KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIIKOISTEN KYLÄ

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIIKOISTEN KYLÄ EHDOTUS A 042 Asemakaavan selostus 5.6.2014 OAS Kiikoisten kunnanhallitus 19.3.2012, 64 Vireilletulosta kuulutettu 3/2012 Kaavaluonnos nähtävillä 31.5.-2.7.2012, Kh 28.5.2012, 128

1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee 5.6.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee voimassa olevan Kiikoisten Kirkonkylän asemakaavan kortteleita 12-21 sekä niihin liittyviä lähivirkistys-, erityis-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 12-20 sekä niihin liittyvät uimaranta-, lähivirkistys-, vesi-, liikenne- ja katualueet sekä erityisalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kiikoisten kunnan Kirkonkylässä Kiikoisjärven länsipuolella. Kaavoitettava alue on noin 26,7 hehtaaria. Suunnittelualue sijoittuu Kirkonkylän etelä-osaan. Alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. KUVA 1: Asemakaavan suunnittelualue 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Tavoitteena on päivittää Kirkonkylän asemakaava vastaamaan alueen nykyisiä tarpeita ja olosuhteita. Olemassa oleva asemakaava on laadittu vuonna 1993. Kaavanlaadinnan aikana lisätavoitteeksi on tullut uimaranta-alueen kehittäminen.

1.4 Yhteystiedot Sastamalan kaupunki Kaavan luonnosvaiheen on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilönä Sastamalan kaupungissa on toiminut maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela ja kaavasuunnittelija Juha Mäkelä. Kaavan laadinta aloitettiin ennen Kiikoisten kunnan liittymistä Sastamalan kaupunkiin. Tällöin kunnan yhdyshenkilöinä toimivat kunnanjohtaja Tapio Rautava ja kunnan rakennusmestari Rauno Hepokorpi. Kaavan ehdotusvaiheessa kaavanlaadinta on siirtynyt Sastamalan kaupungille. Ehdotuksen on laatinut kaavasuunnittelija Juha Mäkelä. Sastamalan kaupunki Aarnontie 2 A 38200 SASTAMALA Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Matkapuhelin 0500 77 6138 Sähköposti: merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavasuunnittelija Juha Mäkelä Matkapuhelin 040 838 0683 Sähköposti: juha.makela@sastamala.fi Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu 48 60100 Seinäjoki Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen Puhelin (06) 421 5000 Sähköposti: jorma.keskikiikonen@motiivi.fi Suunnittelija Anssi Kiviniemi Puhelin (06) 421 5014 Sähköposti: anssi.kiviniemi@motiivi.fi 1.5 Sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Yhteystiedot... 2 1.5 Sisällysluettelo... 2 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 2

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö, palvelut ja virkistys... 6 3.1.4 Liikenne ja tekninen huolto... 6 3.1.5 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat... 7 3.2.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 4.5.1 Alustavat vaihtoehdot... 14 4.5.2 Asemakaavaluonnos... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.3.2 Muut alueet... 17 5.4 Kaavan vaikutukset... 18 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 5.4.3 Vaikutukset talouteen... 19 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 19 5.6 Nimistö... 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 6.2 Toteutuksen seuranta... 20 3

1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. Sastamalan kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnoksen kaavakartta ja määräykset A4 koossa Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Sastamalan Kiikoisten luontoselvitys 2013, Ahlman Group Oy 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Kiikoisten kunnanhallitus on päättänyt Kirkonkylän asemakaavan MRL:n mukaisesta kaavan ajanmukaisuuden tarkistamisesta ja siitä on ilmoitettu Kiikoisten kunnan vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville maaliskuussa 2012. Samalla ilmoitettiin kaavan vireille tulosta. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä 31.5 2.7.2012. Kuntaliitos Kiikoinen liittyi Sastamalaan vuoden 2013 alusta Kaava-aluetta pienennettiin Sastamalassa järjestetyssä työneuvottelussa 23.10.2013. Kaavaehdotus oli käsittelyssä teknisessä lautakunnassa 30.1.2014, jossa se palautettiin valmisteltavaksi kunnallisteknisiä lisäselvityksiä varten. Kaavanlaadinta siirrettiin Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelulle maaliskuussa 2013, jonka jälkeen laadittiin uusi kaavaehdotus. Kaavaehdotus asetettiin virallisesti nähtäville xxxxkuussa 2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 26,7 hehtaaria. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 12-20 sekä niihin liittyvät uimaranta-, lähivirkistys-, vesi-, huolto-, liikenne- ja katualueet. Kaavassa on osoitettu erityismerkinnöin luontoselvityksessä arvokkaiksi todetut alueet. Kaavan tavoitteena on luoda edellytykset Kiikoisten rantasaunan rakentamiseksi Hämeenlahden uimaranta-alueelle, joka on sijainniltaan edullinen verrattuna nykyiseen rantasaunapaikkaan Rajalahdessa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. Kaava on laadittu niin, että se mahdollistaa vaiheittaisen toteutuksen. 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan kaupungin Kiikoisten Kirkonkylässä, Kiikoisjärven länsipuolella. Alueen pinta-ala on noin 26,7 ha. KUVA 2: Ilmakuva suunnittelualueesta. Maanmittauslaitos 2013. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonympäristön tiedot ja kohteet on saatu luontoselvityksestä. Alueelle on tehty luontoselvitys 2002 ja 2013. Suunnittelualue on pääasiassa rakennettua ympäristöä, jossa on runsaasti asuinrakennuksia pihapiireineen, tielinjoja, mänty- ja kuusivaltaisia kangasmetsiä sekä hakkuualoja ja taimikoita. Valtaosa suunnittelualueesta sijoittuu kaakkois luode-suuntaiselle metsäiselle moreenimäelle. Vähäiset rantapellot koostuvat hiesusta ja savesta, rantavyöhykkeen ollessa etupäässä turvetta ja liejua. Jaaranjoen ja Kiikoisjärven liittymäkohdassa tavataan pieni soraja hiekkaesiintymä. Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue rajautuu idästä Kiikoisjärveen. Kiikoisjärvi on matalahko ja rehevöitynyt järvi. Paikoitellen ranta on umpeenkasvanut ja matala siten, että yhteys vesistöstä rantaan saadaan vain ruoppaamalla. 5

