New Approaches to Independent Living

New Approaches to Independent Living

Uusia näkökulmia itsenäiseen elämään Käsikirja hyvistä käytännöistä kuudessa Euroopan maassa Esipuhe Niinkin äskettäin kuin viisikymmentä vuotta sitten yhteiskunta odotti, että oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt eläisivät elämänsä eristettyinä laitoksiin sen sijaan, että he olisivat eläneet perheittensä kanssa tai itsenäisesti muiden yhteiskunnan jäsenten joukossa. Perheet johtivat 1960-luvulla liikettä näiden laitosten sulkemiseksi, ja hallituksen ohjelmat alkoivat painottaa aikaisempaa enemmän vammaisten ihmisten näkemistä tasa-arvoisina kansalaisina. 1970-luvulla luotiin lainsäädäntöä sairaala- ja laitospaikkojen vähentämiseksi ja ihmisten uudelleensijoittamiseksi lähiyhteisöön. Englannin viimeinen pitkäaikaislaitos suljettiin vuonna 2009. Nuorille, joilla ei ole vammoja, eteneminen kohti itsenäisyyttä on luonnollinen ja keskeinen osa siirtymävaihetta aikuisuuteen. Sitä ajaa usein eteenpäin nuoren halu elää omaa elämäänsä missä hän haluaa ja kenen kanssa haluaa. Tämän päivän nuorilla, joilla on oppimisvaikeuksia/vammaisuutta, on täsmälleen samat tavoitteet. Heidän kommenttinsa antavat ymmärtää, että nämä tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin heidän vammattomilla ikätovereillaan. Monet nuoret, joita kohtaan collegessa, katsovat työllistymisen ja itsenäisen elämän olevan olennainen osa aikuiselämää. Joissain heidän kommenteissaan ilmaistaan seuraavaa: Haluan käydä ulkona ystävieni kanssa Haluan valita omat vaatteeni Haluan oppia ajamaan autoa Haluan poikaystävän/tyttöystävän Haluan mennä naimisiin ja perustaa perheen Haluan oman kodin Haluan käydä yökerhossa

Paikallishallinnossa ymmärretään tarve suunnitella aikuiselämää ja valmistautua siihen, ja paikallishallinnon toimijat ovat toteuttaneet monia tutkimuksia itsenäiseen elämään pyrkivien, oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien nuorten näkemyksistä. Näistä itsenäisen elämän saavuttamista koskevista keskusteluista ei kuitenkaan johdonmukaisesti seuraa toimintasuunnitelmia tai tarvittavan tuen järjestämistä, jotta nuoren tavoitteet ja toiveet saataisiin täytettyä. Koulutus on avainasemassa, kun luodaan perustaa nuoren onnistuneelle siirtymiselle aikuiselämään. Yli 16-vuotiaille tarkoitetut jatkokoulutuskurssit tarjoavat opinto-ohjelmia, joissa voi kehittää asumistaitoja lähityhteisössä. Näiden toteuttamiseen osallistuu joukko erilaisia ammattilaisia, ja niissä työskennellään yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa heidän poikansa/tyttärensä itsenäisyyden edistämiseksi. Positiivisten aikuisiän ihmissuhteiden ja hyvän sosiaalisen elämän kehittäminen ovat myös avaintekijöitä onnistuneessa integroitumisessa nuoren lähiyhteisöön. Tätä edistää usein mahdollisuus osallistua lähiyhteisön projekteihin, työkokemus ja yritystoimintaan osallistuminen. Joskin on selvää, että paikallishallinto ja koulutussektori tekevät paljon työtä lisätäkseen oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien nuorten mahdollisuuksia aikaisempaa suuremman itsenäisyyden saavuttamiseen, vastassa on edelleen monia esteitä, eikä lopputuloksista aikuiselämässä ole varmuutta. Tämä projekti ryhtyy määrittelemään ja jakamaan hyviä käytäntöjä Euroopassa ja selvittämään, miten oppimisvaikeuksista/vammoista kärsiviä nuoria voidaan voimaannuttaa saavuttamaan enemmän valinnan mahdollisuuksia ja määräysvaltaa omassa elämässään. Tämä sallisi heidän saavuttaa tavoitteensa aikaisempaa itsenäisemmästä elämästä. Mary Smith Head of Skills development City College Plymouth

