Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä?
|
|
- Antero Alanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä? Arja Mustonen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Raija Suomela 3) ja Raimo Kauppila 4) 1) Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, 2) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, 3) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie, 924 Ruukki, 4) Yara Suomi Oy, Johdanto MTT ja Yara Suomi Oy ovat selvittäneet pitkäaikaisella nurmen fosforilannoituskokeella, voidaanko erilaisilla lannoitustavoilla pienentää fosforin huuhtoutumisriskiä sadonmuodostusta vaarantamatta. Lannoituksen vaikutusta tarkasteltiin suhteessa kuiva-ainesatoon, kasvuston P-pitoisuuteen, P-taseeseen ja maan P-tilan muutoksiin. Lohkoittain satunnaistetut kokeet MTT Maaningalla ja MTT Ruukissa vuosina Seitsemän erilaista fosforilannoitusta (Taulukko 1) Timotei-nurminatanurmi (7:3), perustus suojaviljaan (ohra) Fosforilannoituksella ei ollut vaikutusta vuosien kumulatiivisen sadon (kg ka/ha) määrään. Typpivajaus vähensi satoa lietelannan pintalevityksessä (L6) % Maaningalla ja 1 % Ruukissa suosituslannoitukseen (L2) verrattuna. Kasvuston P-pitoisuuden vaihtelu vuosien välillä oli suurempaa kuin lannoitusten välillä. Sadon fosforipitoisuus oli kaikilla lannoituksilla alimmillaan kuivien vuosien 26 ja 21 toisessa sadossa. Nuori korjuuaste lisäsi sadon fosforipitoisuutta. Fosforittoman lannoituksen (L1) P-tasealijäämä vuosina oli Maaningalla 186 ja Ruukissa 22 kg ha -1. Eri P-lannoitukset karkeasti puolittivat tasealijäämän L1:seen verrattuna. Lannoitus I jakso Kokovilja Nurmi Kokovilja Nurmi v. 23 v v. 27 v kg ha -1 kg ha -1 kg ha -1 kg ha -1 L1 Fosforiton P P P P L2 Suositus P+pinta P NPK 2 P NPK 1 P NPK 2 P NPK 8 P L3 Nopea varasto Superfosf. P P Superfosf. 2 P P L4 Hidas varasto 1 Hidasliuk. P P Hidasliuk. 1 2 P P L Perusliete NLL 1. v. tarve P NLL 4 tn ha -1 P L6 Perusliete+pinta P NLL 1. v. tarve NPK P 1 P NLL 4 tn ha -1 NLL 2 tn ha -1 Lyhytkierto/Hidas NLL 1. v. tarve v. 24 ja 1-3 vuosi P, 4. L7 varasto 2 v. 23 ja 2 26 Hidasliuk P vuosi NPK 8 P Taulukko 1. Koejäsenten fosforilannoitus. NPK= moniravinteinen fosforipitoinen mineraalilannoite, NLL=naudan lietelanta. Pintamaan P-pitoisuus väheni vähemmän ja erityisesti vesiliukoisen fosforin (P H2O ) pitoisuus vaihteli suuresti. Pintamaan P-pitoisuudet nousivat Maaningalla kuivina vuosina sekä varastolannoitusten jälkeen. II jakso Karjanlannan pintalevityksessä (L6) pintamaan P H2O pitoisuudet mukailivat pääosin suosituslannoitusta (L2). Kyntökerroksen helppoliukoisen 2 2 a) b) L1 Fosforiton fosforin (viljavuusfosfori) pitoisuus väheni kaikilla lannoituksilla taseen mukaisessa järjestyksessä lähelle 1 mg P l -1 rajaa. PH2O mg kg L1 Fos fori ton L2 Suositus P+pinta P L3 Nopea varasto L4 Hidas varasto 1 L Perusliete L6 Perusliete+pinta P Yhteenveto Lähtö Lähtö Kuva 1. Vesiliukoisen fosforin (P H2O ) pitoisuus (mg kg -1 ) pintamaassa ( 2 cm) a) Maaningalla ja b) Ruukissa. SE=1,1. L7 Lyhytkierto/Hidas varasto 2 Hyvän ja tyydyttävän fosforitilan mailla eri fosforilannoitusvaihtoehdot eivät vaikuttaneet nurmien kuiva-ainesatoon. Viljelyn fosforitase oli voimakkaan alijäämäinen kaikilla lannoitusvaihtoehdoilla, mikä alensi helppoliukoisen fosforin pitoisuutta kyntökerroksessa. Maltillinen nautakarjan lietteen käyttö nurmiviljelyssä ei näytä olevan varsinainen ongelma fosforin rikastumisen kannalta. Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,