Rakennetun alueen ja rannan välissä on paikoitellen hakkuualoja ja taimikoita. Eteläpäässä on rakennettua ympäristöä ja rakentamatonta kangasmetsää. Arvokkaat luonnonkohteet ja ympäristönsuojelu Kasvillisuuden kannalta arvokkain alue suunnittelualueella on ruohokorpi, joka sijaitsee lähellä Hämeenlahden uimarantaa Myllykorvessa. Se on metsälain määrittämä erityisen arvokas luontokohde. Luontoselvityksessä (2002) on osoitettu suunnittelualueen eteläpäähän lähelle Kiikoisjärveä liito-oravan pesäpuu. Uudessa 2013 tehdyssä luontoselvityksessä alueella oleva elinpiiri ei ollut asuttuna. Alue rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle ja sen tuleva käyttö ratkaistaan myöhemmin. Kaulushaikara ja ruskosuohaukka ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Ruskosuohaukka ja kaulushaikara ovat vaateliaita pesijöitä, joten niiden elinympäristöjä pyritään säilyttämään ruovikkoalueina. 3.1.3 Rakennettu ympäristö, palvelut ja virkistys Asuminen Suunnittelualueella on omakotitalo- ja rivitaloasumista sekä sen lähiympäristössä on paljon pysyvää asutusta. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue kuuluu Sastamalan kaupungin Kiikoisten kylän keskusta-alueeseen. Kiikoinen on noin 1300 asukkaan kylä, jonka väestön odotetaan kasvavan hitaasti lähivuosina väestöennusteen mukaan. Rakennuskanta ja rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääasiassa rakennettua ympäristöä ja lähes kaikki rakennukset kaavaalueella ovat asuinrakennuksia lukuun ottamatta Kiikoisjärven rannassa olevaa mökkirakennusta. Vanhimmat rakennukset suunnittelualueella on rakennettu 1980-luvun alkupuolella, muuten rakennukset on rakennettu 1990- tai 2000-luvulla. Suunnittelualueen läheisyydessä on asuinrakennuksia sekä palvelutoiminnoille tarkoitettuja rakennuksia mm. terveysasema ja kirkko. Rakentaminen on keskittynyt pitkälti Kiikostentien varteen. Palvelut Suunnittelualueen vierestä löytyvät Kiikoisten kirkonkylän palvelut. 3.1.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Suunnittelualueen rakennetuille tonteille on olemassa olevat katuyhteydet. Kaava-alueen eteläpäässä Hämeenlahdentietä ja Havutie jatketaan uusien tonttien mukaisesti. Lisäksi alueelle on suunniteltu yksi uusi katuyhteys uusille tonteille. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosasta Kiikostentiehen, jolta pääsee kantatielle 44 (Pohjanmaantie) ja valtatielle 11 (Porintie). Tekninen huolto 3.1.5 Maanomistus Alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Rakennettuja tontteja lukuun ottamatta alue on pääosin kaupungin omistuksessa. 6

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2009 ja ne tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 17.12.2009 20 ja ympäristöministeriö vahvistanut 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan, joka ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta Kiikoisten alueella Pirkanmaan 2. maakuntakaavan valmistumiseen asti. Maakuntakaavassa alue on osoitettu asuinalueeksi, jolla sijaitsee taajamatoimintojen alue (A) sekä tärkeä yhdystie / kokoojakatu (yt). Yhdystien / Kokoojakadun alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa alueelle on myös osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jota koskevat suunnittelumääräykset on annettu maakuntakaavassa. Taajamatoimintojen aluetta koskevat suunnittelumääräykset: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja - kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. 7

