Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain.

Kunnan liikelaitos Johtokunta 17.5.2016 20 pöytäkirjan liite korjattu 17.5.2016 Keski-Suomen pelastuslaitos TALOUSARVIOESITYS 2017 Kuvaus toiminnasta ja toiminta-ajatus: Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain. Onnettomuuksien ehkäisy: Onnettomuuksien ehkäisy: Tavoite 1: Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2016 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Tavoite 2: Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä. Pelastustoiminta: Tavoite 3: Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. 1

IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1: Taulukko 1. Riskiluokan ruutujen jakautuma Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä (2015 arvio) Riskiluokka I 13 39 958 Riskiluokka II 152 113 292 Riskiluokka III 211 45 784 Riskiluokka IV 19 576 75 404 Yhteensä 19 952 274 438 Väestönsuojelu: Tavoite 4: Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Kehittämistavoitteet: Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet: 1. Resurssi- ja työaikasuunnittelu-hanke 2. Osaamisen ja perehdyttämisen kehittäminen 3. Komentotoimiston toiminnan tehostaminen 4. Urapolku-hanke Keski-Suomen pelastuslaitos oli mukana valtakunnallisessa pelastuslaitosten tuottavuushankkeessa, jonka projektipäällikkönä toimi Juha Saario Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Saarion tuottavuusprojektin yhtenä huomiona oli työajan sekä resurssisuunnittelun vaikutukset tuottavuuteen. Nykyinen resurssisuunnittelu ei mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla joustavaa ja ennakoivaa suunnittelua tai kokonaisresurssien käyttöä. Resurssi- ja työaikasuunnitteluhankkeen yhtenä tarkoituksena on selvittää ensihoitajien ja poikkeusluvanalaisten pelastajien eri työaikamuotojen mahdollisuudet resurssisuunnittelussa. Hankkeen tavoitteena on mallintaa mahdolliset työaikamuodot, parantaa pelastuksen ja ensihoidon yhteisiä resursseja sekä selvittää työnantajan ja työntekijöiden toiveet. Pelastuslaitoksen koulutusyksikkö kehittää suunnitelmallisesti laitoksen koulutustoimintaa. Seppälän paloasema toimii myös koko Keski-Suomea palvelevana koulutusyksikkönä. Koulutusyksikkö tukee osaltaan koulutustoiminnan kehittämistä. 2

Keski-Suomen pelastuslaitoksen komentotoimiston toimintaa tehostetaan edelleen vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 tavoitteena on vakiinnuttaa komentotoimiston toiminta osaksi pelastuslaitoksen organisaatiota. Tavoitteena on, että komentotoimisto vastaa pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstön rekrytoinnista, palvelussuhteista ja työvuorosuunnittelusta. Lisäksi komentotoimisto osaltaan tukee ja määrittää viitekehyksiä ensihoidon ja pelastustoimen esimiestyölle. Keskitetyllä ja aiempaa tehokkaammalla työvuorosuunnittelulla saadaan joustavuutta ja kustannussäästöjä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Urapolku-hankkeen yhtenä tavoitteena on hakea ratkaisuja toimintarajoitteisten palomiesten urapolkuihin ja tätä kautta VARHE- ja eläkemenoperusteisten maksujen vähentämiseen tulevaisuudessa. Urapolkuhankkeen ansiosta eläkemenoperusteisia maksuja on saatu merkittävästi laskettua viime vuosina. Asiaan on kuitenkin kiinnitettävä jatkuvasti huomiota, jotta estetään maksujen nousu tulevaisuudessa. Tuottavuusohjelma: Keski-Suomen pelastuslaitos pyrkii tasapainottamaan taloutta ja parantamaan tuottavuutta mm. seuraavilla toimenpiteillä: Resurssi- ja