Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Transkriptio

1 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1

2 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus, ammatti, tulot, omaisuus, asumistaso, asema työelämässä) on selvä yhteys ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen Matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla on keskimäärin enemmän ongelmia hyvinvoinnin eri osa-alueilla kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla Esimerkiksi alemmilla sosiaaliryhmillä on heikommat elin- ja työolot, enemmän työttömyyttä sekä vaikeuksia toimeentulossa Sosiaalinen eriarvoisuus ilmenee viimekädessä terveyseroina Vaikutusta on myös toiseen suuntaan: terveysongelmat voivat vaikuttaa sosiaalisen asemaan Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 2

3 Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteiden eriarvoisuus näkyy hyvinvointi- ja terveyseroina aikuisena Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 3

4 Esimerkki nuorten hyvinvointieroista: Vanhempien koulutustaso on yhteydessä lasten hyvinvointiin 21-vuotiaiden hyvinvointi suhteessa vanhempien koulutukseen Matalasti koulutettujen lapsilla on korkeasti koulutettujen lapsia useammin vaikeuksia hyvinvoinnin eri osaalueilla. ei tutkintoa peruskoulun jälkeen psyykkinen esh tai psyykenlääke poliisin tai oikeuslaitoksen merkintä toimeentulotuki (Paananen ym Lasten ja nuorten hyvinvointi, Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 4

5 Perhetekijät, elinolot ja ongelmat vaikuttavat myös lapsen koulutus- ja elintapavalintoihin Valinnat näkyvät aikuisena elämäntapa-, työllisyys- ja työmarkkina-aseman eroina Hyvät tai huonot hyvinvoinnin ja terveyden edellytykset eivät kuitenkaan "periydy" automaattisesti lapsille Elämänkulun riskitekijät liittyvät usein erilaisiin nivelkohtiin, kuten päivähoidon ja koulun aloitukseen, siirtymiseen koulusta opintoihin, opinnoista työelämään tai työelämästä eläkkeelle Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat tärkeitä nuorten hyvinvoinnin eriarvoistumiseen tulee panostaa voimakkaasti jo varhaislapsuudessa ja peruskoulussa Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 5

6 Hyvinvointi- ja terveyseroja on erilaisessa ammattiasemassa olevien välillä sekä työttömien ja työllisten välillä Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 6

7 Esimerkki työllisen ajan odotteesta: Koulutustasojen välillä on useiden vuosien erot työurien pituudessa Työllisen ajan odotteet 25-vuotiaalle vuonna 2010 sukupuolen ja koulutusasteen mukaan Koulutustasolla on selvä vaikutus työuran pituuteen. Naisilla ero on suurempi kuin miehillä. (Järnefelt ym. 2013: Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 7

8 Esimerkki työttömyydestä: Perusasteen koulutuksen käyneillä on selvästi enemmän työttömyyttä Ikävakioitu työttömyys (%) vuotiailla koulutusryhmittäin Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miehet Naiset (Talala ym. 2014: Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 8

9 Esimerkki työttömyyden vaikutuksista: Työttömyys lisää kuolleisuutta Suhteellinen kuolleisuus (työllisten kuolleisuus = 1) Mitä pidempi työttömyys, sitä suurempi riski kuolla. (Pensola ym. 2004: Ammatit ja kuolleisuus työllisten ja työttömien ammattiryhmittäinen kuolleisuus ) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 9

10 Työllä, työoloilla ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys hyvinvointi- ja terveyserojen synnyssä Korkeammin koulutetut, toimihenkilöammateissa työskentelevät ovat keskimäärin terveempiä ja elävät pidempään kuin työntekijäammateissa toimivat ja heikommin ansaitsevat Eroja voidaan kaventaa useilla toimilla: varhainen tukeminen riskialoilla, työntekijöiden osallistuminen työolojen kehittämiseen, työterveyshuollon kattavuuden parantaminen, osatyökykyisten työllistymisen parantaminen jne Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 10

11 Sosioekonomiset terveyserot ilmenevät useilla terveyden osa-alueilla Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 11

12 Sosioekonomiset terveyserot ovat sosiaalisen aseman mukaisia eroja Koetussa terveydessä Pitkäaikaissairastavuudessa Fyysisessä toimintakyvyssä Mielenterveydessä Suun terveydessä Ylipainossa Ympäristöterveydessä Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 12

13 Esimerkki terveydestä: Ihmiset kokevat olevansa terveempiä kuin ennen, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat suuria Enintään keskitasoiseksi terveytensä kokevien osuus koulutusryhmittäin 2011 Perusasteen koulutuksen saaneet kokevat terveytensä heikommaksi kuin korkeasti koulutetut. (Talala ym. 2014: Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 13

14 Esimerkki sairastavuuden eroista: Pitkäaikaissairaudet ovat yleisempiä matalasti koulutetuilla Pitkäaikaissairaiden osuus (%) koulutuksen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2011 (Martelin ym. 2011: Terveyden, toimintakyvyn ja niihin vaikuttavien tekijöiden vaihtelu koulutuksen ja asuinalueen mukaan) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 14

