KEURUUN KAUPUNKI VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

1 KOKKOLA 27.9.2016 KEURUUN KAUPUNKI VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA KAAVAN LAATIJAN VASTINEET ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN VT18 ja MT621 alueen osayleiskaavaehdotus päivämäärällä 23.2.2016 on ollut yleisesti nähtävillä 2.5.2016 1.6.2016 välisen ajan. Seuraavaan on kirjattu tiivistetysti ehdotusvaiheen lausunnot (10 kpl) ja kirjalliset muistutukset (7 kpl) sekä kaavan laatijan vastineet. 1. LAUSUNNOT 2. MUISTUTUKSET 1. LAUSUNNOT: 1.1 Keski-Suomen museo, 27.4.2016 Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. 1.2 Keski-Suomen liitto, 25.5.2016 Keski-Suomen liitto viittaa kaavaluonnoksista antamaansa lausuntoon ja toteaa, että lausuttavana olevat kaavaehdotukset voidaan katsoa maakuntakaavan mukaisiksi. 1.3 Metsänomistajajärjestö, 24.5.2016 Metsänomistajajärjestö eli Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry ja Metsänhoitoyhdistys Keski- Suomi ry ovat antaneet lausunnon luonnosvaiheessa ko. kaavasta. Lausuntoamme ei ole mainittu lainkaan saapuneiden lausuntojen listassa eikä siihen ole annettu myöskään minkäänlaista vastinetta. Kaavan selvitykset ja kartoitukset on tehty hyvin, perusteellisesti ja kattavasti. Kartoitusten ja selvitysten pohjalta on esim. luontoselvityksissä löytynyt huomioon otettavia lajeja, mutta myös niiden potentiaalisia elinympäristöjä ja elinalueita. Kaavakartalle onkin viety monissa tapauksissa kaikki kartoituksessa esiin tulleet kohteet ja havainnot. Tältä osin kaavan sisältö ja kaavamääräykset eivät enää vastaa hyvää hallintotapaa eikä kunnioita maanomistajan oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta (esim. maisematyölupavaatimus potentiaalisilla liito-oravakohteilla). MY/pi kaavamerkinnän 16 kohteesta vain neljä on selvitysten mukaan metsälain kohteita, joiden hoidossa ja käsittelyssä tulee huomioida metsälain 10 :n rajoitteet. Esitetty kaavaluonnos kuiten-

2 kin laajentaisi ja rajoittaisi metsien käsittelyä siten, että kaikilla muillakin kuin 10 :n kohteilla rantavyöhyke tulisi säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. MY/pi kaavamerkinnän tulee koskea vain neljää (4) metsälain mukaista kohdetta ja muut kohteet tulee kokonaan poistaa kaavasta. MY/lo kaavamerkinnällä on osoitettu havaittujen liito-oravan elinympäristöjen lisäksi myös potentiaalisia liito-oravan elinympäristöjä. Kartoituksessa näillä potentiaalisilla kohteilla ei kuitenkaan ole ollut merkkejä liito-oravasta enää useaan vuoteen tai joillakin kohteilla ei milloinkaan! YM ja MMM ovat antaneet ohjeet kunnille ja kaavoittajille liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessa sekä metsätalouden harjoittamisesta liito-oravakohteilla. Metsien hoito ja käyttö tapahtuu tämän ohjeen mukaisesti. Ohje on tehty ja annettu juuri sen vuoksi, että näille kohteille ei tarvitse asettaa toimenpiderajoitusta tai maisematyölupavaatimusta. MY/lo kohteiden joukosta on poistettava ne, joissa ei ole