TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

Transkriptio

1 TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Tanja Vanttaja Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat SS08K1 Lastensuojelu- ja nuorisotyö Ohjaajat: Hanna Sinkkanen Ulla Saukkonen

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 LÄHEISNEUVONPITO LASTENSUOJELUTYÖN APUVÄLINEENÄ 2 3 POTKURI HUOSTAANOTETUN LAPSEN TUKENA 2 4 LAPSEN TIE LAITOKSESTA KOTIIN 3 LÄHTEET 4

3 1 1 JOHDANTO Kävin pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä ja osallistuin työpajaan, jonka nimi oli Takaisin kotiin huostassapidon lopettaminen. Työpajan puheenjohtajana toimi Helsingin kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Miia Pitkänen. Pajassa kuultiin kolme puheenvuoroa erilaisista lastensuojeluun liittyvistä hankkeista ja työmuodoista; Juha-Pekka Vuorion esittely läheisneuvonpidosta, Jukka Sirtamon kokemuksia Potkurihankkeesta sekä Rolf Widercrantzin esittely Outamon oppilaskodin käytänteistä. Tässä työssä kerron lyhyesti kyseisistä puheenvuoroista ja niistä esille nousseista kysymyksistä työpajassa.

4 2 2 LÄHEISNEUVONPITO LASTENSUOJELUTYÖN APUVÄLINEENÄ Ensimmäisen puheenvuoron piti projektipäällikkö Juha-Pekka Vuorio Pääkaupunkiseudun läheisneuvonpitoprojektista. Läheisneuvonpito on voimavarasuuntautunut ja ratkaisukeskeinen ajattelu- ja menettelytapa, jota voidaan hyödyntää lastensuojelutyössä. Sen tavoitteena on tehdä suunnitelma lapsen arjen turvaamiseksi ja koota lapsen ympärille läheisistä sellainen turvaverkosto, johon hän voi luottaa kriisitilanteissa. Läheisneuvonpitoa valmistellaan aluksi noin 4-6 viikkoa ja sen tarkoituksena on lieventää jännitystä ja valmistella perhettä tuleviin kokouksiin. Varsinainen läheisneuvonpito on kokous, johon sisältyy kolme vaihetta: tiedonanto, läheisten neuvonpito ilman työntekijöitä sekä suunnitelman esittely ja hyväksyminen. Tilaisuuteen osallistuvat sosiaalityöntekijät, lapsi ja läheiset sekä koollekutsuja. Tiedonantovaiheessa työntekijät kertovat mitä tukea he ovat antaneet perheelle, mistä he ovat huolissaan ja mihin asioihin kaivataan ratkaisua. Keskustelu on dialogista ja avointa, ja keskustelussa pyritään käyttämään asiakkaan omia määritelmiä ja sanoja. Tämän jälkeen työntekijät ja koollekutsuja poistuvat paikalta ja läheiset saavat pitää oman neuvonpitonsa, jossa he miettivät ratkaisuja edellisessä keskustelussa käytyihin kysymyksiin. Tärkeää on lapsen mielipiteen kuuleminen ja jokaisen oikeus määrätä oman roolinsa verkostossa. Lopuksi kokoonnutaan jälleen yhteen ja esitellään tehty suunnitelma. Hyväksynnän jälkeen sovitaan seurantakokouksen aika. 3 POTKURI HUOSTAANOTETUN LAPSEN TUKENA Seuraavan puheenvuoron piti vastaava ohjaaja Jukka Sirtamo Viertolan vastaanottokodista. Hän esitteli vuonna 2009 vakinaistetun Potkuri-hankkeen, jonka tarkoituksena on tarjota vaihtoehtoja nuorten pitkäaikaisille, kodin ulkopuolisille laitossijoituksille. Potkurin apua voivat hakea sellaiset perheet, jotka ovat valmiita työskentelemään lapsen kotiin saamisen hyväksi ja luomaan luottamuksellisen suhteen työntekijöiden kanssa. Lisäksi lapsella ei tulisi olla akuuttia päihde- tai mielenterveysongelmaa eikä perheessä tule olla väkivaltaisia henkilöitä. Potkurissa käytetään työmuotoina esimerkiksi esimerkiksi verkostotyötä, perhetyötä, henkilökohtaista ohjausta sekä toimintaterapiaa. Potkurityöskentelyn ajan lapset asuvat