15 Esimerkki fyysisen toimintakyvyn eroista: Liikkumiskyvyssä on jyrkät erot koulutusryhmien välillä 14 Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä ilmoittaneiden ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miehet Naiset (Talala ym. 2014: Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 15

16 Palveluiden saatavuudessa on suuria eroja sosioekonomisten ryhmien välillä Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 16

17 Esimerkki terveyspalveluiden käytöstä: Mitä korkeampi tuloluokka, sitä useammin käydään terveystarkastuksessa Terveystarkastukseen osallistuminen viiden viime vuoden aikana tuloluokittain Terveys 2000-tutkimuksessa Miehet Naiset Alin Ylin (Koponen ja Alha 2006: Terveystarkastukset, seulantatutkimukset ja terveyden edistäminen, Terveys 2000-tutkimus) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 17

18 Hoidon saatavuudessa ja laadussa on sosioekonomisen aseman mukaisia eroja ylempien sosiaaliryhmien hyväksi Palvelujen saanti ja palvelutarpeen tyydyttyminen eivät aina toteudu kaikissa väestöryhmissä parhaalla mahdollisella tavalla Esimerkiksi ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ovat helpoiten saatavilla työssäkäyville ja hyvin koulutetuille, jotka osaavat myös hyödyntää näitä palveluja parhaiten Erityisesti haavoittuvat ryhmät uhkaavat jäädä ilman tarvitsemiaan palveluja Kaikille tarjolla olevat palveluiden lisäksi tarvitaan myös kohdennettuja palveluja ja toimia Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 18

19 Monet terveysriskit painottuvat vähän koulutusta saaneisiin ryhmiin Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 19

20 Esimerkki tupakoinnin yleisyydestä: Naisilla koulutusryhmittäiset erot tupakoinnissa ovat kasvaneet Päivittäin tupakoivien ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miehet Naiset (Talala ym. 2014: Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 20

21 Esimerkki ruokatottumuksista: Kasvisten käytössä selvät erot koulutusryhmien välillä 70 Vihanneksia ja juureksia harvemmin kuin kuutena päivänä syövien ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miehet Naiset (Talala ym. 2014: Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 21

22 Elintavat ovat yhteydessä sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat keskeisiä elintapatekijöitä, jotka selittävät sosiaaliryhmien välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja Sosioekonomisen aseman mukaisia eroja on myös ruokavalinnoissa ja liikunnan harrastamisessa, jotka vaikuttavat kroonisten tautien riskiin Elintavat ja tottumukset eivät synny tyhjästä Kodin arvot, asenteet ja elintavat vaikuttavat yksilön valintoihin Myös yhteisö ja elinympäristö vaikuttavat valintoihin Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 22

23 Esimerkki menetetyistä elinvuosista: Verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholikuolemat koulutuksen mukaan Verenkiertoelinten sairaudet, menetetyt elinvuodet (/ asukasta) Suomi Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (/ asukasta) Suomi (Terveytemme.fi -verkkopalvelu) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 23

24 Esimerkki menetetyistä elinvuosista: Tapaturmaiset kuolemat koulutuksen mukaan Tapaturmat, menetetyt elinvuodet (/ asukasta) Tapaturmaisissa kuolemissa on selvä ero sosioekonomisten ryhmien välillä (Terveytemme.fi -verkkopalvelu) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24

25 Esimerkki elinajanodotteesta: Kuinka kauan 35-vuotias todennäköisesti elää? 35-vuotiaan todennäköinen elinaika eri tuloluokissa Suurituloisimmat naiset elävät keskimäärin 6,8 vuotta kauemmin kuin pienituloisimmat naiset Suurituloisimmat miehet elävät keskimäärin 12,5 vuotta kauemmin kuin pienituloisimmat miehet (Tarkiainen ym. 2012: Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina ) Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 25

26 Eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja Hyvinvointi- ja terveyseroja vähennetään yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä ja toimilla On vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen, kuten köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen Tuetaan terveellisiä elintapoja koko väestössä ja erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat yleisiä Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista ja tarpeenmukaista saatavuutta ja käyttöä Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 26

27 Erojen kaventaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa Kansanterveys kohenee tehokkaimmin, kun parannetaan niiden väestöryhmien terveyttä, joissa ongelmat ovat yleisimpiä Säästetään kustannuksissa sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy on halvempaa Turvataan palveluita väestön ikääntyessä panostetaan erityisesti vähän koulutettujen iäkkäiden toimintakyvyn paranemiseen, joilla on eniten toimintakyvyn ongelmia Luodaan edellytyksiä työllisyysasteen nousulle panostamalla työntekijäammateissa toimivien työkykyyn ja työssä pysymiseen sekä osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymiseen Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 27