2 Ka-sato (kg ka/ha) Lajikevalinnan ja niiton ajoituksen vaikutus nurmisatoon kahden ja kolmen niiton strategioilla Maarit Hyrkäs 1), Auvo Sairanen 1), Perttu Virkajärvi 1) ja Mika Isolahti 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, 2) Boreal Kasvinjalostus Oy, Myllytie 1, 316 Jokioinen, Kenttäkokeet perustettiin MTT Maaningalle (MAA) ja MTT Sotkamoon (SOT) v Timoteinurminata-seokset (7:3, 2 kg/ha) kylvettiin suojaviljaan (ohra). Osa-osaruutukokeissa oli neljä kerrannetta. pääruutu: kaksi tai kolme niittoa kasvukaudessa osaruutu: lajikeseos. Tuure + Ilmari (T+I), Rubinia + Valtteri (R+V), Grindstad + Inkeri (G+I) osa-osaruutu: aikainen tai myöhäinen viimeinen niitto T+I edustaa myöhäisen kehitysrytmin seosta, R+V ja G+I kolmen niiton seoksia, joilla on hyvä jälkikasvukyky. N-lannoitus oli ympäristötukiehtojen mukainen. Syksyllä kahden niiton ruuduilta otettiin kehikkonäytteet kahdelta kerranteelta talveksi peltoon jäävän odelman määrän selvittämiseksi. ja tulosten tarkastelu Tämä koe toteutetaan Kestävä Karjatalous (KESTO) hankkeessa. Jenni Airaksinen/MTT Lämpimästä alkukesästä johtuen 1. niitto tehtiin ennätysaikaisin. Tämä aikaisti myös toista niittoa. Kolmannelle sadolle jäi paljon aikaa kasvaa, ja kaksi kertaa niitettäville ruuduille kasvoi runsas odelma ( kg ka/ha). Kolmella niitolla saatiin korkeampi kokonaiskuiva-ainesato, energiasato (GJ/ha) ja D-arvo kuin kahdella niitolla. Viimeisen niiton myöhästyttäminen lisäsi kokonaissatoa, mutta toisessa niitossa selkeästi enemmän kuin kolmannessa (2. niitto MAA +23 kg ka/ha, SOT +12 kg ka/ha; 3. niitto MAA + 3 kg ka/ha, SOT +6 kg ka/ha). Kaksi niittoa tuotti Sotkamossa kaikilla seoksilla yhtä korkean sadon, mutta kolmen niiton strategialla T+I jäi muita kahta heikommaksi (94 kg ka/ha vs. 11 kg ka/ha). Energiasadossa T+I oli G+I:ta heikompi. Maaningalla G+I tuotti korkeamman kuiva-ainesadon kuin T+I molemmilla strategioilla, R+V ei poikennut kummastakaan. Energiasadoissa ei ollut eroa seosten välillä. Seokset muuttuivat natavaltaisemmiksi 2. ja 3. sadossa. D-arvoon vaikutti sekä niittokertojen lukumäärä, seos että viimeisen korjuun ajankohta. Maaningalla satomäärillä painotettu kokonaissadon D-arvo poikkesi kaikilla seoksilla, siten että T+I oli sulavin ja G+I vähiten sulavin. Sotkamossa G+I:llä oli matalin D-arvo, T+I ja R+V eivät poikenneet toisistaan A = aikainen viimeinen niitto M = myöhäinen viimeinen niitto A M A M A M A M A M A M T+I R+V G+I T+I R+V G+I MAA 7 SOT sato 2. sato 3. sato SOT MAA 2 niittoa 3 niittoa 2 niittoa Kuva 2. Maaningan ja Sotkamon satotulosten keskiarvot sekä sadoilla painotetut kokonaissatojen D-arvot (g/kg ka; NIR) molemmilla paikkakunnilla Aik Aik Aik 3 niittoa Aik Kaksi niittoa vs. kolme niittoa? Kuinka paljon lajikevalinnoilla voi vaikuttaa Kuva 1. Niittojen aikataulu kesällä 213. A korjuustrategian onnistumiseen? Milloin kolmas niitto kannattaa tehdä? 1. niitto 2. niitto 3. niitto Sää aikaisti niittorytmiä ja suosi kolmen niiton strategiaa. Kahdella niitolla jäi runsas odelma. Kaikilla strategioilla saatiin hyvin sulavaa rehua myös toisessa sadossa. Toisen niiton myöhästyttäminen lisäsi selvästi satoa. Kolmannen sadon kehittyminen oli selvästi hitaampaa, eikä myöhäisestä niitosta ollut vastaavaa hyötyä. Seosten erot olivat odotetun suuntaisia, mutta eivät kovin suuria. G+I oli sulavuudeltaan heikoin ja T+I paras. Satoerot näkyivät paremmin kolmen niiton strategiassa, jossa hyvän jälkikasvun lajikkeet tuottivat korkeamman sadon (SOT G+I ja R+V; MAA G+I) Strategioiden ja seosten paremmuus talvehtimisessa ja sääoloiltaan toisenlaisena kesänä selviää jatkossa. Kehikkonäyte odelmasta Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,