työaikasuunnitteluhankkeesta tulevat toimenpide-ehdotukset Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksien tarkastelu Palokuntien valmiuksien tarkastelu Päivystysalueiden kokojen tarkastelu Paloasemaryhmien omat menobudjetit ja vastuut talousarvioylityksistä Komentotoimiston avulla pyritään aiempaa tehokkaampaan työvuorosuunnitteluun koko maakunnan alueella ja tätä kautta saadaan kustannussäästöä ja mm. ylitöiden vähentymisen kautta Palkattomien virkavapaiden käyttö Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksista on laadittu erillinen selvitys. Tavoitteena on kohdistaa varallaolot oikeaan aikaan ja myös taloudellinen näkökulma huomioiden. Mahdolliset varallaolojen vähennykset pyritään toteuttamaan yleistä turvallisuutta vaarantamatta. Palokuntien valmiutta tarkastellaan huomioiden riittävä valmiustaso ja toiminnan taloudellisuus. Toiminta-alueiden menobudjeteilla talous pidetään läpinäkyvänä, kun kustannuserät on jaettu pienempiin osioihin ja toiminta-alueet ovat tietoisia menorakenteesta. Tuottavuusohjelmaan otetaan mukaan myös muita pelastuslaitoksia ja edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi haetaan myös muita vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla työn tuottavuutta pyritään parantamaan. Hinnoitteluperiaatteet: Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet määräytyvät asukaslukuperusteisesti vuonna 2017. Ensihoidon käyttö- ja pääomakustannukset rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla ja asianomaisten kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisilla valmiusmaksuilla ja nettotappiokorvauksilla. 3

Taulukko 2. Tunnusluvut TUNNUSLUVUT TAE 2017 TA 2016 Tehokkuus, taloudellisuus; Palokunta saavuttaa väestöstä 6 min. hälytyksestä 104 700 (38 %) 104 700 (38 %) 10 min. hälytyksestä 217 000 (79 %) 217 000 (79 %) 20 min. hälytyksestä 262 400 (93 %) 262 400 (93 %) 30 min hälytyksestä 272 600 (99 %) 272 600 (99 %) Laajuustiedot: Pinta-ala (km2) 16 704 16 704 Väestö 277 000 277 000 Koulutettavat 10 % väestöstä 27 700 27 700 Valvontakohteiden määrä 116 000 116 000 Tarkastuskäynnit yhteensä 3 000 3 000 Asiakirjavalvonta yhteensä 9 000 9 000 Voimavarat: Vakinainen henkilöstö 308 308 Vpk- ja sivutoiminen henkilöstö 1000 1 000 Paloasemien lukumäärä 48 48 Ajoneuvot/veneet 234 234 Ambulansseja 23 23 4

Pelastustoimen investoinnit: Seuraavassa taulukossa on esitetty pelastuslaitoksen vuosien 2017-2021 investointiohjelma/-suunnitelma. 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Peke/Kejo-kenttäjohtamisjärjestelmä 40 000 120 000 120 000 120 000 20 000 20 000 Erica-työasema (hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto) 50 000 60 000 20 000 henkilöstön hälyttämiseen tarvittavat hakulaitteet 20 000 20 000 20 000 Kalusto-ohjelma 40 000 Varanto-palotarkastusohjelma 30 000 45 000 15 000 15 000 ICT-hankkeet 50 000 50 000 50 000 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne yht. 120 000 285 000 205 000 225 000 70 000 20 000 Palo- ja pelastuskalusto Raskaat ajoneuvot 625 000 1 205 000 1 125 000 1 125 000 1 125 000 1 125 000 Öljyntorjunta-alus 700 000 Pienkalusto (Kelkat, mönkijät ym.) 100 000 200 000 150 000 150 000 150 000 150 000 Muu kalusto (tarkastusautot ym.) 150 000 150 000 150 000 150 000 150 000 150 000 Hengityssuojaimia liittyen Puhdas paloasema-toimintamalliin 50 000 Ensihoidon investoinnnit 450 000 580 000 525 000 450 000 450 000 450 000 Suuronnettomuuskontti 75 000 Koulutuskalusto (kattotyöskentelysimulaattori vuonna 