havaintoja liito-oravasta enää muutamaan vuoteen tai ei lainkaan Maisematyölupavaatimus tulee poistaa, toimitaan YM ja MMM ohjeen mukaisesti My/mo kaavamerkintä tulee poistaa tarpeettomana. Metsälainsäädännön näkökulmasta kohteilla ei ole mitään erityisiä metsälain mukaisia erityisiä luonnonarvoja. Sen sijaan kohteet voisivat olla vapaaehtoisen METSO ohjelman kohteita. Näiden toteuttaminen on kuitenkin täysin vapaaehtoista ja metsänomistajalähtöistä, joten nämä eivät kuulu kaavoihin. MY/mo kohteet tulee poistaa kokonaan kaavasta Luo-1 kohde on 3. vaihemaakuntakaavan suokohde. Maakuntakaavan mukaan suolla on sekä merkittäviä turvearvoja että monimuotoisuusarvoja. Suo on pinta-alaltaan iso ja kaavamääräyksenä on vaatimus maisematyöluvasta. Vaatimus maisematyöluvasta lienee paikallaan esim. ojituksen vuoksi. Sen sijaan metsien hoito ja käyttö eli hoitotyöt ja hakkuut tulee olla mahdollisia ilman maisematyölupaa. Kaavamääräystä tulee muuttaa siten, että maisematyölupavaatimus ei koske metsälain mukaisia metsien hoito- ja hakkuutöitä, vaan ainoastaan vesitaloutta muuttavaa ojitusta Luo-2 kaavamerkintä koskee lepakoita. Metsätalouden harjoittamisen ei ole missään todettu häiritsevän lepakoita tai niiden elinmahdollisuuksia. Pääosin lepakot viihtyvät, pesivät ja elävät vanhojen rakennusten liepeillä. Siten vaatimus maisematyöluvasta on turha ja voidaan poistaa. Kaavamääräyksestä tulee poistaa maisematyölupavaatimus kokonaan Luo-3 kaavamerkintä lintukosteikkoalueesta herättää lähinnä ihmetystä. Rajatulla alueella on hyvin vähän vettä tai edes kosteikkoja. Iso osa kaavamerkinnän alueesta on moreeni- ja kivennäismaata sekä tavallista talousmetsää. Tällaiset alueet ja merkinnät eivät missään tapauksessa kuulu oikeusvaikutteiseen kaavaan! Luo-3 kaavamerkintä tulee poistaa kaavasta kokonaan Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavalla ja mt 621 eteläosan osayleiskaavalla on yhteinen kaavaselostus. Osayleiskaavat ovat kuitenkin erilliset. Luonnosvaiheen lausunnon on katsottu kohdistuvan mt621 eteläosan osayleiskaavaan. Lausunto on huomioitu ja siihen on annettu vastine mt621 eteläosan osayleiskaavan yhteydessä. MY/pi kaavamerkintä on poistettu ja mahdolliset vesilain mukaiset lähteet on osoitettu luo- 4 merkinnällä (Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue. Alueella sijaitsee mahdollinen Vesilain 2. luvun 11 :n mukainen lähde). Luo-4 merkinnän voidaan katsoa olevan MY/pi merkintää väljempi. Merkinnällä osoitetut lähteet ovat peruskartassa näytettyjä lähteitä. Kaavaehdotuksen mukaisella MY/lo merkinnällä on osoitettu vain havaittuja liito-oravan elinympäristöjä. Maisematyölupavaatimus poistetaan kaavamääräyksistä. MY/mo merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä alue. Alue on mahdollinen METSO-ohjelman mukainen kohde. Alueen ominaispiirteiden säilyttäminen perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Merkintä on haluttu osoittaa kaavakartalla informatiivisena, jotta kohde tulee huomioiduksi jatkosuunnittelussa.

3 Luo-1 merkintä ei rajoita metsien normaalia hoitoa ja käyttöä. Maisematyölupavelvoite koskee vain merkittävää maisemarakennetta tai vesitaloutta muuttavaa toimenpidettä. Luo-2 merkinnästä voidaan poistaa maisematyölupavaatimus. Luo-3 merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas lintukosteikko. Kohde on suolinnuston kannalta merkittävä. Merkinnän soiden pesimälajeja ovat mm. riekko, metso, kapustarinta, liro, valkoviklo, kuovi ja niittykirvinen. Merkintä säilytetään kaavassa. 1.4 Ähtärin kaupunki, 13.5.2016 Kaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa 1.5 Keski-Suomen ELY-keskus, 6.6.2016 ELY-keskus on kiinnittänyt luonnosvaiheen lausunnossaan huomiota mm. melun leviämiseen ja siitä annettaviin kaavamääräyksiin ja esittänyt kaavamääräyksen lisäämistä rakenteiden ja rakennusten sijoittelun osalta sekä piha-alueiden suojauksen osalta melualueelle rakennettaessa niin, että määräys koskettaa myös olevien rakennusten laajentamista ja uudistamista. Melumääräystä ei ole lisätty kaavamerkintöihin ja määräyksiin. ELY-keskus esittää edelleen melumääräyksen osoittamista melualueelle tai sen läheisyyteen rakennettaessa ja huomauttaa luonnosvaiheen lausuntonsa tavoin, että ELY-keskus ei vastaa melusuojauksesta rakennettaessa olemassa olevan maantien melualueelle. Asuminen on osoitettu kaavassa vain nykytilan toteavana eikä uutta asutusta ole osoitettu melualueelle. Täten melumääräyksen lisääminen ei ole tarpeen. 1.6 Metsähallitus, 19.5.2016 Kaavaluonnosvaiheessa Metsähallitus lausui, että kaavoitettavalla alueella sijaitsee Metsähallituksen hallinnassa oleva kiinteistö 989-893-1-0. Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita vaan ne sijaitsevat Ähtärin kaupungin puolella, jossa on samaan hankkeeseen liittyvä kaavahanke vireillä. Metsähallituksella ei muilta osin ole lausuttavaa osayleiskaavaehdotuksesta. 1.7 Keuruun kaupunki; Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, 31.5.2016 Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistolla ei ole osayleiskaavaehdotuksista huomautettavaa.

4 1.8 Keuruun Lämpövoima Oy, 20.4.2016 Keuruun Lämpövoima Oy:llä ei ole toimintaa kaavaehdotusten alueilla. 1.9 MTK-Keurusseutu, 27.5.2016 Kaavaselostus on kattava ja kaavan vaatimat selvitykset on tehty perusteellisesti, varsinkin suunnittelualueen luonnonympäristön ja eläimistön osalta. Nämä selvitykset ovatkin ohjanneet vahvasti kaavamerkintöjen ja määräysten valikoimaa ja sisältöä. MY, MY/xy Selostuksessa tuodaan esiin luontoselvityksen yhteydessä löydettyjä kohteita, joista osa kaavaehdotuksen mukaan merkittäisiin kartalle maa- ja metsätalousvaltaisella alueella käsittääksemme arvokkaina luontokohteina MY-merkinnällä lisämääreineen. Emme pidä tarpeellisena tällaisten lisämääreiden mukaan ottamista kaavamerkintöihin, koska tämän tyyppisin alueisiin joudutaan metsänkäyttöilmoitusten yhteydessä kiinnittämään huomiota joka tapauksessa Metsälain mukaisesti tai muun lainsäädännön vuoksi. Erityisillä kaavamääräyksillä niihin ei ole tarpeen puuttua. Ne kohteet myös arvioidaan em. lainsäädännön kriteerein. Tätä yleiskaavaa varten tehdyt luontoselvitykset eivät luultavasti ole täysin samoin kriteerein tehtyjä. MY/mo merkinnällä varustetut kohteet tarkoittavat ilmeisesti luontoselvityksessä löydettyjä potentiaalisia METSO-kohteita. Luontoselvitys tuo toki apua maanomistajille mahdollisten METSOkohteiden tiedostamiseen ja selvitettynä tausta-aineistona kannustaa ehkä vapaaehtoisten sopimusten tekemiseen, mutta emme pidä perusteltuna merkitä näitä MY/mo kohteita kuitenkaan kaavakartalle. MY/mo merkintä on siten tarpeeton. On muistettava, että METSO-ohjelma perustuu täysin maanomistajien vapaaehtoisen suojelutoimenpiteiden ja sopimusten piiriin. Liito-oravan (lisääntymis-/) ja/tai elinympäristö MY-lo merkintä ja aluevaraukset on tehty vastoin Ympäristöministeriön (YM) ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ohjeita. YM on antanut kunnille erilliset ohjeet liito-oravan huomioon ottamiseksi