HIRSILÄN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2007-2011



Samankaltaiset tiedostot
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Opetustoimen tietostrategia

Auran yhtenäiskoulun tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

ORIVEDEN KAUPUNGIN KOULUTUSTOIMEN TIETOSTRATEGIA

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

VEHKALAHDEN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Arkistot ja kouluopetus

Oriveden Kaupunki PÄILAHDEN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

Pedagogiset iltapäivät

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Pedagogiset iltapäivät

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietostrategia Päivitetty

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Käppärän koulun tietostrategia

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA

(3-4) Tavoitteet 4. luokan jälkeen. (0-2) Tavoitteet 2. luokan jälkeen. (5-6) Tavoitteet 6. luokan jälkeen. (7-9) Tavoitteet 9.

Oppilaan polku hanke (9/ /2016)

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

ORIPÄÄN KOULUN TIETO-

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Opetushenkilöstö Punkaharju

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet Jukka Tulivuori Opetushallitus

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Oppilas osaa hyödyntää itsenäisesti. ympäristöä opiskelussa. Oppilas hyödyntää suunnitelmallista. Oppilas osaa hyödyntää tietoja

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa

Teknologiaa kouluun -projekti

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

OPS Minna Lintonen OPS

PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSOPETUKSEN TVT-OPS NASTOLAN KOULUISSA (tiivistelmä) ALAKOULUT

KTKO104. Luento

Digiajan opettajan selviytymispaketti

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Antti Ekonoja

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? Katrina Vartiainen

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

ORIVEDEN LUKION TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

Tietoturvan osaaminen yläkoulussa. Erkki Mauno

Valinnaisopas Lukuvuosi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Inga Petäjäsoja ja Saija Satomaa Avi

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

KÄYTTÖOIKEUSSITOUMUS 1 (5) Peruskoulut ja lukiot lukuv Lukuvuosi

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Munkkiniemen ala-aste

Transkriptio:

HIRSILÄN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2007-2011

2 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO 3 2. OPPIMISKULTTUURI JA OPPIMISYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA 3 3. TAVOITTEET 4 4. NYKYTILAN KUVAUS 5 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 4.2 OSAAMINEN Opettajien tiedot ja taidot 5 4.3 SISÄLLÖT Tietokoneiden käyttö opetuksessa 5 4.4 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TUKIPALVELUT 5 4.4.1 Tekninen ja laitetuki 4.4.2 Koulutus 4.4.3 Pedagoginen tuki 4.4.4 Hallinnollinen tuki 5. TIETOSTRATEGIAN TOIMEENPANO 6 5.1 TIETOSTRATEGIA OSANA OPETUSSUUNNITELMAA 6 5.1.1 Tieto- ja viestintätekniikan osaamistavoitteet 5.1.2 Tieto- ja viestintätekniikka eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa 5.2. TAVOITTEET 2011 9 5.2.1 Toimintaympäristö 9 5.2.2 Opettajien osaaminen 9 5.2.3 Sisällöt - tietokoneiden opetuskäyttö 10 5.2.4 Tukipalvelut 10 7. ARVIOINTI JA SEURANTA 11 LIITTEET: 1. Tavoitteet ja visiot 2011 12 2. Tietokoneitten käyttäjäsäännöt 13