5 3 kotonaan, sillä tavoitteena on pitää yllä luonnollisia verkostoja perheeseen ja läheisiin. Ensimmäiseksi luodaan luottamuksellinen yhteistyösuhde perheen ja työntekijöiden välillä, jotta lapsi tuntisi olonsa mahdollisimman tervetulleeksi kotiin ja perheeseen. Seuraavaksi kartoitetaan lapsen kuntoutustarpeet, minkä jälkeen järjestetään tarvittavat palvelut. Keskustelunaiheeksi työpajassa nousi toimintaterapeutin asema lastensuojelussa; olisiko toimintaterapeuteille enemmän tarvetta lastensuojelun piirissä? Sirtamon mukaan toimintaterapeutti pääsee lähelle lapsen tai nuoren arkea ja pystyy näin ollen avaamaan hieman eri näkökulmasta tämän tilannetta kuin esimerkiksi psykologi tai lääkäri. Hänen mukaansa toimintaterapeutilla on Potkurissa tärkeä rooli. Lisäksi keskustelua herätti myös lasten edestakainen siirtely laitoksesta kotiin ja sieltä takaisin laitokseen. Lapsen psyykkiselle terveydelle ei ole hyväksi liian suuret muutokset, joten Potkurissa vastoinkäymisten ym. sattuessa asiat pyritään selvittämään paikan päällä ilman että lasta joudutaan siirtämään mihinkään. Tärkeäksi koettiin siis taata lapselle turvallinen ympäristö ja läheisten suhteiden ylläpitäminen perheeseen. 4 LAPSEN TIE LAITOKSESTA KOTIIN Viimeisenä esittelyn piti Rolf Widercrantz Outamon oppilaskodista. Laitoksessa olevan lapsen kotiutuminen tapahtuu vaiheittain, joita Outamon toimintamallissa on neljä: sitouttava, itsenäistävä, siirtymä- sekä itsellisyyden vaiheet. Eri vaiheista saatetaan palata takaisinkin päin, mutta tavoitteena on itsenäisen elämän saavuttaminen tuen avulla. Sitouttavan vaiheen aikana lapsi on tiukan huolenpidon alla ja hänen tekemisiään valvotaan suhteellisen tiiviisti. Itsenäistävän vaiheen aikana lapsi opettelee pitämään itse huolta koulunkäynnistään ja muista velvollisuuksistaan. Tällöin lapsi myös fyysisesti siirtyy laitoksen sisällä eri paikkaan eli niin kutsuttuun Femma-yksikköön asumaan. Siirtymävaiheessa aletaan harjoitella kotiin paluuta. Jos lapsi on vielä siinä iässä, että hänet voidaan kotiuttaa, alkavat seuraavaksi kotouttamisharjoittelut. Jos lapsi on jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä, hän pääsee asumisharjoitteluihin omaan asuntoon. Itsellisyyden vaiheessa nuori asuu omassa kodissa ja pitää itsestään huolta.

6 4 LÄHTEET Läheisneuvonpito. Vanhempien ja läheisten yhteisvoimin lasten ja nuorten parhaaksi! Esite. Pääkaupunkiseudun läheisneuvonpitoprojekti Sirtamo, Jukka: Kokemuksia Potkuri-työskentelystä. Puheenvuoro Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä Vuorio, Juha-Pekka: Läheiset lapsen tukena sijoituksen aikana ja kotiutumisvaiheessa. Puheenvuoro Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä Widercrantz, Rolf: Aika loppu? Lapsi kotiin laitoksesta. Puheenvuoro Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä