Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus, myönteinen elämänasenne sekä kyky ja halu ottaa vastaan ja käyttää tietoa ovat terveyden perustekijöitä. Kirjastokortti, vihkisormus ja reilu esimies pidentävät elämää ja varmasti myös parantavat sen laatua. (Huttunen 2003) 1
Jääkaappi ja kansanterveys Viime vuosisadan alussa suomalaisten suolansaanti oli huimaavat 20 30 grammaa päivässä, verenpaine kohosi ja aivohalvaukset yleistyivät. MAAILMA MUUTTUI kylmälaitteiden levitessä elintarviketeollisuuteen, kauppaan ja koteihin. Suolaa ei enää tarvittu, ja viidessäkymmenessä vuodessa suolansaanti on pienentynyt alle puoleen. Verenpaine laski ja aivohalvausten määrä vähentyi nopeasti jo ennen verenpaineen tehokasta lääkehoitoa. Jääkaappien ansiosta sadattuhannet suomalaiset ovat välttäneet saivohalvauksen ja varhaisen sydäninfarktin. (Huttunen 2003) Kahvinsuodatin ja kansanterveys KAHVINSUODATIN on jääkaapin pikkusisko innovaatio joka on todennäköisesti estänyt tuhansia sydänkohtauksia. Mekanismi on tunnetaan hyvin. Suodattimeen jää kahvista rasvaliukoisia yhdisteitä, jotka suurentavat kolesterolin ja LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Pannukahvia nautiskelevien ja suodatinkahvia juovien veren kolesterolipitoisuuden ero voi olla 0,5 mmol/l. Näin suuri ero muuttaa sairastumisvaaraa 20 %. Koko väestön kolesteroliarvojen pienenemästä 10 20 % voi johtua kahvinsuodattimista. (Huttunen 2003) Vastuukysymykset Yksilön vastuu vai yhteiskunnan vastuu? Kotien vastuu vai koulujen vastuu? Opettajien vastuu vai vanhempien vastuu? Perunalastut pois ja tilalle puutarhanhoitoa ja pyöräilyä 2
Koulutus ja terveys Hyvin koulutetut syövät terveellisesti ja suosivat uudenaikaisia ruokia - tutkimus 15 Euroopan maasta Hyvin koulutetut syövät vähän koulutettuja enemmän kasviksia ja hedelmiä mutta vähemmän rasvaisia maitotuotteita. Juusto on koulutettujen väestöryhmien suosiossa. Kasvisten ja kasviöljyn käytön koulutusryhmäerot puolestaan ovat Espanjassa ja Kreikassa hyvin pieniä tai päinvastaisia kuin pohjoisempana. Hyvin koulutetut syövät vähemmän lihaa kuin vähän koulutetut. Hyvin koulutettujen ruokavaliossa rasvan osuus on hieman pienempi mutta alkoholin osuus suurempi kuin vähän koulutettujen ruokavaliossa. Hyvin koulutetut miehet saavat ruoasta hieman vähemmän energiaa kuin vähän koulutetut, naisilla tilanne on päinvastainen Roos G, PrättäläR and FAIR-97-3096 Disparitiespart. 1999. Disparitiesin food habits: reviewof researchin 15 European countries. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B24/1999 Sosiaalinen erottuminen ja trendit Hyvin koulutettu keskiluokka pyrkii siis erottautumaan muista ryhmistä omaksumalla ensimmäisenä uusia kulutustottumuksia. Muut ryhmät omaksuvat kuitenkin vähitellen samat tottumukset, minkä seurauksena ruokatottumukset valuvat korkeimmasta sosiaaliryhmästä myös muihin ryhmiin. (Roos 2000) Vrt ruokakulttuurin historia: kartanon juhlapöydistä talonpojan arkeen (Sillanpää: Ruisleivästä pestoon) 3
Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2003 (http://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html) Miehet Naiset Sija Kuolemansyy Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy Kuolleiden määrä % 1. Sepelvaltimotauti 1 356 18,5 1. Rintasyöpä 325 10,6 2. Alkoholisyyt 1 016 13,8 2. Alkoholisyyt 267 8,7 3. Tapaturmat siitä - maaliikenne - kaatuminen 917 186 217 12,5 2,5 3,0 3. Sepelvaltimotauti 216 7,1 4. Itsemurhat 687 9,4 4. Itsemurhat 210 6,9 5. Keuhkosyöpä 375 5,1 5. Tapaturmat siitä - maaliikenne - kaatuminen 199 59 39 6,5 1,9 1,3 6. Aivoverenkierron sairaus 358 4,9 6. Aivoverenkierron sairaus 183 6,0 Muut kuolemansyyt 2 629 35,8 Muut kuolemansyyt 1 655 54,2 Työikäisenä kuolleita miehiä yhteensä 7 338 100,0 Työikäisenä kuolleita naisia yhteensä 3 055 100,0 Jo pitkään työikäisten suomalaisten miesten yleisin kuolemansyy on ollut sepelvaltimotauti, vaikkakin kuolleisuus siihen on viimeisten vuosikymmenien aikana alentunut. Vuonna 2003 sepelvaltimotautiin kuoli 1356 työikäistä miestä. Ruotsissa ja Norjassa sepelvaltimotautikuolleisuus on puolta matalampi ja Italiassa, Ranskassa ja Portugalissa taso on vielä alhaisempi. Suomea korkeampi sepelvaltimokuolleisuus Euroopassa on useimmissa EU:n uusissa jäsenmaissa. Työikäisillä naisilla yleisin kuolemansyy on edelleen rintasyöpä, jonka aiheuttama kuolleisuus on kuitenkin selvästi laskenut, erityisesti 2000-luvulla. Naisilla alkoholikuolemien määrä on ohittanut sepelvaltimotautikuolemien määrän. Terveyden ja ravinnon sosioekonomiset erot Sosioekonomiset erot lapsilla ja nuorilla Sepelvaltimotaudin lapsuuden ja nuoruuden aikaisissa riskitekijätasoissa näyttää olevan eroja eri sosiaaliluokissa. Selvimmin vanhempien sosioekonominen asema vaikutti seerumin kolesterolipitoisuuteen, joka todettiin suurimmaksi maanviljelijöiden pojilla. Sen sijaan lihavuuden yleisyydessä ei havaittu sosiaaliryhmittäisiä eroja. Korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapsilla ruokavalio sisälsi vähemmän rasvaa ja enemmän C- ja D- vitamiinia kuin alemmissa sosiaaliluokissa. Myös ruoan rasvahappokoostumus oli heillä edullisempi. He käyttivät enemmän hedelmiä, vähärasvaista maitoa ja kasvimargariineja, mutta vähemmän runsasrasvaista maitoa, voita, ruisvalmisteita ja kahvia kuin alempaan ryhmään kuuluvat. 4
Riskitekijät ja SES Riskitekijät näyttävät kasaantuvan alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Niin kolesteroli- kuin verenpainetasotkin ovat korkeimmat alimmissa ryhmissä. Sosioekonomiset erot lihavuuden yleisyydessä ovat pysyneet entisellään tai jopa kasvaneet. Myös elintavoissa on sosiaaliryhmittäisiä eroja. Alimpaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvat tupakoivat muita yleisemmin. Korkeasti koulutetut miehet liikkuvat vapaa-aikanaan muita yleisemmin, mutta naisilla vapaa-ajan liikunnan harrastaminen ei vaihtele koulutusryhmittäin. Alkoholin käyttö näyttää kuuluvan yleisemmin ylempien sosiaaliryhmien paheisiin. Vaikka ravintoaineiden saannissa sosioekonomiset erot ovat lähes hävinneet, ravintoaineiden lähteissä on eroja. Siinä missä maito ja voi ovat edelleen alempien koulutusryhmien tärkeimpiä tyydyttyneen rasvan lähteitä, juuston osuus tyydyttyneen rasvan lähteenä ylemmissä koulutusryhmissä on merkittävä. Osa ruokavalion modernisoitumisesta - esimerkiksi kasvisten kulutuksen kasvaminen - on ravitsemussuositusten mukaista. Sen sijaan joidenkin perinteisten elintarvikkeiden, kuten leivän ja perunan, kulutuksen väheneminen ei ole suositeltavaa. Ruoankulutus vaihtelee enemmän koulutus- kuin tulotason mukaan. Olet sitä mitä syöt - vai syöt sitä mitä olet? kts: HELMINEN, P. & PRÄTTÄLÄ, R. 1989. "Margariinia ei ole mulle olemassakaan": maidontuottajien mielipiteitä ravinnon rasvoista. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 26, 240-246. 5
Miesten ruokaa vai naisten ruokaa? Entä SES? 6