3 TAVOITTEENA ON, ETTÄ Suomi on avoin ja tietoturvallinen verkostoyhteiskunta, jossa tietoyhteiskuntaosaaminen on korkeatasoista kaikilla kansalaisilla on perusvalmiudet ja mahdollisuudet käyttää sähköisiä asiointija sisältöpalveluja tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukainen käyttö oppimisessa ja opetuksessa on osa oppilaitosten arkea sähköinen oppimateriaali on laadukasta, pedagogisesti perusteltua ja palvelee eri käyttäjäryhmiä laajasti ja sitä on saatavissa riittävästi (Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004-2006, OPM) 1. JOHDANTO Tämä tietostrategia on jatkoa Oriveden Hirsilän koulun tietostrategialle 2002-2004 ja perustuu Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa 2004-2006 (OPM 2004) asetettuihin tavoitteisiin sekä Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelmaan (OPH 21.4.2005). Keskeisinä osina tätä tietostrategiaa ovat Oriveden Hirsilän koulun tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien nykytilan arviointi, tärkeimpien kehittämisalueiden ja toimenpiteiden määrittely sekä tavoitteiden asettelu vuodelle 2011. Uuden tietoyhteiskuntaohjelman mukaisesti tämäkin tietostrategia jakautuu kolmeen toisiinsa yhteydessä olevaan ja toisaalta oman kokonaisuutensa muodostavaan osaan, toimintaympäristöön (oppimisympäristö), osaamiseen ja sisältöihin. Erityistä huomiota kiinnitetään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen, oppilaiden tietoyhteiskuntavalmiuksiin, tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen ja tekniseen tukeen ja ylläpitoon sekä tietotekniikkayhteyksien ja laitevarustuksen ajantasaisuuteen ja saatavuuteen. 2. OPPIMISKULTTUURI JA OPPIMISYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat olennaisilta osiltaan käsitykseen aktiivisesta, itseohjautuvasta, päämäärätietoisesta ja luovasta oppijasta, joka pystyy arvioimaan omaa toimintaansa ja oppimistaan. Toisaalta ymmärretään, että oppiminen tapahtuu aina tilannesidonnaisesti ja että tiedon rakentuminen on sosiaalisesti välittynyt prosessi. Opettajan rooli on jo muuttunut ja muuttuu yhä enemmän tiedon jakajasta oppimisprosessin ohjaajaksi. Tällöin opettajalta edellytetään tieto- ja viestintäteknisiä perusvalmiuksia sekä kykyä ohjata oppimisprosesseja, joihin sisältyy tiedonhankintaa, tiedonkäsittelyä, tiedon kriittistä arviointia ja tiedon tuottamista. Oppimisympäristön merkitystä korostetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opiskelutiloja ja opiskeluvälineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen.

4 Kehittyvä tietoyhteiskunta edellyttää lisäksi kouluilta yhä tiiviimpää yhteistyötä ympäröivän yhteisön kanssa ja verkostoitumista alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Uudessa opetussuunnitelmassa kuvaillaan kaksi opetuksen sisällöllistä aihekokonaisuutta, jotka edellyttävät opettajilta ja oppilailta aktiivista ja kriittistä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Viestintä ja mediataito Tässä aihekokonaisuudessa päämääräksi asetetaan kyky osallistuvaan, vuorovaikutukselliseen ja yhteisölliseen viestintään sekä taito hankkia ja vertailla tietoa. Mediataitoja opiskellaan sekä viestien vastaanottajana että tuottajana, mikä edellyttää viestinnän ja median teknisten välineiden käytön harjoittelua monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Teknologia ja ihminen Tässä aihekokonaisuudessa kehitetään oppilaiden välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä, sekä ohjataan heitä pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Tämä edellyttää mm. tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttöä erilaisissa tarkoituksissa. 3. TAVOITTEET Oriveden Hirsilän koulun strategiset painotukset ja tavoitteet: Tieto- ja viestintätekniikan käytön tuntemusta voidaan kutsua nykyajan lukutaidoksi. Tietoteknisten taitojen hallinta ehkäisee syrjäytymistä ja lisää tasa-arvoisuutta. Tavoitteemme on, että Hirsilän koulun oppilas oppii tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, oppii käyttämään Internetiä vastuullisesti sekä oppii ymmärtämään yhteistyön, vuorovaikutuksen ja verkottumisen merkityksen. Tavoitteena on myös tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Keskeistä on pyrkiä käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti ja kattavasti opetuksessa ja oppimisessa kaikilla luokka-asteilla. Huomion painopiste siirretään laitteista ja erillisestä ATK-opetuksesta pedagogiseen uudistamiseen, jolloin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö laajenee käytännössä lähes kaikkiin oppiaineisiin. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto on selkeä askel kohti avointa oppimisympäristöä. Luokkahuoneen seinät ja oppikirjan sisältö eivät enää määrää tiedon rajoja. Tämä edellyttää myös nykyistä merkittävästi laajempaa yhteistyötä eri oppiaineitten, opettajien ja oppilaitosten välillä. Oriveden Hirsilän koulun kotisivut toimivat opettajien ja oppilaiden viestinnän, yhteistyön ja tiedonhankinnan välineenä. Orivesiläisten yritysten ja yhteisöjen kotisivujen käyttö keskeisenä oppimisympäristönä on osa yrittäjyyskasvatusta ja askel kohti laajenevaa kotiseututietoisuutta ja oman elinympäristön tuntemusta. Tavoitteena on tällöin aktiivinen, vastuunsa tunteva ja osallistuva yhteiskunnan jäsenyys. 4. NYKYTILAN KUVAUS

5 4.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ - Hirsilän koulun atk-laitteet Hirsilän koulussa on oppilaskäytössä tietokoneluokka, jossa yhdeksän oppilaskonetta. Kolme konetta toimii Windows-verkossa ja kuusi konetta on osa Oriveden koulujen Hyvä Internet verkkoa, jossa käyttöjärjestelmä on Linux ja kaikki ohjelmat Open Source ohjelmia. Lisäksi yhteen luokkahuoneeseen on saatu Onnistaipaleen koulun käytöstä kolme oppilaskäyttöön tarkoitettua tietokonetta. Lisäksi opettajanhuoneessa on kaksi Internet-yhteydellä varustettu Windows-verkossa oleva tietokonetta, joita käytetään satunnaisesti myös tukiopetuksessa. Onnistaipaleelta on saatu kaksi kannettavaa tietokonetta sekä opettajien että tarvittaessa oppilaiden käyttöön. Opetuskäytössä on lisäksi tulostin ja digitaalinen kamera ja videokamera. Kaikissa Windows-verkossa olevissa koneissa on Windows XP käyttöjärjestelmä ja Office työkaluohjelmat. Hyvä Internet luokassa on käytössä Linux käyttöjärjestelmä ja OpenOffice ohjelmisto. Kaikissa koneissa on F-secure virustorjuntaohjelmisto. 4.2 OSAAMINEN - Opettajien tiedot ja taidot Opettajien asenteiden ja taitojen merkitystä tieto- ja viestintätekniikan hyötykäytön yleistymiselle ei voi liikaa korostaa. Opettajan on itse koettava tieto- ja viestintätekniikasta saatava hyöty omassa työssään, jotta hän voi edelleen välittää tietämystään sekä tukea ja ohjata oppilaita saavuttamaan tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Oriveden Hirsilän koulussa kaikki opettajat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttötaidot. Koulussamme on myös opettaja, jolla on erittäin laajat ja syvälliset taidot erilaisten ohjelmien käytössä. Toisaalta myös lisäkoulutusta ja -harjaannusta tarvitaan esim. digitaalisessa kuvauksessa ja kuvankäsittelyssä, digitaalisen videon käsittelyssä, oppimisympäristöjen monipuolisessa käytössä ja verkko-oppimisprojektien hallinnassa. 4.3 SISÄLLÖT Tietokoneiden käyttö opetuksessa Tietokoneita käytetään vielä liian vähän opetuksessa. Tietokoneita käytetään eniten tiedonhakuun ja tekstin tuottamiseen. Lisäksi käytetään valmiita opetusohjelmia ja Internetistä löytyviä valmiita oppimateriaaleja. Hyvä Internet projekteissa ja etwinning projekteissa tietotekniikkaa on käytetty oppilaiden oman tuottamisen välineenä ja yhteisöllisenä työvälineenä. Näitä lukuun ottamatta tietotekniikkaa ei Hirsilän koulussa hyödynnetä laajassa mitassa oppilaiden projektitöiden, tutkivien oppimisprosessien tai yhteisöllisen oppimisen työvälineenä. 4.4 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TUKIPALVELUT 4.4.1 Tekninen ja laitetuki (mikrotukihenkilöt) Hirsilän koulussa on oma mikrotukihenkilö, lisäksi Oriveden kaupungin mikrotukihenkilö on Hirsilän koulussa käytettävissä. 4.4.2 Koulutus

