Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Transkriptio

1 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

2 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla merkittävä tuki itsenäistymisessä ja aikuistumisessa kehitysvammaiselle ihmisille ja heidän perheilleen. Henkilökohtaisella avulla on suuri merkitys vammaisten ihmisten osallisuudessa yhteiskuntaan ja itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Vammaispalvelulaki takaa myös kehitysvammaisille ihmisille oikeuden saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtainen apu on asiakasmäärillä mitattuna viime vuosina eniten kasvanut vammaispalvelu. Kuntien arvion mukaan henkilökohtaisen avun saajista noin 15 prosenttia on kehitysvammaisia henkilöitä (2012).

3 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain muutos vuonna 2009 oli vaikeavammaisten henkilöiden kannalta merkittävin yhteiskunnallinen uudistus vuosikymmeniin. Uudistus toi vaikeavammaisille henkilöille subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Uudistus on toteutunut tavoitteidensa osalta hyvin, mutta erityisesti henkilöt, joilla on vaikeita kognitiivisia ongelmia, ovat jääneet ilman osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta turvaavaa palvelua. Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea henkilökohtaisen avun hakemiseen ja työnjohtajana toimimiseen. Avun luonne on erityinen sillä tukea tarvitaan fyysisen avun lisäksi myös asioiden ymmärtämiseen. Kehitysvammaiset ihmiset eivät ole vielä tasa-arvoisessa asemassa muihin henkilökohtaisen avun käyttäjiin nähden.

4 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista kotona ja kodin ulkopuolella Se on apua niissä toimissa jotka ihminen itse tekisi, mutta ei selviä niistä vamman tai sairauden vuoksi Vaikeavammaisuus tarkoittaa, että vammainen tai sairas henkilö tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti Palvelu on käyttäjälle maksuton

5 HENKILÖKOHTAINEN APU OSANA TUKIVERKOSTOA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ PERHE JA SUKULAISET YSTÄVÄT JA TYÖKAVERIT ASUMISEN OHJAAJAT JA HOITAJAT HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA PÄIVÄTOIMINNAN OHJAAJAT LÄÄKÄRIT, TERAPEUTIT.. EDUNVALVOJA TAKSIKUSKI

6 Miksi kannattaa hakea henkilökohtaista apua? Vammaispalvelulain tavoitteena on, että vammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia muiden kanssa Jokainen voi päättää omasta elämästään ja tehdä samoja asioita kuin muutkin Henkilökohtainen avustaja voi auttaa elämään omannäköistä elämää

7 Kuka voi saada henkilökohtaista apua? Henkilökohtaisen avun saaminen ei riipu diagnoosista tai siitä missä kunnassa asuu Henkilökohtaista apua voi saada vaikka hakijalla olisi kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu vaikka hakijan vanhempi toimii omaishoitajana vaikka olisi alaikäinen Jos hakija asuu palvelukodissa, hän voi saada henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastuksiin. Asumiseen liittyvän avun hän saa palvelukodin henkilökunnalta

8 Hakijalla tulee olla voimavaroja Vammaispalvelulaki edellyttää, että hakijalla tulee olla voimavaroja määritellä sekä avun sisältö että toteutustavat, jotta hän voi saada henkilökohtaista apua. Laki siis edellyttää, että henkilö pystyy ottamaan kantaa siihen, mihin asioihin, milloin ja miten hän apua tarvitsee. Henkilökohtaisen avun hakijalla on oltava mielipide omasta avuntarpeestaan.

9 Mielipiteen voi esittää eri tavoin Jos henkilöllä on vaikeuksia puhumisessa, hän voi käyttää mitä tahansa kommunikaation muotoa kertoessaan, mitä asioita haluaisit tehdä ja mihin tarvitsee henkilökohtaista apua Henkilö voi esimerkiksi Käyttää viittomia Käyttää kuvasymboleita Käyttää valokuvia tai Pyytää läheistä ihmistä tulkitsemaan sen, mitä tarkoitat Henkilökohtaisen avun saaminen ei edellytä täydellisiä kommunikaatiokykyjä vaan kysymys on henkilön oman tahdon tulkinnasta ja selvittämisestä. Avuntarpeen määrittelyn ei kuitenkaan tule täysin perustua esimerkiksi läheisen esittämiin näkemyksiin.