Luku 1 Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi City College Plymouth on toisen asteen jatkokoulutusta tarjoava oppilaitos, joka tarjoaa opetusta alkutasolta ammattilaisille suunnattuihin kursseihin ja jatkotutkintoihin. Opetettaviin aihealueisiin kuuluvat taide ja media, talous, rakennus, kasvatus, tekniikka, terveydenhuolto, tietoteknologia, majoitus, matkailu ja turismi, hiusten- ja kauneudenhoito, luonnontiede sekä valmistautuminen työhön ja elämään. Collegen Skills Development -osasto tarjoaa koko- ja osa-aikaisia kursseja opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia/vammoja, valmistaakseen heitä työhön ja aikuiselämään. Näitä palveluja tarjotaan neljässä eri paikassa, ja mukana on vastikään lisätty uusi rakennus, Monterey House, joka tarjoaa räätälöityä palvelua oppijoille, joilla on autismin kirjon häiriöitä, ja joille collegen muut tilat eivät ole saavutettavia, koska he ovat hyvin herkästi ahdistuvia. Kaikkien kokopäiväisten kurssien opetussuunnitelma tarjoaa yksilöllisesti räätälöidyn lukujärjestyksen turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä, painottaen taitoja sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsenäisen elämän ja työllistettävyyden alueilla. Opiskelijoiden on mahdollista päästä kokeilujaksoille muilla collegen opintolinjoilla kykyjensä mukaan, sellaisten ammatillisten taitojen alueilla kuin moottoajoneuvot, vähittäismyynti, puutarhanhoito sekä majoitus ja ruoanvalmistus. Työkokemus muodostaa olennaisen osan opetusohjelmasta, ja sitä järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Valtava osa oppimisesta ja opiskelijan kehittymisestä syntyy osallistumisesta lähiyhteisön toimintaan, kulttuurikokemuksista, liikunnallisista haasteista, tiimin rakentamisesta; Ten Tors, Duke of Edinburgh Award, fyysisistä aktiviteeteista; vesiurheilusta, suunnistamisesta jne. Collegessa tapahtuvat aktiviteetit muodostavat merkittävän osan arviointiprosessista. Tämä kokemuksesta oppiminen on olennaisen tärkeää oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien oppijoiden kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Project Search on yhteistyöhanke, jossa ovat mukana City College Plymouth, PLUSS, NHS ja Serco, ja jota toteutetaan paikallisessa sairaalassa. Opiskelijat osallistuvat siihen viitenä päivänä viikossa, ja heillä on harjoittelujaksoja sairaalan todellisissa työympäristöissä. Näistä he saavat opintopisteitä APT:n kautta, saavuttaen edistymistä kuvaavan todistuksen (Diploma in Progression). Opiskelijat valitsevat laajasta

valikoimasta harjoittelupaikkoja, sovittaen taitojaan yhteen niiden taitojen kanssa, joita työtehtävien suorittaminen vaatisi. Ikähaarukka on 16 25 v, jaettuna kokopäiväisiin, yli 16-vuotiaiden ryhmiin ja osapäiväisiin, yli 19-vuotiaiden ryhmiin. Meneillään olevan lukukauden aikana kursseille osallistuu 83 kokopäiväisesti ja 45 osapäiväisesti opiskelevaa opiskelijaa. Kurssien järjestämisestä vastaa opetussuunnitelmasta vastaava johtaja (Head of Curriculum), opintolinjan johtaja (Head of Academy) sekä heitä tukevat kolme kurssien johtajaa. Toteutuksesta vastaava tiimi muodostuu 18 tutorista, yhdestä työharjoittelukoordinaattorista, yhdestä mentorista, yhdestä turvallisuusvastaavasta ja 30 koulunkäyntiavustajasta. 71 % opiskelijoista on vammaisia, ja 86 %:lla on oppimisvaikeuksia. Arviointi ja diagnosointi Skills Development käyttää RARPA -prosessia tukeakseen aloittavien opiskelijoiden tehokasta opettamista ja oppimista sekä parantaakseen oppimisen myötä tapahtuneen edistymisen mittaamista. Tämä on erityisen hyödyllistä opetusohjelmissa, joista ei saa virallisia opintopisteitä. Lyhenne RARPA tulee sanoista Recognition And Recording of Progress and Achievement, Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen. RARPA on viisivaiheinen prosessi: 1. Tavoitteet, jotka ovat yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän kannalta sopivia [selkeästi ilmaistut tavoitteet]. 2. Alkuvaiheen arviointi oppijan lähtötason määrittelemiseksi. 3. Sopivan haasteellisten oppimistavoitteiden määritteleminen: alkuvaihe, uudelleen määritelty ja tarkistettu. 4. Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen ohjelman aikana [formatiivinen arviointi]: tutoreiden oppijoille antaman palaute, oppijoiden itsereflektio ja tilannekatsaukset edistymisestä. 5. Oppijan itsearviointi ohjelman lopussa: katsaus edistymiseen ja saavutuksiin kokonaisuutena. 1. Tavoitteet, jotka ovat yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän kannalta sopivia [selkeästi ilmaistut tavoitteet]