6 Orivedellä on panostettu viime vuosina opettajien paikalliseen kouluttamiseen ope.fi hankkeen ja Hyvä Internet käyttökoulutuksen avulla. Paikallinen yksilöllinen koulutus on koettu erittäin joustavaksi ja käytännölliseksi. Hirsilän koulun opettajille on myös tarjottu mahdollisuutta osallistua Opetushallituksen rahoittamaan verkkopedagogiseen koulutukseen. Kiinnostus on kuitenkin ollut melko laimeaa. 4.4.3 Pedagoginen tuki Hirsilän koululla on pieni resurssi opettajien pedagogiseen tukeen ja kotisivujen ylläpitoon. Varsinaiseen yhdessä opettamiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Hirsilän koululla on ollut lukuvuonna 2006-2007 mahdollisuus ulkopuolisen rahoituksen turvin käyttää verkkotukihenkilöä Hyvä Internet projektien toteuttamiseen. Tätä mahdollisuutta on käytetty melko aktiivisesti. 4.4.4 Hallinnollinen tuki Hallinnollista tukea Hirsilän koulu saa hallinto-ohjelman käytössä. Oriveden Hirsilän koululla on omat kotisivut. Niiden päivitykseen ja hallinnointiin ollut olemassa pieni tuntiresurssi. 5. TIETOSTRATEGIAN TOIMEENPANO 5.1 TIETOSTRATEGIA OSANA OPETUSSUUNNITELMAA Hirsilän koulussa noudatetaan uutta opetussuunnitelmaa, joka otettiin käyttöön koko koulussa elokuussa 2005. Opetussuunnitelmassa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan opetusta ja opetuskäyttöä sekä luokka-asteittain että oppiaineittain. Koska tieto- ja viestintätekniikkaa tarvitaan useissa eri oppimistehtävissä ja projekteissa, ja se myös opetussuunnitelman perusteissa esitetään yhdeksi keskeiseksi sisällölliseksi aihekokonaisuudeksi, sitä ei voi lokeroida yhden oppiaineen erilliseksi osaksi. Jokaisen oppiaineen opetussuunnitelmassa esitetään miten erilaisia viestintätaitoja ja tietotekniikan käyttöä opetellaan. Opetussuunnitelmaan on kirjattu, minkälaisia oppiaineiden ja oppilaitosten rajat ylittäviä oppimisprojekteja Hirsilän koulussa toteutetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kansainvälisyyskasvatusprojektit ja ystävyyskouluhankkeet, kotiseutuun, sen luontoon ja kulttuuriin sekä oman kaupungin toimintaan ja palveluihin tutustuminen, yhteistyö Oriveden kirjaston kanssa, luokka- ja verkkolehtien teko, videoelokuvien teko jne. Näissä kaikissa tieto- ja viestintätekniikan monipuolisella käytöllä ja tuntemuksella on tärkeä merkitys ja tehtävä. 5.1.1 Tieto- ja viestintätekniikan osaamistavoitteet Tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetus tapahtuu integroidusti kaikissa oppiaineissa. Oppilaiden tulee hallita 6. luokan päättyessä seuraavat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot.

7 Käytännön työtaidot Oppilas hallitsee hiiren ja näppäimistön käytön osaa käynnistää ja sulkea ohjelmia sekä tallentaa ja tulostaa itsenäisesti käyttää monia ohjelmia samanaikaisesti ja tuntee leikepöydän käytön osaa tekstin perusmuotoilun ja kirjasinmuotoilut: kirjasinlaji ja koko, lihavointi, kursivointi, alleviivaus kirjoittaa tekstiä prosessina ja kopioi, leikkaa ja liittää tekstiä osaa tuoda kuvan tai objekteja tekstiin ja muuttaa niiden kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä niiden ympärillä osaa lisätä kuvan, objekteja tai tehosteita esitysgrafiikkaohjelman diaan ja muuttaa niiden kokoa ja paikkaa käyttää sähköpostia Tiedonhallintataidot Oppilas osaa tehdä esityksen ja/tai yhteenvedon ajatuksistaan kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden välittämää tietoa hakea tietoa tietokannoista (esim. kirjasto) käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka Oppilas käyttää erilaisia viestinnän välineitä ja hyödyntää niitä tavoitteellisesti pyrkii ymmärrettävään viestintään käyttää verkko-oppimisympäristöä yhteisöllisenä työvälineenä (esim. Hyvä Internet, Moodle) tuntee nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen tietoverkossa) ja noudattaa niitä osaa suojautua haitalliselta materiaalilta tunnistamalla uhkia ja toimimalla ohjeiden mukaan ymmärtää omien henkilötietojen käytön vaatimukset ja riskit tuntee tekijänoikeusasioiden pääperiaatteet tunnistaa teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä 5.1.2 Tieto- ja viestintätekniikka eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa Oriveden Hirsilän koulun opetussuunnitelmassa selvitetään miten tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään eri oppiaineissa oppimisen apuvälineenä. Seuraavassa poimintoja opetussuunnitelmasta. Oppiaine Sisältö Äidinkieli tekstinkäsittelyn alkeet (vuosiluokat 1-2) tiedon etsiminen eri viestintävälineistä esim. internetistä, hakusanan käyttö (4. luokka)

