SELOSTUSLUONNOS A-2662 - D/1528/10.02.03.00.04/2016 1(21) Asemakaavaselostus Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2662, Villähteen koulu, Villähde V103 Luonnos 5.9.2016 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen Sijaintikartta (opaskartta) Askonkatu 2, 15100 Lahti
SELOSTUSLUONNOS A-2662 - D/1528/10.02.03.00.04/2016 2(21) ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE x. PÄI- VÄNÄ xxxxkuuta 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2662 (Villähteen koulu, V103) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos koskee: Asemakaavamuutos koskee Villähteen (34.) kaupunginosan korttelin 370 ohjeellisia tontteja 1, 2 ja 3 sekä katualuetta. Asemakaava koskee: Asemakaava koskee tiloja RNro 1:96, 2:1, 67:1 ja 67:2. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Villähteen (34.) kaupunginosan korttelin 370 tontti 4 sekä suojaviher- ja katualueita. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 15.3.2016 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Villähteen kaupunginosassa noin 12 km päässä Lahden torilta itään Villähteen nauhataajamarakenteessa. Kaava-alue on Villähteentien ja valtatie 12:n välissä. Idässä aluetta rajaa Kankaantie ja lännessä peltoalue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,8 ha. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on tarkistaa Villähteen koulun tontin kaavamääräyksiä ja parantaa Kankaantien katuyhteyttä koululle. Kaavalla tarkistetaan myös koulun tontin rajoja ja yhdistetään kaksi AO- 2 -tonttia koulun tonttiin sekä osoitetaan meluvalli suojaviheralueelle. Askonkatu 2, 15100 Lahti
SELOSTUSLUONNOS A-2662 - D/1528/10.02.03.00.04/2016 3(21) Kaavamuutosalue ortokuvakartalla. Kuva vuodelta 2014. Uusin, läntinen laajennusosa ja lounaisosan meluvallin osa puuttuu kuvasta. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian vision ja tavoitteen mukaisesti kaavalla kehitetään yhdyskuntarakennetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla ja kehitetään kaupunkia nuorten kaupunkina. Toimintalupauksen mukaisesti kaavalla tuetaan maaseudun, kylien ja kaupunginosien aktiivisuutta ja toimintaedellytyksiä. Askonkatu 2, 15100 Lahti
2 Sisältö 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 2 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA... 3 2.1 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 3 TIIVISTELMÄ... 6 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 3.2 ASEMAKAAVA... 6 3.3 TOTEUTTAMINEN... 6 4 LÄHTÖKOHDAT... 6 4.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 4.1.1 Yleiskuvaus... 6 4.1.2 Luonnonympäristö... 7 4.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 4.1.4 Maanomistus... 13 4.2 SUUNNITTELUTILANNE... 14 4.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 14 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 5.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 17 5.1.1 Aloite... 17 5.1.2 Sopimukset... 17 5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen... 17 5.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 17 5.2.1 Osalliset... 17 5.2.2 Vireilletulo... 17 5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 5.2.4 Viranomaisyhteistyö... 18 5.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 18 5.3.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet... 18 5.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 18
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 5 5.4 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 18 5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 18 5.4.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 18 5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 18 5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 19 6 KUVAUS... 19 6.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE... 19 6.1.1 Kokonaisrakenne... 19 6.1.2 Mitoitus... 19 6.1.3 Palvelut... 19 6.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN... 20 6.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 20 6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja liikenteeseen... 20 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 20 6.4.3 Muut vaikutukset... 20 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 21 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 21 6.7 NIMISTÖ... 21 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 21 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 21 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 21 8 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS... 21 9 SEURANTALOMAKE... 21 2.1 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A-2662 2. osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 6 3 TIIVISTELMÄ 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa 15.3.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle (www.lahti.fi/kaavoitus > Kaavoituskohteet > Villähde, Villähteen koulu) 7.9.2016. Kaavan aloituskokous pidettiin 11.5.2016. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään 8.9. 22.9.2016, jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot. 3.2 ASEMAKAAVA Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella yhdistetään korttelin 370 ohjeelliset tontit 1, 2 ja 3 yhdeksi YO/s-tontiksi, jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään ja rakennusryhmän arkkitehtuurin ajallisia ominaispiirteitä vaalitaan. Tontti 1 on Villähteen koulun tontti ja tontit 2 ja 3 rakentamattomia erillispientalotontteja. Lisäksi Kankaantien katualuetta laajennetaan siten, että liittymä Villähteentielle voidaan rakentaa loivempana ja kadun varteen mahtuu kevyen liikenteen väylä. Kankaantie osoitetaan katualueeksi valtatie 12:n alikululle saakka. Koulun tontin etelä- ja lounaispuolelle osoitetaan suojaviheraluetta, jolle saa rakentaa meluesteen (EV-2). Tontille osoitetaan kerrosluvuksi II ja tehokkuusluvuksi e=0.40. Rakennusja pysäköintialueiden rajat osoitetaan ohjeellisina. Koulun vanhin osa osoitetaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Tontin pohjoisosaan osoitetaan istutettavaa aluetta (is). Tontille osoitetaan puhelinkaapelille sekä viemärille rasite. Suojaviheralueelle osoitetaan ojarasite sekä puistomuuntamon paikka (z). Melueste on suojaviheralueella. Koulun tontin koko on 28701 m2 ja sillä on rakennusoikeutta 11480 k-m2. 3.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa Lahden kaupunki. Kaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 4.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Villähteentien ja vt12:n tiealueiden väliin. Alueella on rakennettu koulun tontti, jota ympäröivät pientalo- ja viljelysalueet. Ympäröivä maisema on avoin. Koulun vanhin osa on vuodelta 1924, ja koulua on laajennettu 1980-luvulla pohjoisella lisäsiivellä sekä erillisellä liikuntasaliosalla. Uusin, läntinen laajennusosa on valmistunut 2016. Rakennukset ovat puuta. Muut osat koulun tonttia ovat rakennettuja piha-alueita. Tontin etelä- ja lounaisosassa on meluvalli. Kankaantie on kapea yksityistie.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 7 Näkymä Kankaantieltä. (Kuva Google Maps) 4.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Maisemallisesti alue on I Salpausselän etelärinteessä, Uudenmaan peltolakeuden reunalla. Kaavamuutosalue on pääasiassa rakennettua aluetta. Alue sijoittuu korkeustasojen +113 m ja +99,5 m meren pinnan yläpuolelle (mpy). Maasto viettää loivasti etelään ja lounaaseen. Suunnittelualueen korkein kohta on Villähteetien ja Kankaantien risteyksessä. Kaavamuutosalueen eteläosassa on korkea meluvalli, jota on maisemoitu kasvillisuudella. Näkymä vt12:lta. Koulun pihaa suojaa meluvalli.(kuva Google Maps)
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 8 Kasvillisuus Kaava-alue on ollut koulu- ja asuinkäytössä pitkään, eikä sillä ole luonnonvaraista kasvillisuutta. Alueella oleva puusto, pääosin koivuja, on istutettua. Koulun piha-alueella on myös jonkin verran koristepensaita. Villähde-Koiskalan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys Nastolassa (Mikko Siitonen/Karttaako Oy, 2006) mukaan koulun alueella, se luoteisosassa on ollut perinnebiotooppina niitty, joka on kuitenkin hävinnyt meluvallia rakennettaessa. Kaava-alueen luoteisosassa, nykyisten AO-tonttien alueella, on vanhaa istutettua puutarhapuustoa. Avointa viljelymaisemaa ja koulun pihaa. (Kuva Google Maps) Eläimistö Villähde-Koiskalan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen (Karttaako Oy, 2006) sekä linnustotietoselvityksen (Timo Metsänen, Ohto Oksanen, 2006) mukaan kaava-alue ei ole pesimälinnuston kannalta erityisen merkittävää aluetta. Alueelta tai sen läheisyydestä ei ole myöskään tehty liito-oravahavaintoja. Maaperä ja rakennettavuus Kallioperä on graniittia. Maaperä on GTK:n maaperäkartan pohjoisosastaan karkeaa hietaa ja eteläosastaan hienoa hietaa. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 9 GTK:n maaperäkartta. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Pintavedet johtuvat meluvallin pohjoisreunassa olevaan ojaan, josta edelleen kohti Kankaantietä. Myös länsipuolen pellon pintavesiä on johdettu koulun puolelle. 4.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Alue sijoittuu taajamakuvallisesti melko tiiviin pientaloasutuksen ja viljelyalueen rajalle. Villähteen koulurakennuskokonaisuuden vanhin osa on rakennettu 1924 rakennusmestari A.W. Niemisen piirustusten mukaan Orrilan mäkenä tunnetun vanhan Villähteen kyläkeskuksen kouluksi. Koulun laajennukset eli pohjoinen siipirakennus ja eteläinen erillinen liikuntasaliosa on rakennettu 1980-luvulla. Suunnittelija oli Erkki Aarti. Viimeisin laajennusosa valmistui 2016 koulun länsipuolelle. Uudisosan on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg. Koulun pohjoispuolella on 1980-luvun lopulla ollut vanha asuinrakennus, jonka paikalle kaavoitettiin 1988 kaksi omakotitalotonttia. Tontit ovat jääneet rakentamattomiksi. Koulun koillispuolella on vanha tilakeskus ja Villähteentien pohjoispuolella pientaloasutusta.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 10 Villähteen koulun vanhin osa ja pohjoinen siipirakennus. Koulun uudisosa rakenteilla talvella 2016. Liikenne Kaava-alue liittyy yleisiin tiealueisiin. Koululle liikennöidään Kankaantien kautta. Kankaantie liittyy Villähteentiehen, joka on asemakaavassa merkitty yleiseksi tieksi LYT. Kaava-alue rajautuu vt12:een, mutta kaava-alueelta ei ole liittymää valtatielle. Kankaantie alittaa valtatien.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 11 Kankaantie on kaavoitettu kaduksi vain pohjoiselta osaltaan. Muu osa on yksityistietä. Villähteentien varressa on kevyen liikenteen väylä ja sillä kulkee bussi. Väestö Kaava-alueella ei ole asukkaita. Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta, virkistys Suunnittelualueella ei ole asuntoja. Alueella olevat omakotitalotontit ovat jääneet rakentamatta. Alueella on koulupalveluja ja kouluun liittyviä työpaikkoja. Koulun kentät ja liikuntasali toimivat myös lähialueen asukkaiden liikuntapaikkoina. Tekninen huolto Kaavamuutosalueelle tulee vesi- ja energiahuolto. Koulu on kaukolämmössä. Tontin läpi menee vesi- ja viemäriputket, puhelinkaapeli sekä sähköverkon kaapeleita. Tontilla on myös muuntamo. Tekninen verkosto. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Villähteen koulu on mukana Hämeen ympäristökeskuksen monisteessa 101/2005: Rakennusinventointi Nastola. Inventoinnissa on dokumentoitu paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Inventoinnissa rakennusryhmä on luokiteltu K I eli säilytettävien kohteiden tai rakennusten ryhmään.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 12 Alueella ei tiettävästi ole muinaismuistoja. Erityistoiminnat Alueella ei ole erityistoimintojen alueita. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojeltavaa ympäristöä. Luontoselvityksessä mainittu perinnebiotooppi on hävinnyt meluvallin rakentamisen yhteydessä. Alue ei ole pohjavesialuetta. A-Insinöörit Oy:n vuonna 2009 tekemän vt12 liikennemeluselvityksen mukaan alueelle kantautuu liikennemelua valtatieltä. Selvityksen aikana arvot päiväaikaan ovat välillä 55 60 db. Ohjearvon mukaa asuin- ja virkistysalueiden sekä oppilaitosalueiden päivämelutaso saa olla enintään 55 db ja yöllä 50-45 db. Selvityksen jälkeen vt12 varteen sekä koulun tontin lounaisosaan on rakennettu meluvalli. Meluvallin rakentamisen jälkeen melua ei ole selvitetty. Meluselvityksen 2009 mukaiset liikennemelukäyrät alueella päiväaikaan klo 7-22 (ylhäällä) ja yöaikaan klo 22-7 (seuraava sivu), tilanne ennen koulun meluvallin rakentamista (kartat A-Insinöörit Suunnittelu Oy).
