Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti heille vieraaseen ppimistapaan. Yksinkertaista tteutusta n mahdllista laajentaa myöhemmin liittämällä siihen uusia mduuleja. Verkkkurssi vi sisältää myös lähipetuksena tteutettavia sia. Orientaatiperusta: Lähipetuksen triggerit Verkssa tapahtuva strukturitu ppiminen, esim. vide-petus Verkssa tapahtuva vurvaikutuksellinen ja ngelmakeskeinen kehitystyö, tiednrakentaminen yms Kuva 1. Verkk-petus n periaatteessa samanlainen prsessi kuin lähipetuskin Käsitteet Orientaatiperusta Oppiakseen tehkkaasti uutta, ppilas tarvitsee rientaatiperustan. Hän tarvitsee näkemyksen siitä, millainen kknaisuus tulee ppia. (Yrjä Engeström) Verkkkurssi Verkkkurssi n yksittäisen aiheen verkktteutus, esim. kuvankäsittelyn perusteet.
Verkkkulutus Verkkkulutus n verkk-petuksen ja -hjauksen varaan suurimmaksi saksi rakennettu kulutuskknaisuus, jssa vi lla sisäänrakennettuna useita verkkkursseja. Verkk-hjaus Verkssa tapahtuva hjauksellinen timenpide, vrt verkk-petus. Verkk-petus Verkssa tapahtuvaa petusta, esim. verkkluent, vrt verkk-hjaus. Verkkintensiivi Verkk-ppimisen timint, jssa kaikki verkktteutukseen kuuluvat sallistujat vat läsnä. Verkkintensiivi vi lla myös viivästetty eli tarjtaan aikaikkuna, jna aikana verkkintensiivi tteutetaan. Esimerkiksi kaikki sallistuvat verkkkeskusteluun viikn aikana mutta haluaminaan ajankhtina. Ohjaaja sallistuu niihin etukäteen svittuina ajankhtina ja vi tehdä interventiita muutinkin. Verkk-petuksen mallit Verkk-petuksen malleja vat strukturidut mallit, pulistrukturitu malli, avin vu-rvaikutuksellinen malli ja emergentti malli. Strukturidut mallit (lineaarinen ja ekspansiivinen) tarkittavat sellaista pedaggista tteutusta, jssa materiaali ja tehtävät vat verkssa ja hjaaja antaa palautteen verkssa suraan piskelijalle. Pulistrukturidussa mallissa käydään tehtävien phjalta verkkkeskusteluja ja päädytään prsessina yhteiseen tutkseen. Avimessa vurvaikutuksellisessa mallissa krstuu dialgi ppijiden kesken sekä ppijiden ja hjaajan välillä. Emergentissä mallissa ppijat määrittelevät ja tuttavat aineistja, keskustelevat keskenään spntaanisti. Oppimisesta kehkeytyy jtain sellaista, jta ei vida ennakida (Ihanainen 2004). Verkk-petuksen strategiat Strategiita vat materiaali-, asiantuntija-, tehtävä-, vertaistyöskentely-, vurvaikutus- ja ngelmakeskeinen petus (Ihanainen 2004). Oppimiskehys Kkemuksellinen ppiminen verkssa n ainutkertaista, eikä sitä vi etukäteen täysin ennakida ja suunnitella. Oppimiskehys mudstuu kahdesta tekijästä: kulutuksellisesta ppimiskehyksestä ja henkilökhtaisesta ppimiskehyksestä. Henkilökhtainen ppimiskehys kuvaa sitä, millaiset valmiudet ppijalla n sallistua verkk-piskeluun ja millainen verkkppija hän n. Teknisiä taitja tärkeämmät minaisuudet vat asenteelliset ja timinnalliset taidt. Kulutuksellinen ppimiskehys antaa verkk-ppimiselle pulestaan rakenteet ja resurssit. Se n perusta, jnka päälle kaikki verkk-ppiminen rakentuu. Suunnitteluun n sen takia kiinnitettävä erityistä humita. Kulutuksellinen ppimiskehys pitää sisällään mm. piskelijiden verkk-ppimistaitjen ja itsehjautuvuuden selvittämisen, aikataulujen ja jakstusten, hjaajan ajankäytön ja hjaustavan suunnittelun sekä hjeistukset (mm. alitus, lpetus, suritustavat). Triggeri Orientaatiperustaa kuuluva laukaisin eli aktiviteetti jka vie eteenpäin rientaatita, esim. tutustumistehtävä jhnkin aiheeseen. Käytettävissä levat verkk-työkalut estudi Eduplin ma ppimisalusta estudi n verkk-petuksen keskeinen työkalu. Js käytät ssiaalisen median ympäristöjä tämän lisäksi, kannattaa estudi pitää keskuspaikkana, jnka kautta tiedttaminen ja tehtävien palautus tehdään. Adbe Cnnect Pr -vide-petusjärjestelmä ACP-videjärjestelmän avulla vit tteuttaa verkk-hjausta, verkkluentja sekä maksimissaan 100 henkilön webinaareja. Suunnittele vide-petussessit hulellisesti