8 Oppiaine Sisältö kirjoitelmien laatiminen tekstinkäsittelyohjelmaa käyttämällä (3. luokka) prosessikirjoittaminen tekstinkäsittelyohjemaa käyttäen (4. luokka) mahdollisesti oman videon tekeminen (5. luokka) oman luokan keskustelupalsta oman koulun verkkosivuilla tiedonhaku eri tehtäviä varten esim. mielipiteen perusteluksi, esitelmää tai kirjoitelmaa varten, ongelman ratkaisemiseksi (vuosiluokat 5-6) vertailevan tiedon haku ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen (vuosiluokat 5-6) internetin eri hakupalveluihin tutustuminen, sanan ja aiheen mukaan (vuosiluokat 5-6) erilaisten tekstilajien kirjoittaminen tietotekniikkaa hyödyntäen (6. luokka) Englanti Internetin verkkoharjoitusten teko (perunakellari, eri kustantajat) (vuosiluokat 3-6) tiedonhaku internetistä hakusanan käyttö (5. luokka) tietokoneen sanakirjaohjelman käyttö (4. luokka) mahdollisesti verkko-oppimisprojekti ystävyysluokan kanssa (etwinning, Comenius yms.) (vuosiluokat 4-6). Kansainvälisillä hankkeilla on käytössään Moodle oppimisympäristö. pyrimme rohkaisemaan oppilaita käyttämään luontevasti erilaisia viestintävälineitä vuorovaikutukseen. Kansainvälistyvässä maailmassa sähköisten viestintävälineiden merkitys kasvaa jatkuvasti, ja internetin ja sähköpostin käyttö ovat osa arkipäivän tiedonhakua ja viestintää myös englannin opetuksessa. Matematiikka käytetään matematiikan verkko-opetusohjelmaa (vuosiluokat 1-6) Ympäristötieto, biologia, maantieto harjoitellaan itsenäistä tiedonhakua Internetistä (tiedon laajentaminen, syventäminen, kriittinen arviointi) (vuosiluokat 5-6) Historia harjoitellaan itsenäistä tiedonhakua Internetistä (tiedon laajentaminen, syventäminen, kriittinen arviointi) (vuosiluokat 5-6) Uskonto Kuvaamataito tietokonepelien ja elokuvien tarkastelun opettelua (vuosiluokat 3-4) digitaalinen valokuvaus (vuosiluokat 4-6) Voidaan toteuttaa esimerkiksi omia mainoksia, julisteita, videoita ja internet-sivuja. Voidaan tutustua kameran, digitaalikameran ja videokameran käyttöön sekä opetella tietokoneella kuvankäsittelyn alkeita (vuosiluokat 3-6) Musiikki

9 Oppiaine Terveystieto Sisältö Tekstiili- ja tekninen käsityö Liikunta 5.2 TAVOITTEET 2011 Tavoitteena on oppilaan ajattelun ja yhteistyön taitojen kehittyminen. Tekniikkaa opitaan käyttämään mediakasvatuksen, viestinnän ja vuorovaikutuksen, projektityöskentelyn, tutkivan oppimisen, ongelmanratkaisun ja yhteisöllisen työskentelyn apuvälineenä. Tällöin tekemisen sisältö on merkityksellinen ja oppilaat käyttävät tietotekniikkaa oman tuottamisen apuvälineenä. Tietotekniikka on integroitu osaksi koulun toimintaa ja kehittämistä, jolloin opetuskäytön lisäksi mietitään myös tietotekniikan käyttö työyhteisön omassa kehittämisessä ja viestinnässä myös sidosryhmien kanssa. Tietotekniikkaa hyödynnetään työyhteisön omana työvälineenä ja viestinnässä kodin ja koulujen välillä. Opettajien osaamista kehitetään kouluyhteisön lähtökohdista. Rehtorilla on vahva ymmärrys tietotekniikan mahdollisuuksista pedagogisena työvälineenä. Hänellä on selkeä näkemys työyhteisön tavoitetilasta ja kyky muuttaa se käytännön toimenpiteiksi ja omaksua uudet toimintamallit hallinnossa, yhteistyössä ja opetuksessa. Rehtori seuraa aktiivisesti kunkin opettajan tapaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa yhtenä opetusmenetelmänä. 5.2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2011 Tietoyhteiskunnan toiminta edellyttää ajanmukaisen tietoteknisen ympäristön sekä avoimet, verkottuneet toimintatavat. Tekninen ympäristö koostuu pääte- ja oheislaitteista, verkoista sekä palvelimista ja niihin liittyvistä palveluista. Teknisen infrastruktuurin tavoitteena on avoin, yhteen toimiva, turvallinen ja pitkäikäisen kehityksen mahdollistava arkkitehtuuri.

