäaikaisia riitoja Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) Hukattu vanhemmuus (???) Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) (Sosiaalinen media)

jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe)

7 Ero voi olla riski Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa -projekti (EMSE) Kännykkäaineisto: yhden vanhemman perheissä lapsilla enemmän kielteisiä (surullinen, jännittynyt, väsynyt, ärtynyt) ja vähemmän myönteisiä (onnellinen) tunteita! Syynä ei pelkästään ero, vaan myös tapahtumat sen jälkeen: muutot, tal. ongelmat, vanhempien uudet partnerit, arjen sujuvuus

jännittynyt, väsynyt, ärtynyt) ja vähemmän myönteisiä (onnellinen) tunteita!

8 Riskejä tuottavat perhesuhteet päihde- ja/tai väkivaltaongelmat jatkuvassa pelossa eläminen raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys) [pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat]

vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito,

9 Köyhyys, eriarvoistuminen Pahin lasten ja nuorten hyvinvoinnin este EU:ssa ja ehkä pian myös Suomessa Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä asui noin lasta, nykyään lähes lasta (THL) Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Köyhyys ja sen kielteiset seuraukset periytyvät

köyhissä lapsiperheissä asui noin 52 000 lasta, nykyään lähes 150 000 lasta (THL) Taloudellinen niukkuus

10 Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia Kulttuurisairaudet : päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset

11 Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1 3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien

12 Lasten perhesuhteet moninaistuvat Perheet moninaistuvat, etenkin erojen myötä OECD ennustaa sinkkujen, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrän lisääntyvän, myös latteja ja maahanmuuttajaperheitä tulee olemaan enemmän, samoin vanhempien eron kokeneita lapsia (uusperheet, kahdessa kodissa vuoroasuvat lapset) Ideologinen perhekoodi SNAF (perhe on isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe) on edelleen vahva, mutta lapset itse määrittelevät perheensä joustavasti!

enemmän, samoin vanhempien eron kokeneita lapsia (uusperheet, kahdessa kodissa vuoroasuvat lapset) Ideologinen

13 Ketkä kuuluvat lapsen perheeseen? Ydinperheiden lapset (N=25), läheisin taso: äiti (24), isä (21), sisarukset (17), isoäiti (4), lemmikki (3) + isoisä, veljen vaimo, uus-isoisä, veljen lapset jne. Neljä lasta sijoitti isän, yksi äidin ja kuusi sisarukset tasolle 2 Uusperheissä elävistä lapsista osa laski vain biologiset suhteet perhesuhteiksi, osalla taas laaja perhekäsitys

(4), lemmikki (3) + isoisä, veljen vaimo, uus-isoisä, veljen lapset jne.

14 Hyvinvointia lisäävät ja vähentävät tekijät (EMSE, lasten omat käsitykset) ( + ) perhesuhteet, sisarusten syntymät, perhelomat ja -juhlat, harrastukset, kaverit, päiväkoti ja koulu sekä arkiset ilot kuten ruoanlaitto, leipominen, yhteiset ruokailut, siivoaminen, lemmikkien hoito ( - ) taloudelliset ongelmat (ei varaa matkoihin), vanhempien ero (ja muutot ja vanhempien uudet partnerit), perheriidat, päihteet, väkivalta, omiin asioihinsa keskittyvät vanhemmat

yhteiset ruokailut, siivoaminen, lemmikkien hoito ( - ) taloudelliset ongelmat (ei varaa matkoihin), vanhempien ero

15 Lasten oma käsitys hyvinvoinnista (kansainväliset tutkimukset): Lähisuhteet (perhe, ystävät), jotka rakentuvat huolenpidolle, kiintymykselle, sitoutumiselle, vastavuoroisuudelle ja kunnioitukselle Toimijuus, mahdollisuus vaikuttaa oman perheensä asioihin ja hyvinvointiinsa Turvallisuus, rutiinit (minuuden jatkuvuus ) + materiaaliset resurssit, ympäristö, terveys, moraalinen vastuu

kunnioitukselle Toimijuus, mahdollisuus vaikuttaa oman perheensä asioihin ja hyvinvointiinsa

Samankaltaiset tiedostot

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto LAPSEN HYVÄ ARKI Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu