OPPIMISVAIKEUDET JA KOULU Heli Isomäki Neuropsykologin erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy
NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS WWW.LUDUSOY.FI Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti Erityisopettaja Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus Vanhempainkuntoutus Konsultaatio Työnohjaus Asiantuntijablogi
LIITY OPPIBLOGIN POSTITUSLISTALLE Lähetä sähköposti osoitteeseen blogi@ludus.fi Ilmoita nimesi, ammattisi ja sähköposti, johon haluat asiantuntijablogitekstit Saat 2 kertaa kuukaudessa uuden blogitekstin Sinulla on helppo tapa seurata, mitä tärkeää ja uutta oppimisen, kehityksen ja oppimisvaikeuksien saralla tapahtuu Oppiblogi on maksuton!
LASTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITYS LAMAN JÄLKEEN Yhä useampi lapsi ohjattiin erityispalveluihin Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito lisääntynyt kolmin nelinkertaiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012
OPPIMISVAIKEUDET KOULUSSA TÄNÄÄN Oppimisvaikeuksien esiintyvyys 10-15% Vaikutukset voimakkaimmillaan kouluiässä Tehostettua tukea on saanut 3.3% oppilaista 65%poikia ja 35%tyttöjä Erityistä tukea on saanut 8,1% oppilasta 69%poikia ja 31%tyttöjä 21% kokonaan integroituja 44% kaikissa oppiaineissa yleisopetuksen oppimäärä
KOULUMOTIVAATION KEHITYS Esi- ja alkuopetus Vertailu ikätovereihin alkaa Motivaatio alkaa eriytymään oppiainekohtaisesti Osaaminen ennustaa motivaatiota, ei toisinpäin Epärealistinen kuva omista taidoista Ei erota tehtävän tärkeyttä ja kiinnostavuutta 3.-4. luokka Lasten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio alkaa olemaan tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Yläkoulu Nuorten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio hyvin tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Erottaa tehtävän tärkeyden ja kiinnostavuuden Mielenkiinto, sisäsyntyinen motivaatio ja onnistumisodotukset laskevat 6
KEHITYSYMPÄRISTÖ JA KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja malleja ja uutta ajattelua Häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen Intensiiviset moniammatilliset avohoidon menetelmät Aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisäämään läsnäolevan aikuisen tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012
MITÄ OPPIMINEN EDELLYTTÄÄ LAPSELTA? Meltzer, 1996 Emotionaalinen perusta Motivaatio Käsitys itsestä oppijana Työskentelytaidot Toiminnanohjaus Ryhmätyötaidot Kognitiiviset perustaidot Tarkkaavaisuus Perustaitojen automatisoituminen Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen
MITKÄ TEKIJÄT YMPÄRISTÖSSÄ VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN? Reynolds, 1997 Koulu Luokka Koti johtajuus yhteiset arvot ja tavoitteet järjestys ja myönteisyys opetuksen taso opetukseen käytetty aika henkilökunnan yhteistyö oppimisen seuranta opetuksen painotukset opetusmateriaalin ja henkilökunnan riittävyys opetuksen suunnittelu opetuksen laatu vuorovaikutus oppimiseen ja opetukseen käytetty aika struktuuri luokan ja materiaalin hallinta odotukset palaute ja arviointi työtilan toimivuus osallistuminen ja kiinnostus kotitehtäviin sitoutuminen johdonmukaisuus oppimista tukeva ympäristö seuranta sensitiivisyys ja tuki
MILLAISIA SYITÄ OPPIMISVAIKEUKSIEN TAUSTALLA ON? Perinnölliset syyt Ympäristötekijöistä johtuvat syyt 1. Prenataaliset 2. Postanataaliset Yhteisvaikutus