etukäteen ja mieti myös vaihtehtisia tteutustapja mahdllisissa ngelmatilanteissa. Lukkapetustilanteessa n mahdllista että luennit kk päivän, mutta videjärjestelmässä ei. Jaksta ja suunnittele aihekknaisuus siten siihen sisältyy vaihtelevasti luentja, vurvaikutusta, taukja, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä siten että siitä syntyy jäntevä kknaisuus ja merkityksellisiä ppimiskkemuksia. Esimerkki ACP:n avulla rakennetun verkkintensiivin rakenteesta: 1. Tutustuminen etukäteen aineistn (kirja, mniste, verkksivut, Adbe Presenter-aineist jne), mahdllisen ennakktehtävän tekeminen itsenäisesti. Ennakktehtävä arviidaan. 2. Jhdantluent kick-ff rientaatiperustan luminen, pituus 1-2 tuntia, piskelijilla mahdllisuus vurvaikutukseen ja kysymyksiin ääniyhteydellä tai ACP:n chatin kautta 3. Ryhmämutinen keskustelu aiheesta, asiantuntijuuden jakaminen. Vidaan tteuttaa tilanteen mukaan jk videkeskusteluna tai frumikeskusteluna. Määritellään etukäteen määrällisen vaatimukset, esim. mntak keskustelun avausta ja mntak kmmentintia hyväksyttävään suritukseen tarvitaan. Vidaan tteuttaa heti tai viivästettynä. Js tehdään viivästettynä, määritellään tarkat deadlinet. 4. Lpputehtävä (essee, suunnitelma, kehittämistehtävä, tiettesti) aiheen phjalta, tehdään itsenäisesti malla ajalla. Lpputehtävä arviidaan. Tässä mallissa arviinti perustuu tisaalta läsnäln ja keskusteluun sallistumiseen (hyväksytty-hylätty) sekä itsenäisten tehtävien numeraalisen arviintiin (arvsana 1-3). Intensiiviin vidaan liittää myös Adbe Presenter-hjelmistlla valmistellun aineistn katselu tai itsenäinen läpikäynti. Tänä aikana verkk-pettaja vi antaa hjausta yksittäisille piskelijille tai pienryhmille. Ssiaalisen median yhteisöt Ssiaalisen median ympäristöjen helppkäyttöisyys ja niihin rakennetut minaisuudet tukevat ryhmätyöskentelyä ja yhteisöllistä tiednrakentamista. Muista kuitenkin aina että nämä järjestelmät vat useimmiten rakennettu jnkun klmannen sapulen palvelimelle tai ns. pilvipalveluksi. Tämä aiheuttaa haasteita erityisesti tietturvalle, tietsujalle ja varmuuskpiinnille. Mieti etukäteen mitä tekisit js syystä tai tisesta kaikki rakentamasi palvelun tiedt hävisivät bittiavaruuteen. Secnd Life -virtuaalimaailma Eduplilla n hallinnassaan alue eli saari Secnd Life virtuaalimaailmassa. Saarelle n mahdllista rakentaa erilaisia alueita ja timintja eri tarkituksiin. Js sinulla n mielessäsi pedagginen Secnd Life ppimisaihi, ala valmistella sitä hyvissä ajin. Hankkeeseen situtuu paljn työtä tilasuunnitteluineen. Erityisen hyvin Secnd Life sveltuu asiakaspalvelutilanteiden simulintiin sekä kielten petukseen.
Pedagginen timinta Secnd Lifessa pitää käsikirjittaa etukäteen, jtta siitä tulisi tarkituksenmukainen. Lähtkhdiltaan SL muistuttaa LiveRlipeliä eli LARPpausta. Esimerkki Secnd Lifessa tteutetusta ppimistilanteesta: Opiskelijat järjestävät jnkin SL:ssä tteutettavan tapahtuman, suunnittelevat hjelman, mukkaavat alueen spivaksi, pitävät suunnittelukkuksia virtuaalisesti jne. Kk prsessi dkumentidaan, jllin harjitus timii samalla dkumentinnin pettelussa. Blgit ja keskustelufrumit Blgin käyttööntt n teknisesti helppa ja suraviivaista, jten se spii hyvin ppimistarkituksiin. Blgeja vi käyttää yhteisöllisen tiednrakentamisen välineenä, jllin prjektimaisesti svitaan tavitteista. Sveltamiskhteita vat mm. lukupiirityöskentely ja prjektidkumentinti. Tinen tärkeä käyttökhde n ppimispäiväkirjan pitäminen, jllin blgi vi letusarvisesti lla avinna vain tietyille henkilöille, esim. hjaajalle tai piskeluryhmälle. Esimerkkejä blgin käytöstä ppimistarkituksessa Oppimispäiväkirja kirjataan blgiin reflektiden mia ppimiskkemuksia Ryhmäblgi lukupiirille jkainen esittelee blgissa man kirjareferaattinsa, jista keskustellaan ja lpuksia laaditaan yhteenvet. Muut Gglen palvelut vat hyvin käyttökelpisia erilaisissa ppimistilanteissa. Mainittakn Ggle Dcs lmakkeineen, Gmail, Ggle Sites jne. Facebk vs tietsuja Pidättäydy Facebkin käytöstä petustarkituksissa. Et vi edellyttää piskelijiden liittyvän tietsujaltaan ja käyttöehdiltaan kyseenalaisen Facebkin suljettuunkaan ryhmään. Tietsujavaltuutettu n ttanut kriittisen kannan Facebkin käyttöön petustarkituksissa. Js piskelijat sen sijaan itse perustavat suljetun ryhmän ja hallinnivat sitä itse, juridinen vastuu n heillä itsellään. Muista kerta se myös heille.