3 Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs1), Perttu Virkajärvi1), Mari Räty1), Sari Luostarinen2) ja Ville Pyykkönen1) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, 2) MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Latokartanonkaari 9, 79 Helsinki, Tavoite Tavoitteena oli selvittää raa an naudan lietelannan, samaa lantaa ja kasvibiomassoja käsittelevän biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen sekä käsittelyjäännöksestä ruuvikuivaimella separoitujen neste- ja kuivajakeiden käyttöarvoa nurmen ja ohran tuotannossa verrattuna väkilannoitetyppeen. 16 Ohran N-tase (kg/v) Kokeet toteutettiin lohkoittain satunnaistettuina MTT Maaningalla vuosina , nurmi ja ohra erikseen. Nurmella lannoituskäsittelyt tehtiin toiselle sadolle, 1. sato sai väkilannoitteena 1 kg N/ha. ja käsittelyjäännös sijoitettiin 7 cm syvyyteen, jakeet levitettiin käsin pintaan ja kuivajae mullattiin äestämällä. Orgaanisten lannoitteiden lisäksi kokeissa oli kuusi väkilannoitteena toteutettua typpitasoa, joiden satotuloksista muodostettiin typen satovastefunktiot vuosittain. Orgaanisten lannoitteiden liukoisen typen hyväksikäyttökykyä verrattiin näihin funktioihin Kuivajae + 4 N Kuivajae + nestejae oraille Nurmen N-tase (kg/v) OHRA Kuivajae + 4 kg/ha N (SS) Kuivajae + nestejae oraille Väkilannoite 29 83* 14 78* * 9* 86* 82* * Keskimäärin Nestejae (kuivajae perust.) Ohran P-tase (kg/v) 2 NURMI kokov Kuivajae perustettaessa Nestejae nurmivuosina Väkilannoite 1. nurm. 2. nurm. 3. nurm Keskimäärin 88* * Taulukko 1. Orgaanisten lannoitteiden liukoisen typen hyväksikäyttö (%) verrattuna väkilannoitetyppeen. Vuosisarakkeissa tähdellä merkityt eivät yltäneet vastaavaan väkilannoitetasoon (9 % luottamusväli ei leikannut väkilannoitefunktiota). Orgaanisten lannoitteiden lannoitusvaikutus, ravinnetaseet ja maan typen kierto poikkeavat huomattavasti riippuen siitä, viljelläänkö nurmea vai viljaa. Nurmen ravinteidenoton tehokkuus näkyy negatiivisimpina N- ja P-taseina ohraan verrattuna. Kuivuus (v. 21) heikensi lannoitusvaikutusta. Nestejae oli väkilannoitetypen veroista myös kuivana vuonna, mutta sen typpitase jäi korkeaksi. Tässä kokeessa käsittelyjäännöksen lannoitusvaikutus ohrakokeella oli raakalantaa parempi. Nurmella eroa ei ollut. Separoinnin hyöty logistisena ratkaisuna lienee sadontuotannollista hyötyä suurempi. Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki, Kuivajae + 4 N Kuivajae + nestejae oraille Nurmen P-tase (kg/v) Nestejae (kuivajae perust.) Kuva 1. Kokonaistypen ja fosforin taseet (annettu lannoitus sadossa poistunut) vuosittain ohra- ja nurmikokeilla. Mari Räty/MTT Jyri-Pekka Lemettinen/MTT
4 Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen1), Essi Saarinen1), Perttu Virkajärvi2), Maarit Hyrkäs2), Markku Niskanen3) ja Raija Suomela1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie, 924 Ruukki 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 717 Maaninka 3) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Alapääntie 14, 614 Ylistaro Johdanto Maissilajikkeiden menestymistä eri typpilannoitustasoilla testattiin Keski-Suomen olosuhteissa MTT:n Maaningan, Ruukin ja Ylistaron toimipisteissä vuosina 21 ja 211. Kolme aikaista (FAO 16 17) saksalaista lajiketta: Kreel, Kougar ja Kentaurus, kolme kerrannetta Typpilannoitustasot olivat,, 1, ja 2 kg N/ha Kaliumia koeruuduille annettiin 18 kg/ha ja fosforia 44 kg/ha Vuosi 21 tuotti 1 kg:n typpilannoituksella maissisatoa keskimäärin noin 7 kg ka/ha. Maaningalla ja Ruukissa paras sadontuottaja oli Kreel-lajike, joka tuotti 1 kg:n typpilannoituksella noin kg ka/ha. Ylistarossa satotaso jäi selvästi alhaisemmaksi. Vuonna 211 maissi tuotti yli kaksinkertaisen sadon verrattuna vuoteen 21. Keskimäärin