10 Mihin henkilökohtaista apua voi saada? 1/2 Päivittäiset toimet omassa kodissa Päivittäiset toimet tarkoittavat muun muassa pukeutumista, siivousta, omasta puhtaudesta huolehtimista, vaatteiden pesua, ruoanlaittoa ja astioiden pesua. Päivittäiset toimet kodin ulkopuolella Päivittäiset toimet kodin ulkopuolelle tarkoittavat muun muassa liikkumista, ostoksilla käymistä ja päivittäisten asioiden hoitamista. Harrastukset Harrastukset tarkoittavat avunsaajan nykyisiä harrastuksia ja harrastuksia, joita hän haluaisi kokeilla.

11 Mihin henkilökohtaista apua voi saada? 2/2 Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen tarkoittaa muun muassa ystävien ja sukulaisten tapaamista tai muuta yhteydenpitoa heidän kanssaan. Yhteiskunnallinen osallistuminen Yhteiskunnallinen osallistuminen tarkoittaa muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa käymistä ja jonkin ryhmän tai yhdistyksen toimintaan osallistumista. Työ ja opiskelu Työ tarkoittaa työsuhteeseen perustuvan työtä ja opiskelu tutkintoon tai ammattiin tähtäävää opiskelua. Opiskeluksi katsotaan myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus.

12 Miten henkilökohtaista apua haetaan? 1/2 1. Mieti, missä asioissa tarvitset henkilökohtaista apua ja laita näitä asioita ylös. 2. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijääsi ja kerro, että tarvitset henkilökohtaista apua. 3. Sosiaalityöntekijä järjestää kokouksen palvelusuunnitelman tekemiseen tai päivittämiseen. Kokouksessa keskustellaan niistä asioista, joihin tarvitset henkilökohtaista apua.

13 Miten henkilökohtaista apua haetaan? 2/2 4. Sosiaalityöntekijä päättää, myönnetäänkö sinulle henkilökohtaista apua. Hän päättää myös, montako tuntia apua myönnetään ja mihin sitä voit käyttää. 5. Keskustele sosiaalityöntekijäsi kanssa siitä, millä tavoin henkilökohtainen apu voidaan järjestää.

14 Mikä on palvelusuunnitelma? Palvelusuunnitelma on suunnitelma palveluista. Palveluja ovat esimerkiksi asumispalvelu, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu Palvelusuunnitelma tehdään aina kirjallisesti Palvelusuunnitelmaan kirjataan, elämäntilanne ja toimintakyky millaisia palveluja henkilö saa jo nyt onko nyt saatu tuki riittävää mitä tärkeitä asioita henkilö haluaisi tehdä ja millaista apua henkilö tarvitsee niiden tekemiseen sekä miten tätä apua voidaan järjestää Palvelusuunnitelma on lakiin perustuva oikeus

15 Henkilökohtaisen avun tuntirajat Ei tuntirajaa: Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun on järjestettävä henkilökohtaista apua niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee Vähintään 30 tuntia kuukaudessa: Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.

16 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat TYÖNANTAJAMALLI PALVELUSETELIMALLI AVUSTAJA- PALVELUMALLI Vaikeavammainen henkilö toimii itse henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Kunta korvaa hänelle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunta antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten. Vaikeavammainen henkilö ei toimi työnantajana. Hän on kuitenkin avustajan työnjohtaja. Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää palvelun itse. Vaatimuksena on vaikeavammaisen henkilön halu ja kyky toimia työnantajana. Avustettavan rooli: TYÖNANTAJA Avustettavan rooli: KULUTTAJA Avustettavan rooli vaikuttaa siihen, mitkä vastuut, lait ja asetukset häntä koskevat. Vaikeavammainen henkilö ei toimi työnantajana. Hän on kuitenkin avustajan työnjohtaja. Avustettavan rooli: SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKAS

17 Lisätietoa järjestämistavoista Järjestämistavoista päätettäessä hakijan oma mielipide on tärkeä Kunta päättää järjestämistavan. Se voi olla eri tapojen yhdistelmä. Vammaispalvelulaki 8 d : Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

18 Päätös henkilökohtaisesta avusta Sosiaalityöntekijän tulee tehdä päätös henkilökohtaisesta avusta kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä Asiakas saa päätöksen kirjallisena postitse Mukana ovat toimintaohjeet sekä myönteistä että kielteistä päätöstä varten

19 Entä jos päätös on kielteinen? Jos päätös on kielteinen, siitä voi tehdä oikaisupyynnön oman kunnan sosiaalilautakunnalle Valmis oikaisupyyntölomake löytyy esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliiton sivuilta Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista Mikäli tämäkin päätös pysyy kielteisenä, haetaan muutosta hallinto-oikeudesta. Valitusaikaa on 30 päivää. Viimeinen valitusaste on korkein hallinto-oikeus (KHO) Valitusten teossa voivat auttaa esimerkiksi järjestöjen aluetyöntekijät ja oikeusaputoimistot.