Koulun tarjontaa koskevaa tietoa tarjotaan perheille ja huoltajille koulun, ammatinvalinnan ohjaajien, tiedotustapahtumien, keskustelufoorumien jne. kautta, kun nuori käy kahta viimeistä vuottaan koulua. Collegen ja koulun välinen yhteistyökoordinaattori osallistuu nuoren tilannetta koskevaan keskusteluun, jos hänet kutsutaan mukaan. Tässä tapaamisessa voidaan keskustella collegen oppisisällöistä ja siellä tarjottavasta tuesta. Perheenjäseniä ja huoltajia kutsutaan vierailemaan collegessa, jotta he voivat silmäillä toimintaympäristöä ja tavata henkilökuntaa ja opiskelijoita. Nuoren tarpeista keskustellaan yksityiskohtaisesti vanhempien kanssa, erityisesti siitä, minkä tasoista tukea tarvitaan onnistuneeseen kurssin suorittamiseen. Opiskelijoille järjestetään kokeilupäiviä, yleensä kevätlukukaudella, jotta nuori saa tilaisuuden työskennellä collegen tutoreiden ja tukityöntekijöiden kanssa sekä muiden oppijoiden rinnalla. Koulun henkilökunta osallistuu näihin vierailuihin, ja he pystyvät tarjoamaan olennaisen tärkeää tietoa akateemisista taidoista ja tukitarpeista, jotta nämä voidaan huomioida tulevien opetusohjelmien suunnittelussa. Tämä on hyvä ajankohta saada tietoa asioista, joista nuori pitää tai ei pidä, jotta siirtymävaihe voidaan tehdä niin sujuvaksi kuin mahdollista. Matkajärjestelyt ovat aina yksi vanhempien huolenaiheista, sillä heidän täytyy tehdä hakemus paikallisviranomaisille järjestääkseen saattajan matkalle. Tämä voi olla kallista, opiskelijan iästä riippuen, ja sitä tarjotaan yleensä vain silloin kun nuori asuu collegen lähialueella, joskin vanhemmat voivat hakea päätökseen muutosta, jos he voivat perustella tarpeen saada opetusta juuri tietyssä oppilaitoksessa. Jos nuori ja hänen vanhempansa/huoltajansa kokevat, että kurssi vastaa nuoren tarpeita, mielenkiinnon kohteita ja pyrkimyksiä, nuorelle tarjotaan opiskelupaikkaa, kun muodollinen haastattelu on ensin käyty onnistuneesti läpi. 2. Alkuvaiheen arviointi oppijan lähtötason määrittelemiseksi Osallistuminen kokeilupäiviin ja kurssia edeltävä haastattelu tarjoavat tutoreille lähtötason tietoa arviointiin. Tämä merkitsee olennaisen tärkeää tietoa aikaisemmista oppimiskokemuksista, suoritetuista oppimääristä, mielenkiinnon kohteista, tukitarpeista ja mieluisimmasta tavasta kommunikoida. Jotkut oppijat ovat kuitenkin saattaneet siirtyä muusta asuinyksiköstä tai eri paikkakunnalta, usein ilman näitä olennaisia tietoja, missä tapauksessa on toteutettava yksityiskohtaisempi alkuvaiheen arviointi. Tutorit toteuttavat yksityiskohtaista alkuvaiheen arviointia useilla eri keinoilla induktiojakson aikana. Tämä tapahtuu yleensä uuden kurssin kahden ensimmäisen viikon kuluessa. Jotkut tutorit kirjaavat mieluiten havaintojaan henkilöistä samalla kun nämä osallistuvat päivittäisiin tehtäviin ja aktiviteetteihin. Jotkut tutorit taas käyttävät mieluiten tarkistuslistoja ja valmiita kartoituslomakkeita arvioidessaan oppijoita. Joidenkin oppijoiden kohdalla luku-, lasku- ja kommunikointitaidot voidaan arvioida tekemällä käynti college ruokalaan, missä oppija voi valita juoman listalta, ottaa selvää