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 13 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisena ympäristönä koulu on merkittävä lähipalvelu, joka toimii myös iltakäytössä lähialueen asukkaiden kokoontumis- ja liikuntapaikkana. 4.1.4 Maanomistus Pääosan alueesta omistaa Lahden kaupunki. Suunnittelualueen itäosassa on yksityisten maanomistajien omistuksessa olevaa aluetta. Maanomistuskartta. Kaupungin omistama maa-alue vihreällä värillä.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 14 4.2 SUUNNITTELUTILANNE 4.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue rajautuu etelässä moottoritieksi parannettavaan moottoriliikennetiehen ja pohjoisessa seututiehen tai pääkatuun. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Maakuntakaavaa tarkistetaan kaava-alueen ympäristössä siten, että maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty suunnittelualueen länsipuoleiselle Kankaan kulttuurimaisemalle merkinnäksi kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas alue. Maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Ote Päijät-Hämeen korjatusta maakuntakaavaehdotuksesta 2014.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 15 Yleiskaava Villähde-Koiskalan osayleiskaava on vahvistunut 2.7.2009. Osayleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY, pientalovaltaiseksi asuinalueeksi AP ja suojaviheralueeksi EV. Alueen eteläosassa on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo55). Koulun tontilla on suojeltu rakennus, koulun vanhin osa (sr). Länsipuoleltaan alue rajautuu maa- ja metsätalousalueeseen MT, joka on myös maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (ma-2) ja itäosastaan selvitysalueeseen. Pohjoisessa alue rajautuu seututiehen (st) ja etelässä moottori- tai moottoriliikennetiehen. Alueen itäreunaan on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti. Ote Villähteen-Koiskalan osayleiskaavasta. Asemakaava Korttelin 370 tonttia 1 (tonttijako on ohjeellinen) ja katualuetta koskeva asemakaava on vahvistettu 14.12.1983 ja tontteja 2 ja 3 sekä tonttiin 1 liitettyä osaa (tonttijako ohjeellinen) koskeva asemakaava 9.6.1988. Valtatie 12:een liittyvän huoltotien (LT) asemakaava on vahvistettu 25.3.1991. Asemakaavassa tontti 1 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), jonka kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,40. Tontit 2 ja 3 ovat omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta, jossa kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 300 m2 kerrosalaa (AO-2). Sallittu kerrosluku on I 3/4. Tonttien 1 ja 3 läpi on osoitettu ajoyhteysrasite. Kankaantien katualue liittyy yleiseen tiealueeseen LYT. Valtatiehen liittyvä huoltotie koulun tontin eteläpuolella on kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen (LT). Kaavamuutosaluetta ympäröivät asemakaavoittamattomat alueet lännessä, etelässä ja idässä.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 16 Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden kaupungin osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat tai ohjelmat Ei ole. Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön:
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 17 Rakennusinventointi - Nastola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 101/2005, Teija Ahola Vt 12 parantaminen välillä Joutjärvi Uusikylä, YS Nastola, Lahti, Orimattila. Meluselvitys. Tiehallinto, Hämeen tiepiiri, 2009 Nastola. Villähde-Koiskalan osayleiskaava. Luonto- ja maisemaselvitys. Mikko Siitonen/Karttako Oy, 2006 Linnustotietoselvitys Nastolan Villähde-Koiskalan osayleiskaavaa varten, Timo Metsänen ja Ohto Oksanen/Luontoselvitys Metsänen, 2006 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 5.1.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille Lahden kaupungin aloitteesta. 5.1.2 Sopimukset Asemakaavamuutos vaatii sopimuksia maan lunastuksesta yksityisten maanomistajien kanssa. 5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 5.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.2.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Nastolan aluejohtokunta - Hämeen ELY-keskus / alueidenkäyttö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Lahden kaupunginmuseo - Päijät-Hämeen Pelastuslaitos - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Itella Oyj - DNA Oy - yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 5.2.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti 15.3.2016 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa (kohde 66).
