SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 28. VUONNA HELSINGISSA,

Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE VUONNA 1912 H E L S IN G IS S Ä 1914 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

SUOMEN LAIVALIIKE SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 23. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA HELSINGISSÄ,

S U O M E N L A T V A L T T K E

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1914

SUOM EN LAIVALIIKE. SflOME» V I& U L 1H B M TILASTO, I, B: JS. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA V U O N N A HELSINGISSÄ, 1906.

SUOMEN LAIV A LIIK E

VENÄJÄN JA MUIDEN ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1917 HELSINKI

VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1913 HELSINGISSÄ

MERENKULKU. KAUPPA j a. Yleinen katsaus Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan vuosina 1889 ja SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. lo.

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

SVT XXIX : 7. fmfre Suomi - Finland

S U O M E N V I R A L L I N E N TILASTO. I. B: 21. SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1907.

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

KAUPPA j ä MERENKULKU.

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

SVT XXIX : 5. Eduskuntavaalit vuonna 1911 Elections pour la diète en 1911

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

SUOMEN LAIV A U IK E

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.

SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue.

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

Aamukatsaus

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

r i m i v i = L i = vakio, (2)

SVT VI : 56 : 3. ~>Ao * J. r- 3 : Läsnäolevan väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon sekä 248 osan tiedot fin A,, A, talouskunta-aseman mukaan

6. Stokastiset prosessit (2)

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde /2 YLEISKARTTA

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT

Helka-neiti kylvyssä

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

SVT XXIX : 9. finfre Suomi - Finland

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V III. TEOLLISUUSTILASTOA. 23. Vuonna EDELLINEN OSA.

Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema H E L S IN G IS S Ä,

Kuluttajahintojen muutokset

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ X VUOSIKERTA

SVT XXIX : 8. finfre Suomi - Finland

MERENKULKU SJÖFART S SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Majoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

Mat Lineaarinen ohjelmointi

SIIRTOLAISUUSTILASTO

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. 13. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1916.

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

HINNASTO KENKÄTEHTAITTEN KANSANHUOLTOMINISTERIÖN NAHKA- JA JALKINETEOLLISUUSTOIMISTO. hyväksymä Jakaja: Tulee voimaan 1. 4.

Sisäpiirintiedon syntyminen

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA. HELSINGISsA 1941 XXI VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Hyvät p u o lu e to v e r it

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Tilastollisia tiedonantoja 3

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

TRAVELLING ROUTES TO FINLAND

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

KIERTOKIRJE KOKOELMA

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio:

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 8. SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 908. HELSINGISSA, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 9 0 9.

S s ä lly s. Table des m atères. S v. J o h d a n to.... Kertomus vuodelta 908.... Pag. Observatons prélmnares.... Compte-rendu de l année 908.... T auluja. T a To l e a u x. Mustutuksa.... Observatons.... I. Suom en kauppalavasto. K a u p p la v a s t o n t l a J o u lu k u u n p :n ä 9 0 8 :. Lavojen kotpakka er tullkamarp- ressä..... Lavojen kä er kantavuusryhmssä.. 9.. Lavat ryhmtettynä kantavuutensa mukaan... 0. I. M a rn e m a rc h a n d e de F n la n d e. L a m a r n e m a rc h a n d e a u D é c e m b re 9 0 8 :. Stuaton, par leux d orgne, de la marne marchande..... Âge des navres dans les dvers catégores de tonnage... 9.. Stuaton, par catégores de tonnage, de la marne marchande...0. II. M e re n k u lk u lk e. II. M ouvem ent de la navgaton. 4. Yleskatsaus Suomen ja ulkomaan välseen merenkulkuun vuonna 908.... V u o n n a 9 0 8 k a u p p a ta rk o tu k s e s s a S u o meen tu lleet j a Suom esta lähteneet v ä h n tä ä n 9 r e k.-t o n n n m tta s e t la v a t : 5. Lavojen kansallsuus... 4. 6. Lavojen lähtö- ja määrämaat... 6. 7. Lavojen kansallsuus jaettuna lähtö-. ja määrämata koht: A. Tulleta lavoja... 8. B. Lähtenetä lavoja... 0. 8. Lavojen lähtö- ja määrämaat jaettuna er tullkamarprejä koht: A. Tulleta lavoja.... B. Lähtenetä lavoja... 4. 9. Ulkomasessa kauppamerenkulussa er tullkamarpressä vuonna 908 klareratut lavat: A. Vähntään 9 rekstertonnr mttasten lavan välttämä merenkulku... 6. 4. Résumé général de la navgaton extéreure en 908. M o u v e m e n t de la n a v g a to n c o m m e r c a le en F n la n d e p e n d a n t V an n é e 9 0 8 (N a v re s de 9 tonneaux et au-dessus): 5. Navgaton par pavllons... 4. 6. Navgaton par pussances... 6. 7. Pavllons des navres par pays de provenance et de destnaton: A. Navres entrés...8. B. Navres sorts... 0. 8. Pays de provenance et de destnaton par les dfférents dstrcts de douane : A. Navres entrés.... B. Navres sorts... 4. 9. Navres déclarés dans les dvers dstrcts de douane pour navgaton extéreure en 908: A. Navres de 9 tonneaux et audessus...6.

B. Vähemmän kun 9 rekstertonnn S v. mttasten tavan välttämä merenkulku... 9. 0. Taulu nstä lavosta, jotka määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä vuonna 908 ovat pokenneet satamaan ta myös. klareranneet muussa tarkotuksessa: A. Määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä pokenneta... 97. B. Pelastushöyrylavoja...00.. Klarerauksa kotmasessa merenkulussa vuonna 908... 0.. Vertaleva taulu ulkomasessa merenkulussa er tullpakossa vuosna 906 908 tomtetusta lavanklarerauk- ssta: A. Ssäänklarerattuja lavoja.... 0. B. Ulosklarerattuja lavoja...04.. Karlleajot ja haaksrkot Suomen rannkolla vuonna 908... 06. 4. Purjehdusaka Suomen satamssa vuosna 906 908... 0. P a g B. Navres au-dessous de 9 tonneaux... 9 0. Tableau des navres entrés dans les ports fnlandas en 908 par ordre ou par force majeure ans que ceux déclarés en douane pour autre but: A. Par ordre ou par force majeure. 97 B. Navres à vapeur de sauvetage. 00. Navres déclarés en douane pour le cabotage pendant l année 908... 0. Tableau comparatf des navres de la navgaton extéreure, déclarés en douane pendant les années 906 908: A. Navres entrés, déclarés...0 B. Navres sorts, déclarés...04. Indcaton des avares et éclouements survenus sur les côtes de Fnlande pendant l année 908... 06 4. Durée de la navgaton dans les ports de Fnlande pendant les années 906 908 0 L y h e n n y k s ä : n. = netto. rek.-ton. = rekstertonna. s. = ssäänklareraus. u. = ulosklareraus.

J o h d a n to. S u o m e n m e re n k u lk u tla s to v u o d e lta 9 0 8 on sekä te to je n keräykseen j a n d e n k ä y tte ly y n e ttä ta u lu je n s o v tte lu u n n ä h d e n to m te ttu e d e lls n ä vuosna' n o u d a te tu n s u u n n te lm a n m u k a a n. Jaettaessa m a a n k a u p p a la v a s to r y h m n la v o je n e r la a d u n m u k a a n on tässä n n k u n e d e lls s s ä k n m e re n k d k u tla s to lls s s a ju lk a s u s s a k a u p p a la v a s to o n k u u lu v a t p r o o m u t lu e ttu p u rje la v o je n ry h m ä ä n. V u oskertom uksessa e s te tä ä n k u te n k n erkseen te d o t m yös p ro o m u s ta. S a m o n k u n jo m u u ta m e n edellste n v u o s e n ju lk a s u s s a on m yös tä llä k e rta a T a u lu u n, jo k a e s ttä ä v e rta u k s e n m a a n e r ttd lp a k o s s a k o lm e n a v m e k s k u lu neena v u o te n a to m te tu s ta la v a n k la re ra u k s s ta, o te ttu a n o a s ta a n u lkom ase ssa m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e e t k la re ra u k s e t, koska ko tm a se ssa m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e e t k la - re ra u k s e t o va t k a ts o tta v a t s a tu n n a s ta la a tu a o le v k s, k u n la v a t v a s ta m a n tu s s a m e re n k u lu s s a a n o a s ta a n e rä ssä ta p a u ksssa o va t M a re ra u sv e lv o lls e t, e v ä tk ä n ä m ä t k la re ra u k s e t s s a n n a o keata k u v a a k o tm a s e s ta la v a lk k e e s tä e r p a k o s s a. T a d u kotm a se ssa m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e s ta k la re ra u k s s ta ju tu s ta a n erkse e n ( T a u lu ) entseen ta p a a n to m te ttu n a. V u o n n a 9 0 8 lm e s ty n e s tä a s e tu kssta koskevat s e u ra a v a t S u o m en m e re n k u lk u a : J o u lu k. 8 p : lt ä 9 0 7. V e n ä jä n j a I t a la n v ä lllä te h d y n, 5 / 8 p m ä k e säkuuta 9 0 7 a lle k r jo te tu n k a u p p a - j a m e r e n k u lk u ltto k r ja n v a h v s tu k s e s ta ; H u h tk. 0 p t ä 9 0 8. K e s a r lls e n S u o m e n S e n a a tn p ä ä tö s O u lu n lu o tsa u s- p r s s ä olevan H u v e n lu o ts a s e m a n p o s h ä v ttä m s e s tä. T u llh a lltu k s e n v u o n n a 9 0 8 a n ta m a t m e re n k u lk u a s o ta koskevat k e rto k rje e t s s ä ltä v ä t m ä ä rä y k s ä la v o je n m u o n a v a ro ja koskeven o h je d e n n o u d a tta m s e s ta, koler a n s a a s tu tta m s ta p a k o s ta sa apuned e n ta v a n ta rk a s ta m s e s ta j a m u u to k s e n tekem se stä la s tk r ja a n.