sen hinnasta ja valita sopivat kolikot sen maksamiseen. Henkilökunta havainnoi kommunikointitaitoja toiminnan aikana, määritellen oppijalle mieluisimman tavan kommunikoida. Muita aktiviteetteja saattaisivat olla bussimatka paikalliseen ostoskeskukseen, keilaaminen, urheilutapahtumat tai opetukselliset vierailut paikallisiin kohteisiin. Työntekijät rakentavat havaintojen perusteella oppijasta profiilin, ja käyttävät tätä jakaakseen tietoa työntekijätiimin kanssa. Joillekin opiskelijoille, joiden tarpeet ovat monitahoisia, tätä profiilia käytetään siirtymäpassin kehittämiseen, ja siihen sisältyy valokuvia, symboleja ja tekstiä, joilla jaetaan henkilölle mieluisiin/vastenmielisiin asioihin ja tarpeisiin liittyvät avainasiat. Se kehitetään sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tuntevat oppijan hyvin, ja painopiste on oppimisessa ja saavutuksissa. Siitä tulee työstettävä asiakirja, ja se muuttuu kun oppija tutustuu paremmin elämään collegessa tai kun hänen tarpeensa muuttuvat. On olennaisen tärkeää, että tätä asiakirjaa päivitetään säännöllisesti, koska tämä on ajanjakso, jolloin oppijat käyvät läpi fyysisiä ja emotionaalisia muutoksia, ja työntekijöiden on tunnistettava nämä muutokset ja reagoitava niihin asianmukaisesti. Tutorit ja tukityöntekijät kirjaavat muistiin kaikki alkuvaiheen arviointien tulokset, jotta niitä voidaan käyttää prosessin seuraavan vaiheen ohjaamiseen. 3. Sopivan haasteellisten oppimistavoitteiden määritteleminen: alkuvaihe, uudelleen määritelty ja tarkistettu. Alkuvaiheen arviointijakson jälkeen työntekijätiimi keskustelee siitä, miten kukin oppija pärjää collegeopintojensa aikataulun kanssa, huomioiden vaikeudet, joita oppijoilla saattaa olla kuten myös tähänastiset saavutukset. Seuraavaksi kullekin oppijalle kirjoitetaan yksilöllinen oppimissuunnitelma, johon sisältyy oppijan tarpeisiin ja tavoitteisiin suhteutettu päätavoite, sekä suhteellisen yleisluontoiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotka kytkeytyvät oppiaineiden pääalueisiin, kommunikointitaitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen, luku- ja laskutaitoon sekä työskentelytaitojen kehittämiseen. Näistä tavoitteista yleensä keskustellaan ja sovitaan vanhempien/huoltajien kanssa, ne päivitetään kerran vuodessa, ja edistyminen kirjataan muistiin. Yksityiskohtaisempia osatavoitteita asetetaan kutakin kurssin jaksoa kohden, ja näitä päivitetään säännöllisesti oppijan henkilökohtaisen tutorin kanssa. Oppija osallistuu täysivaltaisesti

koko prosessiin, ja häntä rohkaistaan ja tuetaan pohtimaan saavutuksiaan ja suunnittelemaan seuraavia vaiheita. 4. Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen ohjelman aikana [formatiivinen arviointi]: tutoreiden oppijoille antaman palaute, oppijoiden itsereflektio ja tilannekatsaukset edistymisestä Oppijan matka jatkuu kullekin oppijalle räätälöityä ohjelmaa seuraten. Tämä ohjelma koostuu yhdistelmästä luku- ja laskutaitoja, arkielämän taitoja, itsenäisen elämän taitoja, henkilökohtaista kehittymistä ja työskentelytaitoja. Skills Development -linjan työntekijät käyttävät monia menetelmiä kuvaillakseen oppijoiden edistymistä ja saavutuksia sekä varmistavat oppijoiden osallisuuden koko prosessin ajan. Tuntisuunnitelmia käytetään päivittäiseen edistymisen kirjaamiseen, ja aina kun se on mahdollista, oppijoita rohkaistaan ja tuetaan kirjaamaan oma itsearviointinsa ja pohdintansa. Oppijoilla, joiden tarpeet ovat vaativampia ja monitahoisempia, mukaan lukien autismin kirjon häiriöt, voi olla vaikeuksia ilmaista näkemyksiään, ja heiltä voi puuttua myös itseluottamusta mielipiteidensä kertomiseen. Tutorit tekevät parhaansa löytääkseen vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä mahdollistaakseen täyden osallisuuden, mutta tämä voi olla haasteellista, eikä tässä aina onnistuta. Kommunikoinnin apuvälineitä, kuten Makaton -merkkejä, symboleja ja Big Mac -laitteita käytetään tuettaessa oppijoita antamaan myönteinen tai kielteinen vastaus kysymykseen. Big Mac -laitteita voidaan käyttää myös etukäteen äänitetyn viestin kanssa verbaalisiin kysymyksiin vastattaessa, mikä sallii oppijan antaa oman panoksensa session. Valokuvien ja videoiden avulla talletettu tieto on äärimmäisen arvokasta mieleen palauttamisen kannalta oppijoiden tilannekatsauksia tehtäessä. Sattumalta tapahtuvan tai suunnittelemattoman oppimisen kirjaaminen on myös tärkeä. Sen ymmärtäminen, että oppimista voi tapahtua muodollisissa ja epämuodollisissa asiayhteyksissä, ja näiden tapahtumien kirjaaminen niiden tullessa vastaan täydentää räätälöityä lähestymistapaa oppimiseen. Nämä havainnot voivat tukea uusien tavoitteiden ja oppimisstrategioiden kehittämistä. Esimerkiksi oppijoiden havainnointi lounasaikaan voi näyttää, millä tavalla he haluaisivat olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Nämä suunnittelemattomat havainnot tuottavat arvokkaita todisteita edistymisestä sekä auttavat tunnistamaan kehitettäviä alueita. Oppimista tukevat avustajat tuntevat oppijat hyvin ja rohkaisevat näitä läpi koko opintoohjelman. He työskentelevät hyvin tiiviisti oppijan kanssa ja pystyvät havaitsemaan pienetkin muutokset käyttäytymisessä. He ovat erittäin tärkeitä oppijan matkan jokaisessa vaiheessa. Relevanttia tietoa välitetään tutoreille viikoittaisissa tiimitapaamisissa uusien tavoitteiden ja strategioiden asettamiseksi.

Oppijat osallistuvat viikoittaisiin tutorryhmiin ja kolmeen muodolliseen tilannekatsaustapaamiseen tutoreiden kanssa seuraavien askeleidensa suunnittelemiseksi. Vanhemmat kutsutaan tapaamaan tutoreita ja keskustelemaan oppijan edistymisestä kaksi kertaa vuodessa, ensin syyslukukaudella sen varmistamiseksi, että kaikki sujuu hyvin, ja uudelleen keväällä saavutusten jakamiseksi ja seuraavien askeleiden suunnittelemiseksi. Vanhemmat ovat tervetulleita tapaamaan työntekijöitä milloin tahansa, jos he haluavat keskustella ongelmista tai huolen aiheista. 5. Oppijan itsearviointi ohjelman lopussa: katsaus edistymiseen ja saavutuksiin kokonaisuutena Viimeisessä oppijan tilanteen katsauksessa on tehtävä päätöksiä tulevista reiteistä eteenpäin. Tutorit tarjoavat yksityiskohtaista tietoa oppijan matkasta, koostuen yhteenvetoarvioinnista oppijan tavoitteiden kuvailemiseksi, tarjoten kaikenkattavan katsauksen edistymiseen ja näyttöä saavutuksista, jotka ovat oppijalle itselleen merkityksellisiä. Näytön tulisi osoittaa, miten oppimisohjelmat ovat kohdanneet oppijat pyrkimykset ja sallineet hänen kehittää henkilökohtaisia, sosiaalisia ja työllistymistaitojaan tullakseen aikaisempaa itsenäisemmäksi arkielämässä. Vanhemmat/huoltajat, sosiaalipalvelut ja ammatinvalinnanohjaajat osallistuvat kaikki tähän prosessiin sen varmistamiseksi, että nuoren henkilön elämästä tehdään realistisia ja asianmukaisia päätöksiä, mutta oppijan omat näkemykset ja pyrkimykset otetaan huomioon kaikissa tilanteissa. Ateena EDRA" on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tarjoaa mielenterveys- ja oppimisvaikeusalojen asiantuntijapalveluja Attican länsiosassa. Se perustettiin vuonna 2001. Social Cooperative Action for Vulnerable Groups -organisaatio (S.C.A.V.G) tarjoaa emotionaalista ja käytännöllistä tukea henkilöille, joilla on mielenterveyden ongelmia, aikuisille, joilla on kognitiivisia toimintarajoitteita, sekä oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Seuraavat esimerkit kuvailevat miten alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi toteutetaan kolmella erilaisella EDRA:n toiminnan alueella. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi EDRA alue 1

Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he saapuvat teille? Arviointi perustuu kriteereihin, jotka määrittelemme aluksi, kuten: A) ikäryhmä B) patologia ja vammaisuuden aste C) sukupuoli E) hakijoiden profiilit suhteessa olemassa olevaan tiimiin ja huoltajien profiiliin F) hakija vierailee yksikössä nähdäkseen, tunteeko hän sopivansa siellä joukkoon G) hakijat täyttävät lomakkeen, jossa kysytään henkilökohtaista ja henkilöhistoriaan liittyvää tietoa tieteellisen arvioinnin tekemiseksi yllä mainituista tekijöistä Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Arviointi tekevät seuraavat: A) palvelujen käyttäjän yhteyshenkilö, jonka nimittää tutkimusvirkailija yhteistyössä yksikön johtajan kanssa B) monitieteellinen hoitotyöryhmä C) lomake, joka täytetään henkilön edistymisen kirjaamiseksi emotionaalisella tasolla, taidoissa, liikkumiskyvyssä, sosiaalisuudessa jne. E) kaikki yllä olevat arvioidaan ja muokataan uusien tavoitteiden kehittämiseksi, arvioitavan henkilön osallistuessa prosessiin. Miten seuraatte edistymistä? Henkilöiden edistymistä seurataan: A) täyttämällä lomakkeita, jotka koskevat yksilö- ja kollektiivista toimintaa, johon henkilö osallistuu B) kuuden kuukauden yksilöllisen hoidon lomakkeella, joka meillä on palvelujemme käyttäjiä varten. Edistymisen seurannan toteuttavat palvelujen käyttäjän yhteyshenkilö ja monitieteellinen hoitotyöryhmä. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Kunkin yksilölliseen kuusikuukautiseen suunnitelmaan kuuluvan toimintajakson lopussa määrittelemme uudet taitoparametrit ja standardit, jotka tulee saavuttaa, sekä sen, tulisiko henkilön jatkaa samassa kehyksessä, vaihtaa toiseen, tai valita uusia aktiviteetteja, jotka veisivät hänen kehitystään eteenpäin. EDRA alue 2 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan?

Hakemuksen /lähetteen muotoilu Yhteys henkilöä palvelevan terapeuttisen ryhmän vetäjään /sairaalaan tms. Tutustuminen, ensikontakti haastattelussa Kontakti läheisiin perheenjäseniin /tuttuun ympäristöön Henkilöhistorian arviointi Terapeuttisen suhteen kehittäminen Vierailu yksikköön/ohjelmaan, johon henkilö todennäköisesti asettuu/osallistuu Uudelleenarviointipyyntö Tarvittaessa lisävierailut Otteet terapiasopimuksesta Yhden kuukauden koeosallistuminen palvelujen käyttäjille Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Kyselylomake potilaan ja hänen itsehoitonsa tason arvioimiseksi. Poikkeavaa käyttäytymistä koskeva kyselylomake. Oppijan päiväkirja, jossa palvelujen käyttäjä kuvailee uusia harrastuksiaan, toiveitaan, haaveitaan, mieluisia ja vastenmielisiä asioita jne. Kontaktihenkilön määritteleminen kullekin palvelujen käyttäjälle. Arviointi seuraavilla alueilla : Toimintaterapia, psykiatria, sairaanhoito, sosiaalinen toimintakyky, käyttäytyminen (spesifiset käyttäytymismallit, käyttäytymistä koskeva data), suhteet lähiympäristöön (perhe, sosiaaliset suhteet) Tapaushistorian tarkastelu, esimerkiksi itsenäisyyden taso ja aikaisemmat kokemukset työelämässä. Tarkkailuun perustuva arviointi, sopeutuminen ympäristöön (käyttäytyminen, suhteet muihin palvelujen käyttäjiin, suhteet työntekijöihin jne.) ohjelman ensimmäisen jakson aikana. Nämä osatekijät näkyvät henkilön yksilöllisessä terapiakansiossa. Miten seuraatte edistymistä? Kuuden kuukauden hoitosuunnitelma, liittyen seuraaviin: Biologinen taso, psyykkinen/psykiatrinen taso, toimintaterapeuttinen taso, fysioterapia/kinesioterapia, psykososiaalinen taso /sosiaalinen vuorovaikutus/ kontaktit lähiyhteisöön, henkilökohtainen hygienia /siisteyden alue, suhteet perheenjäseniin, ammatillisten taitojen kehittäminen, muiden taitojen kehittäminen Tämänhetkisen tilanteen kuvaileminen, arviointi, tavoitteiden asettaminen, saavutettujen tavoitteiden seuraaminen ja arviointi, tavoitteiden uudelleenmäärittely, tämänhetkisen tilanteen kirjaaminen, uusien tavoitteiden asettaminen Arviointilomakkeet, joilla seurataan erilaisia tasoja, sekä: Lomake haastavan käyttäytymisen kirjaamiseen /kehitys/arviointi. Lomakkeita niiden yksikön sisäisten ja ulkopuolisten aktiviteettien kirjaamiseen,

