Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Samankaltaiset tiedostot
Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Puhetta elämästä -kortit

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Mielekästä ikääntymistä

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Psyykkinen toimintakyky

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Akuutin kivun psykologiaa. Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Mielenterveyden häiriöt

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Kivun arviointi ja mittaaminen Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Naturalistinen ihmiskäsitys

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Onni kuuluu kaikille. Nuorten asumisen ajankohtaispäivä Hanna-Kaisa Kostet

Lapsen vai aikuisen ongelma?

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Mielenterveys voimavarana

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Ammatillinen kuntoutusselvitys

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Transkriptio:

Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa Tunteet osana kipuongelmaa Kipupsykologin arvion tavoitteet ja kivunhoidon periaatteet

Mitä kipu on? Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein (ISAP) Kipu on subjektiivinen kokemus

Kivun yksilöllisyys ja monimuotoisuus Samanlainen kudosvaurio erilainen kipu Samanlainen kudosvaurio erilainen toimintakyky Samanlainen kipu erilainen toimintakyky Kudosvaurio ei kipua Ei kudosvauriota kipua Kudosvaurio paranee, mutta kipu jatkuu Sama diagnoosi tai sairaus, erilainen kipu Sama hoito erilainen hoitotulos (kivun psykologia 2003)

Psyykkiset tekijät osana kipukokemusta Psykologisten tekijöiden merkitystä tutkittu yleisesti kroonisen kivun yhteydessä, yleisemmin alaselkäkipuun liittyen. Vahva näyttö siitä, että kipukokemukseen vaikuttaa mm. mieliala, kognitiiviset toiminnot (tarkkaavaisuuden suuntaaminen, kipuun liittyvät tulkinnat), odotukset, käyttäytyminen ja aiemmat oppimiskokemukset Syy-seuraus suhteiden määrittely vaikeaa Vahvin näkemys siitä, että pitkäaikainen kipu johtaa usein psyykkiseen kuormittumiseen ja sosiaalisiin ongelmiin (D.J Bean ym. Clin J Pain 2014)

Ahdistuneisuus, kivun pelko ja alhainen toimintakyky ovat yhteydessä heikompaan toipumiseen. Nämä tekijät tulisi huomioida kivunhoidossa ja kuntoutumisessa. (D.J Bean ym. Pain 2015)

Katastrofiajatukset Kielteisiä epätoivon, hädän ja paniikin sävyttämiä kokemuksia ja ajatuksia siitä ettei selviä. Minä en kestä tätä En pysty enää mihinkään Yhteydessä; ilmoitettuun kipujen voimakkuuteen, toimintarajoituksiin, terveydenhoitopalveluiden ja lääkkeiden käyttöön ym.

Esimerkki: Potilas on vakuuttunut, että kasvokipu on pilannut hänen elämänsä (=uskomus). Hän on ahdistunut ja vihainen (=tunne) ja välttää (=käyttäytyminen) sosiaalisia kontakteja ja harrastuksia, mikä vahvistaa ajatusta siitä, että kasvokipu on pilannut hänen elämänsä.

en pysty, en kykene Kivun pelko, ehdollistumisreaktio, varoitus-singnaali Ei tarvitse ratkaista muita elämänongelmia Arjen alhainen vaatimustaso palkitsevaa Työtyytymättömyys, hauras työidentiteetti Avuttomuus, neuvottomuus, aloitekyvyttömyys Keskeneräiset etuusprosessit Epäoikeudenmukaisuuden kokemus, kosto elää Kipu elämänsisältöä, omaa aikaa Masennus, taloudelliset vaikeudet, univaje, perheongelmat ym. ym.

Tunteita hillitsee Tunteiden tunnistaminen, esiin nostaminen Tunteiden normalisointi Tunteiden hyväksyminen Tunteiden vastaanottaminen Turvallisuuden tunteen lisääminen Toisen ihmisen läsnäolo