KUVA 3: Ote maakuntakaavasta. 3.2.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Kaupunkirakennesuunnitelma Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030:ssa Kiikoinen on esitetty paikalliskeskuksena. KUVA 4: Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta. Kaava-alue on ruskealla merkittyä pääosin asemakaavoitettua aluetta, punaisella viivalla merkitty asuntokatuna kehitettävä Jaaran ja Tervahaudan kyläalueita yhdistävä tie. 8

Yleiskaava Sastamalan kaupunki Alueella on voimassa Kunnanvaltuuston 29.6.2004 hyväksymä oikeusvaikutteinen Kiikoisten taajama-alueen osayleiskaava. Yleiskaavassa alue on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). AT- merkinnällä on osoitettu kyläalueen sijainti. Ranta-alueen läheisyyteen on varattu alue ulkoilureitille sekä venelaiturille / venevalkamalle. Ranta-alueelta löytyy myös yhdyskuntatekniselle huollolle varattu alue (ET). Suunnittelualueelle on osoitettu yleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo). Alueella kulkee myös yhdystie / kokoojakatu -alueen varaus, jonka varteen on varattu ohjeellisena kevyenliikenteen reitti. KUVA 5: Ote osayleiskaavasta. Asemakaava Alueella on voimassa Kiikoisten Kirkonkylän asemakaava, joka on entinen rakennuskaava. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan asemakaavan 10.11.1993 ja lääninhallitus on vahvistanut sen 24.5.1994. Kirkonkylän asemakaavakartta löytyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Asemakaava muodostuu kortteleista 12-21 sekä niihin liittyvistä katu-, erityis- ja virkistys- 9

alueista. Korttelit koostuvat pääosin asuinpientalojen korttelialueista (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueista (AR) sekä erillispientalojen korttelialueista (AO). Suunnittelualueelle on myös varattu asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) sekä maatilojen talouskeskuksen (AM) korttelialueet. Kiikoisjärven rannassa sijaitsee lomaasuntojen korttelialue (RA-1). Kortteleiden väliin ja viereen on sijoitettu lähivirkistysalueita (VL). Korttelin 17 ja sen viereisen lähivirkistysalueen alueella sijaitsee sv-merkinnällä esitetty suojavyöhyke. Ranta-alue on pääosin osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Ranta-alueelle on myös varattu alueet uimarannalle (VVk-1), venevalkamalle / venelaiturille (LVk) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille (ET). Korttelialueille on varattu katujen sekä yleisen tien alueen (LYT) kautta kulkuyhteydet sekä tärkeimmille Kiikoisjärven ranta-alueille on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle sallitut katu / tie alueet. Uimarannalle sekä ET-alueelle on sallittu myös huoltoajo. Hämeenlahdentieltä on varattu ajoyhteys M-alueen kautta. KUVA 6: Ote Kiikoisten asemakaavasta 10

Rakennusjärjestys Sastamalan kaupunki Kiikoisissa noudatetaan Sastamalan kaupungin rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 1.6.2010. Rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa. Pohjakartta Pohjakartta on ETRS-GK23-koordinaatistossa ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Pohjakartta on laadittu 2013. Kaavoituspäätös Kiikoisten kunta on päättänyt kaavoitukseen ryhtymisestä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavoituksen taustalla on tarve päivittää Kirkonkylän asemakaava vastaamaan alueen nykyisiä tarpeita ja olosuhteita. Olemassa oleva asemakaava on tehty vuonna 1993. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kiikoisten kunnanhallitus päätti Kirkonkylän asemakaavan MRL:n mukaisesta kaavan ajanmukaisuuden tarkistuksesta ja siitä on ilmoitettu Kiikoisten kunnan vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoittaminen toteutui osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta tiedottamalla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville kunnan kotisivuille sekä kunnan ilmoitustaululle maalikuussa 2012. Mielipiteitä jätettiin yhteensä 4 kappaletta. Mielipiteet: 1. Nyt voimassa olevassa Kiikoisten kirkonkylän asemakaavassa on alueen pohjoisosassa varattuna maatalouskeskuksen korttelialue (AM). Osallistumis- ja arviointiluonnoksessa olevassa osayleiskaavan kartassa sitä ei ole kuitenkaan merkittynä vaan alue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Lisäksi liitteessä Kiikoisten kirkonkylän asemakaavasta (Pohjoispuolen osio) ainoastaan toinen tila on AM-aluetta. Tilojen omistajina har- 11

