HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO-HELSINGfORS STADS STATISTIK II-III ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART UUSI SARJA NY SERIE 4 930 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA UTOIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRÄ HELSINKI 93 HELSINGFORS
STATISTlQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS - COMMERCE EXTERIEUR ET NAVIOATION NOUVELLE SERIE 4 930 PUBLIE PAR LE BUREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS HELSINKI 93 MERCATORIN KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ
ALKULAUSE. ESillll oleva Helsingin kaupungin kauppa- ja merenkulku, tilaston viidestoista (uuden sarjan neljäs) vuosikerta on toimiteilu niiden periaalteiden mukaisesti, jotka hyväksyttiin v. 927 toimitetussa kaupungin tilastollisten julkaisujen uudelleen järjestelyssä, ja liittyy siinä kohdin lähinnä edelliseen vuosikertaan. I Numeroaineislo ulkomaan kauppaa koskeviin päätauluihin 'on oteilu Helsingin lullikamarien ilmoituskappaleisla, mikä työ on suoritetlu lullihallituksen tilastokonliorissa; merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen liiaslotoimistosia. Julkaisun painaluksesla on akluari J. R. Tor p p a pitänyl huolta; leksliosaslo on myliskin hänen kir ;joillamansa. Väärinkäsityslen vältulmiseksi huomautetlakoon kerta kaik,kiaan, että tauluissa olevat pisteel (.) merkitsevät, ettei tietoja ole ollut saatavissa, viivat (-) laas, eliei sarekkeen olsakkeen 'osoillamia lapauksia ole lainkaan esiinlynyl, s. o. samaa kuin o merkki. Helsingin kaupungin liiasloloimislo heinäkuun 3 piiivänä 93. FÖRORD. J:;'öreliggande femtonde (den nya seriens Ijärde) drgdng av Helsingfors stads handels- och sjölartsstalisfik har redigerats enligt de principer, som fastslogos vid 927 drs omställning av stadens statistiska publikationer, och ansluter sig sddanl avseende till närmast /öregdende drgdng. Silfermaterialet tili de utrikeshandeln belysande huvudlabellerna ha exlraherals ur Helsingfors lullkammares exemplar av angivningsinlagorna, vilkel arbete verkställls d lullstyrelsens slatisliska konlor; uppgifterna angdende sjölarlen ha erhdllits frdn sjöfarlsstyrelsens slalisliska byrd. Publikalionens ulgivande har ombeslirjls av akluarien J. R. Tor p p a, som jämväl ularbelallexlavdelningen. Pör undvikande av missllirsldnd md en gdng flir alla pdpekas, atl i labellerna inflirda punkler (.) beleckna, atl uppgi/ler icke löreligga, slreck (-) dler, att inlel tall av den ari kolumnrubriken anger törekommit, m. a. o. delsamma som siflran o. Helsingfors slads slalistiska byrd den 3 juli 9.3. Otto Bruun.
SISÄLLYSLUETTELO. INNEHÅLLsröRTECKNINO. TABLE DES MATIERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. UTRIKES HANDEL.. COMMERCE EXTERIEUR. Slv. Sld. Page. Johdanto..... Inledning..... Introduction... : 2. Tuonti... 2 2. Import.... 2 2. Importation.... 2 3. Vienti... 0 3. Export.... 0 3. Exportation... JO 4. Tullinkanto............... 6 4. Tulluppbörden.... 6 4. Drolts per~us par la douane 6 5. Helsingin makasiiniosakeyhtiö 7 5. Helsingfors magaslnsaktiebolag... 7 5. Soch~te de depots å Helsingfors...... 7 II. MERENKULKU. II. SJÖFART. II. NAVIOATION.. Kauppalaivasto... 8. Handelsflottan... 8. La marine marchande... 8 2. UI~~~:I~~n... ~~~~~~~~~~~~ 20 2. Handelssjöfarten på utlandet 20 2. N~~~~:!~~n. ~~~~~~~~~I~.. ~~~ 20 Taulusto.. Eri tavaralajien 'tuonti ulkomailta Helsinkiin vuonna 930 2* 2. Eri tavaralajien vienti Helsingistä ulkomaille vuonna 930 58* 3. Helsingin kaupungin tuonti ja vienti sekä sen tullikamarin kanto koko maahan verraten vuosina 92-30... 76* 4. Helsingin tullikamarin kanto vuosina 92-30... 77* 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuoden 930 alussa ja lopussa 76* 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaet-. tuina bruttokantavuuden-mukaan vuoden 930 lopussa 78* 7. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina alusten iän mukaan vuoden 930 lopussa...... 79* 8. Ulkomaisessa kauppamerenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 930, ryhmitettyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan...... 80* 9. Ulkomaisessa kauppamerenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 930, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... ~............ 86* JO. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja kanto vuosina 926-30................ 92* Tabeller.. Importen tili Helsingfors från utlandet år 930... 2* 2. Exporten från Helsi!)gfors tili utlandet år 930.;... 58* 3. Värdet av Helsingfors stads Import och export samt uppbörden vid dess tullkammare i förhållande tili hela landets åren 92-;-30... 76* 4. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren 92-30.. 77* 5. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid in- och utgången av år 930... 76* 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av år 930, fördelade efter deras bruttodräktighet.......... 78~' 7. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av år 930, fördelade efter ålder '79* 8. utländsk handelssjöfart inklarerade fartyg år 930, fördelade efter avgångsland samt efter nationalitet... 80* 9. utländsk handelssjöfart utklarerade fartyg år 930, fördelade efter destinatlonsland samt efter nationalitet 86* JO. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren 926-30... 92* Tableaux.. Importation å Helsingfors des differentes marchandises en 930..... -... 2* 2. Exportation de Helsingfors des differentes marchandises en 930... 58* 3. de l'importation et de I'exportation et droits percus par la döuane å Helsingfors en 92-30; chiffres correspondants pour le pays entler 76* 4. Drolts percus par la douane å Helsingfors en 92-30.. 77* 5. Navires de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus au debut et å la fin de l'annee 930.... 76* 6. Navires de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus å la fin de 930; jange en tonneaux bruts.. 78* 7. Navires de la marine marchandejaugeant9tonneaux et au-dessus å la fin de 930, casses par I'åge des navires 79* 8. Navires en navigation commerdale exterieure en 930; repartition par pays de provenance et par nationalite.. 80* 9. Navires en navigation commerciale exterieure en 930; repartition par pays de destination et par nationalite... 86* 0. Droits debites et percus par le Bureau de perception des drolts de port en 926-30 92*
. ULKOMAAN. KAUPPA. UTRIKES HANDEL. Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja koko maan ulkomaankaupan arvoon vuosina 926-30 antaa seuraava taulukko: COMMERCE EXTERIEUR.. Johdanto. Inledning. lntroduction. En översikt av värdet av Helsingfors stads oeh hela landets utrikeshandel åren 926-30 meddelas i följande tabell: de l'importation, de l'exportation et du mouvement commercial total de Helsingfors et du pays entier en 926-30. Tuonti. Import. Importation. Vu 0 s i. Å r. Koko maa. Helsinki. Anmfe. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Helsingfors. 000 mk. 000 mk. I %. 926... 567270 23366 4. 927... 6390353 300372 47.0 928... 808057 3860787 48.2 929... 70)5559 3294626 47.0 930... '525046 2577 436 49. Jo vuonna 929 maamme kauppavaihtoon vaikuttaneen yleismaailmallisen lamakauden vaikutukset näkyvät erikoisen selvästi 930 vuoden kauppavaihdossa, jonka raha,arvo on pienempi kuin milloinkaan koko viimeksi kuluneen viisivuotiskauden aikana ja laski edellisestä vuodesta n. 2.8 rniljaardilla markalla eli 20.7 %:lia. Tuonnin raha-arvo 'oli kokonaista 25.0 % ja viennin raha-arvo 6.0 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Tuonnin suhteellisesti voimakkaampi supistuminen vaikutti, että kauppavaihto vuonna 930 muodostui vientivoittoiseksi, jollainen se viimeksi oli vuonna 925; viennin raha-arvo vuo!!a 930 oli 53. miljoonaa markkaa suurempi kuin tuonnin raha-arvo. Helsingin kauppavaihto riippuu jossain määrin talven laadusta, mikä jääsuhteiden kautta vaikuttaa satamain liikennekelpoisuuteen talvikausina. Siv. 20 tehdään lähemmin selkoa 930 vuoden jääsuhteista. Kuten selonteosta :näkyy, olivat ne Helsingin meri liikenteelle kohtalaisen edul,liset. Helsingin kauppavaihdon W~<I-,!r~o pieneni vuonna 930 suhteellisesti saman verran (20.7 %) kuin koko maan kaup,pavaihdon raha-arvo, joten Helsingin osuus tässä pysyi täsmälleen yhtä suurena kuin vuonna 929, ollen se kumipanakin vuotena 30.2 %. Helsingin tuonnin raha-arvo sen sijaan pieneni suhteellisesti vähemmän kuin koko maan Ulkomaan kauppa. Utrikes handel 930. Vienti. Export. Exportation.. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättningen. Mouvement commerdal total.. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Helsinki. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Helsingfors. Pays enuer. Helsingfors. 000 mk. 000 mk. I %. 000 mk. 000 mk. % 5636549 5877 9.2 308 79 2850387 25.2 6324372 765398 2. 274725 37699 29.6 6245282 8630 3.8 4263339 4722097 33. 6429734 76033.8 3435293 4054939 30.2 540458 63944 {.8 0655204 326580 30.2 Inflytandet från den överallt i väriden rådande depressionen, som påverkade 929 års handelsomsättning, kom tydligt tili synes i handelsomsättningen Ar 930, vars värde var mindre än under något av de senast förflutna fem åren oeh med 2.8 miljarder mark eiler 20.7 % understeg värdet av handelsomsättningen närmast föregående Ar. Värdet av importen var 25.0 % oeh värdet av exporten 6.0 % mindre än föregående Ar. Den relativt starkare minskningcn '!V importen hade tili foljd, att handelsbalansen blev aktiv, Iiksom fallet senast var Ar 925; värdet avexporten var år 930 53. miljoner mark större än värdet av importen.. Helsingfors,handelsomsättning beror i någan mån på vinterns beskaffenhet, i det isförhållandena inverka på hamnarnas förmåga att under denna årstid förmedla trafik. På sido 20 redogöres närmare för isförhållandena under år i930. Såsom därav framgår artade sig dessa ganska gynnsamma.för sjötrafiken på Helsingfors. Värdet av Helsingfors handelsomsättning minskades år 9;0 i samma proportion (med 20.7 %) som värdet av hela landets handelsomsättning, varigenom Helsingfors andel av denna år 9:i0 blev densamma som den varit föregående.år eiler 30.2 %. Värdet av importen tili Helsingfors minskades däremot relativt mindre än värdct av hela lan-
tuonnin raha-arvo, eli 2.8 %, kun taas viennin raha-arvon vähennys seurasi jokseenkin tarkoin koko maan viennin raha-arvon vähennystä ollen 5.9 %. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien - Hangon, 'J:urun, Kotkan ja Viipurin (tähän luettuna Uuras, jossa 929 vuodesta alkaen on oma tullikamari) - keskuudessa käy selville seuraavasta taulukostaj luvut ilmaisevat kunkin kaupungin tuonnin, viennin }a kauppavaihdon arvon prosenteissa koko maan vastaavasta arvosta. 2 dets import eiler med 2.8 %, varemot värdeminskningen för exporten, 5.9 %, frfm Helsingfors var ungefär densamma som minskningen av exporten frän hela landet. Helsingfors ställning jämförd med övriga viktigare hamnstäder i landet - Hangö, Abo, Kotka och Viborg (häri inberäknat Trängsund, som frän och med är 929 har egen tullkammare) - framgär av följande tabellj siffrorna utvisa värdet av importen, exporten och hela handelsomsättningen i procent av motsvarande värden för hela landet. VaLeur de l'importation et de l'exportation des principaux ports de La FinLande. par rapport aux chijjres correspondants pour Le pays entier, en 926-30. I Tuonti. m port. Imporlation. 926.927.928.929.930. Vienti. Export. Exporlation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättnidgen. Mouvemmt commercial total. 926.927.928.929.930. 926.927.928.929.930. Hanko. ' Hangö..... 5.3 2..3 2.6 0.8 Turku. Åbo... 8.8 6.0 5.4,5.6 <.3 Helsinki. Helsingfors... 4. 47.0 48.2 47.0 49. Viipuri. Viborg... } 9.3 9.0 9.7 {9.7 0.5 Uuras ). TrAngsund ) 0.2 0.4 Kotka. Kotka... 3.9 4.4 3.9 4. 5.4 Yhteensä - Summa (TotaOI 78.4 78.5 78.5 79.2 80.5 2.7 8.2 8.6 0.6 7. 9.0 5. 4.5 6.4 4.0 8.3 4.5 4.4 5.3 3.4 3.6 0.s 0.6 0.6 8.8 9.2 2. 3.8.8.8 25.2 29.6 33. 30.2 30.2 }5. 5. 6.5 r- s 8.9 }2.2 2. 2.7 {8.5 9.7 9.7 8.5 4.8 4.5 6.8 8.7 8.4 20.4 26.0 0.3.5 0.3.9 5.9 62. 58.6 6.7 65. 65.7 70.sl 68.6 7.2 72.4 73. Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa, tämän raha-arvon mukaan laskien, oli n. 2-3 kertaa suurempi kuin lähinnä suurimpien satamain kauppavaihdon. Tämä johtuu etupäässä Helsingin suuresta tuonnista, joka viime vuosina on kohonnut lähes puoleen koko maan tuonnista eli siis lähes yhtä suureksi kuin maan muiden satamien tuonti yhteensä. Viennissä Helsinki kilpailee kolmannesta sijasta Hangon kanssa, jos toiselle sijalle asetetaan Viipuri lukemalla sen vientiin myöskin Uuraan ~autta tapahtunut vienti senkin jälkeen kuin tänne on perustettu oma tullikamari. Jo neljänä vuotena peräkkäin Helsingin vienti on ollut suurempi, useimpina näistä huomattavastikin suurempi, kuin Hangon vienti. On myös pantava merkille, ettei Helsingin vienti, vuonna 930 koko maan vientiin verraten pienentynyt, vaikka Kotkan vienti leuc0n talven 929-30 vaikutuksesta huomattavasti kohosi. Sen sijaan osoittavat Hangon ja Turun vastaavat vientinumerot huomattavaa laskua. Helsingfors andel av landets hela handelsomsättning, beräknad enligt dess penningvärde, var 2 å 3 gänger större än de i storlek närmast den stäende hamnarnas. Detta berodde huvudsakligen pä den omfattan<ie importen över Helsingforsj denna har under de sista åren stigit tili nästan hälften av landets hela import och motsvarar sälunda i omfattning ungefär importen över landets alla övriga hamnar sammantagna. Med hänsyn tili exporten tävlar Helsingfors med Hangö om tredje rummet, om man pä grund av exporten frän Trängsund ställer Viborg i andra rummet även efter det i Trångsund särskild tullkammare inrättats. Under fyra är efter varandra har exporten frän Helsingfors varit större, och under somliga av dessa är betydligt större, än exporten frän Hangö. Det bör även observeras, att exporten frän ttelsingfors ej är 930 minskades i förhällande tili landets hela export ehuru exporten ftän Kotka betydligt ökades till följd av den milda vintern 929-30. stället visade de motsvarande exporttalen för Hangö och Åbo en betydande nedgäng. 2. Tuonti. Yksityiskohtaiset tiedot tuonnista Helsinkiin vuonna 930 on julkaistu taulussa, johon sisältyvät tiedot siitä, paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kutakin yksityistä tavaralajia on kaupunkiin tuotu. Tuontia koskevat tiedot ovat kuitenkin siinä suhteessa puutteelliset, että muilla kotimaisilla paikkakunnilla tullatut tavarat ) Ennen vuotta 929 sisältyy Uuraan liikenne Viipurin tulli kamarin tietoihin. Imporlation. Import. De detaljsiffror, som föreligga angäende importen tili Helsingfors är 930, äro publlcerade i tab., i vilken för varje varuslag uppgift ingär om den importerade kvantiteten och dess värde. Uppgifterna om importen äro likväl sätillvida ofullständiga, att de icke innefatta varor, som förtullats pä andra orter inom landet, en närmast av praktiska svä- ) Före är 929 ingär trafiken i Trängsund i siffrorna för Viborgs tullkammare.
3 'eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin' Hel,sinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin virallisessakin kauppatilastossa kohdistuvat tiedot taulussa, kuten m_uutkin tässä julk.aisussa esitetyt tuontinumerot, niihin tuontitavaroihin, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi oltuaan tulli varastossa, yleisessä talletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Johdannossa jo esitettiin tiedot Helsingin tuonnin koko arvosta vuosina 926-30. Kuinka tämä tuonnin arvo jakaantui eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: righeter föranledd bristfällighet, som även förefunnits laila tidigare handelsstatistiska uppgifter rörande Helsingfors. I likhet med uppgifterna i den officiella handelsstatlstiken hänföra sig uppgifterna i tab., Iiksom övriga i denna publikation meddelade importsiffror, tili de importerade varor, som under året blivit överlämnade i den f~i" rörelsen antingen omedelbart eiler efter att ha varit upplagda på nederlag, allmänt upplag eiler transitoupplag. I inledningen meddelades redan uppgifter om hela värdet av importen tili Helsingfors åren 926-30. Huru detta importvärde fördelat sig på de olika varugrupperna, framgår av följande tabell: de l'importation par groupes de marchandises en 926-30. Tavararyhmät. V a r u g r u p per. 926. I 927. I 928. I 929. I 930. Qroup~s de marr:handises. 000 mk. 000 marcs.. Eläviä eläimiä. II. Eläimistä saatuja ruokatava -roita.. Viljaa ja viljatuotteita. IV. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. VI. Siirtomaan tavaroita ja mausteita. VII. Säilykkeitä imanpitävästi suljetuissa pakkattksissa. VIII. Juomia. IX. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. XI. Kankaita. XII. Sekalaisia kutomateollisuustavaroita. XIII. Puutavaroita ja puuteoksia. XIV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. jl! niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. XVI. Jouhia,. harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen -m"ainitsemattomia, sekä niistii valmistettuja teoksia. XVII. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. XVIII. Metalleja ja metalliteoksia. XIX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XXI. Soittokoneita, kojeita ja keiloja. XXII. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. XXIII. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä. XXIV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita. XXV. Eetterejä, esterejä ja alkoholilajeja, erikseen mainitsemattornia, haihtuvia öljyjä, kosmeettisia aineita y. m. Levande djur.... Animaliska livsmedel.. Spannmål och spannmåls produkter....... Kreatursfoder och frö.. Frukter, köksväxter, levande växter o. dyl... Kolonialvaror och kryddor..... Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar. Drycker......... Spånadsämnen...... Oarn och repslageriarbeten Vävnader...... Diverse textiliridustriva ror..... Trävirke och träarbeten. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav......... Pappersmassa, papp och papper samt därav förfärdigade arbeten.. Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej siirskilt nämnda, samt tillverkningar därav... Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metaller och metallarbeten Maskiner och apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument och ur..... S!en- och jordarter sam! arbeten dära v..... Asfal!, tjäror, har!ser, kautschuk o. dyl. samt tillverkningar därav.... Oljor, fett och vax samt tillverkningar därav Etrar, estrar _ och alkoholar!er, ej särskilt nämnda, flyktiga (eteriska) oljor, kosmetiska medel m. m. 735 4869 45949 8258 8524 i37362 283 2635 32907 6964 27490 6765 9063 9479 990 324 0.753 326998 20783 55987 35879 4327 9032 46329 488 2803 4968 42238 0683 96669 206555 365 6305 52305 75085 25924 3849 5335 34 4557 6407 37608 432085 272729 24242 4206 89743 05365 83207 5586 7404 84707 2980 76580 23950 243794 4268 3475 46045 85286 333625 77 097 949 5276 7567 7239 229659 5369 359605 285074 58397 203982 23479 234378 7023 3945 54 353 75572 3594 26734 26854 3755 035 40229 68952 27877 55807 673 2324 905 776 4737 447536 347248 2244 80092 77 722 35649 238445 7405 630 4032 3097 88723. 957 24570 2907 7327 3272 59809 '80044 4683 5589 2480 704 5457 8524 35387 249320 0578 34399 22609 29897 29695 6855
4 Tavararyhmät. V a r u g r u p per. 926.. Oroupes de marchandises. I 927. I '. 928. I 000 mk. 000 mart:s. 929. I 930.. XXVI: Värejä ja värj~ysaineita. färger och färgningsämnen 27205 29078 3047 298 28260 XXVII. Räjähdysaineita, ampumatar- Sprängämnen, ammunition, vikkeita, sytytysvålineitä ja tändmedel och fyrverkeriilotulitus tavaroita. varor...... 3267 3099 3427 4597 346 XXVIII. Kemiallisia alkuaineita ja nii- Kemiska grundämnen och. den yhdistyksiä sekä lääk- föreningar av dem samt keitä. läkemedel... 33904 39295 47906 48250 46963 XXIX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen... 3885 28489 37506 20577 20925 XXX. Kirjallisuus- ja taidetuotteita, Litteratur- och konstalster, opetusvälineitä, konttoritar-.. undervisningsmat., konpeita y. m. torsfömödenheter m. m. 35257 4359 56550 46434 3979 XXXI. Muualla mainitsemattornia ta- Varor, ej annorstädes varoita. nämnda......... 5033 4833 62623 52455 4632 Koko tuonti - He!a importen (Jinporlation totalell 2 33 66 I 300372 I 3860787 I 3294626 I 2577436 Tuontiarvon nousua oli vtiönna 930 havaittavissa vain 3 tavararyhmässä, joiden raha-arvo oli yhteensä 59.0 mil. ]oonaa mark,kaa suurempi kuin edellisenä vuonna.' Muissa 28 tavararyhmässä "tuonnin' arvo' aleni yhteensä 776.2 miljoonalla markaila. Koko tuon.nin arvo oli näin ollen vuonna 930 77.2 miljoonaa m~rkkaa pienempi kuin vuonna 929. Tuontiarvon nousu oli huomattavampi vain XX IV tavararyhmässä (öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita), nimittäin 58.5 miljooljaa markkaa (24.5 %). Muissa tavararyhmissä, joissa nousua tapahtui, se oli aivan pieni.. Tuontiarvo aleni 3. tavararyhm'ässä enemmällä kuin puolella, nimittäin I:ssä (eläviä e'läimiä) 2.3 miljoonaa markkaa (58.7 %), XX l:ssä (soittokoneita, kojeita ja keiloja) 45.7 miljoonaa markkaa (fi7. %) ja XX:ssä (kuljetusneuvoja) 07.0 miljoonila markkaa' (50.4 %). Sitäpaitsi aleni tuontiarvo suhteellisen paljon seuraavisså tavararyhmissä: II I:ssa (viljaa ja viljatu?tteita) 62.5. miljoonaa markkaa (35.6 %), XI:ssä (kankaita) 98. miljoonaa markkaa (35.3 %), IV:ssä (karjanrehua ja siemeniä) 42.9 miljoonaa markkaa (32.