Kipu & kohtaaminen Kivun tarvitsee: tulla huomatuksi saada olla tulla ymmärretyksi Saada oikeutus Saada myötätuntoa Löytää kannattelija Uskoa tulevaisuuteen Kivun kohtaaminen edellyttää: Avoimuutta Kiinnostusta Empatiaa Halua kuulla Läsnäoloa Voimavaroja

esimerkki Potilaalla alkoi pikkuhiljaa haittaava kiputila alkuvuonna 2012. Kipuja on vatsan alueella, kyljessä ja selässä. Näihin liittyen on tehty lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia. Kivun etiologia jäänyt epäselväksi. Kipuun ja tutkimuksiin on liittynyt huolestuneisuutta, lisääntynyttä huomion suuntaamista oireisiin. Hieman ennen potilaan terveydentilan heikentymistä hänen nuorin poikansa joutui liikenneonnettomuuteen. Potilas hoiti poikaansa hyvin intensiivisesti ja toipumisjakso oli ollut luonnollisesti koko perheelle kuormittavaa aikaa. Mahdollisesti pitkään jatkunut psyykkinen stressi on altistanut potilasta terveydentilan heikentymiselle ja pitkään jatkuvalle kivulle. Keskusteltiin potilaan kanssa kroonisen kivun luonteesta ja autonomisen hermoston toiminnasta. Keskustelujen myötä potilas havahtui näkemään omaan suhtautumistapaansa kipuun ja kipukäyttäytymistään. Hän tunnisti myös psyykkiset paineoireensa. Havahtumisen myötä hän koki tilanteen selkeämpänä. Hän lähti aktiivisemmin suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan kivusta muihin asioihin ja suunnitteli työhön paluuta.

Kipupsykologisen työskentelyn tavoitteet Arvioida kipuongelmaan liittyviä oheisongelmia, ajatuksia, uskomuksia, päämääriä ja toimintamalleja. Ymmärtää kipuongelman logiikkaa ja syntymekanismia Suunnitella interventioita kyseisen ymmärryksen mukaan Tukea potilasta kasvamaan henkisesti (tiedostamaan, tuntemaan, hyväksymään, toimimaan, kantamaan vastuuta, sitoutumaan) Toimintakyvyn parantaminen

Kipupsykologisen arvion hyödyt Kipuongelmat kuvautuvat ymmärrettävinä vähentää ahdistusta Kokonaiskuva syntyy vuorovaikutuksessa potilaan kanssa, interventio sinänsä Voidaan suunnata potilaan hoitoa adekvaatisti, välttää turhia tutkimuksia, konsultaatioita, hoitoja ja kuntoutusinterventioita Tarvittaessa pyritään järjestämään potilaille psykoterapiaa (psykofyysinen/traumapsykoterapiaa), ohjaamaan kriisikeskuksiin, psykiatrian poliklinikoille, eri kuntoutusmuotoihin

Kuntoutumisen tavoitteet Kivun aiheuttama haitta arkielämässä vähenisi Arjen mielekkyys lisääntyisi Suhde kipuun muuttuisi vähemmän kuormittavaksi Suhde itseen muuttuisi joustavammaksi Vastuu kuntoutumisesta ja kivun hallinnasta siirtyisi hiljalleen kuntoutujalle Elämä olisi elämisen arvoista kivuista huolimatta

Miksi moniammatillista yhteistyötä? Potilastapaukset ovat usein monimutkaisia ja ongelmat ulottuvat monelle eri elämänalueille. Potilaan selviytymisen- ja toimintakyvyn tukeminen yhteinen tavoite Potilaan kokonaistilanteen huomioiminen auttaa kohdentamaan toimenpiteitä Sosiaali- ja terveyspolitiikka korostaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä eri hallintoalojen ja ammattiryhmien yhteistyönä. Toimiva yhteistyö lisää työn mielekkyyttä

Kivunhoidossa tukena tietoa kivusta ja kipuongelmasta pyrkimys ymmärtää Ammatillinen kiinnostus kipua ja kivunhoitoa kohtaan aikaa/kiinnostusta kuulla potilasta Eri alan osaajien hyödyntäminen/ moniammatillisuus

Kivun hoidollinen näkökulma/yhteenveto Huomioi ja arvioi potilasta biopsykososiaalisesta viitekehyksestä käsin Selvitä kipuun liittyviä oheisongelmia Arvosta potilaan omaa näkemystä ja kertomusta Arvioi potilaan huolia, uskomuksia ja odotuksia kipuun ja kivunhoitoon liittyen Tunnista kipuun liittyviä tunteita ja anna niille tilaa Empaattinen suhtautuminen ja toivon ylläpitäminen Realistinen suhtautuminen kivunhoidon mahdollisuuksiin