kaavoituksessa. Yleiskaavojen osalta YM:n ohjeissa liito-oravan suojelua lähestytään siten, että jos yleiskaavassa on tarkoitus esittää joitakin luontoa suuresti muuttavaa maankäyttömuotoa liito-oravan esiintymiselle suotuisalla alueella, olisi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat pyrittävä kartoittamaan ja rajaamaan mahdollisimman tarkasti maastossa. Normaalin metsätalouden jatkaminen nykyisen lainsäädännön puitteissa ei täten vaadi yleiskaavaan MY/lo tyyppisiä aluevarauksia. Kaavamerkintä ja siihen liittyvät määräykset ovat pysyviä ja jäävät alueelle voimaan, vaikka jokin suojeltavan lajin yksilöt luontaisen liikkumisen vuoksi poistuisivatkin alueelta. Näemmekin parempana käytäntönä tukeutua voimassa oleviin suojelusäädöksiin ilman kaavamerkintää ja siihen liittyviä aluevarauksia. Kaavavalmistelun luontoselvityksillä on toki käyttöarvoa tausta-aineistona viranomaisille ja metsäalan toimijoille mm. metsänkäyttöilmoituksiin liittyvässä harkinnassa ja metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa. YM on suosittanut myös, että liito-oravan suojelemiseksi voidaan perustaa luonnonsuojelualue. METSO-ohjelma voi myös tarjota vapaaehtoisen suojelun keinoja. Nämä molemmat väylät mahdollistavat maanomistajalle luonnonsuojelusta korvauksen ja palvelevat luonnonsuojelua pidemmällä tähtäimellä paremmin kuin maanomistajalle kohtuutonta haittaa aiheuttavat ja vaille korvausta jättävät kaavamääräyksien tyyppiset pakkokeinot. Myös MY/lo merkintään esitetty maisematyölupavaatimus kaikille tällä merkinnällä varustetuille kohteille on kohtuuton maanomistajan/hakkuiden haltijan näkökulmasta. Edelliseen perustuen esitämme, että yleiskaavaan ei oteta käyttöön MY/lo merkintää. Samoin perustein esitämme, että kaavaselostuksen kohdassa 8.2. mainittu viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (MY/vs) kaavamerkintää ei käytetä yleiskaavassa. MY/vs merkintää ei tosin löydykään kaavamerkinnät ja määräykset liitteestä, vaikka merkinnästä on maininta ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. luo-x

5 Metsälainsäädäntö turvaa pienimuotoiset erityisen arvokkaat metsäluonnon monimuotoisuuskohteet. Metsälain mukaan tällaisen arvokkaan kohteen käsittelyssä on turvattava näiden ominaispiirteiden säilyminen. Luo-merkinnät kaavoissa ovat epämääräisiä niin ymmärrettävyyden, yksiselitteisyyden kuin oikeusvaikutustenkin osalta. Myös ympäristöministeriö ohjeistaa käyttämään luomerkintöjen sijaan mieluummin MY-merkintää, jonka oikeusvaikutukset tulevat metsälain kautta. MA MA-merkintään liittyy määräys "Maa- ja metsätalouteen liittyvä täydennysrakentaminen on alueella sallittu". Näkemyksemme mukaan tämä määräys estää asuinrakentamisen näillä alueilla. Näin jyrkkä rakentamisrajoitus ei ole perusteltavissa, koska se loukkaa maanomistajan oikeuksia ja tasa-arvoista kohtelua. Lisäksi määräys osittain myös kumoaa itseään, estämällä maaseutuelinkeinoja tukevaa asuinrakentamista. Rajanveto siitä, millainen asuminen tukee elinkeinoja on keinotekoinen ja käytännössä vaikea toteuttaa. Täten kyseinen määräyksen kohta on poistettava. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tulee jättää näillä alueilla mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan rakennuslupia myönnettäessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Yleiskaava on luonnonsuojelulain tarkoittama suunnitelma, josta on arvioitava 65 :ssä tarkoitetut vaikutukset. Myös luonnonsuojelulaissa tarkoitetut luontotyypit ja säännös erityisesti suojeltavista lajeista sekä luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskielto on otettava huomioon yleiskaavaa hyväksyttäessä. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu maisema-alue on otettava huomioon yleiskaavoituksessa. Tehdyissä selvityksissä esiin tulleet erityiset ympäristöarvot on osoitettu osayleiskaavassa MY/lisämääre merkinnöin. MY/mo merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä alue (mahdollinen METSO-ohjelman kohde). Kaavamääräyksessä tuodaan kuitenkin ilmi, että alueen ominaispiirteiden säilyttäminen perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Merkintä on haluttu osoittaa kaavakartalla informatiivisena, jotta kohde tulee huomioiduksi jatkosuunnittelussa. MY/lo merkinnällä on osoitettu vain havaittuja liito-oravan elinympäristöjä. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat on kartoitettu ja rajattu mahdollisimman tarkasti. Liito-orava on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kaavaa laadittaessa liitooravien mahdollinen esiintyminen ja kaavan vaikutus niihin on selvitettävä. Havaitut liitoravien lisääntymis- ja levähdyspaikat on tämän vuoksi osoitettu kaavakartalla. Maisematyölupavaatimus poistetaan kaavamääräyksistä. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavalla sekä mt 621 eteläosan osayleiskaavalla yhteinen kaavaselostus. Kaavat ovat kuitenkin toisistaan erillisiä. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavassa ei ole osoitettu viitasammakoiden MY/vs kaavamerkintää, mutta merkintää on käytetty mt 621 eteläosan osayleiskaavassa. MY kaavamerkintä on aluevarausmerkintä ja luo merkintä puolestaan viivamerkintä, jota voidaan käyttää aluevarausmerkintöjen kanssa päällekkäin. Luo kaavamerkintä on luonteeltaan konkreettinen paikkaan sitoutuva ja se ilmaisee ominaisuuksia, jotka asettaa reunaehtoja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle tai toteutukselle. Merkintä ei kuitenkaan suoraan määritä alueen käyttöä, toisin kuin MY-merkintä. Luo-merkinnällä osoitettujen kohteiden osalta osayleiskaavassa ei ole ollut tarpeen ottaa kantaa toiminnan alueelliseen ulottuvuuteen. Luo-merkinnällä osoitetuilla kohteilla alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on jokin muu kuin suojelullinen.

6 MA-merkintä itsessään ei mahdollista rakentamista. Merkintää käytetään alueilla, joilla ei yleensä sallita rakentamista lainkaan. Kaavamääräyksellä on kuitenkin haluttu sallia alueelle maa- ja metsätalouteen liittyvä täydennysrakentaminen, jolle alueella on tarvetta. Osayleiskaavassa asuminen on osoitettu koko kaavan alueella muutenkin vain nykytilan toteavana eikä uutta asutusta ole ollut tarpeen osoittaa. 1.10 Keuruun Liesjärven kyläseura ry, 27.5.2016 Liesjärven kyläseura puoltaa nykyistä suunnitelmaa, kuten lausunnossamme 16.12.2014 olemme ilmoittaneet. Toivomme, että kylän ääni kuuluisi kyseisiä teitä koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa. Keuruun kaupungin tulisi mm. Multian kunnan kanssa ajaa ponnekkaasti vt18:n rakentamista ja mt621:n perusparannusta maakunnallisessa päätöksenteossa. Myös yhteistyö Pohjanmaan maakuntaliittojen ja yrittäjien kanssa on välttämätöntä asian eteenpäin viemiseksi valtakunnan tasolla. Liesjärven kyläseura haluaa olla mukana ajamassa näitä tiehankkeita. 2. MUISTUTUKSET: 2.1 Tarja Koivisto, 27.5.2016 Haen muutosta vt18 linjaukseen tilani R 1:14 kohdalla, Liesjärvi Keuruu. Suunniteltu linjaus halkaisee tilani liian läheltä asumusta. Tilani pilkkoutuu linjauksen vuoksi moneen mitättömään osaan. Esitän linjauksen siirtämistä, kulkemaan suunnilleen rajalinjaa Koivisto-Haapala, Koiviston tilan puolella. Asumme tilalle vakituisesti ja tuleva liikenne aiheuttaa jatkuvaa meluhaittaa. Tällä hetkellä meitä asuu 3 henkilöä tilalla. Melusuojaus on välttämätön. Kaivomme sijaitsee myös alhaalla tiesuunnitelmaan nähden, joten siksikin haluan tien kulkemaan mahdollisimman kaukana lähdekaivostamme. Tieltä tulevat valumat pilaavat veden laadun. Vedenlaatu ei saa heikentyä, pilaamattomuus on turvattava ehdottomasti. Samoin tie Talvimäen 5:3 tilalta ei tule kulkemaan merkittyä linjausta pitkin. Kyseistä tietä ei ole olemassa. Ko. malli jälleen pirstaloisi tilaani. Oheiseen karttaan olen merkinnyt linjausmuutoksen sekä kaivomme paikan. Rakennuskannan selvitysraportin numero puuttuu tilamme kohdalta? Mielestäni kuitenkin asutut tilat on rauhoitettava liikenteen häiriöiltä. Vt18 paras vaihtoehto on kuitenkin vaihtoehto1, jonka toivon tulevan uudelleen käsittelyyn varsinaiseksi vt18:ksi.

7 olevassa osayleiskaavassa vt 18 linjaus osoitetaan juridisesti sitovana maankäyttövarauksena, tiesuunnittelu käynnistää suoraan yleiskaavan mukaisena. Osayleiskaavassa uuden tielinjan merkintä osoittaa tien likimääräisen sijainnin maastossa. Tien tarkka sijainti ratkaistaan tiesuunnitelmalla. Liikenteen meluvaikutukset uudella valtatien linjauksella on selvitetty melun leviämisen mallinnuksella. Valtatien meluntorjunnan suunnittelussa lähtökohtana on ollut, että päiväaikaan asuinkiinteistöjen melutaso ulkona ei ylitä päiväohjearvoa 55 db. Melumallinnuksen mukaan muistuttajan kiinteistön kohdalla 55 db ei ylity, joten melusuojaustarve -merkintää ei ole tarve osoittaa. Aikanaan yksityiskohtaisemmassa tiesuunnitelmassa määritellään meluntorjunta-asiat ja pohjavedensuojaukset sekä vaikutuksia tarkemmin. Yksityiskohtaisemman tiesuunnitelman laatimisesta, tielinjan käytännön toteutuksesta sekä kustannuksista vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. Rakennuskannanselvityksessä on inventoitu kaikki kaava-alueen rakennukset. Raportissa (ja kaavakartan numeroinnissa) on kuitenkin kuvattu vain rakennukset, joilla on katsottu olevan kulttuurihistoriallista arvoa. 2.2 Timo Kutinlahti, 26.5.2016 Olen liitteenä olevan kartan "AP/s 107" kiinteistön omistaja (Myllymäentie 2706, kiinteistötunnus 249-405-1-94). Kyseisellä paikalla sijaitsee vapaa-ajan asunto, joka on lähes ympärivuotisessa käytössä. Kaavaehdotuksessa VT18/MT621 kulkee aivan kyseisen tontin ja siinä olevan talon vierestä aiheuttaen tarpeettomia haittoja talon käytölle. Nykyistä linjausta en siis hyväksy. Mielestäni VT18/MT621 linjauksen tulee kulkea pari sataa metriä pohjoisempana läpi metsäalueen alla olevaan karttaan havainnollistamallani tavalla.

8 olevassa osayleiskaavassa vt 18 linjaus osoitetaan juridisesti sitovana maankäyttövarauksena, tiesuunnittelu käynnistää suoraan yleiskaavan mukaisena. Osayleiskaavassa uuden tielinjan merkintä osoittaa tien likimääräisen sijainnin maastossa. Tien tarkka sijainti ratkaistaan tiesuunnitelmalla. Yksityiskohtaisemman tiesuunnitelman laatimisesta, tielinjan käytännön toteutuksesta sekä kustannuksista vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. 2.3 Vapo, 1.6.2016 Kaava-alueelle sijoittuu Vapo Oy:n omistamia ja hallinnassa olevia kiinteistöjä Keuruun Olkitaipaleennevalle ja tämän välittömään läheisyyteen (liite). Olkitaipaleennevan turvetuotannon ympäristölupa lainvoimaistui vuonna 2014 ja hanke on kokonaan uusi. Vapo Oy toteaa, että vt18 väylän suunnittelutyössä on huomioitava Olkitaipaleennevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan häiriöttömyys. Suunniteltu väylä kulkee toteutuessaan turvetuotantoalueen ympäristöluvan mukaisen laskuvesiojan halki. Vapo Oy pitää tärkeänä, että tuotantoalueen laskuvesien johtaminen ei saa katketa tai häiriintyä väylähankkeen vuoksi. Laskuojan sijoittuminen ja yleensä vesienkäsittelyn toimintavarmuuteen liittyvät tekijät on määritelty hyvin yksityiskohtaisesti turvetuotannon ympäristöluvassa. Mikäli väylä toteutetaan suunnitellusti, on väylän toteuttajan varmistettava laskuvesiojan toimivuus tarkemman suunnittelun yhteydessä. Mahdolliset väylähankkeesta muodostuvat kustannukset laskuvesireitin toimivuuden osalta (kuten rummutustyöt yms.) ovat niin ikään väylän toteuttajan vastuulla. Hankkeen eteenpäin viemisen kannalta Vapo Oy painottaa asianmukaista yhteydenpitoa ja tiedottamista erityisesti kaava-alueen maanomistajien suuntaan. Ennen hankkeen rakennustöiden alkua on väylän toteuttajan oltava hyvissä ajoin yhteydessä Vapo Oy:n yhteyshenkilöön.

