Kausihuonelaskelma

Samankaltaiset tiedostot
Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Marjanviljelyn edellytykset

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjanviljely elinkeinona

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Säilörehun tuotantokustannus

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

8 8 x = x. x x = 350 g

Oikean hinnan asettaminen

Investoinnin takaisinmaksuaika

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Investointilaskentamenetelmiä

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

KASVUTUNNELEIDEN ILMASTO-OLOSUHTEET VADELMAN VILJELYSSÄ

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Esimerkkikustannuslaskelma:

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Transkriptio:

Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus on noin 5,5 /m2 (ei sisällä muovia). Investoinnin poistoaika (kuoletusaika) on laskelmassa 10 v. ja laskentakorkokanta 5 %. Muovi uusitaan 2 kertaa 10 vuoden aikana ja muovin hinta on 0,70 /m2. Runkorakenne pystytetään kerran investoinnin poistoaikana ja muovi laitetaan keväisin ja puretaan syksyisin joka vuosi. Työtunnin hintana käytetään 15,90 (9,80 / + välilliset työvoimakustannukset 62 %). Kausihuoneen runkorakenteen pystytyksen sekä muovin asennuksen ja poiston työmenekki perustuu myyjän ja MTT Sotkamon antamiin tietoihin, jotka ovat molemmilla suunnilleen yhteneväisiä. Kausihuoneen pinta-ala on esim. 3200 m2. Viljelyn muuttuvat ja kiinteät kustannukset (lukuunottamatta kausihuonetta ja ansaripetopunkkeja) oletetaan samoiksi sekä avomaa- että kausihuoneviljelyssä. Poimintakustannukset alenevat noin 22 % per kg, jos vadelman satotaso nousee esim. 3000 kg:sta 6000 kg:oon (lähde: Ismo Ruutiainen, Vadelman viljely, 2004). Ansaripetopunkkeja joudutaan käyttämään kausihuoneessa vihannespunkin torjuntaan (MTT Sotkamon kokeet). Investointi kuoletetaan 8 satovuoden aikana, koska satoa saadaan 10 viljelyvuoden aikana vain 8 vuotena. Kausihuoneesta aiheutuvia kustannuksia kertyy kuitenkin koko viljelyperiodin ajan. Kaikki hinnat ovat arvonlisäverottomia. Kausihuoneen pystytykseen liittyviä työaikatietoja: Työpäivän pituus on 8 h/pv. 3200 neliömetrin rakennelma. Työmenekki: pystytys (kerran 10 vuodessa) Kaarien taivutus 2 henk., 5 pv = 80 h Jalkojen kairaus maahan 2 henk., 2 pv = 32 h Mittaukset ym. 2 henk., 2 pv = 32 h Kaarien laitto ja päätyjen teko 2 henk., 4 pv = 64 h Ovien ja päätyjen kasaaminen 2 henk., 2 pv = 32 h Hukka-aika = 8 h Yht. 248 h. Vuosittainen työmenekki Muovin laitto 2 henk., 2 pv = 32 h

Narutus 4 henk., 1 pv = 32 h. Muovin poisto 2 henk., 1 pv = 16 h Hukka-aika = 4 h Yht. 84 h Kaikki yhteensä 332 h. Jotta investointi kannattaisi, pitäisi kausihuoneessa tuotetun vadelman satotason olla korkeampi kuin avomaalla tuotetun vadelman. Lisäksi kausihuoneessa kasvatetusta vadelmasta pitäisi saada korkeampi hinta kuin avomaalla kasvatetusta vadelmasta. Kuvat MTT:n kuva-arkisto Vadelman viljely Kausihuoneinvestointi (annuiteettimenetelmä) kausihuoneen pinta-ala [m2] 3200 kausihuoneen tarvikekust., ei sis. muovia ( /m2) 5,5 hankintahinta (HH) 21824 veroton hankintahinta (vhh) 17600 jäännösarvo (JA), 40 % jha:sta (vähennetty purkukust.) 7040 jäännösarvon diskonttaus (JAd) 4322 kausihuoneen pystytys (h/m2) 0,0775 kausihuoneen pystytys yht. [h] 248 kausihuoneen pystystys ( /h) 15,9 kausihuoneen pystys yht. [ ] 3943 korkokanta [%] 0,05 poistoaika, kausihuoneen tarvikekust., ei sisällä muovia [v] 10

ANNUITEETTI 0,12950 peruskustannus ( /v) = (vhh-jad+kausihuoneen pystys)*annui 2230 vuotuiset käyttökustannukset yhteensä ( /v) ** 3418 kustannukset yht. ( /v) 5648 kustannukset yht. (investointi kuoletetaan 8 satovuoden aikana), /v 7060 vadelman kauppakelpoinen sato avomaalla (kg/m2) 0,300 3000 kg/ha vadelman tuottajahinta keskimäärin avomaavilj. ( /kg) 9,20 sadon arvo ( /kg/m2) avomaaviljelyssä 2,76 viljelypinta-ala avomaaviljelyssä [m2] 3200 sadon arvo ( /v) avomaaviljelyssä 8832 vadelman kauppakelpoinen sato kausihuoneessa (kg/m2) 0,547 5470 kg/ha vadelman tuottajahinta keskimäärin ( /kg) kausihuoneviljelyssä --> myynti aikaistuu 10,20 poimintakustannus ( /kg) satotasolla 3000 kg/ha 4,40 poimintakustannus ( /v) satotasolla 3000 kg/ha 4224 poimintakustannus ( /kg) satotasolla 5470 kg/ha 3,52 poimintakustannus ( /v) satotasolla 5470 kg/ha 6161 5470 kg/ha satotason ja 3000 kg/ha satotason poimintakust. erotus ( /v) 1937 vadelman myyntihinnasta vähennettävä poimintakustannusten osuus ( /kg) kausihuoneviljelyssä avomaaviljelyn sadon ylittävältä osalta 2,45 vadelman myyntihinnaksi jäävä osuus ( /kg) kausihuoneviljelyssä avomaaviljelyn ylittävän sadon osalta 7,75 sadon arvo ( /m2) kausihuoneviljelyssä 4,97 viljelypinta-ala kausihuoneessa [m2] 3200 sadon arvo ( /v) kausihuoneviljelyssä 15917 kausihuoneessa viljellyn ja avomaalla viljellyn vadelman sadon arvon erotus ( /v) 7085 vadelman kauppakelpoisen satotason erotus (kg/m2) (kausihuoneviljely - avomaaviljely) 0,247 2470 kg/ha vadelman tuottajahinan erotus ( /kg) (kausihuoneviljely - avomaaviljely) 1,00 Vuotuiset käyttökustannukset, muovi ja ansaripetopunkit (muovi uusitaan 2 kertaa 10 vuodessa) muovin määrä [m2] -> 1,5 * kausihuoneen pohjapintaala [m2) -> pystytyksen yhteydessä 4800 muovin hinta ( /m2) 0,70 muovin kustannus [ ] pystytyksen yhteydessä 3360 poisto /v (poistoaika 5 v) 672 korko /v (keskimääräinen korko 5 vuodelta) 84 muovin määrä [m2) -> viiden vuoden päästä 4800

muovin hinta ( /m2) 0,70 muovin kustannus [ ] viiden vuoden päästä 3360 poisto /v (poistoaika 5 v) 672 korko /v (keskimääräinen korko 5 vuodelta) 84 muovin kokonaiskustannus ( /v) 756 vakuutus ( /v) 80 ansaripetopunkit, /erä (2000 kpl petopunkkeja/pullo = yksi erä) 15,5 lievä saastunta --> levitetään ansaripetopunkkeja noin 10 kpl/m2/kerta levityskertoja 4 kpl --> erien lukumäärä (kpl/v) 64 ansaripetopunkit yht. ( /v) 992 muovin, vakuutuksen ja ansaripetopunkkien kokonaiskust. yht. ( /v) 1828 muovin asennus ja poistaminen (h/m2) 0,018 muovien asennus ja poistaminen (h/v) 84 muovin asennus ja poistaminen ( /h) 15,9 muovin asennus ja poistaminen ( /v) 1336 ansaripetopunkkien levitys (h/erä) 0,25 erien lukumäärä (kpl) 64 ansaripetopunkkien levitys (h/v) 16,0 ansaripetopunkkien levitys ( /h) 15,9 ansaripetopunkkien levitys ( /v) 254 muovin asennus ja poistaminen sekä ansaripetopunkkien levitys ( /v) 1590 vuotuiset käyttökustannukset yhteensä ( /v) ** 3418 Kausihuoneinvestointi, 10 vuoden tarkastelujakso Vadelman avomaaviljelyssä on huomattava sääriski--> 10 vuoden aikana on todennäköisesti 1-3 katovuotta. Satotasovaatimus pienenee, jos kausihuoneviljelyn avulla saadaan satoa aikaistettua ja vadelman myyntihintaa nostettua. Kausihuoneinvestoinnin pääseminen maatalouden investointitukijärjestelmän piiriin parantaisi luonnollisesti investoinnin kannattavuutta. Kausihuoneinvestoinnin poistoajan ollessa 10 vuotta, on laskelman mukaan satovuosina (8 satovuotta) saatava noin 2470 kg/ha enemmän vadelmaa kausihuoneviljelyssä verrattuna avomaaviljelyyn --> kausihuoneviljelyn kauppakelpoinen satotaso on 5470 kg/ha ja avomaaviljelyn 3000 kg/ha. Lisäksi vadelman myyntihinnan on oltava euron korkeampi kausihuoneviljelyssä --> kausihuoneessa myyntihinta on 9,20 /kg ja avomaalla 10,20 /kg. Em. ehdoilla voidaan kausihuonetuotantoa luonnehtia kannattavaksi. Jos vadelman kauppakelpoinen satotaso on sekä avomaalla että kausihuoneessa 3000 kg/ha, pitää vadelman myyntihinnan olla 7,40 /kg korkeampi kausihuoneessa kuin avomaalla (avomaalla myyntihinta on 9,2 /kg ja kausihuoneessa 16,60 /kg). Jos vadelma myyntihinta on avomaalla 9,2 /kg ja kausihuoneessa 9,2 /kg, pitää vadelmasta

saada noin 3330 kg/ha suurempi sato kausihuoneessa kuin avomaalla (vadelman kauppakelpoinen sato avomaalla 3000 kg/ha ja kausihuoneessa 6330 kg/ha). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tässä laskelmassa esitettyjen tulosten perusteella vadelman kausihuonetuotanto on melko haastavaa saada kannattavaksi, jos markkinoilta ei saada lisähintaa kausihuoneessa tuotetulle vadelmalle. Toisaalta MTT Sotkamon toimipaikassa saatujen tutkimustulosten mukaan (K. Hoppula, 2011) vadelmasta saatiin kausihuoneessa lähes kaksinkertaisia satoja lajikkeesta riippuen avomaaviljelyyn verrattuna. Laskelmaan on saatu taustatietoja mm. seuraavista lähteistä: MTT Sotkamon, Rovaniemen ja Ruukin toimipaikat Sisä-Savon seutuyhtymän Marjaosaamiskeskus Ruutiainen I. 2004. Vadelman viljely. Puutarhaliiton julkaisuja nro 330: 363 s. Maatalouskalenteri 2014. ProAgria Keskusten Liitto. 244 s. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Biotus Oy Marjanviljelijät