20 Entä jos päätös on myönteinen? Vaikeavammainen henkilö saattaa tarvita ohjeita siihen, miten täytyy toimia, kun saa myönteisen päätöksen henkilökohtaisesta avusta Henkilö saattaa tarvita alussa tukea myös työnjohtajuuteen ja avustajan kanssa toimimiseen Henkilökohtaisen avun käytännöt riippuvat järjestämistavasta. Sosiaalityöntekijä lähettää vammaiselle henkilölle toimintaohjeet myönteisen päätöksen mukana

21 Kuka voi toimia avustajana? Henkilökohtaisena avustajana voi toimia kuka tahansa Avustajalla ei tarvitse olla mitään tiettyä koulutusta Omainen tai läheinen perheenjäsen voi toimia avustajana ainoastaan erittäin painavista syistä Monet löytävät avustajan lähiverkostojen kautta. Joillakin paikkakunnilla on keskuksia, joiden tehtävänä on mm. välittää avustajia Henkilökohtaisen avustajan tärkein ohjaaja on hänen työnantajanaan ja/tai työnjohtajanaan toimiva vaikeavammainen henkilö

22 Avustajan työstä Avustajan palkkaaminen riippuu järjestämistavasta Avustajan palkka riippuu kotikunnasta ja järjestämistavasta Avustajan työaika määräytyy palvelusuunnitelman mukaan Avustaja on vaitiolovelvollinen avustettavan asioista Avustajan tehtävän haasteena on taustalle jättäytyminen niin, että vammainen henkilö saa olla oman elämänsä keskiössä Vammainen henkilö on avustamistilanteissa työnjohtajan asemassa Työnantajamallissa vammainen henkilö on työnantajana automaattisesti työnjohtaja Avustajapalvelu- ja palvelusetelimalleissa vammainen henkilö ei ole työnantaja, mutta hänellä on oltava muuten taattu työnjohto-oikeus käytännön työtilanteissa

23 Haasteita oikeuksien toteutumisessa Kehitysvammaisen henkilön oikeus saada henkilökohtaista apua vrt. voimavarapykälä / hoiva Henkilökohtainen apu on useimmiten järjestetty työnantajamallilla eikä muita järjestämistapoja ole otettu riittävästi käyttöön Kunnan ohjaus- ja neuvontavelvollisuus ei ole toteutunut toivotulla tavalla Työnantajuus vastoin tahtoa Määräaikaiset päätökset Vetoaminen määrärahoihin Asumisyksiköissä asuvien oikeus henkilökohtaiseen apuun Alaikäisten oikeus henkilökohtaiseen apuun Myös tämän vuoksi pidämme puheenvuoroja henkilökohtaisesta avusta. Kerromme mielellämme tauoilla lisää.

24 Parhaimmillaan..

25 Tukea palveluiden suunnitteluun ja oman äänen esiin tuomiseen

26 Lisätietoa henkilökohtaisesta avusta ja palvelusuunnittelusta Oman kuntasi vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja Vammaispalvelujen käsikirja Kehitysvammaisten Tukiliitto tai oman alueesi tukiyhdistys Assistentti.info Heta-liitto Vernerin henkilökohtaisen avun sivut

27 Yhteystiedot Petra Tiihonen projektitoiminnan päällikkö YKSILÖKESKEISEN ELÄMÄNSUUNNITTELUN TYÖVÄLINEITÄ VOI LADATA ILMAISEKSI KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖN NETTISIVUILTA:

28 Kiitos! Lähteet: Assistentti.info Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Kuurosokeat ry Perustietoa henkilökohtaisesta avusta (2013) Vammaispalvelujen käsikirja Kuvat: Papunet, Clipart (ei valokuvat) Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.