2017) 25 000 20 000 Öljyntorjuntakalusto 133 400 120 000 120 000 120 000 120 000 120 000 Palo- ja pelastuskalusto sekä ensihoito yht. 1 533 400 2 975 000 2 145 000 1 995 000 1 995 000 1 995 000 Poikkeusolot ja häiriötilanteet Kangasvuoren rikkoutunut väestöhälytin 18 000 Väestöhälyttimet (Äänekoski, Jyväskylä) 54 000 Suojavarusteet 100 000 Poikkeusolot ja häiriötilanteet yht. 72 000 0 100 000 0 0 0 BRUTTOINVESTOINNIN YHTEENSÄ 1 725 400 3 260 000 2 450 000 2 220 000 2 065 000 2 015 000 Arvioidut avustukset 100 000 590 000 100 000 100 000 100 000 100 000 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 1 625 400 2 670 000 2 350 000 2 120 000 1 965 000 1 915 000 Pelastustoimen osuus investoinneista 1 175 400 2 090 000 1 825 000 1 670 000 1 515 000 1 465 000 Ensihoidon osuus investoinneista 450 000 580 000 525 000 450 000 450 000 450 000 Nettoinvestoinnit yhteensä 1 625 400 2 670 000 2 350 000 2 120 000 1 965 000 1 915 000 Taulukko 3. Investointiohjelma vuosille 2017 2021 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne osion investoinnit sisältävät pelastuslaitoksen operatiiviseen johtamisjärjestelmään, paloasemien hälyttämiseen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien viestijärjestelmien osuudet. Tietohallinto- ja tietoturvallisuus Pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen uusia ICT-hankkeita työstetään yhteistyössä Sisäministeriön pelastusosaston kanssa kokonaisuutena pelastustoimen kannalta. Meneillään olevia hankkeita: Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA Kenttäjohtojärjestelmä KEJO Palotarkastusohjelma VARANTO 5

Pelastustoimen tietoturvahanke TITU Turvallisuusverkon TUVE, käyttöönotto Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA Aiemmista hätäkeskustietojärjestelmistä poiketen uusi ERICA-järjestelmä vaatii, että jokainen hätäkeskuksen sidosviranomainen syöttää kaikki operatiiviset tietonsa itse järjestelmään. Tietojen syöttäminen ja niiden tarkastaminen vaatii TUVE-hyväksytyt työasemat, joita on vuoden 2016 aikaan saatu maksutta käyttöön sisäasiainministeriöstä. Jatkossa työasemat hankkii jokainen viranomainen itse. TUVE-työasema on huomattavasti kalliimpi, kuin tavalliset työasemat. TUVE-työasemat hankitaan HALTIKIN kautta ja ne ovat vakioidut vain TUVE-verkon käyttöön. TUVEtyöaseman käyttö edellyttää myös sirullisen virka-/toimikortilla kirjautumista. Vuoden 2017 aikana KSPELAN on hankittava omia TUVE-työasemia ERICA-käyttöön. Kenttäjohtojärjestelmät PEKE ja KEJO Nykyinen PEKE-järjestelmä korvataan lähiaikoina uudella KEJO-järjestelmällä. KEJON käyttö vaatii myös uudet työasemat. KEJO-hanke on meneillään, hanke on myöhässä aikataulustaan, eikä yksittäisen KEJO-työaseman vaadituista ominaisuuksista ole tässä vaiheessa tietoa. PEKE-laitteiden vaihtaminen uusiin KEJO-laitteisiin tulee vaatimaan useiden kymmenien tuhansien eurojen panostuksen. Turvallisuusverkon TUVE käyttöönotto Uudet valtakunnalliset operatiiviset järjestelmät ERICA ja KEJO käyttävät TUVE-verkkoa. Verkon rakentaminen KSPELAN johtamistiloihin vaatii investointeja. Tilat, joissa TUVEverkon laitteita tullaan käyttämään erikseen määritellyissä tiloissa (Turvaluokitus 3). Tietoturvahanke TITU Kaikki em. mainitut hankkeet vaativat tiukennettua tietoturvapolitiikkaa, jonka suunnittelu ja käyttöönotto tulevat vaatimaan mm. tilojen ja tietojärjestelmien pääsyoikeuksien muuttamista ja jopa uusien turvallisuusjärjestelmien hankkimista. Kalusto-ohjelma Kalusto-ohjelman hankintaan on varattu 