LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto"

Topi Lattu
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LAPSEN HYVÄ ARKI Vantaan Hyvis Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu ei enää lisää hyvinvointia (Suomessa jo 1970/80-luvulla) Ei-materiaaliset puolet:

2 Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu ei enää lisää hyvinvointia (Suomessa jo 1970/80-luvulla) Ei-materiaaliset puolet: luottamus, osallisuus, toimijuus, turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, perhesuhteet, tasa-arvo, ystävät Perhe on lasten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle

3 OECD: LASTEN HYVINVOINTI 30 MAASSA Suomalaisten 1 18-vuotiaiden sijoituksia: - koulutus 1 - materiaalinen hyvinvointi 4 - terveys ja turvallisuus 6 - asuminen ja ympäristö 7 - kouluelämän laatu 18 - riskikäyttäytyminen 26

4 UNICEF: 17 RIKKAIMMAN MAAN LASTEN HYVINVOINTI Suomalaislasten (1 18-vuotiaat) sijoituksia: - Terveys ja turvallisuus 3 - Koulutus 3 - Materiaalinen hyvinvointi 3 - Riskikäyttäytyminen 5 - Subjektiivinen hyvinvointi 9 - Perhe- ja ystävyyssuhteet 12

5 Hyvinvointivajaus Haasteita suomalaislasten hyvinvoinnille ovat hyvinvointitutkimusten mukaan perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), subjektiivinen hyvinvointi ( en ole kovin onnellinen ), kouluelämän laatu (kouluviihtyvyys huonoa, kiusaaminen) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, humalahakuisuus, itsemurhat ym.) Lapsiköyhyys ja perheiden eriarvoistuminen ovat nousseet haasteiksi mutta eivät vielä ongelmiksi

Perhesuhteiden pienet riskit lasten hyvinvoinnille Avioero jos sen syy on selvä eikä siihen liity pahoja, pitkäaikaisia riitoja Eron jälkeiset hoivajärjestelyt

6 Perhesuhteiden pienet riskit lasten hyvinvoinnille Avioero jos sen syy on selvä eikä siihen liity pahoja, pitkäaikaisia riitoja Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) Sosiaalinen media Uudenlaiset sukupolvisuhteet: hukattu vanhemmuus, pitkitetyt siirtymät aikuisuuteen

7 Siirtymät aikuisuuteen aikuisuus aikuisuus aikuisuus lapsuus/nuoruus lapsuus/nuoruus lapsuus/nuoruus perinteinen teollinen jälkiteollinen

8 Samanikäisyys vanhuus aikuisuus lapsuus epämääräinen nuorekkuus (10 v. 30/35 v.)

9 Ero voi olla riski Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa -projekti (EMSE) Kännykkäaineisto: yhden vanhemman perheissä lapsilla enemmän kielteisiä (surullinen, jännittynyt, väsynyt, ärtynyt) ja vähemmän myönteisiä (onnellinen) tunteita! Syynä usein tapahtumat ennen eroa ja sen jälkeen: päihdeongelmat, taloudelliset ongelmat, muutot, uudet partnerit, arjen sujuvuus

10 Lasten perhesuhteet moninaistuvat Perheet moninaistuvat, erojen myötä ja muutenkin OECD ennuste: sinkut, yksinhuoltajat ja lapsettomiat parit yleistyvät, myös latit ja maahanmuuttajaperheet Ideologinen perhekoodi SNAF (perhe on isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe) on edelleen vahva, mutta lapset itse määrittelevät perheensä joustavasti! Suomessa lähes joka toinen lapsi tulee kokemaan vanhempiensa eron ja elämään ainakin osan lapsuuttaan yhden vanhemman perheessä (myös uusperheet, kahden kodin lapset jne.)

11 Ketkä kuuluvat lapsen perheeseen? Ydinperheiden lapset (N=25), läheisin taso: äiti (24), isä (21), sisarukset (17), isoäiti (4), lemmikki (3) + isoisä, veljen vaimo, uus-isoisä, veljen lapset jne. Neljä lasta sijoitti isän, yksi äidin ja kuusi sisarukset tasolle 2 Uusperheissä elävistä lapsista osa laski vain biologiset suhteet perhesuhteiksi, osalla taas laaja perhekäsitys

12 Vakavia riskejä tuottavat perhesuhteet päihde- ja/tai väkivaltaongelmat jatkuvassa pelossa eläminen raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys) [pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat]

13 Köyhyys, eriarvoistuminen Pahin lasten ja nuorten hyvinvoinnin este EU:ssa ja ehkä pian myös Suomessa Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä asui noin lasta, nykyään lähes lasta (THL) Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Köyhyys ja sen kielteiset seuraukset periytyvät Lääke: naisten työssäkäynnin lisääminen (?)

14 Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia Kulttuurisairaudet : päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

15 Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1 3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

16 Hyvinvointia lisäävät ja vähentävät tekijät (EMSE, lasten omat käsitykset) ( + ) perhesuhteet, sisarusten syntymät, perhelomat ja -juhlat, harrastukset, kaverit, päiväkoti, koulu ja yhteiset ruokahetket sekä arjen askareet kuten ruoanlaitto, leipominen, siivoaminen ja lemmikkien hoito ( - ) taloudelliset ongelmat (ei varaa matkoihin), vanhempien ero (muutot ja vanhempien uudet partnerit), perheriidat, päihteet, väkivalta, omiin asioihinsa keskittyvät vanhemmat

17 Lasten oma käsitys hyvinvoinnista (kansainväliset tutkimukset): Lähisuhteet (perhe, ystävät), jotka rakentuvat huolenpidolle, kiintymykselle, sitoutumiselle, vastavuoroisuudelle ja kunnioitukselle Toimijuus, mahdollisuus vaikuttaa oman perheensä asioihin ja hyvinvointiinsa Turvallisuus, rutiinit (minuuden jatkuvuus ) + materiaaliset resurssit, ympäristö, terveys, moraalinen vastuu

Samankaltaiset tiedostot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,