~ %), XXVII:ssä (räjähdysaineita, ampumatarvikkeita y. m.).5 miljoonaa markkaa (3.6 %), XX II:ssa (kivi- ja maalajeja ja niistä valmistettuja tuotteita) 55. miljoonaa markkaa (3.0 %), VIII:ssa (juomia) 3.0 miljoonaa markkaa (29.2 %), XV II:ssä (vuotia, nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m.) 33.2 miljoonaa markkaa (28.9 %), X IX:ssä (koneita ja lai'tteita) 97.9 miljoonaa markkaa (28.2 %) ja X II:ssa (sekalaisia kutomateollisuustavaroita) 4. miljoonaa markkaa (26.4 %). Sitäpaitsi. vaikuttivat tuonnin kol<onaisarvon vähentymiseen huomattavasti seuraavat kaksi suurta tavararyhmää, vaikka suhteellinen vähennys edelliseen vuoteen' verraten niissä ei ollutkaan yhtä suuri kuin edellä luetelluissa ryhmissä, nimittäin XVIII 'ryhmä (metalleja ja metalli teoksia), jossa vähennys oli 93.7 miljoonaa markkaa (20.9.%) ja y ryhmä (hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m.), jossa vähennys oli 3.0 rntljoonaa markk<la (24.5 %). Jos vertauskohdaksi otetaan 928 vuoden tuo"nti, joka useimmissa tavara ryhmissä edustaa ennätyslukuja, huomataan, että kahden viime vuoden aikana tuontiarvo laski En ökning av importvärdet kan Ar 930 iakttagas iör endast 3 varugrupper, för vilka det sammanlagda värdet av importen var 59.0 miljoner mark större.än föregående år. För de övriga 28 varugrupperna nedgick importvärdet med inalles 776.2 miljoner marko Värdet av hela importen Ar 930 var sälunda 77.2 miljoner mark mindre än år 929: Värdestegringen var anmärkningsvärd endast för gruppen XX IV (oljor, fett och vax samt tillverkningar därav), nämligen 58.5 miljoner mark (24.5 %). För de andra varugrupper, som visade ökning, var värdestegringen obctydlig. För 3 varugrupper minskades importvärdet med mera än hälfteri, nämligen för gruppen I (le van de djur) med 2.3. miljoner.. mark (58.7 %), för gruppen XX I (musikinstrument, instrument och ur) med 45.7 miljoner mark (57. %) och för gruppen XX (tmnsportmedel) med 07.0' miljoner inark (50.4 %). Dessutom minskades importvärdet relativt.l)ycket för följande varugrupper: för gn.ippen (spannmäl och spannmålsprodukter) med 62.5 miljoner mark (35.6 %), för gruppen XI (vävtiader) med 98. miljoner mark (35.3 %), för gruppen IV (kreatursfoder och frö) med 42.9 miljoner. mark (32.6 %), 'för gruppen XXVII (sprängämnen, ammunition m. m.) med.5 miljoner mark (3.6 %), för gruppen XXII (sten- och jord.arter samt arbeten därav) med 55. miljoner mark (3.0 %), för gruppen V II I (drycker) med 3.0 miljoner mark (29.2 %) för grupperi XVII (hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.) med 33.2 miljoner mark (28.9 %), för gruppen XIX (maskiner och apparater) med 97.9 miljoner mark (28.2 %) 6ch för gruppen XII (diverse textilindustrivaror) med 4. miljoner mark (26.4%). Dessutom påverkades minskningen av importens totalvärde av följande två stora varugrupper, ehuru för dem den relativ~ minskningen i förhållande tili föregående år ej varlika" stor som för ovan uppräknade grupper: gruppen XV (metaller och metallarbeten), för vilken minskningen var 93.7 miljonermark (20.9 %) och gruppen V (frukter, köksväxter, levande växter O. dyl.), för vii ken minskningen var 3.0 miljoner mark (24.5 %)... ' Utgår man frän importen Ar 928, då den visade rekord~ tai i de flesta varugrupper, finner man, att under de två sista åren importvärdet minskades för grupijen hudar och skinn,
5 vuotien, nahkojen, nahkateoksien ja turkiksien ryhmässä 48. miljoonalla markalla (64.5 %), kuljetusneuvojen ryhmässä 79.9 miljoonalla markalla (63. %), karjanrehujen ja siementen ryhmässä 87.9 miljoonalla markalla (49.8 %), viljan ja viljatuotteiden ryhmässä 06. miljoonalla markalla (48.4 %) ja kankaiden ryhmässä 53.6 miljoonalla markalla (46.0 %) eli näissä viidessä tavararyhmässä yhteensä 675.6 miljoonalla markalla (54.3 %); Helsingin koko tuonti laski kahtena viime vuotena 283.4 miljoonalla markalla (33.2 %) eli kolmanneksella. Helsingin tuonnin arvon suhteellinen suuruus eri tavararyhmissä samoinkuin myöskin Helsingin osuus näiden ryhmien koko tuontiin vuosina 926-30 ilmenee seuraavista prosen ttilu vuis ta:,iädervaror, pälsvaror m. m. med 48. miljoner mark : (64.5 %), för gruppen transportmedel mell 79.9 miljoner mark (fi3. %), för gruppen kreatursfoder och frö med 87.~ 'miljoner mark (49.8 %), för gruppen spannmål och spann~ målsprodukter med 06. miljoner mark (48.4 %) och föt gruppen vävnader ined 53.6 miljoner mark (46.0 %) eiler för dessa fem grupper tillsammans med 675.6 miljoner mark (54.3 %); Helsingfors hela import minskades unde~ de två sista åren med 283.4. miljoner mark (33.2 %) eiler med en tredjedel. De olika varugruppernas procentuella andel I Helsingfors stads 'hela importvärde ävensom Helsingfors andel i importeri tili hela landet inom varje grupp under åren 926-30 framgå av följande procenttal: relative de l'importation Ii Helsingfors par groupes de m!lrchatidises en 926-30. T a v a r a r y h m ä-t. Oroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 H l'. k k t. t e smgm. 0 0 uonms a. '0/0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela importen till. % av hela landets motsvarande Helsingfors. import. 0/ 0 de l'imporlation tatale Ii Ofo de l'imporlation correspondante Helsingfors. pour le pays entier. 926./927./928./929./930. 926.927./928./929./930.. Eläviä eläimiä. II. Eläimistä saatuja tavaroita.. Viljaa ja viljatuotteita. IV. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. VI. Siirtomaantavaroita ja mausteita. VII. Säilykkeitä, imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. VIII. Juomia. IX. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. XI. Kankaita. ruoka- XII. Sekalaisia kutomateollisuusta varoita. XIII. Puutavaroita ja puuteoksia. XIV. Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. XVI. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemaltomia, sekä niistä valmisteltuja teoksia. XVII. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. XVIII. Metalleja ja metalliteoksia. XIX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XXI. Soittokoneita, kojeita ja kelloja. XXII. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. L!!vande djur.... Animaliska livsmedel... Spannmål och spannmålsprodukter.... Kreatursfoder och frö.... Frukter, köksväxter,.ievande växter o. dyl.... Kolonialvaror och kryddor.... Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar.. DryckeT.... Spånadsämnen...... Garn och repslageriarbeten Vävnader..... Diverse textilindustriva- Tor......... Trävirke och träarbeten.. Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav Pappersmassa, papp och pappet samt därav förfärdigade arbeten... Tagel, borst, fjäder samt ben, h~rn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverkningar därav..... HudaT och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metaller och inetallarbeten Maskiner och apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument och UT.... Sten- och jordarter samt lirbeten därllv.... 0.0.8 6.3 3.5. 3.7 5.9 0. 0.5.4 2.7 9.3 5.0 0.4 0.4 0.6 0.6 4.4 4.0 8.9 6.7'.5 4.9 0..7 4.7 3.4 3.2 6.9 0. 0.5.7 2.5 8.6 4.6 0.5 0. 0.5 0.5 4.6 4.4 9. 8.0.4 6.3 0.2 2.2 5.7 4.6 3.2 6.3 0. 0.3.2 2.2 8.6 4.6 0.5 0.4 0.:; 0.4 5.9 3.9 9.3 7.4.5 5.3 0..7 5.3 4.0 3.9 6.6 0. 0.3.2 2. 8.5 4.7 0.:; 0.4 0.6 0.5, 3.5. 3.6 0.6 6.4 2.4 5.4 0..6 4.4 3.4 3.7,8.3 0. 0.3.2 2.3 7.0 4.6 0.6 0.5 0.7 0.6 3.2 3.7 9.7 4..3 4.8 57.7 30. 20.7 25.:; 6.4 28.6 83.6 63.8.0 40.8 60.4 42.4 65.7 66.4 46.4 53.2 53.9 54.2 65.6 4.8 69.:; 43.6 2.8 38.2 69.3 33.2 89.7 90.2 7.2 47.2. 63.7 57.8 5.9 37.G 66.0 7.9 49.9 57.9 52.4 62.7 66.3 48.6 7.9 6.3 55.6 53.0 43.6 49.6 22. 8.5 24.3 40.8 39.9 43.2 68.8 69.2 74.2 33.2 3.8 33.3 9.4 88.9 93.0 89.5 94.0 9.9 4.2 4.8 5.4 44. 47.0 50.2 64. 6.7 65.3 58.0 29.3 4.8 67.8 68.8 59.2 57.9 59.8 60.2 70.2 48.5 58.7 6.2 23.6 5.5 54.4 49.0 73. 72.4 74.4 76.5 52.6 43.6 56.5 58. 62.3 59.8 64.6 65.5 74.7 72,9 47.0 40.8
6 Tavararyhmät. Oroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 Helsingin koko tuonnista. 0/0 av hela importen ti Helsingfors. Olo de /'importation totale d Helsingfors. 0/0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0 av hela landets motsvarande import. 0/0 de l'importation correspondante pour le pays entier. 926.927.928.-929.930. 926.927.928.929.930. XXIII. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis- schuk o. dyl. samt tillteita niistä.. verkningar därav... XXIV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja Oljor, fett och vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita. tillverkningar därav.. XXV. Eetterejä, esterejä ja alko- Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit- arter, ej särskilt nämnda, semattomia, haihtuvia öljy- fyktiga (eteriska)' oljor, jä, kosmeettisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. XXVI. Värejä ja värjäysaineita.. Färger o. färgningsämnen XXVII. Räjähdysaineita, ampuma- Sprängämnen, ammunition, tarvikkeita, sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita. tändmedel och fyrver- kerivaror...... XXVIII. Kemiallisia aikuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel...... XXIX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen... XXX. Kirjalllsuus- ja taidetuot- Litteratur- o. konstast., unteita, opetusvälineitä, kont- dervisningsmateriel, kontoritarpeita y. m. torsfömödenheter m. m. XXXI. Muuana mainitsemattomiä Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda........ 3.9 3.5 3.2 4. 5.0 62.8 7.8 74.8 75.9 82.3 6.3 6. 6. 7.2.5 47.3 55.7 60.7 63.3 74.3 0.2 0.2 0.2 0.2 0.3 54.5 59.2 59.3 60. 65.6.2.0 0.8 0.9. 49.7 5.6 5.3 5.0 57.7 0. 0. 0. 0. 0. 46.7 44.5 49.7 6.7 58.2.5.3.2.5.8 23.9 24.9 27.7 26. 23.6 0.6.0.0 0.6 0.8 0.5 8.9 26. 9.8 22..5.5.5.4.5 75.4 80.0 80.5 76.3 76.9 2.2.6.6.6.8 75.9 75.8 )76. )74.6 72.0 koko tuonti - Hela importen (Imporlation totaleji 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 4. 47.0 48. 2 47.0 49. Yksityisten tavararyhmien osuus Helsingin tuonnissa pysyi vuonna 930, huolimatta tuonnin kqkonaismäärässä tapahtuneista suurista muutoksista, pääpiirtein ennallaan. Kuljetusneuvojen OSUIIS, joka vuonna 927 oli 8.0 %, mutta sen jälkeen vuosi vuodelta op laskenut, aleni vuonna 930 edellisen vuoden 6.4 %:sta 4. %:iin, ja kankaiden osuus R.5 %:sta 7.0 %:iin sekä koneiden ja laitteiden osuus 0.6 %:sta 9.7 %:iin. Toiseen suuntaan tapahtui muutos vain kahdessa tavararyhmässä, nimittäin öljyjen, rasvojen ja vahojen sekä niistä tehtyjen tuotteiden ryhmässä, jonka osuus nousi 7.2 %:sta.5 %:iin sekä asfalttia, tervaa y. m. käsittävässä ryhmässä, jonka osuus nousi 4. %:sta 5.0 %:iin. Viimeksi mainittu nousu on kuitenkin vain suhteellinen johtuen siitä, että tämän ryhmän tuonti arvo väheni hyvin vähän. Helsingin osuus koko maan tuonnissa nousi jälleen vuonna 930 ollen nyt siitä 49. % oltuaan viisivuotiskauden alussa vain 4. % ja sen jälkeisinä vuosina n. 47-48 %. Maan varsinaisten talvisatamain, Turun ja Hangon, tuonti, joka vuonna 926 oli yhteensä 24. % koko maan tuonnista, laski vuonna 928 6.7 %:iin, mutta nousi vuonna 929 8.2 %:iin ja laski jälleen vuonna 930 aina 5. %:iin. Kuten koko tuonnissa, Helsingillä on ensi sija melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainostaan kehruuaineksien tuonti on koko viime viisivuotiskauden ajan ollut Turun kautta suurempi kuin Helsingin kautta, ) Korjattu luku. De enskilda varugruppernas andel i importen tili Helsingfors var, oaktat de stora förändringar, som skett beträffande importen i dess helhet, i huvudsak densamma som förut. Varugruppens transportmedel andel, som år 927 utgjorde 8.0 % men sedan dess år efter år gått nedåt, minskades fortfarande från 6.4 % år 929 tili 4. % år 930; varugruppens vävnader andel nedgick från 8.5 % tili 7.0 % samt varugruppens maskiner och apparater frän 0.6 % tili 9.7 %. Ändring i motsatt riktning skedde. endast inom t\'a varugrupper, nämligen i gruppen oljor, fett och vax samt tillverkningar därav, för vilken procenttalet steg från 7.2 tili.5, samt i gruppen asfalt, tjäror' m. m., för vilken procenttalet steg från 4. tili 5.0. Stegringen i sistnämnda grupp var dock endast relativ och uppkom därigenom, att importvärdet för densamma endast obetydligt minskades. Helsingfors andel av hela landets import steg även Ar 930 och utgjorde 49. % därav, emedan den i början av femårsperioden var endast 4. % och under de därpå följande åren 47-8 %. Importen över landets egentliga vinterhamnar, Hangö och Abo, som år 926 utgjorde sammanlagt 24. % av hela landets import, nedgick år 928 tili 6.7 % men steg år 929 tili 8.2 % och nedgick år 930 åter ända tili 5. %. Liksom fallet är för hela importen, intager Helsingfors främsta rummet även med hänsyn tili nästan alla enskilda. varugrupper. Endast med avseende å importen av spånads 'och gödningsämnen har Abo under den sista femårsperioden ) Korrigerad siffra.