joitamme myös maataloutta ja molempien tilojen alueella on maatalouden erilaisiin säilytyksiin varattuja rakennuksia. Mikäli tulevaisuudessa joudumme tekemään muutoksia tai jopa kokonaan rakentamaan uuden rakennuksen, ei se olisi enää mahdollista, jos alue on kaavoitettu muuhun käyttöön. Siksi molemmat tilat, 254-406-1-160 (Toikka) ja 254-406-1-86 (Verkkoranta), tulee sisällyttää uudessa asemakaavassa maatalouskeskuksen korttelialueeseen (AM). Tuohon asemakaavaan on myös molempien tilojen rannan läheisyyteen varattu alue ulkoilureitille. Vastustamme ko varauksen sisällyttämistä uuteen asemakaavaan. 2. Ehdotamme, että omistamamme kiinteistö, Kiuas RN:o 1:99, kaavoitetaan kokonaan tonttialueeksi siten, että aikaisemman kaavan mukainen rakennuspaikka n:o 4 merkitään ulottuvaksi Kiikoisjärveen asti. Koska jo vesijätön tilaan liittämisen yhteydessä vuonna 2008 maanmittari tulkitsi vesijättömaan tulevan lisäalueeksi tonttiin ja suoritimme myös sen mukaisen lunastushinnan, on paikallaan poistaa välillä oleva maa- ja metsätalouskaistale kaavasta. Samoin ehdotamme, että suunnitelmassa oleva varaus ulkoilureitille pitkin Kiikoisjärven rantaa poistetaan kiikoislaisten tarpeisiin nähden aiheettomana. 3. Asemakaavan muutossuunnitelmassa on kuvassa 3 karttaote, josta ilmenee alueen käyttötarkoituksiin kohdistuvat muutokset. Kartan perusteella näyttää siltä, että Pääskytilan länsi-/luoteisosaa rasittaisi yhdystie/kokoojakatualueen varaus. Tämän toteutuminen aiheuttaisi Pääsky-tilan ja meidän omistuksessamme ja hallinnassamme olevien alueiden käyttämiselle olennaista haittaa, joten vastustamme suunnitelmaa tältä osin. Mikäli varauksella tarkoitetaan nykyistä Kiikoistentietä, meillä ei ole huomauttamista asian suhteen. Kuvassa 3 olevan osayleiskaavaotetta kuvaavan kartan perusteella näyttää myös siltä, että hankkeeseen liittyy luontopolku omistamiemme ja hallinnassamme olevien alueiden kautta. Luontopolku rasittaisi ja vaikeuttaisi kulkuamme rantaan, josta omistamme liitteenä 1 olevasta kauppakirjasta ilmenevät lunastetun vesijättöalueen. Vastustamme myös suunnitelmaa tältä osin, koska kiinteistökokonaisuutemme käyttö hankaloituisi olennaisesti. Maanvuokrasopimuksessa, joka meille on, ei myöskään ole mitään rasitemerkintää mahdollisesta kulkuoikeudesta tai edes varauksesta sellaiseen. Tästä johtuen katsomme, että luontopolkuhankkeen toteutumiselle ei ole oikeudellisia perusteita johtuen maan-vuokrasopimuksen sisällöstä. Toteamme edelleen, että lunastaessamme kunnalta vesijättöalueen liitteenä 1 olevan kauppakirjan ehtojen mukaisesti, ei meille missään vaiheessa tuotu esille mahdollisia kiinteistön käyttöä koskevia rajoituksia. 4. Me allekirjoittaneet vastustamme kyseisen asemakaavan suunnitelman luontopolun osuutta, koska omistamiemme kiinteistöjen kauppakirjoissa ja vuokra-alueiden maanvuokrasopimuksissa ei ole merkintää luontopolkua koskevasta rasitteesta. Ehdotamme, että kyseinen luontopolku poistetaan kokonaan asemakaavasuunnitelmasta. Käynnistämme mielellämme vuokratonttien osalta neuvottelut niiden ostamisesta tonttiemme yhteyteen, koska tilanne tonttien osalta on olennaisesti muuttunut vesijättömaan lunastamisen/lunastamismahdollisuuden jälkeen. Kaavahankkeen edetessä ja sen sisällön täsmentyessä edellytämme, että meitä kuullaan asianmukaisesti ja meille varataan tilaisuus esittää kannanottomme myöhemmin. Valitettavasti emme saaneet tästä kaavamuutossuunnitelmasta virallista ilmoitusta. 12