V uoskertomus.. Yleskatsaus. Suomen kauppalavasto on vuonna 908 kasvanut 865,4 tuhannen netto rekstertonnn kantavuusmäärästä 8, tuhannen rekstertonnn määrään, lsääntyen ss 7,8 tuhatta rekstertonna. Suomen satamssa manttuna vuotena ulkomasessa merenkulussa klarerattujen lavan kantavuusmäärä, 8 47, tuhatta netto rekstertonna, on 8,6 tuhatta rekstertonna suuremp kun lähnnä edellsen vuoden vastaava määrä sekä,7 tuh. rekstertonna suuremp kun vuonna 904 klarerattu tonnmäärä, 8 45,4 tuh. rekstertonna, mkä on ennen vuotta 908 saavutettu suurn tonnmäärä vuodessa. Vmeks kulunena 0 vuotena Suomen merenkulkutomen alalla tapahtunut kehtys näkyy allaolevasta taulusta, johon on merktty kauppalavaston tla kunkn vuoden lopussa, purje- ja höyrylavat myös erkseen manttuna, ynnä kunakn vuotena ulkomasessa merenkulussa klarerattujen lavan kantavuusmäärä, nnkään purje- ja höyrylavat myös erkseen: Kauppalavaston tla vuoden lopussa. Lavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa. Vuos. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. 000 rekstertonna. 899... 7, 47,0 8, 44,4 599,4 6840,8 900... 8,7 49,,0 466,9 508,4 6485, 90... 90,7 45,9 6,6 445,6 4795, 640,7 90.... 87,7 45,9,6 5, 5,7 6655,9 90... 85,5 55,0 40,5 659,9 649,0 8088,9 904... 89,5 56,7 46, 60, 675, 845,4 905... 97,8 54,5 5, 664,0 6006,4 7670,4 906... 99,4 58, 57,6 58,5 6487, 8070,6 907... 04,6 60,8 65,4 50,4 646, 796,5 908... 4,6 68,6 8, 55, 68,9 847,

4. Kauppalavasto. L a v a s to n t la j a ls ä ä n n y s. Suomen kauppalavastoon, johon luetaan ne vähntään 9 rekstertonnn mttaset lavat, mtkä kulkevat merellä takka sen kanssa purjehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 908 vuoden lopussa 79 purjelavaa, jotten kantavuus ol yhteensä 84 556 netto rekstertonna, sekä 44 höyrylavaa, joden kantavuus ol yhteensä 68 649 rekstertonna, el kakkaan 60 alusta, kantavuudeltaan yhteensä 8 05 rekstertonna. Vuonna 908 lavastoon lsää tulletten ja stä postunetten lavan luku ja kantavuusmäärä ol: Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Luku. Rek.-t. Luku. Rek.-t. Luku. Rek.-t. Lsää tulleta... 59 5 7 50 806 09 79 Postuneta... 9 5 85 97 94 60 Lsäännj^s v. 908 67 9896 48 7865 5 7 76 Lavaston koko tonnmäärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa vastaa yllämanttu 7 76 rek.-tonnn lsäännys non 4,9 %; erkseen purjelavan tonnmäärän lsäännys on, % ja höyrylavan,9 % lähnnä edellsen vuoden vastaavasta tonnmäärästä. Vuonna 907 lsäänty Suomen kauppalavaston tonnmäärä, /0; erkseen purjelavan lsäännys ol,7 /o ja höyrylavan 4,4 /0. L s ä ä tu lle e t la v a t ; om assa m aassa ra k e n n e tu t j a u lk o m a lta o stetut. Vuonna 908 kauppalavastoon lsää tullesta purjelavosta ol 0, kantavuudeltaan yhteensä 0 0 rek.-tonna, omassa maassa rakennettuja aluksa, ja 0, kantavuudeltaan yhteensä 4 00 rek.-tonna, ulkomalta ostettuja. Höyrylavosta taas ol uusa kotmaassa rakennettuja 5, jotten kantavuus ol yhteensä 90 rek.-tonna; 7 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 5 470 rek.-tonna, ol ostettu ulkomalta. Mtä nähn kahteen er hankkmstapaan tulee on ss kotmaassa rakennettujen sekä purje- että höyrylavan luku suuremp kun ulkomalta ostettujen, mutta jos pdetään slmällä lavan tonnmäärä, nähdään että suuremmat sekä purje- että höyrylavat yleensä hanktaan ulkomalta ja van penemmät alukset rakennetaan omassa maassa. Vmeks kulunena 0 vuotena on kotmaassa rakennettujen ja ulkomaalta ostettujen purje- ja höyrylavan luku ja tonnmäärä sekä yhteensä että keskmäärn lavaa koht ollut seuraava:

5 Purjelavoja. Höyrylavoja. Vuos. Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja. Luku. Tonnmäärä... Kesk- YJtöBnsä.... m aarn Luku. Tonnmäärä. Yhteensä Keskj" määrn Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja. Luku. Tonnmäärä... Kesk- Yhteensa maann Luku. Tonnmäärä. Yhteensä määrn 899... 7 4 8 5 0 747 80 9 86 6 6 896 649 900... 49 0 98 74 5 8 495 0 07 5 4 47 68 90... 4 0 5 7 4 9 70 9 9 59 45 45 90... 85 6055 7 5 4 669 7 48 50 6 6 90... 87 745 84 8 9475 56 88 68 8 804 005 904... 40 48 96 04 54 54 67 54 54 905... 96 896 86 755 558 6 807 50 98 99 906... 94 85 89 7 444 49 6 47 9 950 49 907... 0 0 046 9 6 7690 48 660 60 4 58 908... 0 0 0 9 0 400 705 5 90 55 7 5470 78 P o s tu n e e t la v a t ; h a a k s rk k o u tu n e e t j a u lk o m a lle m y y d y t. Lavastosta vuonna 908 postunesta lavosta ol 0 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 6 067 rek.-tonna, menetetty meronnettomuuksssa, 58 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 5 09 rek.-tonna, sekä yks 65 rek.-tonnn kantonen höyrylava purettu ta julstettu merenkulkuun kelpaamattomks; 0 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 4 096 rek.-tonna, ol myyty ulkomalle. Meronnettomuuksssa vuonna 908 menetettyjen purjelavan kantavuusmäärä vastaa non,0 % purjelavaston koko kantavuusmäärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa, kun taas anoatakaan höyrylavaa e vuonna 908 ole haaksrkkoutuneena lavareksterstä postettu. Kymmenenä vme vuotena on meronnettomuuksssa menetettyjen purje- ja höyrylavan luku ja tonnmäärä sekä nden tonnmäärän suhde vastaavaan tonnmäärään lähnnä edellsen vuoden lopussa ollut seuraava:

6 Purjelavoja. Höyrylavoja. Vuos. Luku. Tonnmäärä. Rek.-tonna. % p u r je l. k o k o t o n n n ä ä - rä s tä. Luku. Tonnmäärä. Rek.-tonna. % h ö y r y l. k o k o to n n n ä ä - rä s tä. 899... 0 69, 8,4 900... 6 507,9 90... 98, 754,5 90... 6 687,4 87 0,o 90... 8 4740,6 99, 904... 9 6949,4 905... 48 0,9 48-0,8 906... 5 506 Id 700, 907... 48 0,8 908... 0 6067, Ulkomalle myytyjen suomalasten kauppalavan määrä on vmeks kulunena 0 vuotena ollut seuraava: Pu r j e a v o j a. Höyrylavoja. Vuos. Luku. Tonnmäärä. Yhteensä. Luku. Tonnmäärä. Yhteensä. Keskmäärn. Keskmäärn. 899... 6 605 78 6 6 900... 576 480 478 59 90... 5669 47 6 57 595 90... 8 540 668 5 687 7 90... 5076 4 0 0 904... 0 4565 457 95 95 905... 9 40 67 7 86 55 906... 6 0 85 907... 8 47 5 70 5 908... 0 4096 40 Ulkomalle myytyjen lavan joukkoon e tässä ole luettu maan konepajossa ulkomasten tlaajan lukuun rakennettuja uusa aluksa, jotka evät ole olleet Suomen kauppalavastoon krjotettuna. M u t a m u u to k s a la v a s to n tla s sa. Ne kauppalavaston tlassa vuonna 908 tapahtuneet muutokset, jotka evät ssälly edellä estettyhn lukuhn, aheutuvat joko uudestrakentamsesta ta uudestmttauksesta takka myös lavarekstern täydennyksstä.