9 olevassa osayleiskaavassa vt 18 linjaus osoitetaan juridisesti sitovana maankäyttövarauksena, tiesuunnittelu käynnistää suoraan yleiskaavan mukaisena. Osayleiskaavassa uuden tielinjan merkintä osoittaa tien likimääräisen sijainnin maastossa. Tien tarkka sijainti ratkaistaan tiesuunnitelmalla. Aikanaan yksityiskohtaisemmassa tiesuunnitelmassa voidaan huomioida turvetuotantoalueen laskuvesiojan toimivuus. Olkitaipaleenneva on huomioitu kaavan laadinnassa. Yksityiskohtaisemman tiesuunnitelman laatimisesta, tielinjan käytännön toteutuksesta sekä kustannuksista vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. 2.4 Timo Olkkola, 4.5.2016 MA-merkintä kyseiseltä tilalta (249-410-8-41) tulee poistaa. Asiasta on esitetty Jenny Jungarille pyyntö sähköpostitse 24.6.2015. Muutettava alue muuttuu M-alueeksi pellon metsityksen myötä. Merkintä voidaan muuttaa muistutuksessa mainitulla tavalla. 2.5 Toini Kantola, 2.6.2016 Suunnitteilla olevan Keuruun Myllymäkitien kunnostuksen ja oikaisun vuoksi ilmoitan, että omistan tilan 249-410-15-41. Pyydän ettei tietä linjata tonttini kautta

10 olevassa osayleiskaavassa mt 621 linjaus osoitetaan juridisesti sitovana maankäyttövarauksena, tiesuunnittelu käynnistää suoraan yleiskaavan mukaisena. Osayleiskaavassa tielinjan merkintä osoittaa tien likimääräisen sijainnin maastossa. Tien tarkka sijainti ratkaistaan tiesuunnitelmalla. Mt621 linjaus on muistuttajan kiinteistön kohdalla merkitty tien nykyiselle paikalle. 2.6 Marjatta Korvenrinne sekä Uimoset, 7.5.2016 Vastustamme tien siirtämistä metsäalueellemme (15:45). Esitämme, että tie pidetään maisemallisesti arvokkaalla nykyisellä paikalla, joka on osa kauneinta Keski-Suomea. Metsästä on huolehdittu, raivauksia ja istutuksia on tehty. Alueella on arvokas kirkasvesinen luonnonlähde, jota sukumme on käyttänyt. Haluamme säilyttää pienen metsätilamme yhtenäisenä, joka on perintönä saatu Ollikaisen suvulta. olevassa osayleiskaavassa mt 621 linjaus osoitetaan juridisesti sitovana maankäyttövarauksena, tiesuunnittelu käynnistää suoraan yleiskaavan mukaisena. Osayleiskaavassa tielinjan merkintä osoittaa tien likimääräisen sijainnin maastossa. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu vaihtoehtoinen tielinja. Tien tarkka sijainti ratkaistaan tiesuunnitelmalla. Yksityiskohtaisemman tiesuunnitelman laatimisesta, tielinjan käytännön toteutuksesta sekä kustannuksista vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. 2.7 Seppo Simsiö ja Marjatta Korvenrinne, 21.5.2016 Omistamme kyseisen suunnittelualueen vaikutusalueella Kotimäki tilan 249-410-15-39 (Simsiö) ja Koivulehto tilan 249-410-15-52 (simsiö) sekä Uusipelto 249-410-15-45 (Korvenrinne). Kyseisten tilojen kohdalla on tien linjaus muutettu oleellisesti nykyisestä tielinjauksesta, joka kulkee tilojemme alueella. Kaavassa on tilojen kohdalla merkintä, uusi vaihtoehtoinen tielinja. Tämä uusi linjausvaihtoehto vie maistamme n.25-30 metriä leveän kaistaleen reilun 600 metrin matkalla, joka on parhaassa kasvuvaiheessa olevaa metsää. Mielestämme näin mittavaan linjauksen