TYYPILLISIMMÄT OPPIMISVAIKEUDET Kielelliset vaikeudet Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Tarkkaavaisuushäiriöt Matematiikan oppimisen vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet
MILTÄ OPPIMISVAIKEUDET TUNTUVAT? valitse käytettävä lyhyt (kaksitavuinen) sana toista ääneen valitsemaasi sanaa pyri samanaikaisesti ratkaisemaan esitettyjä tehtäviä kirjoita vastaukset paperille
LASKE 137-48 = 5 x 8 21 = 369 + 71 32 = 47 + 96 + 87 =
TARKISTA 137-48 = 89 5 x 8 21 = 19 369 + 71 32 = 408 47 + 96 + 87 = 230
MILTÄ OPPIMISVAIKEUDET TUNTUVAT? Arvioi työmuistin häirintäefektiä Miten kuvailisit ajatteluasi häirinnän aikana? Miten luulet häiriöherkän työmuistin vaikuttavan oppimiseen? Monissa oppimisvaikeuksissa on puutteita työmuistin toiminnassa, mm: tarkkavaisuushäiriöt lukivaikeudet
MILTÄ OPPIMISVAIKEUDET TUNTUVAT? Ajattele, että numerot vastaavat aakkosten kirjaimia 1 = A, 2 = B jne. Laske seuraavat laskutoimitukset ja ilmoita vastaus kirjaimena älä siis käytä numeroita Kirjoita vastaukset paperille
LASKE A + D = E + J = I + O = Ä J =
TARKISTA A + D = E E + J = O I + O = Y Ä J = Q
MILTÄ OPPIMISVAIKEUDET TUNTUVAT? Arvioi tiedonkäsittelyäsi tilanteessa, jossa aiemmin opittu tieto ei ole tukemassa ymmärtämistä ja asian prosessointia Miten kuvailisit ajatteluasi tiedonkäsittelyn aikana? Mitä apuvälineitä tarvitsit tiedon käsittelyyn? Miten säilömuistin puutteet vaikuttanevat oppimiseen? Monissa oppimisvaikeuksissa joudutaan työskentelemään sellaisen tiedon varassa, joka ei saa tukea säilömuistista, mm: kielelliset erityisvaikeudet hahmotusvaikeudet
KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET
Mitä ovat kielelliset oppimisvaikeudet? 1. Laaja-alaiset - Kielellinen erityisvaikeus (SLI) - lievä/keskivaikea/ vaikea SLI - ymmärtämisen, tai tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus - Perinnöllisiä - Liittyvät vasemman aivopuoliskon toimintaan 2. Kapea-alaiset - Lukivaikeus - lievä/keskivaikea/vaikea lukivaikeus - lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus - Perinnöllisiä - Lukeminen vaatii useamman aivoalueen yhteisprosessointia
Kielellisen erityisvaikeuden (SLI) määrittely (Käypä hoito suositus 4/2010) Lapsen kielellinen päättelykyky ei kehity iänmukaisesti näönvaraisen päättelyn ollessa ikätasoista Poissulkukriteerinä neurologiset, aistitoimintojen, tunneelämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuudet Kielellisestä erityisvaikeudesta käytetty Suomessa ennen dysfasia-termiä SLI voidaan diagnosoida luotettavimmin 4-6 vuoden iässä, mutta tukitoimet on tärkeää aloittaa heti epäiltäessä lapsella kielellisen kehityksen viivettä tai poikkeavuutta
Kielellisen erityisvaikeuden (SLI) ilmeneminen (Käypä hoito suositus 4/2010) Lapsen puheen ja kielen kehityksen viive tai poikkeavuus ilmenee kielellisten ilmausten tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai molemmissa Tyypillistä on pitkään jatkuva puheen epäselvyys, jonka taustalla ovat vaikeudet sanahahmojen ja taivutuspäätteiden muodostamisessa ja sananlöytämisessä Ymmärtämisvaikeus voi näyttäytyä arjessa levottomuutena, käytöshäiriöinä tai vetäytymisenä Kielellinen ilmaisu voi olla niukkaa olennaisten sanojen puuttuessa tai sanoja voi olla liikaa, jolloin puheen ymmärrettävyys vaikeutuu
Kielellisen erityisvaikeuden (SLI) ilmeneminen (Käypä hoito suositus 4/2010) Kielellisen erityisvaikeuden oirekuva muuttuu iän myötä: - puhe selkiytyy vähitellen ja puhekielen hallinta kehittyy - käsitteellisen ja monimutkaisen kielen sekä pidempien ilmaisujen ymmärtämisessä kuullunvaraisesti tai luettuna ilmenee ikätasoon nähden vaikeuksia - uusien sanojen oppiminen on kouluiässäkin ikätasoa heikompaa Kielellisen ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus hankaloittaa kielellistä päättelyä Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä kouluiässä keskittymisvaikeuksia, toiminnanohjauksen puutteita, karkea- ja hienomotorisia vaikeuksia, sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia ja tunne-elämän ongelmia
Lukivaikeus, dysleksia Lukemisen tarkkuuden, luetun ymmärtämisen ja/tai oikeinkirjoituksen vaikeus (F81.0 Lukemiskyvyn häiriö ) Kriteerinä on huomattava poikkeama (kaksi keskihajontaa) iän ja muiden kykyjen odotuksesta Familiaarinen riski 50 %, jos toisella vanhemmalla on lukivaikeus Lapsilla, joiden toisella vanhemmalla on lukivaikeus, puheen prosessoinnissa on todettu eroa jo alle puolen vuoden ikäisinä ikätovereihinsa verrattuna (Lyytinen et al.) 10% peruskoululaisista tarvitsee lukemisen opetteluun ylimääräistä tukea
Lukivaikeuden syyt Lukivaikeuden syyt: 1. Fonologisen prosessoinnin häiriö, sujuva 2. Nopean nimeämisen häiriö, sujumaton 3. Double deficit hypothesis (Wolf et al 2000); edellä mainittujen yhdistelmä, sujumaton Syymekanismi vaikuttaa lukivaikeuden ilmiasuun ja ennusteeseen
MATEMAATTISET VAIKEUDET
Matematiikan vaikeudet Dyskalkulia laskemiskyvyn häiriö erittäin merkittävä heikkous matematiikan perustaitojen oppimisessa Esiintyvyys 3-7% Ei saa selittyä: laaja-alaisilla kognitiivisella heikkoudella opetuksen puutteilla
Matemaattiset taidot Lukukäsitteen hallinta Lukumäärän hahmottaminen Lukujonotaidot Matemaattiset vertailu- ja suhdetaidot Aritmeettinen faktatieto Matemaattiset proseduurit
Matemaattiset vaikeudet 5-6-vuotiaana todetut heikot matemaattiset taidot yhteydessä vaikeuteen oppia koulumatematiikkaa Ero hyvin matematiikkaa osaavien ja huonosti matematiikkaa osaavien välillä tutkimusten mukaan vain kasvaa luokka-asteelta toiselle siirryttäessä Ensiluokkalaisten matematiikan taitojen kehittymiseen vaikuttaa sisukkuus: kaikki lapset eivät jaksa sisukkaasti ratkoa vaikeilta tuntuvia tehtäviä
TÄRKEÄÄ Lasten matemaattisten taitojen kehitykseen tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisemmassa vaiheessa, mutta viimeistään esi- ja alkuopetuksessa!! Niilo Mäki-Instituutin kehittämiä hyviä harjoitusohjelmia matematiikan taitojen treenaamiseen: * NALLEMATIKKA * MINÄKIN LASKEN * SELKIS yhteenlaskua ymmärtämään
TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT
Tarkkaavaisuushäiriöt ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jonka keskeiset oireet ovat keskittymisen vaikeudet sekä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus ADHD jaotellaan kolmeen alaluokkaan: pääasiassa tarkkaamattomuustyyppi (entinen ADD), pääasiassa yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi ja yhdistynyt tyyppi. Liitännäisoireet yleisiä
Tarkkaavaisuushäiriöt ADHD:n esiintyvyys on vaihdellut eri tutkimuksissa välillä 2.2 % 17.8 %, tavallisimmin kuitenkin välillä 4 10 % Pojilla häiriö on yleisempi Iän myötä ADHD:n esiintyvyys pienenee Yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireet usein lievittyvät, tarkkaamattomuusoireet säilyvät tai jopa lisääntyvät
Tarkkaavaisuushäiriöt - ADHD on etiologialtaan neurobiologinen kehityksellinen häiriö, jonka kehittymisessä perimän ja ympäristötekijöiden vaikutus kietoutuvat toisiinsa 1) Genetiikka 2) Raskaudenaikaiset ympäristötekijät ja synnynnäiset rakenteelliset tekijät 3) Psykososiaaliset riskitekijät
LUKITAITOJEN HARJAANNUTUS
Hyvän harjaannutuksen kulmakivet... 1. Onnistuneiden tukitoimien laadinta perustuu lukivaikeuden taustatekijöiden arviointiin Teoreettisen taustan tuntemus, neurologinen ymmärrys 2. Harjoitusten on oltava Vaikeustasoltaan sopivia Riittävän kiinnostavia ja motivoivia 3. Toistoja on oltava riittävästi Tehokkaampaa on usein kuin paljon kerrallaan
Lukivalmiudet koulun alussa/esikoulussa Keskeistä on TUNNISTAA mahdolliset viiveet Äänteellisen materiaalin analysoinnin kehityksessä Nimeämisnopeudessa Tuki tulisi aloittaa mahdollisimman varhain Suunnata lapsen huomiota äänteellisiin ominaisuuksiin kielessä Altistaa lasta fonologiselle materiaalille Tukea automaattisen nimeämisen kehittymistä
Harjoittelun muodot Huomion suuntaaminen Altistaminen Kirjainten opettelu moniaistikanavallisuus: mukaan visuaalinen tuki (mielikuvat), taktiilinen tuki, huulio Vuorovaikutuksessa tapahtuva suora harjoittelu Tietokoneavusteinen harjoittelu
Fonologisen prosessoinnin tukeminen: Segmentaation suorat harjoitukset Alkuäänteen erottaminen Valitse harjoitukset lapsen vaikeuksien mukaan (pitkälyhyt vokaali/konsonantti) Viimeisen kirjaimen, toisen kirjaimen erottaminen jne. Samalta kuulostavien sanaparien erottaminen KUMMI KUMI Valmiita harjoituksia esimerkiksi Lexiassa tai Neuressa
Fonologisen prosessoinnin tukeminen: Syntetisoinnin harjoitukset Robottikieli Kirjaimen lisääminen tavuun - esim. KA + T Syntetisointia vaativat pelit
Neure Neure-tietokoneohjelmisto on NMI:n kehittämä harjoituspankki Tarkoitettu kehityksellisten häiriöiden, erityisesti oppimisvaikeuksien kuntoutukseen Neure-materiaalit ovat vapaasti kaikkien rekisteröityneiden käyttäjien käytettävissä http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/neure/ Sisältää mm. tavun tunnistamisen, tavun lukemisen, äänteiden yhdistämisen tehtäviä...
Ekapeli Ekapeli - Ekapeli on tietokoneella pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita. Sen ovat kehittäneet neuropsykologian professori Heikki Lyytinen sekä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmä http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli
Lukemisen perustaitojen harjoitteluun Ensimmäinen versio 2004 Kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa LukiMat-hankkeessa (NMI ja JY) Noin 50 000 rekisteröitynyttä pelaajaa Eri versiot: Ekapeli-Eskari, Ekapeli-Yksi, Ekapeli- Sujuvuus, Ekapeli-Spelett, Ekapeli-Matikka,Ekapeli Mamu Peliversiot saatavilla ilmaiseksi: www.lukimat.fi
Tarkoitettu 6 ikävuodesta eteenpäin Painopiste kirjain-äänne vastaavuuden harjoittelussa Äänteiden tunnistamisen arviointikentät Julkaistu 2007
Kuvia Ekapeli-Eskarista
Lisätietoa Ekapelistä ja LukiMat-hankkeesta Ekapelin yleiset tiedot http://www.lukimat.fi/ekapeli LukiMat-hanke http://www.lukimat.fi
Nopean nimeämisen tukeminen mekaanisen lukutaidon vahvistamiseksi Kirjaintuntemuksen harjoittaminen tarvittaessa edelleen Kirjainten nopean nimeämisen harjoitukset Tavujen nopea lukeminen Tavuja n. 3000 Erilaisia rakenteita 10 (v, vv, vk, kv, kvk, kvv, vvk, vkk, kvvk, kvkk) Toistoluku (minuuttiluku) Simultaanilukeminen Paljon valmiita harjoituksia: Ekapeli, Neure
LUETUN YMMÄRTÄMISEN TUKEMINEN