7 H ö y r y - j a p u rje la v a n suhde. Höyrylavat vottavat yhä suuremman merktyksen Suomen kauppalavastossa purjelavan rnnalla. Vmeks kulunena 0 vuotena tässä suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta prosenttluvusta, jotka osottavat kunka suur osuus koko lavaston kantavuusmäärästä er vuosna on tullut purje- ja höyrylavan osalle: Purjelavoja. Höyrylavoja. Purjelavoja. Höyrylavoja. 899 85, /0 4,8 % 904.. 8,6 % 6,4 /. 900 00 bd 4,8» 905.. 84,5» 5,5 * 90. 86,4»,6» 906.. 8,7» 6,» 90 86, >,8» 907.. 8,4» 6,6» 90. 8,8» 6, ' 908.. 8,» 7,9» Lavojen varsnasta kuletuskykyä slmällä ptäen on kutenkn höyrylavan merktys purjelavohn verraten arvosteltava suuremmaks kun ylläolevat prosenttluvut näyttävät. Kuletuskykyyn katsoen vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusmäärässä laskea vastaavan non rek.-tonna purjelavan kantavuutta. Tämän suhteen mukasest muuntamalla koko lavaston tonnmäärä purjelavatonneks saadaan seuraava kuva purje- ja höyrylavan merktyksestä Suomen kauppalavastossa 0 vme vuotena: Vuos. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Bek.- t o n n a / /o P u r je l. - to n n a / 0 P u r je l.- to n n a % 899... 7 8 65,8 404 4, 4 6 00,o 900... 8 677 65,7 486 4, 479 00,o 90... 90 700 67,8 7 844, 48 544 00,o 90... 87 74 67,6 7 66,4 45 58 00,o 90... 8546 6,4 65 057 6,6 450 50 00,o 904... 89 5 6,0 69 989 7,0 459 5 00,o 905... 97 758 64,5 6 668 5,5 4646 00,o 906... 99 79 6, 74 705 6,9 474084 00,o 907... 04 660 6,6 8 5 7,4 487 0 00,o 908... 4 556 60,4 05 947 9,6 50 50 00,o K a u p p a la v a s to o n k m lu v a t p ro o m u t. Jaettaessa kauppalavasto purje- ja höyrylavohn jätetään huomoon ottamatta, että eräät alukset, proomut, jotka ovat kakkea omavarasta kulkukykyä valla, evät varsnasest lukeudu kumpaankaan nästä kahdesta lajsta. Tlastossa ovat kutenkn proomut edelleenkn merktyt purjealusten ryhmään. Proomujen kasvava merktys Suomen kauppalavastossa 0 vme vuotena näkyy seuraavasta taulusta:

.8 Vuos. Purjelavoja kak Nstä proomuja kaan. Rek.- tonna Rek.- tonna 0 l 899... 7 8 5 658 5,8 900... 8 677 0 57 7, 90... 90 700 4 7,7 90... 87 74 4 99 8,4 90... 85 46 7 559 9,7 904... 89 5 75 0,8 905... 97 758 85, 906... 99 79 5 646,9 907... 04 660 9 767, 908... 4 556 46 7 4,7 Vuoden 908 lopussa kakkaan 46 7 rek.-tonnn kantavuusmäärään nousevsta proomusta ol 049 rek.-tonna merenrannkolla, vastaten non 8,6 % merenrannkon koko purjelavaston tonnmäärästä, 0 80 rek.-tonna Laatokalla, vastaten non 6,7 /0 Laatokan koko purjelavastosta sekä 5 66 rek.-tonna Samaan vesstöllä, vastaten non,o /0 nätten vesstöjen koko purj elavastosta. L a v a n koko. Suomen kauppalavojen kokoon nähden vodaan panna merklle, että purjelavat keskmääräseltä kantavuudeltaan vme akona yleensä ovat penentyneet; vuos 908 tekee kutenkn tästä pokkeuksen. Höyrylavan keskmääräseen kokoon nähden e varmaa kehtyssuuntaa voda merktä. Kymmenvuotskautena 899 908 on lavan keskkantavuus ollut: Purjelavat. Höyrylavat. Kakk. 899..... 4 rek.-t. 80 rek.-t. 40 rek. 900..... 0» 7» 5 90..... 7 >» 54» 0 90...» 5» 6 90...» 7» 7» 904... 7» 65»» 905... 7.» 5»» 906... 6 >» 54» 907... 5» 55» 0» 908... 6» 56»» Tarkemmn käy kutenkn lavaston kehttymnen puheenaolevassa suhteessa selvlle, jos lavat jaetaan muutamn suuruusryhmn. Mtä purjelavohn tulee, nähdään tällön jättäen huomoon ottamatta Laatokan ja Samaan

9 vesstöjen vähäpätösemmät ja erkosta laatua olevat lavastot että penet, alle 00 rek.-tonnn mttaset lavat ovat jatkuvast lsääntyneet, keskkokoset, 00 799 rek.-tonnn mttaset, vuos vuodelta vähentyneet; stä suuremmat, vähntään 800 rek.-tonnn mttaset, näyttävät välllä esntyneen vähenemsen jälkeen taas olevan lsääntymässä. Seuraava taulu osottaa merenrannkon purjelavaston suuruusryhmttan 0 vme vuotena: 9 99 rek.-tonnn mttasa. 00 799 rek.-tonnn mttasa. Vähnt. 800 rek.-tonnn mttasa. Vuos. Tonnmäärä. Tonnmäärä. Tonnmäärä. Luku. tonna. % k o k o t o n n - määr. Luku. tonna. % k o k o to n n - määr. Luku. Rek.- Rek.- Rek.- tonna.»/ k o k o t o u n - määr. 899... 70 706, 58 97 707 4,8 49 59 47 G,o 900... 9 78 05,0 46 9 080 9, 55 65 550 7,7 90... 46 8 6 4,5 6 90.965 7,9 56 66 95 7,6 90... 507 84 905 5,9 4 90 47 8, 5 6074 5,9 90... 499 8 89 6,6 0 84 064 6,9 5 60 80 6,5 904... 57 9066 9,8 06 77 5 4, 50 59 65 6, 905... 604 9 88 40, 07 77 0,4 5 606 6,4 906... 64 959 40,9 0 75, 50 59 5 6,0 907... 64 9456 4,4 95 7 40,9 5 60 667 6,7 908... 68 98 070 4, 86 69 084 9,6 55 66 04 8, Jos merenrannkon höyrylavat samon jaetaan kolmeen suuruusryhmään, lukemalla kutenkn keskkokosn lavohn vähntään 00 rek.-tonnn mttaset mutta 000 rek.-tonna penemmät lavat, saadaan seuraava kuva höyrylavaston kehtyksestä puheenaolevassa suhteessa 0 vmeks kuluneena vuotena: M e r e n k u lk u v u o n n a 0 8.

0 9 99 rek.-tonnn mttasa. 00 999 rek.-tonnn mttasa. Vähnt. 000 rek.-tonnn mttasa. V u o s Tonnmäärä. Tonnmäärä. Tonnmäärä. Luku. tonna. /o k o k o to n n - m ä ä r. Luku. tonna. /0 k o k o t o n n - m ä ä r. Luku. Rek.- Rek.- Rek.- tonna. % k o k o to n n - m ä ä r. 899... 789 7, 50 4 54, 0 5 8,7 900... 4 8 00 8, 50 94 54, 0 5 7,7 90... 9 874 0,4 49 77 58, 7 857, 90... 6 7708 9,4 49 4 59,0 7 857,6 90... 6 7449 5,6 50 4875 5, 5 4, 904... 5 854 7,4 50 5 0 5, 5 4,5 905... 58 88 9, 45 84 47,4 5 4,5 906... 6 895 8, 50 4 76 0,4 5 4,4 907... 67 955 8, 50 4 777 48,5 7 046,4 908... 87 0 479 8, 5 6 475 45,9 5 0 674 5,9 L a v o je n k o tp a k a t; k a u p u n k e n j a m a a la s k u n te n la v a s to t. Vuoden 908 lopussa ol Suomen kauppalavastoon kuuluvsta alukssta 986 purjelavan, kantavuudeltaan yhteensä 8 40 rek.-tonna, ja 4 höyrylavan, kantavuudeltaan yhteensä 6 0 rek.-tonna, kotpakka kaupungessa. Maalaskunnssa ol samaan akaan 7 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 86 46 rek.-tonna, ja 7 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 6 67 rek.-tonna. Purjelavoja ol ss enemmän maalaskunnssa kun kaupungessa, ensnmantussa 59, /0 purjelavaston koko kantavuusmäärästä, vmemantussa 40,8 %. Höyrylavoja taas ol paljon enemmän kaupungessa kun maalaskunnssa, edellsssä 90, 0 0 höyrylavaston koko kantavuusmäärästä, jälkmässsä 9,7 % Kunka purje- ja höyrylavan lsäännys vmeks kulunena kymmenenä vuotena jakaantuu kaupunken ja maalaskunten osalle, näkyy seuraavasta: Purjelavoja. Höyrylavoja. Kaupungessa. Maalaskunnssa. Kaupungessa. Maalaskunnssa. 908... rek.-tonna 8 40 86 46 6 0 6 67 898... 06 59 65 95 9 68 875 f rek.-tonna 88 0 85 844 4 76 Lsäännys ^ 0 0,5,6 58, 54,o E r vesstöjen la v a s to t. Er vesstölle jakaantu Suomen kauppalavasto 908 vuoden lopussa sten, että merenrannkolla olevssa pakkakunnssa ol 94 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 88 rek.-tonna, ja 55 höyrylavaa, kantavuudeltaan 57 68 rek.-tonna; 84 purjelavaa, kantavuudeltaan