Asemakaavaluonnos Sastamalan kaupunki Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen on 31.5. 2.7.2012 välisenä aikana nähtävillä Kiikoisten kunnanvirastossa sekä kunnan www-sivuilla. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) kiinnittää lausuntopyyntöaineiston perusteella asemakaavan muutosluonnoksessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa huomiota seuraaviin seikkoihin: Alueiden käyttö ELY-keskus pitää asemakaavan ajanmukaisuuden tarkistamista hyvänä tavoitteena. Suunnittelualue kirkon lähellä on sijainniltaan keskeinen. Asemakaavoitusta ohjaa yleiskaava, joten poikkeamat yleiskaavasta tulee riittävästi perustella kaavaselostuksessa. Mm. suunnittelualueen ja ympäristön viher- ja virkistysalueiden verkoston jatkuvuutta ja riittävyyttä tulee tarkastella jatkossa. Osayleiskaavassa on osoitettu rantaa pitkin jatkuva ulkoilureitti ja nyt tämä perustelulta vaikuttava yhteys pohjoiseen on kaavaluonnoksessa katkaistu. Osayleiskaavan tavoitteena ei ole ollut ranta-alueen yksityistyminen tällä kohtaa. Kaavaluonnoksessa on osoitettu osa rannan vesijättöalueesta maa- ja metsätalousalueeksi (M). ELY-keskus katsoo, että alue tulee osoittaa kokonaan lähivirkistysalueeksi (VL) osayleiskaavan mukaisesti. Myöskään rakentamisen levittyminen lähemmäs rantaa suunnittelualueen eteläosassa ei vaikuta hyvältä ratkaisulta virkistyskäytön kannalta. Suunnittelualueella on osoitettu AM-merkinnällä rakennuspaikka. Jos kyseessä ei ole toimiva maatila, on luontevampaa osoittaa rakennuspaikka osayleiskaavan mukaisesti esim. AP-merkinnällä. Asemakaavassa on tarpeen antaa rakentamista tarkemmin ohjaavia kaavamääräyksiä, jotta voidaan varmistua uudisrakentamisen sopimisesta ympäristöön. Kaavan yleismääräyksiä tuleekin tarkentaa mm. rakennusten sijoittelun, massoittelun, materiaalien ja värien sekä pihojen aitaamisen osalta. Talousrakennuksille on hyvä osoittaa omat rakennusalansa. Kulttuuriympäristö Kaavaluonnoksessa on osoitettu osayleiskaavan mukaisesti yksi suojeltava rakennus (sr). Jatkossa kaavamääräystä tulee täydentää sekä tutkia onko tarpeen osoittaa myös pihapiirin muita rakennuksia suojeltavaksi. Kaavaselostuksessa tulee esittää kuvaus alueen rakennuskannasta ja arvioida onko alueella muita kylämiljöön kannalta säilyttämisen arvoisia rakennuksia. Luonnonsuojelu Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 1 mom. nojalla kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuut, levähdyspuut sekä muut paikan välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Luontoselvitys tulee päivittää kiinnittäen huomiota liito-oraviin sekä vielä rakentumattomiin alueisiin. Myös yleiskaavassa osoitettujen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo) tilanne tulee selvittää ja tarvittaessa huomioida asemakaavassa. Liikenne Kiikoistentien katuliittymien näkemäalueet tulee varustaa nä-merkinnöillä. Muilta osin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa lausunnolla olevasta asemakaavan muutosluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 13

Asemakaavaehdotus Sastamalan kaupunki Asemakaavaehdotus ja valmisteluaineisto tulevat Sastamalan kaupungin toimesta nähtäville Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun julkisten kuulutusten ilmoitustaululle (Aarnontie 2 A, 2. kerros), sekä kaupungin www-sivuille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n ja maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Täydennetään nähtävilläolon jälkeen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyötä hoidetaan viranomaisneuvottelujen ja lausuntomenettelyjen avulla. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Pirkanmaan liittoon sekä tarpeen mukaan muille viranomaisille. Hyväksymisaineisto liitteineen toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kiikoisten kunnan asettamat tavoitteet Voimassa olevaan asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia muutostarpeita: - AP-aluetta halutaan kasvattaa mahdollisuuksien mukaan M-alueelle kaavan eteläkaakkoiskulmalla. - Hämeenlahdentie ja Havutien eteläpäitä siltä osin kuin kaava ei ole vielä toteutunut halutaan muokata, niin että suoriin kiitoratamaisiin kaavateihin saataisiin ilmettä. - Rakentamattomien tonttien sijoittelussa ja uusien tonttien muodostumisessa halutaan saada tontit rajoittumaan valtaosin vain yhteen viereiseen tonttiin. Muuten tontti sijoittuisi kahdelta sivulta puistoon ja yhdeltä sivulta tiehen. Sastamalan kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelualuetta on kaavaprosessin aikana supistettu, koska suunnittelualueen pohjoisosassa Kiikoisten kunta on myynyt ranta-aluetta tonttien ja vesijättömaan välistä. Rantaalueen myyminen yksityiseen käyttöön on ristiriidassa yleiskaavan kanssa, minkä vuoksi alueen asemakaavan muutos harkitaan omana hankkeenaan. Teknisen lautakunnan 30.1.2014 antaman palautteen perusteella kaavan tehokkuutta on lisätty lisäämällä tonttien lukumäärää ja pienentämällä tonttikokoa. Alue on suunniteltu siten, että sen jätevesihuolto on toteutettavissa yhden jätevesipumppaamon varassa. Uimaranta-alueelle on luotu edellytykset rantasaunan rakentamiselle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavat vaihtoehdot Asemakaavamuutoksen pohjana on ollut olemassa oleva Kiikoisten Kirkonkylän asemakaava. Alustavassa suunnittelussa luotiin kaksi erityyppistä periaateluonnosta suunnittelualueesta. Vaihtoehdossa A asuintontit muodostuivat pistokatujen varsille, kun taas vaihtoehdossa B tarkasteltiin kiertotien mahdollisuutta. Kiikoisten kunnanhallituksen kokouksessa toukokuussa 2012 päädyttiin jatkamaan asemakaavamuutoksen suunnittelua pistokatujen pohjalta. 4.5.2 Asemakaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen, esitettyjen tavoitteiden ja alustavien periaateluonnosten perusteella kaavaluonnos, joka oli nähtävillä 31.5.-2.7.2012. Luonnoksessa suunnittelualueelle muodostuivat korttelialueet 80-100 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja lähivirkistysalueet. Aikaisempaan kaavaan verrattuna suunnittelualueen pohjoisosa pysyy kortteleiltaan lähes 14