7 sekä lannoitusaineiden tuonti muina viisivuotiskauden vuosina paitsi vuonna 930, jolloin näiden tuonti Helsingin kautta oli hiukan suurempi kuin Turun. Edellisten tuontiarvosta tuli Turun osalle vuosina 926-3050. %, 56.6 %, 52.0 %,52.9 % ja 57.2 % jälkimäi~ten arvosta taas 32.2 %, 23.8 %, 28.5 %, 23.7 % ja 9.3 %. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä karjanrehun ja siementen ryhmässä vuonna 926 Turun tuonti ylitti Helsingin tuonnin nousten 33. %:iin koko maan tuonnin arvosta; Helsingin vastaava luku oli 25.5 %. Viljan ja viljatuotteiden ryhmässä oli Viipurin tuonnin arvo vuonna 929 20.5 % koko maan tuonnin arvosta, kun vastaava prosenttiluku Helsingin tuontiin nähden oli 8.5, ja kemiallisten alkuaineitten sekä lääkkeitten ryhmässä Viipurin ja Uuraan vastaava prosenttiluku vuonna 930 oli 24.2 ja Helsingin 23.6. Mitä tärkeimpiin yksityisiin tavaralajeihin tulee, käyvät niiden tuontipaljoudet ja arvot vuosina 926-30 selville seuraavasta taulukosta: överträffat Helsingfors, med undantag endast av åt 930, då importen av gödningsämnen tili Helsingfors var något större än tili Abo. Av importvärqet för förstnämnda, grupp föll under åren 926-30 på Abos andel 50. %, 56.6 %, 52.0 %, 52.9 % och 57.2 %, för sistnämnda grupp åter 32.2%, 23.8 %, 28.5 %, 23.7 % och 9.3 %. Vad de övriga grupperna beträffar har den import någon annan stad kunnat uppvisa endast tillfälligtvis överstigit imp'orten tili Helsingfors. Sålunda översteg för gruppen kreatursfoder och ftö år 926 importen tili Abo den tili Helsingfors; importvärdet för denna grupp utgjorde då 33. % av värdet av hela landets import, medan motsvarande procenttal för Helsingfors var 25.5. lnom gruppen span.nmål och spannmålsprodukter utgjorde värdet av importt;n tili Vi borg år 929 20.5 % av importvärdet för hela landet, medan motsvarande procenttal för importen tili Helsingfors var 8.5 och inom gruppen kemiska grundämnen samt läkemedel utgjorde år 930 motsvarande procenttal för Viborg med Trångsund 24.2 och för Helsingfors 23.6. Vad de viktigaste enskilda varuslagen vidkommer, framgå deras importkvantiteter och värden för åren 926'-30 ur följande tabell: Quantite et valeur des ma'rchandises principates de l'importatzon. -l s-~ =' ~~ s:~ 6 ~g os a ~ ~3 ~~ =" ~~ p, 000 mk. Värde, 000 mk. T a v a r ala ji. Va ru s l a g. Quantite., 000 marcs. Marchqndises. 926. 927. 928. I 929 930. 926 927 928 929. I 930. 4 Sianlihaa, suolattua. Fäsk, saltat...... ton. 420 684[ 989 446 5 565 8855 2953[ 538 67 23 Suolia. Tarmar.....» 87 28 397 356 367 7 87 9 267 374 964 93 29 Ihraa. Ister..... 0 658 645 44 362 503 8883 829 560 4024 540 '43 Silliä, suola Uua. SiII, saltad... 0 608 84 2562 684 800 578 655 9053 5697 5508 5~-60 Jauhamatonta viljaa: Omalen spannmål:.. 22383 645 27826 24368 35 38657 2046 5660 45'804 633 53 rukiita. råg... 9374 823 22483 638 6944 3367 5003 45673 2908 690 6-70 Jauhoja: Mjöl:... 0 20824 25037 36424 3296 29582 7466 87525 4534 94446 73529 67 vehnä-, lestyjä. vete-, siktat ".... & 20270 24564 35566 3086 29324 73520 8653 2607. 90720 73039 7-79 Ryynejä: Gryn:... ton. 593 5626 8684 6732 3906 2049 20077 295 2099 96 73 kaura- havre- ','» 2 335 720 2 976 250 474 6 732 5 556 9606 7 2 85 76 riisi- ris-... 236 2695 3654 2546 442 8650 9833 2546 8773 4636 9 Perunajauhoja. Potatismjöl... & 933 2079 690 337 375 5550 6950 567 3577 2797 93 Vehnäleseitä, Vetekli... & 43 9838 27055 7488 883 20679 467 47674 3063 2305 02-0 Öljykakkuja : Oljekakor:... 3869 824 4977 954 96 23404 2377 28348 22687 3425 06 maapähkinäkakkuja. jordnötskakor... t 659 3763 5747 4575 4549 393 7309 23 895 6935 4 Maissi- ja muita öljy- Mjöl av majs och ankakkujauhoja y, m, dra oljekakor m. m.» 5554 24533 32693 956 9933 28803 4667 65698 38324 3220 6-29 Siemeniä. Frö...» 72 222 2757 5 696 48 3790 8 44 345 23276 9599 30 Omenia, tuoreita.. Äppel, färska... 248 2792 3478 3779 2893 4077 7569 2862 24086 6756 4 Lllumuja, viskunoita ja Plommon, sviskon och bruneileja, kuivia. bruneller, torra..» 339 55 444 402 83 8 86 8 966 8 30 0046 5490,42 Rusinoita ja korintteja, Russin och kqrinter, kuivia. torra......» 859 75 867 86 577 5 609 5 779 5 827 5 02 3394 53 Perunoita, raakoja. Potatis. rå... 5550 3957 83 2342 2783 3054 2088 0424 0378 43 i86 Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt... & 3883 5056 6606 6242 992 75334 90749 866 2297 00743,95 Sokeria, puhdistama- Socker, oraffinerat. tonta, rouhimatonta okrossat eiler icke tai jauhamatonta. pulveriserat.....» 7 984 2665 26823 25368 3528. 24498 74292 79870 59440 6529,232 LehtitiJpakkaa, valmistamatonta. Bladtobak, oarbetad. D 842 97 035 28 355 2230 22977 22385 24485 3086 280 Lampaanvillaa. Fårull... D 29 570 558 420 436 982 35636 3439 25599 2360 287 Lumppuja. Lump...» 2 666 3 264 903 93 48 7 45 8 424 3 423 4 67 2 38