kokeen satotaso oli tällöin 14 4 kg ka/ha. Kreel-lajike tuotti 1 kg:n typpilannoituksella keskimäärin yli 17 kg ka/ha. Maaningalla lajikkeella saavutettiin jopa yli 2 kg ka/ha satotaso. Vuonna 211 myös ruudut, jotka eivät saaneet typpilannoitusta, kasvoivat yllättävän hyvin tuottaen keskimäärin satoa noin 12 kg ka/ha. D-arvo vaihteli aineistossa välillä g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus välillä g/kg ka. Sato kg ka/ha Sato kg ka/ha Kentaurus Kougar Maa Ruu Yli Maa Ruu Yli Kreel kg N/ha Kuiva-ainesadot eri typpilannoitustasoilla vuosina 21 ja 211. ±keskihajonta, n=27. Maa Ruu Yli Kuiva-ainesadot eri maissilajikkeilla ja paikkakunnilla, kun typpilannoitus on 1 kg N/ha. ±keskihajonta, n=6. Satotasovaihtelut ovat runsaita. Mahdollisuudet korkeisiin satoihin Keski-Suomessakin Runsas maissisato käyttää tehokkaasti typpilannoitusta. Kokeen perusteella ainakin kg N/ha olisi suositeltava. Rehuarvot ovat samaa tasoa kuin kokoviljasäilörehuilla. Voisi olla ainoana karkearehuna emolehmille ja kasvaville naudoille Ruokinnassa maissisäilörehun matala raakavalkuaispitoisuus voidaan nähdä etuna, sillä se parantaa rehuannoksen typen hyväksikäyttöä. Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,
5 Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Mari Räty, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi ja Maarit Hyrkäs Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka Nurmenviljelyssä pintaan levitetty lannoitefosfori ja lietelanta kerryttävät helppoliukoista fosforia aivan maan pintakerrokseen ja siten lisäävät sen kuormituspotentiaalia. Fosforirikkaan pintamaakerroksen sekoittamista muokkaamalla vähän fosforia sisältävään maakerrokseen on esitetty keinoksi lisätä pintamaan fosforinsitomiskapasiteettia ja vähentää fosforin liukoisuutta [1, 2]. MTT Maaningalla testattiin "Ravinnehävikit euroiksi" RAE -hankkeessa, voidaanko kyntösyvyyttä lisäämällä sekoittaa fosforiköyhää pohjamaata pintamaahan ja siten pienentää sen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta. Tutkimus toteutettiin peltolohkolla, joka nurmivuosien Alue 1; kyntösyvyys 3 cm Lähtötilanne 23 cm 3 Lähtötilanne 3 cm 4 1. muokkauskerta 23 cm 4 1. muokkauskerta 3 cm 4 2. muokkauskerta 23 cm 4 2. muokkauskerta 3 cm Alue 2; kyntösyvyys 23 cm jälkeen kynnettiin syksyllä 211 ja kylvettiin ohralle keväällä 212. Tutkimuksessa oli kaksi kyntösyvyyttä: tavanomainen noin 23 cm ja syvennetty noin 3 cm. Syyskyntö 211: 4-siipinen 14 tuuman aura. Syyskyntö 212: 3-siipinen 14 tuuman aura (n. 23 cm) ja 3-siipinen 18 tuuman aura (n. 3 cm). Kaksi näytteenottoaluetta: alue 1; 44, korkea (multava HtMr) ja alue 2; 21, hyvä (multava KHt). Maanäytteet otettiin 6 eri syvyydestä ( 2, 2 2, 2 2, 2 3, 3 3 ja 4 cm). Viljavuusanalyysissä maanäytteistä määritettiin happamaan ammoniumasetaattiin (ph 4,6) uuttuvan helppoliukoisen fosforin pitoisuus (viljavuus-p; PAAc) 3. Alue 1; kyntösyvyys 23 cm Alue 2; kyntösyvyys 3 cm Lähtötilanne 23 cm 3 Lähtötilanne 3 cm 4 1. muokkauskerta 23 cm 4 1. muokkauskerta 3 cm 4 2. muokkauskerta 23 cm 4 2. muokkauskerta 3 cm Maan helppoliukoisen fosforin keskimääräiset pitoisuudet (viljavuus-p; PAAc, mg l-1 maata) eri syvyyksissä. Pitoisuudet on määritetty näytteenottoalueiden 1 ja 2 lähtötilannetta kuvaavista maanäytteistä sekä seurantanäytteistä, jotka on otettu syksyllä 211 (1. muokkauskerta) ja syksyllä 212 (2. muokkauskerta) n. 23 cm:n ja n. 3 cm:n syvyyteen kynnetyltä lohkolta. Alue 1 = korkean fosforiluokan maa, alue 2 = hyvän fosforiluokan maa. Muokkaus pienensi selvästi maan helppoliukoisen fosforin pitoisuutta pintamaakerroksessa ( 2 cm). Korkean fosforiluokan alueella