66 rek.-tonna, ja 6 höyrylavaa, kantavuudeltaan 07 rek.-tonna, ol Laatokan rannalla olevssa pakkakunnssa, sekä 6 purjelavaa, kantavuudeltaan 48 709 rek.-tonna, ja 70 höyrylavaa, kantavuudeltaan 9 94 rek.-tonna, Samaan ja shen kuuluven vesstöjen varslla. Er vesstöjen purje- ja höyrylavastojen kantavuusmäärän lsääntymnen vmeks kulunena 0 vuotena näkyy seuraavasta asetelmasta: 908.... rek.-tonna 898.... Lsäännys ( rek.-tonna tavahedn. v:nna 908 t «Merenrannkolla. Purjel. Höyryl. 88 57 68 5 546 6 667 58,0 -f 0 96 + 59,8 Laatokalla. Purjel. Höyryl. 66 07 4 904 + 9)9 + 0 -f 44,8 +,5 Samaan vesstöllä.. Purjel. Höyryl. 48 709 994 96 47 + 5 77 +,4 + 644 -f 85,5 Mtä ertysest merenrannkon purjelavastoon tulee, joka manttuna ajanjaksona on vähentynyt, havataan kymmenvuotskauden er vuosa tarkastettaessa, että tämän lavaston kantavuusmäärä ol suurmmllaan vuonna 90, mnkä jälkeen se on vähentynyt vuos vuodelta, pats vuosna 905 ja 908, jotka osottavat jommostakn nousua. Er vuosen kantavuusmäärät ovat olleet: 899... 8 50 rek.-t. 904 6 666 rek.-t. 900... 6 68» 905 004» 90... 9 87» 906 7 86» 90... 6 6»> 907 7» 90... 7 8» 908 88» Mtä Laatokan purjelavaston suureen lsääntymseen tulee on huomattava, että sellä proomuja on tullut lavastoon suhteellsest enemmän kummulla vesstöllä. E r lä ä n e n la va sto t. Er läänejä koht jakaantu Suomen kauppalavasta 908 vuoden lopussa seuraavast: Purjelav. Höyrylav. Yhteensä. Oulun läänssä rek.-tonna. 88 44 4 Vaasan»» 5 9909 5 Turun ja Porn läänssä «. S705 9006 46 04 "Uudenmaan läänssä». 0 44 4 4 54 865 Vpurn»». 8 656 65 4 89 Kuopon»». 486 496 7 68 Mkkeln»». 8 905 4458 6 Koko maassa rek.-tonna 4 556 68 649 8 05

Tuntuvast muta merenrannkkoläänejäkn edellä ovat kauppalavastoon nähden Turun ja Porn sekä Vpurn ynnä myös Uudenmaan lään, jossa kolmessa läänssä 908 vuoden lopussa ol yhteensä 76 5 rek.-tonnn nouseva purjelavasta, mkä vastas 87,8 /0 koko maan purjelavastosta, ja 4967 rek-tonnn nouseva höyrylavasto, vastaten 7,4% koko maan höyrylavastosta. Mutta kun er läänen lavastohn hyvn erlasessa määrässä kuuluu purje- ja höyrylavoja, vodaan er läänen lavastoja paremmn tosnsa verrata muuntamalla höyrylavan tonnmäärät purjelavatonneks akasemmn mantun perusteen mukaan. Edellämanttujen kolmen läänn lavastot tosnsa verrattuna sekä suhteessa koko maan lavastoon vuonna 908 ja kymmenen vuotta akasemmn el vuonna 898 asettuvat tällön seuraavks: Läänt. Purjelavatonna. 898. 908. /o koko maan lavastosta. Purjelava- k ko, J. ;maan atonma.,,, vastosta. Turun ja Porn.. 78 5 45, 605,5 Uudenmaan... 8 509 0,6 77,8 Vpurn... 75 9, 7 6 6,4 Muut... 9 69 5, 95 6 8, Koko maa 995 00,o 50 50 00,o Turun ja Porn läänn prosenttluvun huomattava alentumnen stten vuoden 898 johtuu merenrannkon purjelavan vähentymsestä, Uudenmaan läänn prosenttluvun kohoamnen aheutuu höyrylavaston kasvamsesta ja Ypurn läänn velä tuntuvamp nousu etupäässä proomujen lsääntymsestä syntyneestä purjelavaston mutta myös höyry] a vaston karttumsesta.. Merenkulkulke. L a v a n k la re ra u s te n m ä ä rä v u o n n a 9 0 8. Lavanklarerauksa tapahtu vuonna 908 Suomen satamssa kakkaan 9 97, vastaten yhteensä 8 4054 rekstertonnn kantavuusmäärää. Kun klarerausten luku vuonna 907 ol 8876, vastaten 8 04 44 rek.-tonnn kantavuusmäärää, ol klarerausten luku vme vuonna 5 ja kantavuusmäärä 79 90 rek.-tonna suuremp kun lähnnä edellsenä vuotena. Klarerattu tonnmäärä on ss vuonna 908 lsääntynyt non 4,5 % lähnnä edellsen vuoden vastaavasta määrästä. Vuonna 907 se vähenty, %

Kaksta klareraukssta tapahtu vuonna 908 ulkomasessa merenkulussa 8 8 (7 590 vuonna 907) ja puhtaast kotmasessa merankulussa 69 (86) klarerausta. Vastaavat kantavuusmäärät olvat: ulkomasessa merenkulussa 8 47 4 (7 96 549) rek.-tonna ja kotmasessa 7 40 (77 595) rek.-tonna. Kun puhtaast kotmasessa merenkulussa tapahtuneet a vank areraukset evät anna okeata kästystä kotmasesta lavalkkeestä yleensä, koska lavat kotmasessa merenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, otetaan seuraavassa puheeks van ulkomanen merenkulku, jossa lavat ana ovat klarerausvelvollset. U lk o m a n e n m e re n k u lk u ; s u o ra n a n e n u lk o m a n e n sekä y h d s te tty k o t- ja u lk o m a n e n. Ulkomasessa merenkulussa tapahtuneet klareraukset ovat vuonna 908 sekä luvulleen että kantavuusmäärälleen lsääntyneet lähnnä edellsestä vuodesta. Kantavuusmäärän lsäännys, 9 495 rek.-tonna, vastaa non 4,8 % edellsenä vuotena ulkomasessa merenkulussa klareratusta tonnmäärästä. Vmeks kulunena 0 vuotena on ulkomasessa merenkulussa klareratun tonnmäärän lsäännys (+) ta vähennys ( ) prosenttena lähnnä edellsenä vuotena klareratusta tonnmäärästä vahdellut seuraavast: 899... + 6,0 % 904... 900...... 5,» 905...... 8,» 90......,8» 906...... + 5,» 90...... + 6,7 «907...... -,4 «90...... +,5» 908...... + 4,8 «CO o Ulkomasessa merenkulussa vuonna 908 klareratusta tonnmäärästä klarerattn 8 668 rek.-tonna kauppatarkotuksessa ja 84 46 rek.-tonna pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa. Kauppatarkotuksessa klareratusta tonnmäärästä taas tulee 575 77 rek.-tonna suoranasen ulkomasen merenkulun osalle, jolla tarkotetaan ntä lavamatkoja, mtkä ovat tapahtuneet ulkomasen lähtösataman ja ensmäsen suomalasen tulosataman takka vmesen suomalasen lähtösataman ja ulkomase} määräsataman välllä, sekä 085 496 rek.-tonna yhdstetyn kot- ja ulkomasen merenkulun osalle, jolla ymmärretään ntä matkoja, mtkä ulkomasesta satamasta tulevat takka snne menevät lavat ovat tehneet Suomen er sataman välllä. Lähnnä edellsenä vuotena klarerattn ulkomasessa kauppamerenkulussa kakkaan 7 96 549 rek.-tonna, josta määrästä 4 997 896 rek.-tonna klarerattn suoranasessa ulkomasessa ja 87877 rek.-tonna yhdstetyssä kot- ja ulkomasessa merenkulussa, pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klareratun tonnmäärän ollessa 9 776 rek.-tonna. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä on ss vuonna 908 lsääntynyt,6 % lähnnä edellsen vuoden vastaa-