40 000 euroa. Ohjelman avulla on mahdollista tehostaa kaluston käyttöä, kunnossapitoa, talouden seurantaa ja kierrätystä. Ohjelma mahdollistaa myös ohjeiden vaatiman irtaimistoluettelon yhdenmukaistamisen koko maakunnan alueella. Varanto-ohjelma Pelastusjohtajien hallitus on suositellut, että pelastuslaitokset (KSpela mukaanlukien) varaisivat Varanto palotarkastussovelluksen hankintaan ja käyttöönottoa varten investointimäärärahat, jotka on nyt huomioitu investointiohjelmassa. ICT-hankkeisiin on varattu vuosittain 50 000 euron määräraha vuodesta 2018 eteenpäin. Hankkeet liittyvät pelastustoimen aluejakouudistukseen. Määrärahat ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka tarkentuvat myöhemmin. 6

Palo- ja pelastuskalusto Vuoden 2017 edellisen taulukon mukaisessa investointisuunnitelmassa raskaille ajoneuvoille on varattu 1 205 000 euron suuruinen määräraha. Edellä mainitulla määrärahalla hankitaan 3 raskasta autoa kalustettuna á 375 000 euroa. Lisäksi määrärahaan on laskettu mukaan pelastustoimen osuus hybridiyksiköstä (hybridiyksikön arvioitu hinta 160 000 euroa). Tarkoitus on hankkia myös nykyisen Ristiselkä-aluksen tilalle uusi öljyntorjunta-alus, jonka hinta-arvio on 700 000 euroa. Alukseen on arvioitu saatavan 70 prosenttia öljysuojarahaston avustusta (490 000 euroa). Pienkalustohankinnoista ja muusta kalustosta laaditaan myöhemmin tarkemmat hankintalistat, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Ensihoidon investoinnit Vuodelle 2017 hankitaan neljä ambulanssia (á 125 000 euroa). Ensihoidon investointimäärärahassa on mukana myös ensihoidon osuus hybridiyksiköstä. 7

TULOSLASKELMAOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma vuosina 2015 2021. Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 30,49 M vuonna 2017. Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 22,67 milj. euroa ja ensihoidon osuus noin 7,82 milj. euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto nousee vuoden 2017 talousarvioesityksessä 0,1 prosenttia vuoden 2016 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet laskevat keskimäärin 2 prosenttia. Taulukko 5. Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma TP TA+M TA Muutos 2016-2017 2015 2016 2 017 euroa % + Liikevaihto 30 732 400,1 30 450 875,2 30 485 494,0 34 618,8 0,1 % - Materiaalit ja palvelut -5 773 569,1-5 479 958,9-5 883 900,7-403 941,8 7,4 % - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 711 410,8-1 606 928,1-1 767 662,1-160 734,0 10,0 % - Palvelujen ostot -4 062 158,3-3 873 030,8-4 116 238,6-243 207,8 6,3 % - Henkilöstökulut -18 889 101,9-19 309 342,4-19 046 179,9 263 162,5-1,4 % - Palkat ja palkkiot -15 334 522,8-15 704 498,5-15 463 950,6 240 547,8-1,5 % - Henkilösivukulut -3 554 579,0-3 604 844,0-3 582 229,3 22 614,7-0,6 % - Poistot ja arvonalentumiset -1 367 704,0-1 370 000,0-1 600 000,0-230 000,0 16,8 % - Liiketoiminnan muut kulut -3 994 673,3-5 007 499,4-4 865 448,7 142 050,7-2,8 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 707 351,9-715 925,5-910 035,3-194 109,7 27,1 % Rahoitustuotot ja -kulut 571,0-1 500,0 500,0 2 000,0-133,3 % + Muut rahoitustuotot 915,9 500,0 500,0 0,0 0,0 % - Kunnalle maksetut korkokulut -245,8-2 000,0 0,0 2 000,0-100,0 % - Muille maksetut korkokulut - Korvaus peruspääomasta - Muut rahoituskulut -99,2 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 707 922,9-717 425,5-909 535,3-192 109,7 26,8 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 707 922,9-717 425,5-909 