mihin henkilö osallistuu. Seurantalomake, johon merkitään nukkumisajat, lääkitys jne. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Psykososiaalinen kuntoutus Kykyjen, taitojen ja taipumusten arviointi, työhön valmistava /työharjoittelu, työnhaku Psykoterapeuttinen tuki erilaisissa terapiaryhmissä Itsenäisyyden ja minäkuvan kohentaminen, omatoimisuuden, tunteiden hallinnan ja ihmissuhteiden kehittäminen Tukiverkoston luominen, sosiaalista integraatiota ja lähiyhteisöön kiinnittymistä tukevat viitekehykset Siirtyminen seuraavalle tasolle itsenäisessä elämässä. EDRA alue 3 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan? Aloitamme aina luomalla henkilökohtaisen kansion jokaisesta palvelujen käyttäjästä, jotta pystymme hallitsemaan suuren määrän hyödyllistä tietoa. Pyydämme palvelujemme käyttäjiä täyttämään kyselylomakkeen, johon sisältyy: 1. Tietoa suoritustasoon liittyvästä kontekstista: aikaan liittyviä tekijöitä (kronologisia, kehityksellisiä, elämänkaareen liittyviä, vammaisuuden vaikeusaste) ympäristöön liittyviä tekijöitä (fyysisiä, sosiaalisia, kulttuurisia) 2. Tietoa sensorimotorisista tekijöistä: Sensorinen tietoisuus Aistiärsykkeiden prosessointi Havaintojen prosessointi 3. Tietoa hermostollisista luustoon ja lihaksistoon liittyvistä tekijöistä: refleksit liikeratojen suuruus asennon hallinta 4. Tietoa motorisista tekijöistä: Karkeamotoriikka Lateraalisuus Praksis Visuaalis-motorinen integraatio 5. Kognitiivinen integraatio ja kognitiiviset osatekijät: Avaruudelliset tehtävät muisti

6. Tietoa psykososiaalisista taidoista Koemme, että henkilökohtainen kansio, johon liitetään asianmukaisen kreikkalaisen terveydenhuoltolaitoksen virallinen asiakirja diagnoosi oppimisvaikeuksista, on tarpeellinen, jotta palvelujen käyttäjä voidaan hyväksyä. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjät ennen kuin he aloittavat kurssinsa? Jokaisen organisaatiossamme työskentelevän erityisosaamista omaavan ammattilaisen (toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi, erityisopettaja) tulee luoda ensimmäinen arviointi 15 päivän kuluessa terapian aloittamisesta. Miten seuraatte edistymistä? Toimintaterapeuteilla on käytössä DTVP-2 (DEVELOPMENTAL TEST OF VISUAL PRESCRIPTION) sekä ACTION PICTURE TEST. Puheterapeuteilla on käytössä WORD FINDING VOCABULARY TEST. Lisäksi on olemassa joukko kreikkalaisia testejä, joita voi ostaa Kreikasta, kuten The Test of School Preparedness, Athina Test, jne. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Terapiat kestävät korkeintaan kolme vuotta, joiden aikana palvelujen käyttäjä pystyy selviytymään lähes kaikista ongelmistaan. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, jolloin oppimisvaikeudet saattavat olla pysyviä, mutta palvelujen käyttäjä on kykenevä ja tehokas useimmissa arkielämäänsä liittyvissä asioissa. Liettua Aukstelkes Social Care Home, joka sijaitsee Liettuan Siauliaissa, tarjoaa sosiaalipalveluja aikuisille, joilla on mielenterveydellisiä tai kognitiivisia vammoja, ja jotka eivät kykene asumaan omassa kodissaan tai itsenäisesti, ja jotka tarvitsevat hoivaa, sairaanhoitopalveluja ja lääketieteellistä hoitoa. Asumisyksikössä on 100 työntekijää, jotka tukevat 299 asiakasta. Hyödyntäen joukkoa ammatillisia palveluja, asiakkaita rohkaistaan osallistumaan moniin luoviin aktiviteetteihin, joita tarjotaan heille arkielämän taitojen kehittämiseksi. Organisaatio pyrkii purkamaan yhteiskunnan esteitä, jotka estävät näitä aikuisia saavuttamasta oikeutettua paikkaansa yhteisössä, tarjoten asianmukaista tarpeellista tukea aikaisempaa itsenäisemmän elämän saavuttamiseksi. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan?