10 Hirsilän koulun jokaisessa luokkatilassa on Internet-yhteydellä varustettu tietokone, dokumenttikamera ja dataprojektori. Kaikilla opettajilla on omat kannettavat tietokoneet. Oppilaskäytössä olevissa tietokoneissa on päivitetyt versiot hyötyohjelmista sekä ohjelmat kuvankäsittelyä, digivideon editointia, lehden ja kotisivujen tekoa varten. Hirsilän koulussa on ainekohtaisia perusohjelmia (matematiikka, äidinkieli, englanti), joita voidaan käyttää tukiopetuksessa ja itsenäisen opiskelun tukena. 5.2.2 OPETTAJIEN OSAAMINEN 2011 Oppilaitosten henkilöstön hyvä pedagoginen ja tietotekninen osaaminen mahdollistavat oman työn kehittämisen ja opetusmenetelmien uudistamisen. Opetustoimen henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan koulutusta jatketaan ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä integroidaan opetussuunnitelmatyötä tukevaan täydennyskoulutukseen. Vuonna 2011 kaikki Hirsilän koulun opettajat hallitsevat hyvin tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttötaidot ja käyttävät tietokonetta työssään säännöllisesti. Tähän päästään panostamalla paikalliseen koulutukseen ja pedagogiseen tukeen sekä tukemalla opettajien omaehtoista kouluttautumista. 5.2.3 TIETOKONEIDEN OPETUSKÄYTTÖ 2011 Tietokoneiden opetuskäytön suuntaa-antavina periaatteina toimivat syrjäytymisen ehkäiseminen (perustaidot kaikille), oppiaine- ja oppilaitosrajojen ylittäminen, oman kotiseudun ja lähiympäristön tuntemuksen lisääminen, kansainvälisyyskasvatus sekä pedagoginen uudistuminen ja uudet oppimismenetelmät. Vuonna 2011 opettajat ovat varmoja omista taidoistaan ja kyvystään yhdistää tietotekniikkaa opetukseensa he käyttävät tietotekniikkaa paljon ja monipuolisesti (sekä erilaisia opetusmenetelmiä, välineitä että ohjelmistoja) he käyttävät tietotekniikkaa projektikeskeisesti, kokeellisesti ja yhteistyöhön Hirsilän koulussa kaikki opetusryhmät toteuttavat vuosittain ainakin yhden verkko-oppimisprojektin. 5.2.4 TUKIPALVELUT 2011

11 Oriveden Hirsilän koululla on käytettävissään asiantuntevia kouluttajia sekä ohjaus- ja tukihenkilöitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukemiseen. Näiden henkilöiden toimintaedellytykset on turvattu riittävin resurssein. Pedagoginen tuki Tietostrategian johtaminen yhdessä rehtorin kanssa Opettajien koulutusohjelman suunnittelu ja toteutus Pedagogisten sovellusten, ohjelmien ja materiaalin sekä oheislaitteiden käytön opastus Opettajien pedagoginen tuki oppitunneilla sekä projektien ja digitaalisen opetusmateriaalin suunnittelussa ja toteuttamisessa Etä- ja verkko-opetuksen pedagoginen tuki Laitetuki Pienten tietoteknisten ongelmien selvittely ATK-luokan esimiehenä toimiminen; ohjelmat ja niiden toimivuus Laite-, ohjelma- ja käyttäjärekisterien ylläpito Hallinnollinen tuki Koulun kotisivujen ylläpito ja kehittäminen yhdessä koulun opettajien ja rehtorin kanssa Hallinto-ohjelmien käytön tuki 6. ARVIOINTI JA SEURANTA Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittymistä seurataan yhdessä opetussuunnitelman toteutumisen seurannan kanssa sekä erillisin kyselyin. Hirsilän koulun rehtori sekä koulumme tekninen, pedagoginen ja hallinnollinen tukihenkilö muodostavat koulun oman atk-ryhmän, joka seuraa tietostrategian toteutumista ja kunkin opettajan tapaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa yhtenä opetusmenetelmänä.