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 18 5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 7.9.2016. Kaavatyötä esitellään Nastolan asukasillassa 13.10.2016. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään 8.9. 22.9.2016, jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot. 5.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä on esitelty Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille kaavaneuvottelun maastokäynnillä 17.5.2016. Kaavan aloituskokous pidettiin 11.5.2016. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään 8.9. 22.9.2016, jolloin viranomaisille toimitetaan OAS sekä kaavaluonnos sekä -selostus ja pyydetään niistä viranomaislausunnot. 5.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 5.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan lähtökohtana oli koulun tontin kaavamääräysten tarkentaminen ja tutkia uuden katuliittymän rakentaminen koululle niin, että huoltoliikenne saataisiin sujuvammaksi ja koululle paremmat kevyen liikenteen yhteydet. Liittymän siirtovaihtoehtoja, toisin sanoen liittymän siirtämistä tontin länsilaidalle tutkittiin konsulttityönä (Ramboll Oy). 5.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Prosessin aikana tutkittiin lisäksi mahdollisuudet sijoittaa asuinrakentamista koulun itäpuolella oleville peltoalueille. 5.4 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Ramboll Oy:n tutkima liittymän siirto tontin länsilaitaan olisi ollut ratkaisuna kallis ja vaatinut massiivisia täyttöjä. Vaihtoehto olisi hävittänyt Villähteetien varressa olevan puuston. Se ei siten ollut maisemallisestikaan hyvä vaihtoehto. Lahden kaupungin Kaupunkiympäristö tutki, että liikennöinti koululle voidaan hoitaa nykyisen Kankaantien liittymän kautta, mutta katualuetta leventämällä nykyistä liittymää voidaan loiventaa niin, että huoltoajo koululle sujuvoituu ja kadun varteen lisätä kevyen liikenteen väylä. Asuinrakentamisen osoittaminen koulun itäpuolelle tulisi kalliiksi, sillä se vaatisi melusuojauksen rakentamista valtatien varteen. Peltoalueet jätettiin pois kaavarajauksesta. 5.4.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Nykytilaan verrattuna kaavaratkaisu pienentää vähän koulun tonttia ja sen tehokkuuslukuun sidottua rakennusoikeutta. Koulun tontin merkinnät pysyvät pääosin nykyisellään. Meluvalli osoitetaan suojaviheralueelle, jolloin koulun ei tarvitse huolehtia sen ylläpidosta. Ylläpitovastuu pysyy kuitenkin kaupungilla. Kankaantien muuttuu koko koulun tontin pituudelta kaupungin omistamaksi ja ylläpitämäksi kaduksi. Kevyen liikenteen turvallisuus ja toimintaedellytykset paranevat kaavamuutoksella, kun kadun varteen saadaan ajoradasta erillinen kävely- ja pyörätie. 5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavasta kuullaan luonnosvaiheessa yksi vaihtoehto. Tiivistelmät kaavaluonnoksesta saapuneista lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen. Lausunnot pyydetty kohdassa 4.3.1 esitetyiltä viranomaisilta.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 19 Tiivistelmät lausunnoista ja niiden huomioon ottaminen: Täydennetään kaavaehdotusvaiheessa Lausunnon keskeinen sisältö: Lausunto Vastine ja vaikutus kaavaan: Vastine Tiivistelmät mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen: Mielipiteen keskeinen sisältö: Mielipide Vastine ja vaikutus kaavaan: Vastine Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden vaikutus kaavaan Täydennetään kaavaehdotusvaiheessa 5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaehdotus on tarkoitus viedä tekniseen lautakuntaan loppuvuodesta 2016. 6 KUVAUS 6.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE 6.1.1 Kokonaisrakenne Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella yhdistetään korttelin 370 ohjeelliset tontit 1, 2 ja 3 yhdeksi YO/s-tontiksi, jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään ja rakennusryhmän arkkitehtuurin ajallisia ominaispiirteitä vaalitaan. Tontti 1 on Villähteen koulun tontti ja tontit 2 ja 3 rakentamattomia erillispientalotontteja. Lisäksi Kankaantien katualuetta laajennetaan siten, että liittymä Villähteentielle voidaan rakentaa loivempana ja kadun varteen mahtuu kevyen liikenteen väylä. Kankaantie osoitetaan katualueeksi valtatie 12:n alikululle saakka. Koulun tontin etelä- ja lounaispuolelle osoitetaan suojaviheraluetta, jolle saa rakentaa meluesteen (EV-2). Tontille osoitetaan kerrosluvuksi II ja tehokkuusluvuksi e=0.40. Rakennusja pysäköintialueiden rajat osoitetaan ohjeellisina. Koulun vanhin osa osoitetaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Tontin pohjoisosaan osoitetaan istutettavaa aluetta (is). Tontille osoitetaan puhelinkaapelille sekä viemärille rasite. Suojaviheralueelle osoitetaan ojarasite sekä puistomuuntamon paikka (z). Melueste on suojaviheralueella. Koulun tontin koko on 28701 m2 ja sillä on rakennusoikeutta 11280 k-m2. 