samanlaisena lukuun ottamatta pieniä tontinrajamuutoksia sekä korttelin 82 tontti 4 on muutettu AL-alueesta AR-alueeksi. Muutokset kohdistuvat lähinnä suunnittelualueen eteläosaan, jossa asuintonttien, virkistysalueiden ja katujen sijoittelussa on tehty muutoksia niiltä osin kuin niitä ei ole jo toteutettu olemassa olevan asemakaavan mukaisesti. Luonnoksessa rakentamattomat tontit on muutettu niin, että ne rajautuvat vain yhdeltä sivulta toiseen tonttiin. Hämeenlahdentietä on muutettu siltä osin kun sitä ei ole rakennettu, jotta se ei olisi niin kiitoratamainen. Havutietä on jatkettu uusien tonttien mukaisesti. Hämeenlahdentieltä poikkeaa myös uusi katu, joka vie uimaranta-alueen pysäköintialueelle. Kadun varressa on uusia asuintontteja. Korttelille 84 on tehty kulkuyhteys uuden kadun kautta ja vanha kulkuyhteys on poistettu. Olemassa olevassa asemakaavassa pääosa rannan läheisyydessä olevasta alueesta on M-aluetta tai VL-aluetta. Kaavaluonnoksessa nämä alueet ovat VL-aluetta. Poikkeuksena ovat pohjoisosassa olevat vesijättölunastusalueet, jotka ovat kaavaan osoitettu M-alueena. Kaavaluonnoksessa VL-alueille on luotu uusia kevyen liikenteen reittejä, esimerkiksi Pappilankujalta on kulkuyhteys uudelle kadulle, jonka varteen on osoitettu palstaviljelylle varattuja alueita. Venevalkama-alueita on kaavaluonnoksessa osoitettu kahteen paikkaan ja olemassa olevan kaavaluonnoksen osoittama venevalkamapaikka on poistettu. Uimarantaalueen läheisyyteen on osoitettu yleinen pysäköintialue. Rannassa oleva ET-alue on jätetty pois kaavaluonnoksesta, koska kunta suunnittelee johtavansa jätevedet siirtoviemäriä pitkin naapurikunnan jätevedenpuhdistamolle. KUVA 7: Kaavaluonnos. 15

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Sastamalan kaupunki Asemakaava-alueelle muodostuvat korttelit 12 20 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne- ja katualueet. Suunnittelualueelle sijoittuu monipuolista asuintoimintaa. Alueelle muodostuu RA-, AO-, AP-, AR- ja AL-korttelialueita, joista osa on olemassa olevan kaavan mukaisia. Tonttien lukumäärät olemassa olevaan kaavaan verrattuna kasvavat hieman: uusia AO-tontteja tulee 4 kpl ja AP-tontteja 2 kpl. Yksi AR-tontti puolestaan poistuu. Ranta-alueet ovat pääosin virkistyskäytössä. Hämeenlahden alueella olevalla niemellä sijaitsevaa kunnan tarpeisiin tarkoitettua uimaranta-aluetta pyritään kehittämään kaavamuutoksella. Alueelle mahdollistetaan rantasaunan sijoittaminen, mikä täsmentää muutettavan kaavan korttelialueelle osoitettua rakennusoikeutta. Suunnittelualueen pinta-ala on 26,7 ha, josta on virkistysalueita (VL, VV, VV-1) 9,5 ha, katu-alueita 2,0 ha, erilaisten asuinalueiden korttelialueita (AO, AR, AP, AL) 10,1 ha, lomaasuntojen korttelialuetta (RA) 0,1 ha pysäköintialuetta (LP) 0,2 ha, yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) 0,03 ha sekä vesialuetta (W) 4,8 ha. Kaava-alueelle muodostuu 5 kpl AP-tontteja, 2 kpl AR-tonttia, 32 kpl AO-tontteja, 1 kpl ALtontti sekä 1 kpl RA-tontti. Olemassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu 3 kpl AP-tontteja, 3 kpl AR-tontteja, 28 kpl AO-tontteja, 1 kpl RA-tontti, sekä yksi AL-tontti. Olemassa olevassa asemakaavassa alueelle on merkitty rakennusoikeutta 10 772 krsm2. Asemakaavan muutoksen myötä alueelle syntyy 13097 krsm2 rakennusoikeutta. Tiedot alueelle muodostuvista käyttötarkoituksen mukaisista kerrosaloista ja pinta-aloista on liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavalla pyritään mahdollistamaan alueen rakentaminen huomioimalla samalla luonnonkohteet ja rakennettu ympäristö. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Korttelit 12 ja 16a ovat pääosin asuinpientalojen korttelialuetta. Asuinpientalojen korttelialueelle saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia sekä lisäksi kellarin ja ullakon tasolle saa rakentaa ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Rakennusoikeus korttelin 12 asuinpientalojen tonteilla on 350 krsm2. Korttelin 16a tonteilla rakennusoikeus perustuu tehokkuuslukuun 0.2, jolloin rakennusoikeutta tonteille muodostuu 833 ja 540 krsm2. Korttelin 16a tontti on rakentamaton. Muuten kaikki AP-kortteleiden tontit ovat rakennettuja. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Kortteli 16b on varattu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle saa rakentaa I- kerroksisia rakennuksia. AR-tonttien tehokkuusluku on 0.2, jolloin rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 1690 krms2. Korttelin 16b tontit ovat jo rakennettuja. 16