535,3-192 109,7 26,8 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 707 922,9-717 425,5-909 535,3-192 109,7 26,8 % Toimintatulot 30 732 400,1 30 450 875,2 30 485 494,0 34 618,8 0,1 % Toimintamenot -28 657 344,2-29 796 800,7-29 795 529,2 1 271,5 0,0 % Toimintakate 2 075 055,9 654 074,5 689 964,7 35 890,3 5,5 % Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2017-2021 2017 2018 2019 2020 2021 + Liikevaihto 30 485 494,0 30 388 852,3 31 579 301,4 32 840 179,7 33 265 224,6 - Materiaalit ja palvelut -5 883 900,7-5 965 209,2-6 028 687,3-6 040 337,6-6 052 162,7 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 767 662,1-1 771 677,0-1 790 752,2-1 794 888,4-1 799 086,8 - Palvelujen ostot -4 116 238,6-4 193 532,2-4 237 935,1-4 245 449,2-4 253 075,9 - Henkilöstökulut -19 046 179,9-19 268 784,4-19 493 236,1-19 721 753,7-19 953 760,8 - Palkat ja palkkiot -15 463 950,6-15 645 122,9-15 828 504,8-16 014 124,5-16 202 010,4 - Henkilösivukulut -3 582 229,3-3 623 661,5-3 664 731,3-3 707 629,2-3 751 750,4 - Poistot ja arvonalentumiset -1 600 000,0-1 530 000,0-1 530 000,0-1 530 000,0-1 530 000,0 - Liiketoiminnan muut kulut -4 865 448,7-5 160 369,7-5 261 152,3-5 268 718,3-5 276 397,7 Liikeylijäämä (-alijäämä) -910 035,3-1 535 510,9-733 774,3 279 370,1 452 903,4 Rahoitustuotot ja -kulut 500,0 500,0 500,0 500,0 500,0 + Muut rahoitustuotot 500,0 500,0 500,0 500,0 500,0 - Kunnalle maksetut korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -909 535,3-1 535 010,9-733 274,3 279 870,1 453 403,4 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -909 535,3-1 535 010,9-733 274,3 279 870,1 453 403,4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -909 535,3-1 535 010,9-733 274,3 279 870,1 453 403,4 Toimintatulot 30 485 494,0 30 388 852,3 31 579 301,4 32 840 179,7 33 265 224,6 Toimintamenot -29 795 529,2-30 394 363,2-30 783 075,7-31 030 809,6-31 282 321,1 Toimintakate 689 964,7-5 510,9 796 225,7 1 809 370,1 1 982 903,4 8

Pelastustoiminta Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on 909 535 euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2015 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Vuoden 2017 talousarvioesityksen tulevien vuosien taloussuunnitelmassa on huomioitu vuoden 2015 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä siten, että taseen kumulatiivinen ylijäämä nollaantuu suunnitelmavuosien aikana. Pelastustoimen tuloihin on budjetoitu kuntien maksuosuuksiin 21 686 764 euroa (kuntakohtainen maksuosuustaulukko talousarviokirjasen viimeisellä sivulla). Palveluhinnaston kautta saatavien tulojen suuruudeksi on arvioitu 500 000 euroa. Ensivasteen tuloiksi on budjetoitu 225 000 euroa. Tuet ja avustukset kohtaan on budjetoitu työterveyshuollon kustannuksista saatava Kelan osuus sekä öljysuojarahastolta haetut avustukset yhteensä 250 000 euroa. Pelastustoimen henkilöstömenoihin on budjetoitu 12 607 948 euroa. Pelastustoimen asiakaspalveluiden ostoon (VPK:n palkat) on varattu 1 300 000 euroa. Muiden palveluiden ostoihin on varattu 2 330 000 euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu 1 500 000 euroa. VPK-yhdistysten avustuksiin on varattu 75 000 euroa. Järvipelastusyhdistysten avustuksiin on varattu 35 000 euroa. Seuraavassa taulukossa on pelastustoimen 2017 talousarvioesitys tuloslaskelman muodossa. Pelastustoiminta TP 2015 TAE 2016 TAE 2017 TAE 2018 TAE 2019 TAE 2020 TAE 2021 Kuntien maksuosuudet 21 845 362 22 129 351 21 686 764 21 469 897 22 543 392 23 670 561 23 907 267 Palveluhinnaston