MIKSI LUETUN YMMÄRTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ? Tietoinen oppimisprosessi on keskeisellä sijalla muodollisessa koulutuksessa Yläkoulussa suuri osa tietoisesta oppimisesta toteutetaan tekstejä lukemalla tekstin lukeminen oppimisen muotona korostuu luokkaasteen kasvaessa Aktiivisena ja osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä toimiminen edellyttää kykyä ymmärtää lukemaansa
LUETUN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS Vielä melko heikosti tunnettu ja tunnistettu oppimisvaikeus Usein se sijoitetaan käsitteiden lukivaikeus tai lukihäiriö sisään Teknisen lukemisen erityisvaikeus = dysleksia Luetun ymmärtämisen vaikeus = hyperleksia On olemassa lukijoita, joilla on: Dysleksia ilman luetun ymmärtämisen vaikeutta Ikätasoa vastaava tekninen lukutaito, mutta luetun ymmärtämisen vaikeutta Teknisen lukemisen ja luetun ymmärtämisen vaikeutta Suomessa hyperleksiasta kärsiviä lapsia on arviolta noin 16 % (Lindeman, 1998) Dysleksiasta ja luetun ymmärtämisen vaikeudesta kärsiviä suomalaislapsia on arviolta noin 7 %
LUETUN YMMÄRTÄMINEN - Mekaaninen lukutaito ja luetun ymmärtäminen ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa - Yhteys heikkenee mekaanisen lukutaidon kehityttyä - Kouluiässä lukeminen on tärkeä kanava sanavaraston karttumiselle lukivaikeuslapsen sanavarasto saattaa olla iänmukaista suppeampi
LUETUN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUKSIEN TAKANA 1. Kielelliset vaikeudet Heikko tekninen lukutaito Yhteys luetun ymmärtämisen taitoihin heikkenee voimakkaasti teknisen lukutaidon kehittyessä Sanavaraston ja käsitteistön puutteellisuus Abstraktien sanojen ymmärtäminen voi olla vaikeaa Syntaksin ja morfologian hallinnan vaikeudet Taivutusmuotojen hallinta ja kieliopillisten suhteiden ymmärtäminen on hataraa Lukiessa monimutkaisten lauserakenteiden ymmärtäminen on vaikeaa Aikaisemman tietomäärän puutteellisuus
LUETUN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUKSIEN TAKANA 2. Toiminnanohjauksen vaikeudet Vaikeus tehdä päätelmiä tekstistä Aiemman tiedon hyödyntäminen vaikeaa Omien johtopäätösten muodostaminen vaikeaa Rajallinen työmuistikapasiteetti heikentää päätelmien tekemistä Puutteellinen tekstin rakenteen ymmärtämiskyky Kyvyttömyys tarkkailla ja korjata omaa ymmärtämisprosessiaan
LUETUN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUKSIEN TAKANA 3. Näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet Olennaisen erottaminen epäolennaisesta vaikeaa Kokonaisuuksien ymmärtäminen työlästä Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen hankalaa
LUETUN YMMÄRTÄMISEN TUKEMINEN Luetun ymmärtämistä voidaan kehittää lukustrategioiden avulla Lukustrategioita on monia, tärkeää tietää mistä luetunymmärtämisen vaikeudet johtuvat Vaikeuksien taustasyyn tulisi määrittää strategia
STRATEGIAOPETUKSEN HAASTEET Strategian valinta Mikä on nuorelle strategia soveltuva strategia Strategia ei saa perustua heikoimpien taitojen varaan Riittävä harjoittelu Oppiminen vs. ylioppiminen Metataitojen puutteet Siirtäminen käytäntöön Soveltaminen useisiin eri tilanteisiin Käytön motivointi yhtä tärkeää kuin strategian oppiminen
STRATEGIAOPETUKSEN KULMAKIVET Strategian valinta perustuu nuoren vahvuuksien hyödyntämiseen Keskitytään yhden hyvän strategian harjoittelemiseen Keskitytään ensin strategian harjoitteluun ja sen jälkeen sen soveltamiseen Huomio ja palkitseminen suunnataan aluksi oppimisprosessiin Arvioidaan strategian soveltuvuutta ja oppimista jatkuvasti ja tarvittaessa vaihdetaan strategiaa