Terveys- ja sosiaalialan työryhmä arvioi asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja asumistaidot ja kyvyt. Kolmen kuukauden sopeutumisjakson jälkeen tehdään uudelleenarviointi. Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he aloittavat kurssin? Terveys- ja sosiaalialan työryhmä kehittää toimintasuunnitelman. Tämä suunnitelma heijastelee asiakkaan saavutuksia, taitoja ja tulevaisuudessa kehittämistä kaipaavia taitoja. Miten seuraatte edistymistä? Sosiaalityöntekijät hoitavat tietojen kirjaamisen. Nämä asiakirjat kuvaavat fyysisiä, psyykkisiä ja ammatillisia saavutuksia sekä visuaalisia havaintoja asiakkaasta. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Opiskeltuaan kursseilla asiakkaat voivat jatkaa kouluttautumistaan tai mahdollisesti työllistyä. Jotkut asiakkaista työskentelevät kaupoissa ja tehtaissa. Heitä palkitaan työstä kykytason mukaan. Puola UNIKAT The Association of Creativity and Development Support of People with Disabilities ( Vammaisten henkilöiden luovuuden ja kehityksen tukiyhdistys ) sijaitsee Katowicen kaupungissa. Yhdistyksen ovat perustaneet oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten vanhemmat, ja se tarjoaa sosiaalisten taitojen kehittämistä ja taideterapiaa kuten keramiikka- ja lasityötä, askartelua ja tietokonegrafiikkaa 30 osallistujalle, joilla on vaikeita tai keskivaikeita oppimisvaikeuksia. Lisäksi tarjotaan tanssin ja draaman opetusta, ja yhdistyksellä on liikuntaohjelma, jossa pääpaino on sauvakävelyssä. Kaikista osallistujista huolehtivat psykologi, opetusalan ammattilainen ja erilaiset terapeutit. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he saapuvat teille?

Kuntoutusosaston kanssa sopimuksen tehneenä laitoksena meillä on erityinen odotuslista. Kun meiltä vapautuu paikka uudelle palvelujen käyttäjälle, meidän on valittava uusi tulokas listalta. Tämän henkilön mukana vastaanotamme vammaa koskevat asiakirjat sekä älyllisiä kykyjä koskevan arvion. Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Ensimmäinen arviointi tehdään uuden palvelujen käyttäjän kohdalla kolmen kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen arvioinnit tehdään vuoden ja kolmen vuoden päästä. Kolme ensimmäistä kuukautta palvelujen käyttäjä on erityisessä kehitystä tukevassa työpajassa. Miten seuraatte edistymistä? Kehitystä tukevassa työpajassa, missä tehdään realistinen arviointi palvelujen käyttäjän kyvyistä ja taidoista yhdessä terapeutin ja psykologin kanssa. Kolmen kuukauden jälkeen tehdään arviointi älyllisistä ja psykomotorisista taidoista. Sitten asiakas on valmis aloittamaan yksilöllisen terapiaohjelmansa. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Erityisosaamistamme on taideterapia, ja tämä on keskeisin terapiamuoto. Sitä käytetään työpajoissa: keramiikka, lasi, grafiikka, lasitaide, askartelu ja tietokone. Tuetun terapian kouluttaja, psykologi ja fysioterapeutti. Erikseen toteutamme projekteja, joiden tavoitteena on ammatillinen aktivoituminen. Suomi Keskuspuiston ammattiopisto on toisen asteen erityisammattikoulu ja kehittämiskeskus. Järjestämme ylempään toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavia opintoja ja valmentavaa koulutusta, joka tähtää työelämään ja itsenäiseen elämiseen tai opintojen jatkamiseen. Partnereina tässä projektissa keskitymme valmentavaan koulutukseen. Valitsemme 2-3 erilaista ryhmää kohderyhmiksi projektin teemaan liittyen. Nämä ryhmät, kuten myös projektiin osallistuvat työntekijät, tullaan valitsemaan projektin käynnistymisen jälkeen. Osa valmentavassa koulutuksessa olevista ryhmistä on profiloituja. Meillä on erillisiä ryhmiä opiskelijoille, joilla on Aspergerin oireyhtymä, mielenterveysongelmia tai autismi. Tämä ei kuitenkaan rajoita kenenkään mahdollisuuksia hakea mihin tahansa ryhmään. Meillä on myös ryhmiä, jotka suuntautuvat tietynlaiseen työhön, esimerkiksi palvelualoille. Pääosa valmentavasta koulutuksesta järjestetään pienissä paikallisissa yksiköissä ympäri pääkaupunkiseutua.