muutokseen ei ole tarvetta. Kyseisellä tiellä, välillä mt621 eteläosan osayleiskaava Ähtärin kaupungin raja, on pahempiakin mutkia oikaistavaksi. Suunnitelmassa ei niitä näyttäisi olevan esitetty oikaistavan merkittävästi. Näkisimme myös meidän tilojen kohdalla olevan nykyisen tien palvelevan tulevaa liikennettä ja sen käyttöä vähäisen mäen leikkauksella sekä sen jälkeisen notkon nostolla. Keski-Suomessa ja Keuruulla on saman tieluokan teillä (seututie) jopa valtateillä pahempia nousuja olemassa. Nykyisen mt621:n ja Suojoen tien risteyksessä sijaitsee talouskeskuksen käyttövesilähde Kotimäki tilalla, joka on jo pahasti uhattuna tien rungon levitessä koko ajan lähteelle päin. Jos kuitenkin vastustuksestamme huolimatta päätätte pysyttäytyä kaavassa ehdotetun vaihtoehtoisen linjauksen kannalla, niin valtio on velvollinen maksamaan korvauksen tiepohjasta täysimääräisenä ja siitä poistettavan puuston arvon sen hetkisen hintatason mukaisena. Nykyinen tielinjaus on ennallistettava metsän kasvulle sopivaksi ja istutettava puustolle sekä liitettävä tilan maihin. Koska tien rakentamisen ja perusparantamisen määrärahat näyttävät olevan valtiolla vähissä, niin kannattaisi välttää turhia mutkan oikaisuja ja pysyttäytyä vanhassa linjauksessa. Pidämme kuitenkin tieyhteyden parantamista Keuruun ja Ähtärin välille erittäin tärkeänä. Noin seitsemän kilometrin pätkä suunnitelmasta toteutettiin, mutta loppuosaa ovat tienkäyttäjät odottaneet jo lähes 20 vuotta.

11 olevassa osayleiskaavassa mt 621 linjaus osoitetaan juridisesti sitovana maankäyttövarauksena, tiesuunnittelu käynnistää suoraan yleiskaavan mukaisena. Osayleiskaavassa tielinjan merkintä osoittaa tien likimääräisen sijainnin maastossa. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu vaihtoehtoinen tielinja. Tien tarkka sijainti ratkaistaan tiesuunnitelmalla. Aikanaan yksityiskohtaisemmassa tiesuunnitelmassa määritellään pohjavedensuojaukset sekä vaikutuksia tarkemmin. Yksityiskohtaisemman tiesuunnitelman laatimisesta, tielinjan käytännön toteutuksesta sekä kustannuksista vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. Tiesuunnitelmassa määritetään tien sijainti ja tiealueen rajat sekä tärkeimmät yksityiskohdat kuten liittymät ja laskuojat. Hyväksytyn tiesuunnitelman perusteella valtio saa oikeuden lunastaa tiesuunnitelmassa osoitetut alueet ja hakea maantietoimitusta. Maantietoimituksen tekee Maanmittauslaitos. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri kutsuu maanomistajat ja tiedonpidosta vastaavan ELY-keskuksen kirjallisesti toimitukseen. Maantietoimitusta tarvitaan maanteitä rakennettaessa tai parannettaessa. Toimituksessa ratkaistaan tiehanketta varten tarvittavat alueet ja tiehankkeesta aiheutuvat korvaukset. Jos tien rakentaminen pirstoo tiluksia haitallisesti, voidaan tietoimituksessa tehdä tilusjärjestelyjä. Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada käyvän hinnan mukainen täysi korvaus hänelle lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Jutta Piispanen Kaavan laatija Ville Vihanta Kaavasuunnittelija