fosforipitoisuuden lasku oli suurempaa, kun kyntösyvyyttä lisättiin noin 23 cm:stä 3 cm:n. Kynnön syventäminen soveltuu sellaisille karkeille kivennäismaille, joiden pintamaan fosforitila on korkea, ja joissa helppoliukoisen fosforin pitoisuudet pienenevät jyrkästi syvyyden kasvaessa. Kun kynnön syventäminen yhdistetään fosforilannoituksen vähentämiseen, tarjoaa se nopean keinon alentaa pintamaan fosforipitoisuutta. Kirjallisuus [1] Peltovuori, T. 22. Phosphorus extractability in surface soil samples as affected by mixing with subsoil. Agricultural and Food Science in Finland 11: [2] Sharpley, A.N. 23. Soil mixing to decrease surface stratification of phosphorus in manured soils. Journal of Environmental Quality 32: [3] Vuorinen, J. & Mäkitie, O. 19. The method of soil testing in use in Finland. Agrogeological Publications 63: Kuvat: MTT/Mari Räty Maataloustieteen Päivät, , Helsinki
6 N-huuhtouma, kg/ha/v P pintavalunnassa kg /ha Nurmenviljelyn ympäristövaikutusten kokonaisvaltainen mittaaminen Sanna Kykkänen 1), Perttu Virkajärvi 1), Kirsi Järvenranta 1), Sirpa Kurppa 2) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, etunimi.sukunimi@mtt.fi 2) MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Alimentum, 316 Jokioinen etunimi.sukunimi@mtt.fi Lähtökohdat Ilmakehä Nurmet ovat Suomen yleisin pellonkäyttömuoto. Vahva asema maataloudessa asettaa tuotannolle myös Vesistöt Maisema ympäristöllisiä velvoitteita. Tutkimuksen tavoitteena on säilörehu- ja laidunnurmen positiivisten ja negatiivisten ympäristövaikutusten sekä vaikutussuhteiden tunnistaminen ja mahdollisen kokonaisvaltaisen mittausjärjestelmän kehittäminen (kuva 1). Haitta-aineet 4 Biodiversiteetti Kuva 1. Kuvitteellinen sädekuvio säilörehunurmen ( ) ja laidunnurmen ( ) ympäristövaikutuksista (mitä pienempi arvo, sitä suurempi on ympäristöhaitta). - 4 Maaperä N-huuhtouma P-huuhtouma Kasvihuone- Positiiviset ympä N-lannoitus, kg/ha/vuosi 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. Nurmet ovat hyviä typenkäyttäjiä. Huuhtouman kannalta 2 kg/ha N-lannoitus ei näytä lisäävän huuhtoumaa. Lannoitusmenetelmät ja maanominaisuudet vaikuttavat huuhtoumaan. Lannankäyttö Maan pintakerroksen P AAC, mg/l säilörehu laidun uusiminen Maan pintakerroksen P- pitoisuuden vaikutus P:n pintavalumaan on epäselvä. Erodoituvan aineksen mukana huuhtoutuvan P:n merkitys on nurmiviljelyssä pieni. CO2 N2O CH4 7 % kaasut Maatalousmaa 61 % Ruoansulatus 27 % Lannan käsittely12% Maatalous tuottaa 7 % maamme kasvihuonekaasuista. Lypsylehmien CH 4 - tuotanto suhteessa tuotokseen on laskenut 4 % vuoden 19 tasosta. Talviajan kasvipeitteisyys vähentää nurmella maatalousmaan N 2 O-päästöjä. Lypsylehmä tuottaa lantaa noin 23 t/v. Säilörehun viljelyalaa tarvitaan noin,6 ha / lehmä. Laskennallinen levitysmäärä on siten 38 tn/ha/v säilörehunurmelle. Määrä vastaa 19 kg P/ha, mikä on suunnilleen se määrä, mikä on mahdollista antaa tyydyttävän (16 kg/ha) ja vähintään sitä alemman P-luokan nurmelle. Nautakarjan lietteen P/N-suhde on,18, mikä on lähellä kasvien P/N-suhdetta (säilörehulla,11-,13 ja ohralla,2). ristövaikutukset Kuva. Nurmen vaikutus maan rakenteeseen. Kuvat on otettu samalta lohkolta, jonka toinen osa ollut nurmella (vasen) ja toinen viljalla (oikea) v. (Kuva Arja Seppänen) Biologinen typensidonta vähentää teollisten typpilannoitteiden käyttöä ja tarjoaa ravintoa pölyttäjähyönteisille 1,2 % fossiilisesta energiasta kuluu N-lannoitteiden valmistamiseen Maan orgaanisenaineksen häviämistä voidaan hidastaa ja osin myös lisätä nurmikasvien avulla Laiduntaminen parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia Noin 2 % uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöillä Lypsytiloilla esiintyy vähemmän viljelykasvien monokulttuuria Kokonaisuuden kannalta merkitykselliset ympäristövaikutukset vaihtelevat alueittain Paikkasidonnaisuuden näkökulmasta tärkeää on erilaisten vuorovaikutussuhteiden tunnistaminen ja hallitseminen Osa ympäristövaikutuksista on arvopohjaisia tai muuten hankalasti mitattavia Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotMaissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa
Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Mari Räty 1), Sari Luostarinen 2) ja Ville Pyykkönen 1) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden
LisätiedotKyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen
Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Mari Räty, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi ja Maarit Hyrkäs MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka,
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotSeitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä?
Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä? Arja Mustonen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Raija Suomela 3) ja Raimo Kauppila 4) 1) Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotTILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA
TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotBiokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotYMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotNurmen fosforilannoituksen satovaste huononlaisen ja tyydyttävän fosforitilan mailla
Nurmen fosforilannoituksen satovaste huononlaisen ja tyydyttävän fosforitilan mailla Sanna Kykkänen 1, Miika Hartikainen 2, Maarit Hyrkäs 1, Perttu Virkajärvi 1, Minna Toivakka 3 ja Raimo Kauppila 3 1
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotNykyiset nurmen lannoitussuositukset
RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotLietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotKolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut
Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Auvo Sairanen 1), Raija Suomela 2), Sirkka Luoma 2) ja Minna Toivakka 3) 1) Luonnonvarakeskus,
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Pohjois-Pohjanmaan lantapäivät 18. ja 19.2.2014 Inno-Tietoa! -hanke 1 Kuormituksen
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotLannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotNurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen
20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien
LisätiedotMTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki
MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET Raija Suomela Luke / Ruukki Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Nurmituotannon tuottavuus
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
Lisätiedot18.3.2013. Lannan typpi
tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotRavinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta
Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotTilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden
Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotLOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle
LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia
LisätiedotNurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari 19.3.2014 MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 Esityksen rakenne
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotAluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotLietelannan happokäsittelyllä typpi talteen
Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
Lisätiedot