6.1.2 Mitoitus Tarkka mitoitus esitetään tilastolomakkeessa. 6.1.3 Palvelut Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia alueen palveluihin. Koulupalvelut säilyvät alueella.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 20 6.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMI- NEN Asemakaava on Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja Villähteen-Koiskalan osayleiskaavan mukainen. 6.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavamääräyksillä edellytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan koulurakennuksen säilyttämistä. Kaavassa on edellytetty puuston säilyttämistä Villähteentien varressa. 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. 6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja liikenteeseen Asemakaavamuutoksella sekä säilytetään vanhaa rakennetta että mahdollistetaan uuden rakentamista. Kaavamääräyksellä sr suojellaan vanhin koulurakennus. Kaavamerkintä YO/s edellytetään rakennuskokonaisuuden arkkitehtuurin vaalimista. Uuden rakentaminen on mahdollista rakennusoikeuden sallimissa puitteissa. Kaavaan merkitty rakennusala on ohjeellinen, mutta sillä on esitetty suositus siitä, että mahdollinen tuleva lisärakentaminen keskitettäisiin nykyisen pihapiirin tuntumaan. Kouluun on tehty uusi laajennusosa 2016. Kaavalla esitetään Villähteentien varren nykyisten AO-2-tonttien paikalle istutettavaa aluetta. Kaavamääräyksellä varmistetaan Villähteentien tiemaiseman säilyminen puustoisena koulun kohdalla. Kankaantien katualue levenee hiukan nykyisestä, mutta muutos on maisemallisesti vähäinen. Melueste on merkitty suojaviheralueelle. Melueste on jo rakennettu, joten kaava ei aiheuta sen osalta muutoksia maisemaan. Liikenne ei lisäänny kaavan myötä, ja liikennejärjestelyt säilyvät pääosin nykyisellään. Liittymän paikka Villähteentielle ei muutu, mutta katulinjaa kaarretaan länteen päin, jolloin liittymän kohta loivenee. Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta voidaan parantaa, kun Kankaantien katualuetta laajentamalla kävely-pyöräilyväylä saadaan mahtumaan kadun varteen. 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei juuri ole muutoksia luontoon ja luonnonympäristöön. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä, eikä sillä ole luonnontilaista ympäristöä. Osayleiskaavassa koulun tontin eteläosaan merkitty perinnebiotooppi on hävinnyt meluvallin rakentamisen yhteydessä. 6.4.3 Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin Kaavalla ei ole vaikutuksia alueen väestörakenteeseen, mutta koulun toimintaedellytyksiä parannetaan ja turvataan koulupalvelun säilyminen Villähteen alueella jatkossakin ja siten tuetaan Villähteen asuinalueen elinolojen säilymistä. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat vähäiset. Kankaantien katualue laajenee, ja katualue tulee kaupungin omistukseen ja hoidettavaksi. Kankaantien katualueen saneerauksesta ja kevyen liikenteen väylän rakentamista tulee kaupungille kustannuksia. Vesi- ja energiahuollon verkostot ovat olemassa.
SELOSTUSLUONNOS A-2662 / D/1528/10.02.03.00.04/2016 21 Vaikutukset yritystoimintaan Kaavalla ei ole vaikutuksia yritystoimintaan. 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Liikenteen melua tulee sekä Villähteentieltä että erityisesti vt 12 suunnasta. Melun torjumiseksi koulun tontin etelä- ja lounaisreunaan on rakennettu melueste. Koulun rakennukset suojaavat pihaa Villähteentien suunnasta tulevalta melulta. 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ovat kaavakartan liitteenä. 6.7 NIMISTÖ Kaava-alueelle ei muodostu uutta nimistöä eikä vanhaan nimistöön tule muutoksia. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Rakentamista ohjataan rakennusvalvonnan mukaisesti. 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan mukaisesti. 8 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 5.9.2016 Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen 9 SEURANTALOMAKE