4 vasta määrästä, yhdstetyssä kot- ja ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä nnkään lsääntynyt 7,4 %, mutta pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klarerattu tonnmäärä vähentynyt 0,o%. Vuoden 907 vastaavat prosenttluvut olvat: suorananen ulkomanen kauppamerenkulku vähennystä 0,9 %, yhdstetty kot- ja ulkomanen kauppamerenkulku samon vähennystä 7,4 %, mutta pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa tapahtuneet klareraukset lsäännystä 0,8 %. L a s ts s a j a p a n o la s ts s a k u lk e n e e t la v a t. Lastssa ja panolastssa kulkeneden lavojen suhde suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa on vuonna 908 ollut seuraava. Saapunesta lavosta ol 6 6, kantavuudeltaan yhteensä 60 rek.-tonna, lastssa ja 4 6, kantavuudeltaan 4 rek.-tonna, panolastssa. Kantavuusmäärän mukaan ol ss saapunesta lavosta non 48,4 /0 lastssa ja 5,6 '0 panolastssa. Lähnnä edellsen vuoden vastaavat prosenttluvut olvat 48, ja 5,9 %. Lähtenestä lavosta taas ol vuonna 908 lastssa 8 600, kantavuudeltaan yhteensä 50 678 rek.-tonna, ja panolastssa 9, kantavuudeltaan yhteensä 46 rek.-tonna, vastaten lastssa lähteneden tonnmäärä ss 9,4 00 ja panolastssa lähteneden 8,6% kakesta lähteneestä tonnmäärästä. Lähnnä edellsenä vuotena olvat vastaavat prosenttluvut 89,4 ja 0,6 %. Edellä estetystä numerosta näkyy, että melkonen määrä lavoja vuosttan saapuu tyhjnä Suomeen ottamaan lasta ulkomalle vetäväks, mkä tetyst johtuu pääasallsest stä, että mertse Suomesta tapahtuva tavarankuletus vaat paljon suuremman tonnmäärän kun mertse ulkomalta tuotavan tavaran kuletus. P u r je - j a h ö y r y la v a t S u o m e n ulko m a se ssa m e re n ku lu ssa. Sama kehtyssuunta, mkä purje- ja höyrylavan keskseen suhteeseen nähden lmenee Suomen kauppalavastossa, että nmttän höyrylavat vottavat yhä enemmän alaa purjelavan rnnalla, on vme akona yleensä vallnnut myös maamme ulkomasta merenkulkua välttävn lavohn nähden. Koko tonnmäärästä, mkä vuonna 908 klarerattn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa, tul purjelavan osalle 7 580 rek.-tonna el non 5,4 % ja höyrylavan osalle 869 rek.-tonna el 74,6 %. Kymmenenä vme vuotena ovat vastaavat prosenttluvut olleet:

5 Purjelavoja. Höyrylavoja. 899., / 6 8,8 /, 900...,8» 6 8,» 90..,9» 68,» 90...,» 6 8,8» 90... 9,» 70,7» Purjelavoja. Höyrylavoja 904.. 6, % 7,8 / /o 905... 8,6» 7,4» 906... 6,8» 7,» 907... 6,0» 74,0» 908... 5,4» 74,6» S u o m e n u lk o m a s ta m e re n k u lk u a v ä lt tä v ä n la v a n koko. Vertaamalla tosnsa klarerattujen purje- ja höyrylavan lukua ja ntten tonnmäärä nähdään, että Suomen ulkomasta merenkulkua välttävstä alukssta höyrylavat keskmääräseltä kantavuudeltaan ovat paljon suuremmat kun purjelavat. Verrattaessa taas er vuosen keskkantavuusmäärä havataan varsnkn höyrylavan koon kasvaneen. Purjelavan keskmääräseen kantavuuteen nähden on kehtys ollut epämääräsemp, mutta osottaa kutenkn ylmalkaan samaa suuntaa. Keskmäärn tulee kutakn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa vuonna 908 klarerattua purjelavaa koht non 94 rek.-tonnn ja kutakn höyrylavaa koht non 494 rek.-tonnn kantavuus, kakken klarerattujen lavan keskkantavuuden ollessa non 8 rek.-tonna. Kymmenenä vme vuotena ovat nämät keskmäärät olleet: Purjelavat. Höyrylavat. Kakk. 899.... rek.-tonna 85 448 9 900..» 89 46 95 90..» 8 47 8 90..» 9 40 97 90...» 9 446 0 904.. 95 476 905..» 9 46 6 906..» 9 478 4 907..» 95 479 9 0 8..» 94 494 8 E r k a n s a lls u u k s e n o s a lls u u s S u o m e n u lkom ase ssa m e re n ku lu ssa. Er kansallsuuksen osallsuus Suomen ulkomasen merenkulun välttämsessä vmeks kulunena vtenä vuotena näkyy seuraavasta taulusta, johon on merktty sekä lastssa että panolastssa saapunetten vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan luku ja kantavuusmäärä jaettuna er kansallsuuksen mukaan, samalla kun on laskettu kunka suur prosenttmäärä saapunetten lavan koko kantavuusmäärästä tulee kunkn kansallsuuden osalle:

6 Kansallsuus. Tulleden lavan luku. Tulleden lavan kantavuus 000 rek.-tonna. Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus /0 koko kantavuudesta. 904 905 906 907 908 904 905 906 907 908 904 905 906 907 908 Suomalanen 60796660 545 78048 940 967 96 9588, n8,88,67,77,07 Ruotsalanen 668 666 65 694 794 48 58 7 0 6 9,9 0,540,90,7,99 Brttlänen 88 4 4 0 9 8 4 86,48 8,94 9,50 9,76,08 Norjalan en 400 66 4 9 86 65 6 47 4 7 9,80,66 9,86 8,99 0,50 Tanskalanen 40 404 4 448 96 74 44 7 78 5 0,5 9,960,9,6 9,70 Venälänen 089 947 9008 00 48 6 08 0 7,4 6,04 6,47 8,5 7,84 Saksalanen 44 48 4 7 57 44 7 56 95 9,04,5 0,5 9, 7,56 Alamaalanen 7 6 6 45 55 67 60 58 48 58,48,45,,9,6 Belgalanen 4 8 9 4 7 8 9 9 0, 0,9 0, 0,5 0,6 Ranskalanen 4 5 7 5 8 0,48 0,69 0,5 9 0,48 0. Espanjalanen 8 6 5 9 4 6 7 0,7 8 0,78 0,7 0,4 0,6 Itäv.-unkarl. 0,04 0,04 0,0 0,0 7 Krekkalanen 0,04 0,06 0,05 Italalanen 4 0,5 0,08 0,04 0,04 Yhteensä 94669 67967 8578 659 699 449 504 49 585 00 00 00 00 00 Taulusta näkyy, että se vähänen lsäännys, joka vuonna 906 ol havattavana suomalasten lavan määrässä ulkomasn verrattuna, e ole jäänyt pysyväseks, vaan esntyy vuosna 907 ja 908 jälleen aleneva suunta. Vmeks kuluneena 0-vuotskautena suomalasten lavan prosenttluku on vahdellut seuraavast: 899 4,6 0 % 904.... 8,8 900.. 4 4, 0» 905.... 8, 8 90.. 4,8 5» 906.... 8,6 90.... 4 4,4 6» 9 0 7.... 7, 7 90.. 40,66» 908.... 7,0 7 Vuonna 89 - joka on ensmän en vuos, mltä tämä prosenttluku on laskettuna samolla perustella suomalasten lavan tonnmäärä vastas 49,77 /0 koko kantavuusmäärästä, mutta tästä verrattan tyydyttävästä asemasta ovat oman kansallsuuden lavat vähtellen syrjäytyneet nykyseensä, mkä e sunkaan vastaa kohtuullsa toveta tässä kohden. Verasta kansallsuukssta on vuonna 908 ruotsalanen ensmäsenä, mnkä sjan se vuonna 907 ens kerran saavutt. Toseks on kohonnut brttlänen kansallsuus, joka akasempna vuosna säännöllsest pysy lähnnä suomalasta ja melkosest edellä muta verata kansallsuuksa mutta vme