5.3.2 Muut alueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) Sastamalan kaupunki Korttelin 12 on tontti 4 varattu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia sekä lisäksi kellarin ja ullakon tasolle saa rakentaa ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. AL-tontin tehokkuusluku on 0.2, jolloin rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 619 krms2. Korttelin 12 AL tontti on rakentamaton. Erillispientalojen korttelialue (AO) Korttelit 13, 15, 16c, 17, 18 20 kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen. Kortteleihin 13, 17 ja 18a saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeus näiden kortteleiden alueilla on 250 krsm2. Kortteleihin 18b ja 18c saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia sekä lisäksi kellarin tasolle saa rakentaa ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Korttelissa 18 c saa lisäksi rakentaa ullakon tasolle ²/ᶾ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Rakennusoikeus näiden kortteleiden alueilla on 250 krsm2. Kortteleihin 15, 16c, 19a, 19b, 19c ja 20 saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia sekä lisäksi ullakon tasolle saa rakentaa ²/ᶾ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Rakennusoikeus näiden kortteleiden alueilla on 250-300 krsm2. Yhteensä erillispientalojen korttelialueilla on rakennusoikeutta 8150 krsm2. Tonttien pinta-alat vaihtelevat noin 1700-2800 m2 välillä. Korttelin 13 kaikki tontit, korttelin 17 tontti nro 1, korttelin 18a tontit nro 2 ja 4 sekä korttelin 18b tontit ovat rakennettu. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Kortteli 14 on loma-asuntojen korttelialuetta. Alueella on yksi rakennettu rantatontti. Sille saa rakentaa I-kerroksisen rakennuksen, jonka rakennusoikeus on 65 krsm2. Virkistysalueet (VL, VL-1, VV, VV-1) Valtaosa rantavyöhykkeestä ja vapaasta alueesta on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Kiikoisjärven rannanpuoleiset alueet ovat lähivirkistysaluetta, jolle on osoitettu ulkoilureittejä, joissa osalla huoltoajo on sallittu. Lähivirkistysalueelle on myös osoitettu ohjeellinen urheilualue, leikkialue, veneiden säilytysaluetta ja kaksi palstaviljelyaluetta. Lähivirkistysalueita on sijoitettu erillispientalojen kortteleiksi tarkoitettujen alueiden välin palvelemaan ulkoilua ja toimimaan ekologisina yhteyksinä rannan virkistysalueen ja ympäröivän kaavoittamattoman maa- ja metsätalousvaltaisen alueen välillä. Hämeenlahdentien ja Havutien risteykseen vanhassa kaavassa osoitettu leikkipuisto siirtyy urheilualueen yhteyteen lähivirkistysalueelle. Leikkivälineitä on mahdollista sijoittaa myös uimarannan yhteyteen. Uimaranta-alue (VV-1) sijaitsee Hämeenlahden niemellä. Alueelle on luotu edellytykset Kiikoisten rantasaunan sijaintipaikaksi. Saunan ja siihen liittyvien apurakennusten rakennusoikeudeksi on määritetty 150 krsm2 (vanhassa kaavassa 100 m2). Uimaranta-aluetta ja sen läheisyydessä olevaa venelaiturialuetta on tarpeen osin ruopata. Kaava mahdollistaa keinotekoisen saaren rakentamisen uimarannan yhteyteen. Katualueet Hämeenlahdentie toimii kokoajana ja osittaisena asuntotienä Hämeenlahden alueella. Kadun leveys vaihtelee 12-15 metriin. Havutie, Pappilankuja ja Hämeenlahdenkujaksi nimetty uusi katu ovat asuntoteitä. Aluevaraus on noin 12 metriä Pappilankujaa lukuun ottamatta, 17

