Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014
Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena oli verrata kahden ja kolmen korjuun strategioita selvittää, kuinka paljon korjuustrategian mukaan tehdyt lajikevalinnat vaikuttavat tutkia kolmannen niiton myöhästyttämisen vaikutusta selvittää, mikä on talveksi peltoon jäävän runsaan odelman vaikutus talvehtimiseen ja seuraavan kesän 1. satoon Kuva: Sanna Kykkänen/MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 2
Koeasetelma Kaksi koepaikkaa, Maaninka (rm KHt) ja Sotkamo (m He) Perustus suojaviljaan 2012, nurmivuodet 2013 2014 Kaksi tai kolme satoa kesässä, viimeinen niitto aikaisin tai myöhään Neljä erilaista korjuustrategiaa: 2N aik: Toinen niitto 5 viikkoa ensimmäisen jälkeen, ei kolmatta satoa 2N myöh: Toinen niitto 7 viikkoa ensimmäisen jälkeen, ei kolmatta satoa 3N aik: Kolmas niitto syyskuun alkupuolella 3N myöh: Kolmas niitto syyskuun loppupuolella/lokakuun alussa Kolme erilaista timotei-nurminataseosta Tuure-Ilmari (myöhäisen kehitysrytmin seos) Rubinia-Valtteri (hyvän jälkikasvun seos, uudet lajikkeet) Grindstad-Inkeri (hyvän jälkikasvun seos) Kylvömäärä 14 kg/ha timoteitä ja 6 kg/ha nurminataa seoksena Lannoitus: 2 niittoa 100 N + 100 N, 3 niittoa 90 N + 90 N + 50 N. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 3
Koevuosien sää Nurmivuodet eivät olleet sääolosuhteiltaan kovin tavanomaisia. Vuonna 2013 oli poikkeuksellisen lämmin kevät, ensimmäinen korjuu tehtiin hyvin aikaisin kesäkuussa sulavuuden nopean laskun vuoksi. Myös toinen niitto aikaistui. Syksy oli lämmin ja erittäin suotuisa kolmannen sadon kasvulle. Vuosi 2014 toukokuu oli hyvin sateinen ja kesäkuu erittäin viileä. Nurmi kasvoi kuitenkin hyvin. Syksy oli jälleen lämmin ja kolmas sato kasvoi melko hyvin, kun toinen niitto oli tehty riittävän ajoissa. Keskilämpötila, C 25 20 15 10 5 0 Sademäärä, mm 140 120 100 80 60 40 20 0 Maaninka touko kesä heinä elo syys Maaninka touko kesä heinä elo syys 2012 2013 2014 1981-2010 2012 2013 2014 1981-2010 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 4
Ka-sato (kg ka ha -1 ) Kaksi vai kolme niittoa? 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 690 700 660 680 720 700 650 700 680 700 670 670 690 700 2N myöh 3N myöh 2N myöh 3N myöh Maaninka Sotkamo 1. sato 2. sato 3. sato Kolmella niitolla saatiin keskimäärin 23 g/kg ka sulavampi kokonaissato kuin kahdella niitolla. Maaningalla erot olivat suuremmat kuin Sotkamossa. Kolmen niiton satotaso oli keskimäärin 1500 kg ka/ha korkeampi. Paikkakuntien välillä oli suuri ero seossuhteessa: Maaningalla kasvusto oli timoteivaltaista (n. 70 % timoteitä) ja Sotkamossa natavaltaista (n. 80 % nataa). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 5
Kaksi vai kolme niittoa? Kasato kg ka/ha 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 706 Tuure-Ilmari Maaningalla 692 * 696 689 704 698 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Vuonna 2010 heinäkuussa satoi vain 10 mm (tavanomaisesti 74 mm). Kolmas sato ei kasvanut niin paljoa, että se olisi ollut kannattavaa niittää. 3. sato 2. sato 1. sato Kuvassa vuodet 2009 2012 ovat KARPE-hankkeen korjuurytmitys-kokeesta (www.karpe.fi) KARPE:n kokeessa kolme niittoa oli satotasoltaan samaa tasoa tai huonompi kuin kaksi niittoa, jossa 1. niittoa ei myöhästytetty. Koejaksolle sattui useampi kolmannelle sadolle epäsuotuisa vuosi. Kolmannen sadon onnistumisen riskejä ovat mm. kuivuus kasvuun lähdön aikana sekä liiallinen märkyys korjuun aikaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 6