12 Liite 1 TAVOITTEET JA VISIOT 2011: Oppilaitokset Opettaja Opiskelija Hyvä tekniikka, kaikki opetustilat verkossa ja niistä nopeat tietoliikenneyhteydet. Tukipalvelut kunnossa Luokkahuoneet avoimia oppimisympäristöjä Opiskeluympäristön huomioon ottaminen opetuksen suunnittelussa Opiskelijakeskeisten verkostopohjaisten ohjaus- ja arviointijärjestelmien sekä verkosto-osaamisen kehittäminen (Peda.net, Moodle jne.) Oppijat muodostavat asiantuntijaverkoston, jossa tavoitteena on hajallaan olevan tiedon hyödyntäminen oppimisessa Oppilaitosten ja työelämän yhteyksien tiivistäminen Organisaation toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Oppilaitokset parantavat ja monipuolistavat tietoisesti toimintatapojaan ja yhteistyötään Oppilaitosten yhteinen oppimateriaalikeskus, yhteistyö kirjaston kanssa Oppilaitosten ja luokkien (oppilaiden) kotisivut, niiden päivitys, yhteinen sähköpostiverkosto, oppilaitosten omat keskusteluryhmät Huomio laitteista pedagogiseen uudistamiseen Yhteisöllisen oppilaitosyhteistyön jatkuva kehittäminen Aktivoivien opetus- ja opiskelumenetelmien käyttöönotto Tutkimustiedon ja pedagogisen asiantuntemuksen yhdistäminen myös yli oppilaitosrajojen Ohjaajana ja opetusjärjestelyjen organisoijana toimiminen Opettajat kehittävät toimintamalleja, joiden avulla kehitetään oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa Yhteisöllinen tiedonkehittely ja verkkoympäristöjen hyödyntäminen opiskelussa Tiedonhankinta, -hallinta ja viestintätaitojen harjaannuttaminen Omien opiskelustrategioiden monipuolinen kehittäminen Mahdollisuudet vuorovaikutukseen muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa Oppimisstrategia, jossa opiskelija itse asetettujen tavoitteiden kautta pyrkii parantamaan oppimisensa laatua Opiskelu aktiivista, moniviestinvälitteistä ja yhteisöllistä Mahdollisuus verkottumiseen opiskelutilanteissa, oppijoiden liikkuvuus sekä osittainen ajasta ja paikasta riippumattomuus Opiskelijan itseohjautuvuuden ja opiskelumotivaation kehittäminen Asiantuntijakulttuurien toimintatapoihin tutustuminen Sähköpostiosoitteet ja niiden säännöllinen käyttö, kotisivut

13 Liite 2 HIRSILÄN KOULUN TIETOKONEIDEN KÄYTTÄJÄSÄÄNNÖT Tietokoneet ovat yksi opetuksen resurssi eli voimavara ja ne antavat oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden monipuoliseen tiedonhankintaan ja vuorovaikutukseen niin paikallisella tasolla kuin laajemmin maan- ja jopa maailmanlaajuisesti. Internet-maailma, kaikessa avoimuudessaan, sisältää niin hyvää kuin pahaakin. Näiden yhteisten käyttäjäsääntöjen tarkoituksena on opastaa käyttäjiä välttämään kouluun sopimatonta aineistoa ja ehkäistä heitä itseään hairahtumasta väärinkäytöksiin. Tietokoneiden käyttötarkoitus Tietokoneita, kuten julkisin varoin kustannettuja koulujen tietoliikenneyhteyksiä yleensäkin, käytetään opetukseen liittyvään toimintaan opettajan johdolla. Seuraavat käyttötavat ovat etusijalla: koulutyöhön liittyvien tehtävien ja harjoitusten tekeminen yksilöllinen harjoittelu opetuksen täydentämiseksi yhteistyö opetusryhmien, kurssien ja projektien puitteissa opiskeluun liittyvien tutkielmien, kirjoitelmien, raporttien ym. laatiminen opetukseen liittyvän materiaalin käyttäminen Internet-verkosta opetukseen liittyvän materiaalin tuottaminen Internet-verkkoon Näin käytät Hirsilän koulun tietokoneita: ennen kuin alat käyttää tietokonetta, sovi aina asiasta ensin opettajan kanssa kaikkien erilaisten ohjelmien, pelien ja musiikin imuroiminen internetistä on kielletty omien ohjelmien tallentaminen CD-levyltä koulun tietokoneille on kielletty kun tallennat tekstitiedostoja, tallenna ne omalle levykkeellesi tai omat tiedostot kansioon, älä tallenna mitään työpöydälle kun tallennat kuvatiedostoja, tallenna ne omalle levykkeellesi tai omat kuvatiedostot kansioon pyydä opettajalta lupa, jos aiot tulostaa jotakin älä tulosta mitään suoraan internetistä, vaan kopioi tarvitsemasi tekstikappale tai kuva esimerkiksi avaamaasi word-asiakirjaan, tarkista että se on sellainen kuin toivot (esim. kuvan koko) ja tulosta vasta sitten poista kaikki tarpeettomat tiedostot, kun lopetat tietokoneen käytön poistu internetistä tai sähköpostiohjelmasta lopettaessasi tietokoneen käytön älä muuta tietokoneen asetuksia Netiketti eli hyvät tavat verkossa Varsinaisten sääntöjen lisäksi verkkoviestinnässä noudatetaan myös etikettisääntöjä eli ns. nettietikettiä, joka kertoo miten verkossa esiinnytään ja mitä pidetään hyvänä tapana käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan. Verkossa pätevät normaalit hyvän käytöksen säännöt ja käyttäjiltä edellytetään Internetin eri käyttömuotojen käytössä suositeltujen ohjeiden noudattamista.