tulot 611 282 380 000 500 000 500 000 500 000 515 000 550 000 Ensivasteen tulot 199 000 240 000 225 000 230 000 230 000 230 000 240 000 Tuet ja avustukset 467 957 200 000 250 000 250 000 250 000 250 000 270 000 Muut toimintatuotot 24 502 3 000 5 000 5 000 5 000 5 000 7 850 Toimintatulot 23 148 103 22 952 351 22 666 764 22 454 897 23 528 392 24 670 561 24 975 117 Palkat -10 157 410-10 581 185-10 157 410-10 258 985-10 361 574-10 465 190-10 569 842 Henkilösivukulut -2 539 981-2 539 484-2 539 981-2 565 381-2 591 035-2 616 945-2 643 114 Henk.korvaukset 89 491 55 000 89 443 90 386 92 200 92 701 92 500 Henkilöstökulut -12 607 900-13 065 669-12 607 948-12 733 979-12 860 409-12 989 434-13 120 457 Asiakaspalveluostot*** -1 283 076-1 275 000-1 300 000-1 350 000-1 363 500-1 363 500-1 363 500 Palvelujen ostot -2 309 799-2 131 441-2 330 000-2 350 000-2 373 500-2 373 500-2 373 500 Aineet ja tarvikkeet -1 450 277-1 333 854-1 500 000-1 500 000-1 515 000-1 515 000-1 515 000 Avustukset -103 975-90 000-110 000-110 000-110 000-110 000-110 000 Muut kulut -3 523 286-4 514 312-4 378 851-4 666 428-4 759 757-4 759 757-4 759 757 Toimintamenot -21 278 313-22 410 277-22 226 799-22 710 407-22 982 166-23 111 191-23 242 213 Toimintatulot 23 148 103 22 952 351 22 666 764 22 454 897 23 528 392 24 670 561 24 975 117 Toimintakate 1 869 789 542 075 439 965-255 511 546 226 1 559 370 1 732 904 Poistot -1 162 438-1 260 000-1 350 000-1 280 000-1 280 000-1 280 000-1 280 000 Korkokulut -345 0 0 0 0 0 0 Korkotuotot 916 500 500 500 500 500 500 Alijäämä/ylijäämä 707 923-717 425-909 535-1 535 011-733 274 279 870 453 404 Taulukko 7. Pelastustoimen tuloslaskelma 2017 9

Ensihoitopalvelu Maakunnallinen ensihoitopalvelu ja Keski-Suomen pelastuslaitos v. 2017 Terveydenhuoltolaki ja ensihoitoasetus astuivat voimaan 1.5.2011. Lakimuutoksen mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. Ensihoitoasetuksen mukaan sairaanhoitopiirin tulee laatia ensihoidon palvelutasopäätös. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellään ambulanssien kokonaismäärä, taso ja valmiusajat koko maakunnan alueella. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rooli maakunnallisessa ensihoidossa on toimia ensihoitopalvelun toteuttajana sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun toimintaa ja taloutta tarkastellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kolmannesvuosittain yhteisessä seurantaryhmässä. On mahdollista, että ensihoidon palvelutasoon tulee muutoksia seurantaryhmän havaintojen ja päätösten jälkeen. Ensihoitopalvelun rahoitusmalli on ns. puolet ja puolet malli. Siinä kuntien maksuosuus ensihoitopalvelusta lasketaan puoliksi asukasmäärän perusteella (kapitaatiomalli) ja puolet aiheuttamisperusteella (tehtävämäärät kunnan alueella). Sairaanhoitopiiri on päätynyt laskelmissaan n. 22 25 /asukaskohtaiseen kustannukseen. Siirtokuljetukset laskutetaan kunnilta erikseen. Ensihoitopalvelun asukaskohtainen kustannus on v. 2014 ollut sairaanhoitopiirin ilmoituksen mukaan 26,7. Sairaanhoitopiirin sektoripohjaisessa ensihoitomallissa Keski-Suomen pelastuslaitos toimii tämän hetkisen suunnitelman ja yhteistyösopimuksen mukaisesti ensihoitopalvelun toteuttajana Jyväskylän, Vaajakosken, Muuramen, Äänekosken, Viitasaaren, Keuruun, Multian, Petäjäveden ja Joutsan alueella. Seuraavassa on yhteenveto pelastuslaitoksen ensihoitopalveluista sektoreittain vuonna 2017. Jyväskylän seutu Jyväskylän seudulla ensihoitopalvelun yksiköitä (ambulansseja) on yhteensä 6 kpl. Niistä hoitotason ambulansseja on 5 kpl ja perustason ambulansseja 1 kpl. Ambulansseista 4 kpl on ympärivuorokautisia (24/7) ja 2 kpl on valmiudessa enintään klo 21 saakka. Ambulanssit on sijoitettu Jyväskylän paloasemille, Muurameen sekä Tikkakosken paloasemalle Äänekoski, Viitasaari (= Pohjoinen sektori) Äänekosken paloasemalla on v. 2017 2 kpl 24/7 ambulanssia. Niistä toinen on H+P ambulanssi ja toinen P+P ambulanssi. Viitasaaren paloasemalla on 1 kpl H+P 24/7 ambulanssi ja 1 kpl P+P 9-21/7. Keuruu, Multia ja Petäjävesi (= Läntinen sektori) Keuruun paloasemalla on H+P 24/7 ambulanssi ja P+P klo 13 21/5 ambulanssi. Petäjäveden paloasemalle sijoitettu P+P ambulanssi on valmiudessa arkisin klo 8-16/5 ja lasu sekä pyhäpäivinä klo 8-20. Petäjäveden ambulanssi on sijoitettu yöllä keskuspaloasemalle Jyväskylään. 10

Joutsa (= Kaakkoinen sektori) Joutsan paloasemalle sijoitettu H+P ambulanssi on valmiudessa 24/7. Joutsassa on neuvoteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kotisairaalahankkeeseen liittyen ambulanssihenkilöstön osallistumisesta kotiin vietäviin terveydenhuollon palveluihin (esim. iv. antibioottihoitoihin). Neuvottelut ovat edelleen kesken. Ensihoito TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TAE 2018 TAE 2019 TAE 2020 TAE 2021 Myyntituotot 4 679 333 4 952 773 4 826 609 4 896 953 4 968 353 5 040 823 5 114 380 Tuet ja avustukset 2 902 059 2 542 403 2 989 120 3 033 957 3 079 467 3 125 659 3 172 544 Muut toimintatuotot 2 906 3 347 3 000 3 045 3 091 3 137 3 184 Toimintatulot 7 584 297 7 498 524 7 818 730 7 933 956 8 050 910 8 169 619 8 290 108 Palkat -5 177 112-5 123 314-5 306 540-5 386 138-5 466 930-5 548 934-5 632 168 Henkilösivukulut -1 190 105-1 209 361-1 219 858-1 238 156-1 256 728-1 275 579-1 294 713 Henk.korvaukset 86 016 89 001 88 167 89 489 90 831 92 194 93 577 Henkilöstökulut -6 281 201-6 243 673-6 438 232-6 534 805-6 632 827-6 732 319-6 833 304 Palvelujen ostot -469 283-466 589-486 239-493 532-500 935-508 449-516 076 Aineet ja tarvikkeet -261 134-273 074-267 662-271 677-275 752-279 888-284 087 Muut kulut -367 412-403 187-376 598-383 942-391 396-398 962-406 641 Toimintamenot yhteen -7 379 031-7 386 524-7 568 730-7 683 956-7 800 910-7 919 619-8 040 108 Toimintatulot 7 964 240 7 498 524 7 818 730 7 933 956 8 050 910 8 169 619 8 290 108 Toimintakate 205 266 112 000 250 000 250 000 250 000 250 000 250 000 Poistot -205 266-110 000-250 000-250 000-250 000-250 000-250 000 Korkokulut 0-2 000 0 0 0 0 0 Korkotuotot Ylijäämä 0 0 0 0 0 0 0 Taulukko 8. Ensihoidon talousarvioesitys 2017 11

RAHOITUSOSA Taulukko 9. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rahoituslaskelma Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2015 TA/M 2016 TA 2017 Muutos 2016-2017 euroa % Toiminnan rahavirta 2 075 626,9 652 574,5 690 464,7 37 890,3 5,8 % +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) 707 351,9-715 925,5-910 035,3-194 109,7 27,1 % Poistot ja arvonalentumiset 1 367 704,0 1 370 000,0 1 600 000,0 230 000,0 16,8 % +/- Rahoitustuotot ja -kulut 571,0-1 500,0 500,0 2 000,0-133,3 % Investointien rahavirta -1 715 008,8-1 625 400,0-2 670 000,0-1 044 600,0 64,3 % - Investointimenot -1 771 008,8-1 725 400,0-3 260 000,0-1 534 600,0 88,9 % + Rahoitusosuudet investointimenoihin 56 000,0 100 000,0 590 000,0 490 000,0 490,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta 360 618,1-972 825,5-1 979 535,3-1 006 709,7 103,5 % Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 