jonka leveys on noin 10 metriä. Liikennealueet (LP) Yleinen pysäköintialue (LP) sijaitsee Hämeenlahdenkujan päässä, jonne on varattu noin 20 30 autolle pysäköintipaikat. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Pysäköintialueen viereen on varattu alue jätevesipumppaamolle, joka palvelee sekä rantasaunaa että asuntoaluetta. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ). 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos tukee yhdyskuntarakennetta mahdollistamalla perheellisten asumisen Kiikoisten Kirkonkylän palveluiden läheisyydessä. Kaava eheyttää yhdyskuntarakennetta tuomalla asumisen, palvelut ja virkistysalueet lähietäisyydelle toisistaan. Alueella olevaa kunnallisteknistä verkostoa hyödynnetään uusien asuinalueiden teknillisen verkoston luomisessa. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen asuintonttien rakentaminen lisää asutusta alueella. Tonttikoko on suuri, jolloin viihtyvyys ja omarauha säilyvät uuden asutuksen myötä. Viheralueita on pyritty sijoittamaan asuintonttien ja asuinkortteleiden väleihin suojaksi. Kaavamuutoksen myötä myös olemassa olevia virkistysalueita kehitetään, mm. Hämeenlahden uimaranta-aluetta parannetaan vastaamaan kiikoislaisten tarpeita. Kyläkuva Asuintonttien rakentaminen kehittää kyläkuvaa rakennetumpaan suuntaan sekä elävöittää jo ennestään rakennettuja alueita. Rakentaminen ei tule poikkeamaan huomattavasti jo taajama-alueella olevasta rakennuskannasta. Kiikoinen on noin 1300 asukkaan kylä, ja sen väestötiheys ei ole kovin suuri. Asutusta on kuitenkin keskittynyt Kirkonkylän alueelle, joka on entinen kuntakeskus. Kiikoisissa tonttikoko on mahdollista pitää isona hajauttamatta yhdyskuntarakennetta. Isoilla tonteilla pyritään turvaamaan kaavoitettujen alueiden toteutuminen. Liikenne Asutuksen lisääntyminen alueella lisää liikennettä Hämeenlahdentiellä sekä Hämeenlahdentien ja Kiikoistentien risteyksessä. Liikenteen lisääntyessä tulee kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja huomioida mahdolliset kevyenliikenteen tarpeet. Palvelut Alueelta on lyhyet etäisyydet Kiikoisten Kirkonkylän tarjoamiin palveluihin. Kaupalliset palvelut ovat Tervahaudassa, Jaarassa ja Vuolteen alueella, 1-3 km etäisyydellä. Tekninen huolto Alue on liitettävissä olemassa oleviin teknisiin verkostoihin. Kaavaehdotus on laadittu niin, että alueelle tarvitaan vain yksi jätevesipumppaamo. 18

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus Sastamalan kaupunki Kasvillisuuden kannalta arvokkain alue on ruohokorpi, joka on lähes luonnontilainen ja metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Alue (s-1) suojellaan ja jätetään kaavassa rakentamattomaksi. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa alueella suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua maisemalupaa (toimenpiderajoitus). Luontoselvityksessä (2002) on osoitettu suunnittelualueen eteläpäähän lähelle Kiikoisjärveä liito-oravan pesäpuu. Uudessa 2013 tehdyssä luontoselvityksessä alueella oleva elinpiiri ei ollut asuttuna. Alue on jätetty kaavan ulkopuolelle ja vanha kaava kumotaan sen osalta. Mikäli liito-oravan aiempi reviiri pysyy jatkossakin asumattomana, voidaan alueen maankäyttöä tutkia omana kaavahankkeenaan. Aluetta hoidetaan siihen saakka talousmetsänä, ympäristöarvot huomioiden. Kaulushaikara ja ruskosuohaukka ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Ruskosuohaukka ja kaulushaikara ovat vaateliaita pesijöitä, joten niille säilytetään riittävästi elinympäristöä soveliailta paikoilta. Alueen osalla (s-2) on rusko-suohaukalle ja kaulushaikaralle soveltuvia pesimispaikkoja. Alue suositellaan säästettävän ennallaan. Virkistysalueilla ja istutusalueilla yhdistetään asuminen ja luonnonläheisyys. Valtaosa rantavyöhykkeestä ja vapaasta alueesta jätetään kaavassa lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysalueita on myös sijoitettu erillispientalojen kortteleiksi tarkoitettujen alueiden väliin, jolloin ne toimivat ekologisina yhteyksinä rannan virkistysalueen ja ympäröivän maa- ja metsätalousvaltaisen kaavoittamattoman alueen välillä. Näiden alueiden osalla tulee aluskasvillisuus ja nuori puusto säilyttää. Pohjavesialueet Alueen lähellä ei ole pohjavesialueita. 5.4.3 Vaikutukset talouteen Alueelle joudutaan rakentamaan uutta katua n. 300 metriä, vesijohtoa sekä vietto- ja painevesiviemäriä ja jätevedenpumppaamo. Kiikoisten rantasaunan mahdollinen sijoittuminen alueelle ja uimaranta-alueen kehittäminen katetaan siihen varatuista määrärahoista. Kaupunki saa katettua kunnallistekniikan ja katujen kustannuksia tonttien myynnillä sekä vesija jätevesimaksuina. Kaava-alueelle asettuvat uudet asukkaat merkitsevät aina hajaasutukseen verrattuna positiivista vaikutusta kuntatalouteen. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. Muuttuneet kadut: Kuusitie on nimetty kuntaliitoksen myötä Havutieksi. Uudet kadut: Hämeenlahdenkuja. 19