Verkk-petussuunnitelman tekeminen Tee jkaisesta petuskknaisuudesta (=verkkkurssista) erillinen verkkpetussuunnitelma. Mikäli let vierailevana tähtenä verkkkulutuksessa, pyydä verkk-petussuunnitelma pääkuluttajalta. Verkk-petussuunnitelma muistuttaa lukusuunnitelmaa tai lukujärjestystä, mutta siinä tetaan kantaa myös välineisiin ja pedaggisiin malleihin. Se n lähinnä apuväline pettajalle ja hjaajalle. Verkk-petussuunnitelman rakenne 1. Orientaatiperusta: mitä aihetta verkkkurssilla käsitellään? 2. Khderyhmä: kenelle verkkkurssi n tarkitettu? 3. Aikataulu ja verkkintensiivien päivämäärät 4. Oppimisplku: miten, millin ja missä ppijan n mahdllista sallistua jaksn. Mitkä vat ne ppimistet, jtka pitää surittaa saadakseen jaksn suritettua? 5. Verkk-petuksen malli ja strategiat: 6. Oppimiskehys 7. Arviinti: miten arviit Liitteenä verkk-petussuunnitelman phja.
Tekijänikeudet ja Creative Cmmns-aineistjen käyttö Kuntayhtymän Creative Cmmns-susitukset Liitteenä CC-susitukset. Verkk-petuksen strategia Materiaalikeskeinen petus Asiantuntijakeskeinen petus Tehtäväkeskeinen petus Vurvaikutuskeskeinen petus Vertaistyöskentelykeskeinen petus Ongelmakeskeinen petus Painpiste hjauksessa Materiaalien löytäminen ja käyttö. Tietpankkien ja tiednhakutaitjen hyödyntäminen. Persnallisten asiantuntijiden hyödyntäminen. Yleensä verkkpetuksen ulkpulinen henkilö, jka tekee interventin ppimisympäristöön. Perustuu ppimistehtävien työstämiseen suunnitellusti. Verkk-hjaaja antaa palautetta ja hjaa lisäaineistjen pariin. Osallistujien kkemusten ja näkemysten jakaminen. Timitaan enemmän sallistujien kuin materiaalien kautta. Asenteellinen ja timinnallinen vertaissallistuminen. Opettajan rli häivytetään: hjaaja mukana yhtenä kkijana ja tekijänä. Ongelmien hahmttaminen, työstäminen ja ratkaiseminen. Ongelma-aiheet kehitetään yhdessä piskelijiden kanssa. Taulukk 1, Verkk-petuksen strategiat ja painpisteet. Lähde: Pekka Ihanainen/HaagaHelia 2006
Verkk-pettajan muistilista kurssin ajaksi Käytä kurssiin aikaa siten, kuin let suunnitellut. Muista että verkktteutuksessa hjauksen määrä n useimmiten paljn suurempi kuin ns. nrmaalipetuksessa. Mitita mat resurssisi sen mukaan! Vurvaikuta aktiivisesti, suunnitelmallisesti: anna hjeita ja vinkkejä, vastaa käytännön kysymyksiin. Ole läsnä, mutta älä väsytä itseäsi! Vastaa sähköpsteihin tai estudiviesteihin itse määrittelemäsi aikataulun mukaisesti. Vastaa yleisluntisiin yksittäisen piskelijan esittämiin kysymyksiin samalla kaikille! Opiskelijaryhmän kanssa kannattaa spia viestityksen säännöt. Ensisijaisena viestintämutna piskelua kskevissa asiissa kannattaa pitää estudin viestijärjestelmää. Näin viestit samalla arkistituvat järkevästi eikä työpstilaatikksi paisu tarpeettmasti. Päivitä tehtävät ja lisää uudet ppimateriaalit ja muut aineistt ajissa. Uutisi uusista tehtävistä. Muistuta aikatauluista, päätä miten sen teet! Seuraa kurssin etenemistä: muuta suunnitelmia justavasti, mutta harkitusti. Tee kurssin palautekeskustelu saksi kurssin suritusta ja arviintia: saat arvkasta tieta tulevia kursseja varten. Ota varmuuskpit kurssista säännöllisin väliajin.