7 akona on saanut västyä useden muden jälkeen. Tanskalanen kansallsuus, joka edellsenä vuonna ol tosena, on vuonna 908 jäänyt neljänneks. Kolmannella sjalla on norjalanen kansallsuus, joka vuonna 905 ol tosena verasta kansallsuukssta, mutta sen jälkeen on ollut vasta neljännellä ta vdennellä sjalla. Huomattavan vähänen on vuonna 908 saksalasen kansallsuuden tonnmäärä, joka kansallsuus esm. vuonna 905 ol ensmäsenä kaksta verasta kansallsuukssta. M e re n k u lk u y h te y s e r m a tte n kanssa. Mnkä er matten kanssa Suom on merenkulkuyhteydessä, osottaa allaoleva taulu, johon on merktty kahtena vme vuotena lastssa ulkomaan satamsta saapuneden ja nhn lähteneden vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan lähtö- ta määrämaat; huomattava on tällön, että lavan ulkomaseks lähtö- ta määräsatamaks tlastossa on merktty etäsn pakka, mstä ta mhn sllä on lasta: Saap aneta. Lähtenetä. Lähtö- ja määrämaat. 907. 908. 907. 908. Luku. Tonnm. Luku. Tonnm. Luku.jTonnm. Luku. Tonnm. Venäjä... 9 9 406 66 884 06 95 04 76 40 974 R u o ts... 79 08 6 879 7 065 795 68 40 054 96 77 Norja... 74 6 508 5 540 6 96 Tanska... 8 07 05 6 788 9 49 70 4 47 7 Saksa... 640 70 605 66 50 0 78 80 7 770 8 758 Alamaat... 6 74 7 67 0 409 4 7 754 Belga... 4 6 778 6 7 8 04 49 88 44 Isobrtanna ja Irlant... 45 97 0 564 88 48 990 745 645 994 80 6 Ranska... 9 96 9650 08 55 9 0 45 650 Portugal... 894 679 6 04 9 4668 Espanja... 4 6 4 8 54 76 5 809 8 60 75 Ita la... 4 4 50 484 8 Afrkan maat... 4 4 66 8 5 669 Aasan»... 77 490 Amerkan»... 455 89 840 Edellsestä vuodesta osottaa vuonna 908 saapunehn lavohn nähden erttän huomattavaa lsäänny stä Englant; suhteellsest suur on lsäännys myös Espanjan kohdalla. Vähennystä osottavat saapunehn lavohn nähden etupäässä Venäjä ja Saksa. Mtä lähtenesn lavohn tulee, esntyy huomattavn lsäännys myös Englannn kohdalla; lsäännystä osottavat stä pats etupäässä Venäjä, Ruots, Espanja, Alamaat ja Saksa. Lähteneden lavan vähennystä on havattavana Tanskan, Belgan ja Ranskan kohdalla. M e r e n k u lk u v u o n n e 9 0 8.

Aluksa, 9 rek.-tonna penempä, saapu vuonna 908 lastssa Venäjältä 560 ( 47) ja Ruotssta 9 (9). Lastssa läht samanlasa aluksa Venäjälle 89 (990) ja Ruotsn 0 (6). M a a n e r p a k k a k u n ta n la m lk e. Er pakkakuntan merktys ulkomasen merenkulun alalla nähdään allaolevasta taulusta, joka osottaa ulkomasessa merenkulussa kahtena vme vuotena tapahtuneden klarerausten jakaantumsen er tullkamarprejä koht; tauluun ovat erkseen merktyt van ne prt, mssä klarerattu tonnmäärä vme vuonna on noussut vähntään 00 000 rek.-tonnn: Tullkamarprt. Rekstertonna. /o koko maan tonn- määrästä. 907. 908. 907. 908. Helsnk... 059 5 05 7,,,6 V pu r... 007 0 07 97,7, Turku... 66 889 74 507 8, 8,8 Hanko... 67 606 675 69 8,4 8, Kotka... 67 057 68 55 7,9 7,5 Por... 40 784 44 45 5,4 5, O ulu... 54 560 59 785 4,5 4, Nkolankaupunk... 7 076 00 98,4,6 Kokkola... 6 790 78 47,7, Hamna... 4 56 4 06,,8 Rauma... 4 0 0 0,0,8 Lovsa... 904 4 7,8,6 Petarsaar... 8 688 97 4,,4 Maaranhamna... 8 94 47,0, Raahe... 0 56 9 407,6, Kem... 7 6 66 945,7,0 Krstna... 4 90 40 660,8,7 Torno... 70 8 66 0,9,6 Porvoo... 97 07 444,4, Muut prt... 99 768 08 9.8,4 Yhteensä 796 549 847 4 00 00 Huomattavnta lsäännystä edellsen vuoden klarerausmäärästä (sottavat taulussa erkseen mantusta tullkamarprestä Turku, Kokkola, Raahe ja Torno; suoranasta vähennystä Helsnk, Hamna, Rauma, Lovsa, Maaranhamna, Krstna ja Porvoo.

9 P u rje h d u s a ja n p tu u s. Purjehdusajan laskettu keskptuus Suomen satamssa vuonna 908 ol 4 pävää/el pävää vähemp kun lähnnä edellsenä vuotena. Kymmenenä vme vuotena on kaklle tull satamlle laskettu keskpurjehduskaus ollut: 899.... 7 pävää 904.... pävää 900.... 8» 905.... 5» 90.... 6 906.... 4» 90.... 09 907.... 6» 90.... 4 908.... 4» Koko kymmenvuotskauden keskluku on 7 pävää. Kautta vuoden avomna merenkululle olvat vuonna 908 Turun, Maaranhamnan ja Hangon satamat. M e ro n n e tto m u u d e t. Ilmotettuja haaksrkkoja ja karlleajoja tapahtu vuonna 908 Suomen vesllä kakkaan 0 el vähemmän kun lähnnä edellsenä vuotena. Suomalasa lavoja joutu nden uhrks 5, vastaavan luvun vuonna 907 ollessa. Purjelavan osalle vuonna 908 tul 5 tapausta ( vuonna 907) ja höyrylavan osalle 5 (). Kokonaan tuhoutu nässä meronnettomuuksssa 7 alusta, nstä 6 purjelavaa ja höyrylava. Ihmshenkä hukku. Helsngssä, marraskuun 6 pävänä 909. T ullhalltus: T. J. Bosman. N. B. G rotenfelt. E m l Lndroos. Samul Saro.

TAULUJA. TABLEAUX.