8 -, 000 mk. Värde, 000 mk. ~~ =~~ a:~ 3;'S- Tavaralaji. Va ru s I a g. Quanfite., 000 marcs. :::!} 3~:S ~Q td u;.~ Marchandises.... ~ Q, :'" ~'"... 926.jI927 928 929. 930.? 926. 927. 928. 929. 930. 288-33 Puuvillalankaa : Gam av bomull: ton. 3 348 363 335, 308 322 3334 33099 29333 27588 33 rihmaa, pienemmissä, vähittäiskauppaan trad, i mindre, för tarkoitetuissa pakka- detaljhandeln lämuksissa. pade förpackningar 225 235 244 222 207 26345 275 26738 2470 22974 Bind- och segelgam 32-23 Side- ja purjelankaa samt repslageriarsekä punontateoksia. beten....» 489 804 889 66 340 6 32 9 826 060 7933 454 338-47 Villalankaa : Gam av ull:... 259 300 390 298 264 8808 22596 3682 2387 95!J4 344-45 'useampisäikeistä, valkaistua, värjättyä tai flertradigt, blekt, painettua. färgat eiler tryckt' 66 86 27 97 59 90 307 20632 509 675 346 pienemmissä, vähit- i mindre, för detaljtäiskauppaan tarkoi- handeln lämpadeför- " tetuissa pakkauksissa. packningar... 65 7 47 38 37 522!J 5954 4306 348 292 350-70 Puuvillakankaita. Vävnader av bomull, 72 856 096 875 484 60228 65393 82480 6449 379 399-42 ViIIakankaita- sekä huo- Vävnader av ull samt. paa. fiu...... 9 00 448 45 734 27306 53290 204482 7579 06069 44-9 Silkki kankaita. Vävnader av silke.. 47 7 8 69 73 22482 377 34993 29579 2922 420-25 Nauhoja, punoksia ja Band, snören och snörpunosteoksia. makeriarbeten. 23 24 30 28 26 6230 5733 66 609 5667 43-46 Sukankutomateoksia: Strumpstolsarbeten:.» 92 257 35 35 95 37546 438 55767 4923 32087 433 sukkia, puuvillaisia strumpor av bomull y. m. m.m.... 58 47 58 75 44 03!J2 7579 9835 298 7050 45 Mattoja, veden pitäviä. Mattor, vattentäta» 762 856 899!J37 008 043 797 280 998 2656 460 Pöytäliinoja, huiveja Bord- och handdukar y. m. m.m....» 6!J 8 32 98 39 7894 8440 934 9464 4486 472 Vaatteita ja muita om- Kläder och andra sömpeluksia, - erikseen nadsarbeten, ej särmainitsemattomia, skiu nämnda, vallenvedenpitäviä. täta...» 35 35 42 3 4 4 58 4 280 4 995 3 733 892 479-85 Hattuja, 000 kpl. Hattar... 000 st. 6 235 37 326 282 05 4859 777 8686 5902 658-68 Vuotia ja nahkoja, joita Hudar och skinn, ej ei voida lukea tur- hänförliga tili pälskiksiin: varor:. ton. 2270 297 4888 678 800 64503 88048 62254 55587 46700 660 nautaeläinten, muok- nötkreaturs-, obekaamattomia, tuoreita redda, färska eiler tai suolattuja. sauade... 08 492 56 400 508 450 879 2457 6799 7843 66 s:n, s:n, kuivattuja. d:o, d:o, torkade.., 902 909 326 989 005 5684 35072 87359 20554 5399 667-68 muita lajeja, muo- andra slag, beredda 90 27 240 45 32 26635 33303 3844 23437 9839 kattuja. 673-8 ]alkineita. Skodon.. 0 27 55 44 73 2499 472 8623 7792 823 692-700 Turkiksia. Pälsverk... 27 39 53 4 3 359 20944 28923 27592 7444 706 Takkirautaa. Tackjäm... 754 7369 2233 0042 5849 586 5558 97 788 4386 75-20 Palkkio, kulma- ja muu ta kuumiltaan valsat- Balk-, vinkel- och antua rautaa. nat varmvalsat jäm, 2359 28309 37203 2273!J 7265 3464 3968 52457 35897 24256 729-35 Levyä, rauta- ja teräs-. PIAt, jäm- och stl-.. 2056 349 7358 4400 744 2942 33649 40799 3580 27!JOO 736-44 Putkia ja putken osia, Rör och rördelar, jämrauta- ja teräs-. och stai-..., 7273 963 4366 0073 6730 26529 34408 48600 33996 25862, 774-82 Levy- ja läkkipeltiteok- Plåt- och blecktillverksia. ningar... 846 294 2027 533 892 3867 205 28346 25355 6'528 805-5 Rautatie- ja raitiotie- ]ämvägs- och spartarpeita: vägstiiibehör:... 3020 3244 2849 2326 253 37873 4896 48405 3666 35370 805 kiskoja. skenor... 22597 22539 7092 232 4266 25342 28655,23008 6967 20008,930, Kuparitankoja. Kopparstänger 437 2537 323 594 4 9367 32637 748 26303 9485 966-00 Mallnviljelyskoneita ja Lantbruksmaskiner och -laitteita. -apparater..» 026 395 50 82 929 78 9 98 299 3852 8095 002- Meijerikoneita ja -Iait- Mejerimaskiner och teita. -apparater.....» 40 375 347 284 227 859 029 290 9360 6997 02-39 Sähkökoneita ja -Iait- Eektriska maskineroch teita: -apparater:..., 30 4624 6343 4638 627\ 94979 46092 84034\77 69 47677 02, 04, } generaattoreja ' ja generatorer och ~o- 06 moottoreja. torer., 59 863 959 07 497 72442744327483046020455
9 i}~ ::l 5!:[, ' 000 mk. Värde, 000 mk. e::j.,- e;o Tavaralaji. Va r Ii s I a g. Quantire., 000 marcs. g.å'.. : ~I:I. a: "'> ~ Marchandises.. " -.. 926. 930. 930. 927. 928. 929. 926 927. 928. 929. 02p-28 eristettyjä sähköjoh- isolerade elektriska toja. ledningar.... ton. 08 467 772 986 408 5246 6268 85 24657 7600 035 hehkulamppu ja. glödlampor... & 94 4 38 36 09 2403 8247 9424 9835 7563 ~09 Suutarin-, räätälin- ja Skomakeri-, skrädderi-. ompelukoneita. samt symaskiner & 402 682 869 653 346 720 7824 26205 246 2755 36-37 Automobiilejä, kpl. Automobiler.... st. 3425 4273 5039 239 339 98433 48977 82439 77370 40325 Underreden tili åkdon 45 Ajo- ja kuljetusneuvojen och transportmedel austoja ja kumiren- samt med gummikaisia pyöriä. ringarförseddahjultoo. 545 836 2956 2474 2253 352 46279 74997 59082 46075 67-69 Taskukelloja,. kpl. fickur..... st. 47479 59556 84693 63692 3257 8823 9472 656 253 73 20- Kivihiiliä. Sten koi...'.. 00. 62778 337766 338993 375009 28379 42743 69582 59888 7587 4766?3 Koksia. Koks... :..... f 548 98592 89809 26380 03852 6034 2574 22757 34580 2672 240-46 Tiiliä. Tegel... :. t 34044 27565 28274 2928 7073 8358 27570.43644 6484 5635 320-23 Kautsua, guttaperkaa ja ~autschuk, guttaperka balataa. och balata... 452 68 64 776 054 20286 7679 494 38 5739 324-33, Pehmeästä kauisu'sta, guttaperkasta 'ja ba- Arbeten av mjuk kaut" latasla valmis\~ttuja schuk, gultaperka teoksia: och balata:... & 698 954 270 364 238 47528 58732 7848 82954 8573 328-29 automobiilirenbiita. automobilriogar 0 330 498 653 649 74 23905 35264 39495 44792 55874 33 kautsujalkineita. kautschukskodon.» 84 62 56 4 68 5 779 3 79 554' H988 5536, 34 Petrolia. Petroleum... '".. & 24945 28270 37358 3035 3458 30'526 3920 43367 32633 ~8 645 342 Petrolibentsiiniä, : taso- Petroleumbensin, galiinia, Iigroiini l ja solin, Iigroin och... puhdistusöljyjä. putsoljor... & 20075 4;0263 45'949 6234 86784 58407 8050 95069 2932 67304 344 Voiteluöljyjä, ras, altomia. Smörjoljor, icke feta.» 540 5 465 7 29 7 898 6 744 7696 8544 25266 25433 20063 45 Sinkkival~oista. Zinkvitt...,.... 