STRATEGIAOPETUS KÄYTÄNNÖSSÄ Aikuinen esittelee strategian Aikuinen demonstroi strategian Aikuinen ja nuori toteuttavan strategiaa yhdessä Vastuu toteutuksesta siirtyy yhä enemmän nuorelle Nuori toteuttaa strategiaa yksin Nuoren lähipiirille annetaan tietoa käytettävästä strategiasta
SILMÄILYSTRAETGIA Lue otsikot Lue tummennetut sanat, etsi niiden merkitys Lue kuvatekstit ja katso kuvat Lue tiivistelmä
TARKAN LUKEMISEN STRATEGIA Lue kappale kerrallaan Pysähdy miettimään Keskityinkö Ymmärsinkö Osaanko selittää omin sanoin Jos vastaat kieltävästi yhteenkin kysymykseen, lue uudelleen
MUITA KEINOJA TUKEA YMMÄRTÄMISTÄ Äänikirjat (www.celialib.fi) Valmiit koekysymykset, ohjaavat lukemista Vihkotyöskentelyn nivominen kirjaan Työkirjatyöskentely ohjaa olennaisten asioiden löytämiseen
TARKKAVAISUUDEN JA TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN KOULUSSA
TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN Opettaja on luokan toiminnanohjaus Tuntisuunnitelma näkyväksi Rakenteiden ja toimintapojen vakiinnuttaminen - Aloittaminen - Tunnin kulku - Läksyjen merkitseminen - Oppikirjojen käyttöönotto
TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN Samana toistuva tuntirakenne ja selkeät menettelytavat Tarkistus ja läksyt Opetus Tehtävät
STRATEGINEN LUOKKA Koulussa tietoisuus omasta oppimisesta lisääntyy eniten oppilailla, joiden opettajat: kertovat miksi, miten ja milloin erilaisia oppimisstrategioita on hyödyllistä käyttää käyttävät arjessa toiminnanohjausta tukevia strategioita opettavat toiminnanohjauksellisia strategioita Myös oppilaiden motivaatiota ja itseymmärrystä tulisi käsitellä, jotta taidot saataisiin yleistymään luokkahuoneen ulkopuolelle
TOIMINNANOHJAUKSEN VAIKEUDET Itsenäisen opiskelun vaikeus Opiskelustrategiat usein kehittymättömät Oleellisen tiedon löytäminen vaikeaa Systemaattinen mieleenpainaminen ja mielestähaku vaikeaa Opiskelun aloittaminen ja eteenpäinvieminen joustavasti vaikeaa Jätin vaikeat tehtävät viimeiseksi enkä koskaan ehtinyt niihin Suunnitelmallisuutta ja organisointia edellyttävien tehtävien tekemisen vaikeus Lapsi ei tiedä, miten kokeisiin luetaan tai lapsi käyttää täysin vääriä keinoja ei matikan kokeisiin voi lukea Merkitys alakoulun lopussa/yläkouluiässä korostuu entisestään eli tuen tarve lisääntyy!
OPPIKIRJOJEN KÄYTTÖ Ongelmat: Kirjan käyttöohje puuttuu, se on puutteellinen tai siihen ei ole lapsen kanssa riittävästi perehdytty Tekstin rakenne on epäselvä tai lapsella ei ole tietoa tekstin osien merkityksestä (otsikot, leipäteksti, tiivistelmät jne.) Oleellinen tieto ei riittävästi erotu tekstistä vaan epäoleelliset yksityiskohdat vievät huomion Kirja ei tue tiedon soveltamista tai tiedon siirtämistä eri tilanteisiin
OPPIKIRJOJEN KÄYTTÖ Ratkaisut: Kirjan käyttöohjeen opiskelu tai ohjeen laatiminen yhdessä oppilaiden kanssa Tekstin rakenneosasten riittävä läpikäyminen oppilaiden kanssa Esim. silmäilytekniikan opettaminen Oleellisten asioiden korostaminen E-kirjojen hyödyntäminen opetuksessa Alleviivaaminen Vihkotyöskentelyn nivominen kirjaan (esim. otsikoinnin avulla) Esim. kysymys tekniikan opettaminen Kysymysten laatiminen kirjan tueksi ja tiedon soveltamiseksi Sokerina pohjalla: VINKEISTÄ HYÖTYVÄT KAIKKI OPPILAAT!
LudusAkatemia Oy Heli Isomäki & Ulla Vedenkannas KIITOS!