Ka-sato (kg ka ha -1 ) Lajikkeiden vaikutus 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 678 Tuure- Ilmari Kuiva-ainesadot ja kokonaissadon D-arvot 676 +200 kg ka -2 g/kg ka Rubinia- Valtteri 662 +400 kg ka -14 g/kg ka Grindstad- Inkeri 702 Tuure- Ilmari 1. sato 2. sato 3. sato 696 +600 kg ka -6 g/kg ka Rubinia- Valtteri 2. niittoa myöh 3. niittoa myöh 688 +600 kg ka -8 g/kg ka Grindstad- Inkeri Tuure-Ilmari ja Rubinia-Valtteri olivat Grindstad- Inkeriä sulavampia toisessa ja kokonaissadossa. Grindstad-Inkeri tuotti suuremman toisen sadon ja kokonaissadon kuin Tuure-Ilmari. Rubinia-Valtteri oli satomäärältään näiden välissä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 7
Viimeisen niiton myöhästyttäminen D-arvo, g/kg ka D-arvon kehitys niittoa myöhästytettäessä 740 720 700 680 660 640 620 n. 15 vrk = 198 C vrk 600 23.6. 13.7. 2.8. 22.8. 11.9. 1.10. 21.10. n. 24 vrk = 134 C vrk Ka-sato, kg ka/ha Pvm Kuiva-ainesadon kehitys niittoa myöhästytettäessä 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 23.6. 13.7. 2.8. 22.8. 11.9. 1.10. 21.10. MAA 13 2N MAA 14 2N SOT 13 2N SOT 14 2N MAA 13 3N MAA 14 3N SOT 13 3N SOT 14 3N Kolmatta niittoa myöhästytettiin enemmän kuin toista niittoa, mutta lämpösummina mitattuna ero oli pienempi. D-arvo laski toisessa sadossa keskimäärin 2,5 g/vrk ja kolmannessa 0,2 g/vrk. Toisessa sadossa saatiin sadonlisää keskimäärin 130 kg ka/vrk, kolmannessa vain 20 kg ka/vrk. Vuosien välillä oli vaihtelua! On huomioitava että muutosnopeudet ovat vain aikaisen ja myöhäisen niittoajan välisiä eivätkä kuvaa koko kasvuaikaa. Sääolosuhteiden merkitys kolmannen niiton ajankohdan valinnassa korostuu, sillä määrän ja sulavuuden muutos on hidasta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 8
Muutosten suuruuksia Seokset Viimeinen niittoajankohta Kaksi vs. kolme keskimäärin myöhäinen Tuure-Ilmari vs. Kolme Grindstad-Inkeri myöhäinen Aikainen vs. Kaksi keskimäärin myöhäinen Aikainen vs. Kolme keskimäärin myöhäinen D-arvon muutos kokonaissadossa g/kg ka MAA + 33, SOT + 13 MAA -15, SOT -12 MAA & SOT -18 MAA + 5, SOT -7 Korjuukerrat Kokonaiskuivaainesadon muutos kg ka/ha MAA + 1700, SOT +1300 MAA + 1400, SOT +1000 MAA + 2600, SOT +1200 MAA & SOT + 500 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 9
Talveksi jäänyt odelma 2N aik.-koejäsenellä toisen niiton jälkeen kasvanutta lannoittamatonta odelmaa jäi talveksi peltoon n. 2000 2500 kg ka/ha. Maaningalla ei havaittu talvituhoja. Sotkamossa talvituhot koko koealalla olivat n. 5 %, eikä odelman määrä vaikuttanut tähän merkitsevästi. Kesän 2014 ensimmäisessä sadossa ei havaittu merkittäviä eroja sadon määrässä tai sulavuudessa, joiden olisi voinut ajatella johtuvan odelmasta. Kuva: Maarit Hyrkäs/MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 10
Yhteenvetoa Viljelysuunnitelmassa kannattaa varautua monenlaisiin kesiin. Korjuukertojen määrää voi joutua muuttamaan kesken kesän sääolosuhteiden mukaan, jos haluaa päästä optimitulokseen. Kolmella korjuulla saa todennäköisimmin aina sulavaa rehua, mutta kolmas sato voi jäädä määrältään pieneksi tai sen korjuussa voi tulla ongelmia. Järkevillä lajikevalinnoilla voi tehostaa korjuustrategian onnistumista. Kolmannen niiton ajankohdalla ei ole suurta merkitystä sen määrän tai sulavuuden kannalta ensimmäisen ja toisen korjuun ajankohdat ovat oleellisia! Syyskuun puoltaväliä pidetään perinteisesti riskinä talvehtimisen onnistumiselle. Kohtuullinen määrä talveksi jäävää odelmaa ei ole välttämättä riski talvehtimiselle ja seuraavan kesän sadolle. Koe jatkuu kolmannella nurmivuodella v. 2015, jolloin saadaan myös toisen talven talvehtimishavainnot. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 11
Kiitos! Kuva: Jenni Airaksinen/MTT Lisää tietoa kenttäkokeiden tuloksista löytyy hankkeen kotisivuilta www.kestohanke.fi sekä myöhemmin ilmestyvästä loppuraportista! MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi (Luke) 1.1.2015. www.luonnonvarakeskus.fi, www.luke.fi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2014 12