743 939 059 964 767 5742 6888 7072 6387 4842 427-28 Tervavärejä ja väri- Tjärfärger samt färguutoksia, joihil, on exlrakter med tililisätty liuolin- tai sals av lösnings- 'och 478 peitlausaineita. betningsämnen... t 44 42 39 06 32 7959 7839 8354 777 9757 Keiitosuola3. Koksalt...... f 8740 2242 727 370 204 3347 3870 507 4539 3832 530 Kemiallisia pn;pfraatteja, rohdoksiå. j:: vai- Kemiska preparat, dromiita lääkkeitä, erik~ ger och färdiga läseen mainitserr atto- kemedel, ej särskilt mia. nämnda... & 48 563 Kirjoitus- ja lasl,uko- Skriv- och räknemaneita. skiner... 60, Suurin osa maahan,tuoduista tavaroista tullataan painon mukaan, pieni osa k;,ppaleluvun tai muun perusteen mu.kaan. Kun asianomaisille. ei ole säädetty velvollisuutta,tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin' edes yleispiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa.niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan, sekä koko tuonnin raha-ar.voa vastaava paino 'määrä, joka on laskettu edellyttäen, että raha-arvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino ttinn~taan. Mainittu suhde Itosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti; mutta tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin paino määrissä 'jää vähän merkitseväksi' sen kautta, että niiden tavarain 262 3 408 404 767 0975 2826 786 5950 7 03 72 5 323 5457 2824 5228 856 d För största dele n av e tili landet importerade varoma erlägges tuli efter vikt, för en liten del efter stycketal eiler annan grund. Då. vederbörande icke ålagts skyldighet att vid tullbehandlingeri uppgiva vikte"il för sistnämnda. varor är det ej möjligt att på grund av det vid tullbehandlingen tillkomna materialet uppgöra en på exakta siffror baserad statistik' över vikten av saintliga tili' staden importerade varor. För att giva ett begrepp om dessa meddelas i det följande vikten av de varor, som tullbehanqlats.. efter vik~, samt den viktmängd, sor.n skulle' mots~ära helaimportvä~det i händelse man antager,' att proportionen mellan vikt och värde för alla varor är densamma som för de varor,, vilka tullbehandlas efter vikt. Denna' proportion är' visser. ligen '~)':c'ket olika för olika'varuslag, men detfeli s~m härt 'genom möjligtvis uppkommer beträffande toittalet för importen i dess helhet, är ej av större bety(jelse, enär de :~aroi" v.ilkas vikt är okänd, u'tgöraen relativt liten andel av Ulkomaan kauppa. Utrikes handet 930. 2
JO osuus, joiden painomäärlä- ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soitto koneiden tavararyhmissä. Seuraavasta taulukosta imenev~it sekä pai!0n mukaan tullattujen tuontitavarain todelliset että koko tuonnin äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina 926-30. hela importen. De viktigaste av dessa ingå i varugrupperna levande djur, transportmedel och musikinstrument. Av följande tabell framgå både de faktiska viktmängderna för de importvaror, som tullbehandlats efter vikt, och det på här angivet sätt heräknade tontalet för hela importen åren 926-30. Poids des marchandises importees passees en douane å Helsingfors les annees 926-30. v u 0 S i. Å r. Annee. Painon mukaan tuuatut tuonti tavarat. Efter vikt tuubehandlade importvaror. Marchandises importies passees en douane d'apres leur poids. Raha-arvo. Värde.. 000 mk. en 000 marcii. % koko tuontiarvosta. % av hela importvärdet. % de toute l'imporlation. I Paino, tonnia. Vikt, ton. Quantitt! en tonnes. Laskettu koko tuonti, tonnia. Beräknad total import, ton. Imporlation totale calculie, en tonnps. 926 927 928 929 930 243853 2736887 355393 3_05820 2453092 9.96 9.2 9.99 92.82 95.8 66806 088482 346979 072 442 9763 726583 94609 46430 5534 96455 Yksityiskohtaiset tiedot 930 vuoden viennistä on julkaistu taulussa 2,- jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan viety määrä ja sen arvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavaroina merkitty kaikki vapaasta liikkeestä ulkomaille viedyt tavarat. johdannossa esitettiin jo tiedot Helsingin viennin kokonai sarvosta vuosina 926-.30. Kuinka tämä viennin arvo jakaantui eri tavararyhmien kesken, selviää seuraavasta taulukosta: 3. Vienti. - Exporten. Exportation. Detaljsiffrorna angående exporten under år 930 äro offentliggjorda i tab. 2, vari för varje varuslag ingår uppgift om den exporterade kvantiteten och dess värde. I likhet med den 'officiella handelsstatistiken upptager denna tabell, liksom fallet varit även tidigare, såsom exporterade alla de varor. som utförts tili utlandet från den fria rörelsen. inledningen meddelades redan uppgifter om totalvärdet av exporten från Helsingfors under åren 926-30. Huru detta exportvärde fördelade sig på de olika varugrupperna, framgår ur följande tabell: de l'exportation de Helsingfors par groupes de marchandises en 926-30. I T a v a r a r y h m äl. Va r u g r u p per. 926. Oroupes de marchandises. I 927. I 928. I 929. 000 mk. 000 marcs.. I 9,30.. Eläviä eläimiä. Levande djur... 835 05 272 0 248 II. Eläimistä saatuja mokatavaroita. Animaliska Iivsmedel... 84398 62575 52895 68958 69972 Spannmål och. spannmåls-. Viljaa ja viljatuotteita. produkter... 346 796 696 527 436 IV. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder och frö.. 237 536 093 828 445