14 Yleisiin etikettisääntöihin kuuluu: korrekti (= siisti ja asiallinen) kielenkäyttö hyökkäävän, häiritsevän ja provosoivan kielenkäytön välttäminen muiden henkilöiden kunnioittaminen kenenkään ihmisen persoonaa ei saa loukata jos itse joudut jonkinlaisen henkilökohtaisen hyökkäyksen kohteeksi niin mieti asiaa rauhassa ja yritä vastata hyökkääjälle harkiten ja kohteliaasti. Ilmoita asiasta opettajalle. verkon kautta ei saa levittää sellaista materiaalia (kuvia, tekstiä, ääntä jne.), jonka sisältö loukkaa muita käyttäjiä Sähköposti (e-mail) Kirjoita asiallisesti ja mielellään lyhyesti äläkä ole liian äänekäs (ISOT KIRJAIMET tulkitaan huutamiseksi). Allekirjoita viestisi omalla nimelläsi ja noudata muutoinkin kuhunkin tilanteeseen sopivaa normaalia, korrektia kirjeenkirjoittamistapaa: lyhenteet, slangi, hymiöt [ :) ] yms. eivät sovi kaikkiin viesteihin! Henkilökohtaisessa kirjeenvaihdossa ei ole sallittua lähettää viestiä eteenpäin ilman alkuperäisen lähettäjän lupaa. Tällainen menettely tulkitaan henkilön yksityisyyden loukkaukseksi. Lue sähköpostisi riittävän usein ja poista saman tien kaikki tarpeettomat viestit, sillä palvelintilaa ei ole rajattomasti. Muista kaiken varalta, että joku voi asiaankuulumattomalla tavalla päästä käsiksi ja lukemaan sinun sähköpostisi! Huolehdi salasanan vaihtamisesta ja yhteyden katkaisusta! Internet - WWW (World Wide Web) Internet -sivujen käyttäjältä vaaditaan kurinalaisuutta ja arvostelukykyä. Teknisillä keinoilla on mahdotonta yrittää suojautua kaikelta sopimattomalta ainekselta, jota sivuilta voi löytyä. Hakupalvelimilla tms. ei pidä tieten tahtoen etsiä väkivalta-, seksi- tms. kouluun sopimatonta aineistoa ja jokainen käyttäjä osaa sulkea sivun jos vahingossa silmiin avautuu em. törkyä. Omien Internet-sivujen tekemisessä pätevät samat asiat kuin Internetin käytössä yleensäkin. Älä unohda että kaikki kotisivut, joita koulun käyttäjät - niin oppilaat kuin opettajat ja muu henkilökunta - julkaisevat vaikuttavat siihen julkiseen kuvaan mikä koulusta muodostuu. Lainsäädäntö ja sähköinen viestintä Suomen perustuslaki takaa kansalaisille sananvapauden myös tietoverkoissa. Sananvapautta rajoittavat kuitenkin rikoslain säännökset toisen tekijäoikeuden loukkaamisen, loukkaavan tai epäsiveellisen materiaalin levittämisen sekä kunnianloukkauksen rangaistavuudesta. Yhteiskunnassa muutoinkin voimassa olevat lait pätevät siis myös Internetissä eli sähköisessä viestinnässä. Rikoslaki ja tekijänoikeuslaki tarkoittavat esim.: toisen henkilön, niin elävän kuin jo kuolleen, henkilöllisyyttä ei saa loukata ryhmiä tai kansanjoukkoja ei saa ryhtyä yllyttämään eikä saa levittää rotujen vastaista propagandaa tekijänoikeutta ei saa loukata, esim. jokaisen valokuvan ottajalla on itsellään kuvan tekijänoikeus automaattista tietojenkäsittelyä ei saa käyttää henkilökohtaisen loukkaamattomuudensuojan rikkomiseen

15 Muita rikokseksi luokiteltavia toimintoja ovat esim.: laitteistosysteemin (ohjelmistot ja koneet) manipulointi eli omavaltainen käsittely tietoliikennejärjestelmiin murtautuminen tietoinen virustiedostojen levittäminen Tietoverkoissa viestinnän sisällön valvontaa toteutetaan myös itsesääntelynä, joka tarkoittaa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Suomen lainsäädäntö määrittelee mikä on rikollista toimintaa ja rangaistusseuraamukset ovat sen mukaiset. Rikostapauksissa asiaa käsittelevät poliisiviranomaiset. Kenenkään ihmisen persoonaa ei saa loukata jos itse joudut jonkinlaisen henkilökohtaisen hyökkäyksen, ahdistelun, kunnianloukkauksen, solvauksen tai herjauksen kohteeksi niin ilmoita asiasta opettajalle.