ustutuksa. T a u l u s s a e s t e t t y to n n m ä ärä l m a s e e l a v o j e n k a n t a v u u d e n n e t t o - r e k s t e r t o n n e s s a, j o l l o n m u r t o l u v u t o v a t j ä t e t y t p o s s a m o n k u n l a v o j e n t u l l m a k s u j a l a s k e t t a c s s a k n m e n e t e l l ä ä n. M l l o n 9 r e k. - t o n n a p e n e r a p ä n l a v a n k a n t a v u u s o n m a n t t u, o n s e l a s k e t t u 8 r e k. - t o n n k s k u t a k D l a v a a k o h t. O b s e r v a t o n s. L e tonnage a n n o n c é d a n s U s t a b l e a u x d o n n e le j a u g e a g e n e t d e s n a v r e s, e x p r m é e n t o n n e a u x d e r e g s t r e e t l a s s e d e c ô té le s f r a c t o n s, a n s q u e c e la s e p r a t q u e p o u r le r è g le m e n t d e s d r o t s d e d o u a n e d e s n a v r e s. L o r s q u 'o n a n d q u é le j a u g e a g e d e s b â t e a u x, n f é r e u r s à 9 t o n n e s, ce j a u g e a g e a é té c a l c u l é à 8 t o n n e a u x d e r e g s t r e p a r b â t e a u. T e d o t S u o m e n kau ppalavastosta o v a t o t e t u t S u o m e n l a v a - k a l e n t e r s t a j a k ä s t t ä v ä t v a n n e 9 t o n n n m t t a s e t l a v a t, j o t k a v ä l t t ä v ä t l k e t t ä m e r e l l ä j a m e r e n k a n s s a p u r j e h d t t a v a s s a y h t e y d e s s ä o l e v l l a v e s s t ö l l ä. M e re n k u lk u lk e ttä k o s k e v s s a t a u l u s s a e p u u t t u v a n a n e s t e n v u o k s o l e t e t o j a r a h t p u r j e h d u k s e s t a y k s s t ä ä n u l k o m a s t e n s a t a m a n v ä l l l ä. S a m a s t a s y y s t ä e k o t m a s e s t a k a a n l a v a - l k k e e s t ä v o d a j u l a s t. a m u t a t e t o j a k u n t o m t e t t u j e n t u l l - k l a r e r u u s t e n l u v u s t a. S a m o s s a t a u l u s s a y m m ä r r e t ä ä n s a n a l l a» l a v o j a «' l a v a m a t k o j a. N t ä p a k k o j a t a m a t a m a n t t a e s s a, j o s t a l a v a t o v a t t u l l e e t t a j o n n e n e o v a t l ä h t e n e e t, o n e tä sn p a k k a, m s t ä l a s t a o n o t e t t u t a m n n e l a v a o n m ä ä r ä t t y m e n e v ä k s, o l l u t m ä ä r ä ä v ä n ä. J o s l a v a s a m a l l a u l k o m a a n m a t k a l l a S u o m e e n t a S u o m e s t a o n k l a r e r a n n u t u s e a m m a s s a m a a n t u l l p a k a s s a, o n s e l l a s e n m a t k a n k a t s o t t u j a k a a n t u v a n k a h t e e n o s a a n ; suoranaseen ulkom aseen j a yhds* tettyyn k o t- ja ulkom aseen m e r e n k u l k u u n. S u o r a n a s e k s u l k o m a s e k s m e r e n k u l u k s l u e t a a n m a t k a e n s m a s e e n s a t a m a a n, j o s s a s s ä ä n k l a r e r a u s u l k o m a l t a o n t a p a h t u n u t t a m a t k a v m e s e s t ä u o s k l a r e r a u s - s a t a m a s t a l a v a n u l k o m a l l e m e n n e s s ä, j o t e n n ä m ä k l a r e r a u k s e t m y ö s o v a t m ä ä r ä ä v n ä s u o r a n a s t a u l k o m a s t a m e r e n k u l k u a j a e t t a e s s a S u o m e n e r t u l l - k a m a r p r e j ä k o h t ( T a u l u 8 ). S u o r a n a s e s s a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a t o m t e t u t k l a r e r a u k s e t e d u s t a v a t n n m u o d o n v u o d e n k u l u e s s a m a a h a n t u l l e d e n j a m a a s t a l ä h t e n e d e n l a v a n t o d e l l s t a l u k u a, j o t a v a s t o n y h d s t e t t y k o t - j a u l k o m a n e n m e r e n k u l k u l m a s e e n e k l a r e r a u k s e t, j o t k a s a m a l l a u l k o m a a n m a t k a l l a o n m u s s a t a p a u k s s s a t o m t e t t u, j o l l o n u l o s k l a r e - r a u s y h d e s t ä t u l l k a m a r p r s t ä ( p a t s L a a t o k a l l a ) v a s t a a s - s ä ä n k l a r e r a u s t a t o s e e n. E r t y s t a u l u s s a 9 o n s u o r a n a n e n u l k o m a n e n j a y h d s t e t t y k o t - j a u l k o m a n e n m e r e n k u l k u l a s k e t t u y h t e e n. L e s d o n n é e s s u r l a m a rne m archande d e l a F n l a n d e, s o n t t r é e s d e» R e g s t e r o f f n n s h v e s s e ls < e t n e c o m p r e n n e n t q u e le s n a v r e s j a u g e a n t a u m o n s 9 t o n n e s d e r e g s t r e, q u f o n t le s e r v c e d e s m e r s e t d e s c o u r s d 'e a u n a v g a b le s, e n c o m m u n c a t o n s a v e c e lle s. D a n s le s t a b l e a u x s u r le m ouvem ent de la navgaton le m a n q u e d e m a t é r a u x n ' a p a s p e r m s d e d o n n e r d e s r e n s e g n e m e n t s s u r le s n a v r e s m a r c h a n d s q u o n t t r a f q u é e x c l u s v e m e n t e n t r e le s- p o r t s é t r a n g e r s, e t p o u r l a m ê m e r a s o n, p o u r c e q u c o n c e r n e l a n a v g a t o n n t é r e u r e ( c a b o t a g e ) o n n ' a p u p u b l e r d 'a u t r e s d o n n é e s q u e c e lle s d e s d é c l a r a t o n s f a t e s d a n s le s b u r e a u x d e d o u a n e p o u r c e tt e n a v g a t o n. D a n s le s m ê m e s t a b l e a u x le m o t > n a v r e s «s g n f e v o y a g e s. D a n s l ' n d c a t o n d e s e n d r o t s, q u o n t é té le p o n t d e d é p a r t o u d e d e s t n a t o n d e s n a v r e s, c 'e s t le l e n le p l u s élogné d 'o ù l ' o n a a p p o r t é le c h a r g e m e n t o u c e l u d e d e s t n a t o n e x trê m e, q u a é té d é t e r m n a n t. S u n n a v r e, d a n s le m ê m e v o y a g e, e n p a r t a n t d e l a F n l a n d e o u e n y a r r v a n t a r e m p l le s f o r m a l t é s d e d o u a n e a u p r è s d e d f f é r e n t s b u r e a u x d u p a y s, le v o y a g e a é té dvsé e n n a v g a t o n e x té re u re d re c te, e t e n n a v g a t o n n té re u re e t e x té re u re com bnées. P a r l a n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e o n c o m p r e n d le v o y a g e a u p r e m e r p o r t, o ù l a d é c l a r a t o n d e d o u a n e, à l ' a r r v é e, a e u l e u o u c e l u d u p o r t, o ù l a d e r n è r e d é c l a r a t o n d e s o r t e a é té f a t e, l o r s d u d é p a r t d u n a v r e p o u r l ' é t r a n g e r. C e s d é c l a r a t o n s d é t e r m n e n t a n s l a r é p a r t t o n d e l a n a v g a t o n d r e c t e e n t r e le s d s t r c t s d e l a d o u a n e f n l a n d a s e ( t a b le a u 8 ). L e s d é c l a r a t o n s e n n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e r e p r é s e n t e n t le n o m b r e e x a c t d e * n a v r e s q u, d a n s le c o u r a n t d e l'a n n é e s o n t p a r t s d u p a y s o u y s o n t a r r v é s. L a n a v g a t o n e x t é r e u r e c o m b n é e m o n t r e e n r e v a n c h e, le s d é c l a r a t o n s r e s t a n t e s q u, p e n d a n t le m ê m e v o y a g e à l ' é t r a n g e r o n t é té f a t e s d a n s le s d s t r c t s r e s p e c t f s, e t u n n a v r e n d q u é c o m m e» s o r t «d 'u n d s t r c t d e d o u a n e ( e x e l. l a c d e L a d o g a > c o r r e s p o n d à u n n a v r e» e n t r é ««d a n s u n a n t r e d s t r c t. D a n s le t a b l e a u s p é c a l 9 l a n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e a é té r é u n e d l a n a v g a t o n n t é r e u r e e t e x t é r e u r e c o m b n é e s.

I. S u o m en k a u p p a la v a s to. La m arne m archande,. K auppalavaston tla jo u lu k u u n p:nä 908. Lavojen kotpakka er tullkamarpressä. La m a rn e m a rc h a n d e a u d é cem b re 9 0 8. S tuaton, p a r le u x d 'orgne, de la m arne marchande. 4 5 6 7 P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä M eren ra n n k o lla. O u l u n l ä ä n. T o rn o n t u llk a m a r p r... 4-4 K em n t u l l k a m a r p r... - 6 6 O ulun t u ll k a m a r p r... 6 6 0 8 9 4 589 O u l u... 6 8 7 9 9 0 467 l... 9 9 H a u k p u d a s... - - 0 0 R a a h e n t u ll k a m a r p r... 5 7 549 R a a h e... 5 5 7 6 79 K a l a j o k... 4 7-4 7 P y h ä j o k... 9 8 98 V a a s a n l ä ä n. K o k k o la n t u ll k a m a r p r... 9 4 0 9 6 0 45 K o k k o l a... 5 8 6 84 H m a n k a... 7 4-7 4 L o h t a j a... 7 7 P e ta rs a a re n t u l l k a m a r p r... 7 4 7 6 64 U u d e n k a arle p yyn tu llk a m a rp r.... 4 0 5 8 4 6 7 U u s k a a r l e p y y... 0 4 6 4 076 O r a v a n e n... - M a k s a m a a... 9 9 N kolankaupu ngn tu llk a m a rp r... 4 5 4 6 6 6 8 9 9 N k o l a n k a u p u n k... 6 9 4 6 6 6 0 9 087 M u s t a s a a r... 9-9 P e t a l a b t... 5 5-55 K o r s n ä s... 4 0 4 0 K a s k s te n t u l l k a m a r p r... 5 0 6 9 4 49 K rs tn a n t u l l k a m a r p r... 5 5 8 7 7 475

4 Taulu X. 4 5 0 7 P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T u r u n j a P o r n l ä ä n. P o rn t u ll k a m a r p r... 8 8 4 0 4 78 0 7 9 P o r... 4 5 6 9 0 5 4 55 4 78 M e r k a r v a... 8 4 7 6 4 9 N o r m a r k k u... 8 8 4 8 4 0 988 P o r n m a a s e u r a k u n t a... 6 5 7 - - 657 R aum an tu llk a m a r p r... 7 46 98 7 444 R a u m a... 4 9 9 5 5 9 7 50 9 6 L u v a... 4 8 8 5 - - 4 885 E u r a j o k... 5 7 9 5 5 6 80 l l a u m a n m a a s e u r a k u n t a '.... 0 7-07 U u d e n kaupungn tu llk a m a r p r... 8 06 40 4 8 46 U u s k a u p u n k..... 0 8 9-0 8 9 P y h ä m a a... 4 6 7 8 - - 4 678 U u d e n k a u p u n g n m a a s e u r a k u n t a 5 4 7 0 - - 5 470 U u s k r k k o, T... 6 9-69 L o k a l a h t... 7 8 0 - - 780 T a v a s s a l o... 8 8 7 4 0 9 7 K u s t a v... 4 4 4 8 5 - - 4 4 485 V e l k u a... 5 4 - ~ 54 I n ö... 7 9 0 - - 7 90 N a a n ta ln t u lk a m a r p r... 676 676 T u ru n tu llk a m a r p r... 0 0 4 46 6 5 56 6 68 T u r k u... 9 6 0 7 5 5 6 9 59 0 59 R y m ä t t y l ä... 7 6 6 - - 7 66 K a a r n a... - 7 0 70 P k k ö... 5 5 - - 55 P a r a n e n... 4 4 8 9 7 5 0 46 047 H a l k k o... 7-7 S a l o... 8 4 60 A n g e l n e m... 4 8 48 K e m ö... 5 6 6 6 8 54 6 80 V e s t a n f j ä r d... 6 9 - - 69 F n b y... 7 5 7 906 P e r n ö... 8 4 4 _ ~ 8 44 H t n e n... 9 7 6-9 76 N a u v o... 0 7 8 - - 0 78 H o u t s k a r... 5-5 K o r p o... 7 - - 7 A h v e n an m a an t u ll k a m a r p r... 8 59 84 5 9 59 868 M a a r a n h a m n a... 6 4 7 5 7 4 97 E k k e r Ö... 7 4 7 7 - - 7 477 H a m m a r l a n d... 8 5 5-8 55 F n s t r o m... 7 4 - - 74 G e t a... 7 4 6 - - 7 46 S a l t v k... 5 9 4 0-5 940

O 4 5 6 7 P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. ] K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä S u n d... 7 6 8 7 68 J o m a l a... 9 5 5 8 9 - - 9 5 589 L e m l a n d... 4 9 5 - - 4 9 5 L u m p a r l a n d... 8 8-6 8 F ö g l ö... 4 0 4 9 - - 4 049 K. ö k a r... 9 - - 9 V a r d ö... 4 6 7 9 5 _ - 46 795 K u m l n g e... 4 - - 4 S o t t n n g a......... 9 5 - - 95 B r ä n d ö... 8 6-8 6 U u d e n m a a n l ä ä n. H angon t u llk a m a r p r... 9 0 6 7 H a n k o... 8 4 0 5 6 0 468 T e n h o l a... 7 4 8-7 48 B r o m a r v... 4 6 7 - - 4 67 T a m m s a a re n t u ll k a m a r p r... 5 848 84 8 0 T a m m s a a r... 4 7 9 5 T a m m s a a r e n m a a s e u r a k u n t a.. 4 7 47 P o h j a... 5 5 K a r j a... 4 4 S n a p p e r t u n a... I n k o o... 7 5 6 0-7 560 H e ls n g n t u ll k a m a r p r... 4 9 700 6 670 86 4 70 H e l s n k... 5 6 7 7 6 6 7 0 8 4 8 K r k k o n u m m... 0 8 8-0 88 E s p o o... 0 7-07 H e l s n g n p t ä j ä... 8 5-85 S p o o... 5 4 0 7-5 407 P orv o o n t u l l k a m a r p r... 85 7 4 96 89 4 08 P o r v o o... 9 4 4 4 9 6 77 P o r v o o n m a a s e u r a k u n t a.... 66 8 _ - 66 8 Lovsan t u l l k a m a r p r... 054 4 8 5 7 L o v s a... 8 5 9 0 4 P e r n a j a... 9 0-90 R u o t s n - P y h t ä ä... 8 8 V p u r n l ä ä n. K o tk an t u l l k a m a r p r... 79 6 96 8 486 97 7 4 K o t k a... 6 5 5 4 5 5 4 0 78 5 948 P y h t a a... 7 7 K y m... 9 7 8 4 80 H a a p a s a a r... 0 4 04 S u u r s a a r... 9-9 H a m n an t u l l k a m a r p r... 7 5 4 0 4 6 H a m n a... 7 5 4 0 64 V e h k a l a h t... 5 7 5-5 75 V r o l a h t... 5 7-5 7

6 Taulu X. P u r j e l a v o j a. N a v r e s à v o le s. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. 4 5 Ü 7 H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l.! T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä ; T o n n u g e. V p u rn t u llk a m a r p r... 747 60 5 8 7 805 6 494 V p u r... 7 0 4 6 0 4 8 5 8 48 7 S ä k k j ä r v... 0 8 7 4 49, V p u r n m a a s e u r a k u n t a.... 9 0 6 5 5 4 9 J o h a n n e s... 7 5 7 5 6 7 8 64 K o v s t o... 8 6 6 4 6 87 59 K u o l e m a j ä r v... 7 8 9-7 89 U u s k r k k o, V... 4 7 5-4 75 L a v a n s a a r... 6 5 4 8 5 65 4 85 S e s k a r... 4 5 _ 45 Y h te e n s ä m e re n ra n n ko tta 94 88 55 57 68 79 90 86 L a a to k a lla. V p u r n l ä ä n. V p u rn r e k s t e r a lu e... «444 69 5 J ä ä s k... 5 6 9 4 0 A n t r e a... 7 9-7 9 M u o l a... 9 0 0 900 K ä k s a lm e n r e k s t e r a lu e... 9 6 705 6 0 6 7 K ä k s a l m... 6 6 H t o l a... 0 4 _ 04 K u r k j o k... 6 5 5 - - 6 55 P y h ä j ä r v... 5 6 559 S a k k o l a... 7 4 9 7 7 497 S o rta v a la n t u l l k a m a r p r... 5 4 5 0 48 5 54 S o r t a v a l a... 8 5 4 0 0 7 68 S o r t a v a l a n m a a s e u r a k u n t a... 6 9 7 5 4 9 4 8? T m p l a h t... 5 0 6 8 0 7 55 0 75 S a l m... 4 5 8 5 9 47 8 44 Y h te e n s ä L a a to k a lta 84 66 6 07 00 768 S a m a a lla s h e n k u u lu v n e vesstöneen. K u o p o n l ä ä n. Isa lm e n t u l l k a m a r p r... 75 0 456 07 I s a l m... l 7 5 9 4 9 0 70 K u r u v e s... - 7 7 K uopon t u l l k a m a r p r... 88 5 55 7 7 5 7 87 K u o p o... 5 8 4 6 6 0 74 4 564 K u o p o n m a a s e u r a k u n t a.... 77 4 0 N l s ä... 0 9 0 6 9 5 7 M a a n n k a... 5 4 0 9 P e l a v e s... 4 9 4 6 6 K e t e l e... 7 6 5 K a r t t u l a... 4 8 5 4 L e p p ä v r t a... 0 5 9 8 6 9 8

(Tatlx..) 7 4 5 6 7 P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. T o n n m ä ä r f l T o n n m ä ä r a T o n n m ä ä r f l Joensuun t u ll k a m a r p r... 86 7 00 8 40 04 8 60 J o e n s u u... 6 9 5 8 0 7 9 86 7 N u r m e s... 0 7 4 8 4 798 P e l s j ä r v... 5 5 4-5 54 L p e r... - - K e s ä l a h t... I V I k k e l n l ä ä n. S av o n ln n a n tu llk a m a r p r... 68 8 5 979 9 6 60 S a v o n l n n a... 7 6 6 7 9 9 545 J o r o n e n... 9 0 E n o n k o s k... 5 6 5 6 H e n ä v e s... 4 6 5 4 06 K e r m ä k... 5 7 6 606 R a n t a s a l m... 0 8 5 6 4 4 4 080 S ä ä m n k... 5 8 5 7 4 7 4 65 6 47 S u l k a v a... 5 4 6 8 6 5 0 988 J u v a... <... 7 4 7 7 47 P u u m a l a... 4 9 0 6 0 M k k e ln t u l l k a m a r p r... 76 5 64 8 479 04 7 0 M k k e l... 9 5 5 5 9 0 4 8 598 M k k e l n m a a s e u r a k u n t a.... 75 4 754 A n t t o l a... 9 7 4 85 R s t n a... 6 0 5 57 M ä n t y h a r j u... 5-5 K a n g a s n e m... 4 9 8 7 7 " V p u r n l ä ä n. L a p p e e n ra n n a n r e k s t e r a u e... 8 6 6 6 60 08 7 576 L a p p e e n r a n t a... 5 0 4 6 4 6 5 0 64 5 8 T a p a l s a a r... 4 4 7 4 5 8 6 69 L a p p e e... 7 8 7 8 4 9 5 8 8 06 J o u t s e n o... 9 9 5 9 086 R u o k o l a h t... 4 4 4 9 6 6 6 65 S a v t a p a l e... 8 5 85 S u o m e n n e m... Y h te e n s ä S a m a a lla sfh. k uuluv. v e s s t. 6 48 709 70 9 94 78 58 6 E r lä ä n e jä k o h d e n tu le e : O ulun l ä ä n... 9 88 U 44 0 4 S t ä : k a u p u n g e s s a... 0 4 6 6 0 8 4 0 850 m a a l a s k u n n s s a... 9 6 î 0 0 9 V a a s a n l ä ä n... 46 5 5 9 909 7 5 S t ä : k a u p u n g e s s a... 9 4 6 8 4 9 8 8 7 5 4 505 m a a l a s k u n n s s a... 7 5 9 4 8 66 T u ru n ja P o rn l ä ä n... 7 7 05 64 9 006 776 46 04 S t ä : k a u p u n g e s s a... 5 4 4 8 8 9 4 9 8 8 0 57 00 m a a l a s k u n n s s a... 5 5 8 8 8 0 6 5 8 5 57 89 0