0,0 972 825,5 1 979 535,3 1 006 709,7 103,5 % Oman pääoman muutokset -596 896,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 236 277,9 Rahoituksen rahavirta -360 618,1 972 825,5 1 979 535,3 1 006 709,7 103,5 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2016-2021 2017 2018 2019 2020 2021 Toiminnan rahavirta 690 464,7-5 010,9 796 725,7 1 809 870,1 1 983 403,4 +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) -910 035,3-1 535 510,9-733 774,3 279 370,1 452 903,4 Poistot ja arvonalentumiset 1 600 000,0 1 530 000,0 1 530 000,0 1 530 000,0 1 530 000,0 +/- Rahoitustuotot ja -kulut 500,0 500,0 500,0 500,0 500,0 Investointien rahavirta -2 670 000,0-2 350 000,0-2 120 000,0-1 965 000,0-1 915 000,0 - Investointimenot -3 260 000,0-2 450 000,0-2 220 000,0-2 065 000,0-2 015 000,0 + Rahoitusosuudet investointimenoihin 590 000,0 100 000,0 100 000,0 100 000,0 100 000,0 + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 979 535,3-2 355 010,9-1 323 274,3-155 129,9 68 403,4 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 1 979 535,3 2 355 010,9 1 323 274,3 155 129,9-68 403,4 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta 1 979 535,3 2 355 010,9 1 323 274,3 155 129,9-68 403,4 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 12

Taulukko 10. Kuntien maksuosuudet TAE 2017, PELASTUSTOIMEN KUNTIEN MAKSUOSUUDET Asukasluku 31.12.2015 Maksuosuus 2014 ( ) Maksuosuus 2015 ( ) Maksuosuus 2016 ( ) Maksuosuus TAE 2017 ( ) Muutos 2016-2017 ( ) Muutos 2016-2017 (%) Hankasalmi 5240 432 920 428 782 426 498 412 063-14 435-3,4 % Jyväskylä 137368 10 597 296 10 684 486 10 911 982 10 802 333-109 649-1,0 % Laukaa 18865 1 467 229 1 474 871 1 503 552 1 483 504-20 048-1,3 % Muurame 9791 759 694 759 494 779 542 769 944-9 598-1,2 % Petäjävesi 4008 325 107 327 300 327 970 315 181-12 789-3,9 % Toivakka 2431 194 905 195 666 198 663 191 169-7 494-3,8 % Uurainen 3666 283 347 285 167 290 199 288 287-1 912-0,7 % Jyväskylän seutukunta 181 369 14 060 499 14 155 766 14 438 405 14 262 480-175 925-1,2 % Joutsa 4688 388 858 385 380 384 306 368 655-15 652-4,1 % Luhanka 761 61 369 60 541 61 158 59 843-1 314-2,1 % Joutsan seutukunta 5 449 450 227 445 921 445 464 428 498-16 966-3,8 % Keuruu 10117 832 655 818 051 817 876 795 580-22 296-2,7 % Multia 1710 144 174 140 997 141 684 134 471-7 213-5,1 % Keuruun seutukunta 11 827 976 829 959 047 959 560 930 051-29 509-3,1 % Jämsä 21542 1 774 711 1 756 547 1 752 603 1 694 018-58 586-3,3 % Kuhmoinen 2334 193 556 191 143 190 787 183 541-7 246-3,8 % Jämsän seutukunta 23 876 1 968 267 1 947 690 1 943 390 1 877 559-65 832-3,4 % Konnevesi 2757 230 552 225 817 227 514 216 805-10 709-4,7 % Äänekoski 19646 1 608 863 1 593 017 1 599 990 1 544 920-55 070-3,4 % Äänekosken seutukunta 22 403 1 839 415 1 818 833 1 827 504 1 761 725-65 779-3,6 % Kannonkoski 1462 123 295 120 605 118 539 114 969-3 570-3,0 % Karstula 4268 347 416 344 597 344 445 335 627-8 818-2,6 % Kinnula 1745 140 046 140 362 141 925 137 223-4 702-3,3 % Kivijärvi 1200 103 447 99 896 99 974 94 365-5 609-5,6 % Kyyjärvi 1379 116 626 113 543 112 431 108 442-3 989-3,5 % Pihtipudas 4221 352 576 345 470 342 436 331 931-10 505-3,1 % Saarijärvi 9915 814 395 806 545 810 402 779 695-30 707-3,8 % Viitasaari 6666 552 325 547 086 544 876 524 200-20 675-3,8 % Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 30 856 2 550 125 2 518 104 2 515 028 2 426 452-88 576-3,5 % Keski-Suomi yhteensä 275 780 21 845 362 21 845 362 22 129 351 21 686 764-442 587-2,0 % 13