ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

Transkriptio

1 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: E /Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä henkeä, joka on lähes tuhat vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Espoo sai muuttovoittoa sekä maassamuutosta että siirtolaisuudesta. Espooseen muuttaneista runsas puolet oli työllisiä. Työttömien osuus oli Espoossa pienempi kuin koko maassa ja muualla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu kärsi maan sisäisessä muutossa muuttotappiota eläkeläisistä ja lapsista ja sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa kaikista pääasiallisen toiminnan ryhmistä, erityisesti työllisistä. Espooseen muista kunnista ja ulkomailta muuttaneista kolmannes oli vuotiaita. Yli 55-vuotiaiden lähtömuuttajien osuus oli pääkaupunkiseudulla suurempi kuin tulomuuttajien. Koko maassa naiset muuttivat erityisesti kuntien välillä, mutta ulkomailta muutettaessa miehet olivat edellisvuoden tapaan enemmistönä. Espoossa tulomuuton enemmistönä sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa olivat niukasti miehet. Pääkaupunkiseudulle muuttaneiden koulutustaso oli koko maan tasoa korkeampi. Espoo sai muuttovoittoa korkea-asteen ja perusasteen suorittaneista. Espoosta ulkomaille muuttaneista puolet oli ilman ammatillista koulutusta. Pääkaupunkiseudulle ulkomailta muuttaneista noin 40 % oli tulottomia. Espoosta muihin kuntiin muuttaneista lähes 30 % ansaitsi yli euroa vuodessa. Espooseen muista kunnista ja ulkomailta muuttaneiden valtionveronalaiset keskitulot olivat muuta pääkaupunkiseutua korkeammat. Helsinki, Espoo ja Vantaa kuitenkin menettivät muuttoliikkeen kautta verotuloja.

2 Tulo- ja lähtömuuttajien taloudellinen toiminta Siirtolaisissa enemmän lapsia kuin maassamuuttajissa Vuonna 2013 Suomessa tehtiin muuttoa kunnasta toiseen. Ulkomailta Suomeen muutti henkeä. Espooseen muutti yhteensä henkeä, joista ulkomailta muuttaneita oli henkeä ja muista kunnista muuttaneita henkeä. Suomesta ulkomaille muutti henkeä, Espoosta muihin kuntiin henkeä ja ulkomaille henkeä. Suomessa kunnasta toiseen muuttaneista vajaa puolet oli työllisiä vuonna Ulkomailta Suomeen muuttaneita työllisiä oli koko maassa lähes kolmannes. Toiseksi suurin osuus ulkomailta muuttaneista koostui muuhun kuin työvoimaan kuuluvista. Pääkaupungin kunnista suurin osuus oli Helsingissä, noin viidennes. Lapsia muutti pääkaupunkiseudulle erityisesti ulkomailta. Vantaalle ulkomailta muuttaneista joka viides oli lapsi. 100 % 90 % 80 % 5,0 6,7 16,7 19,9 2,5 5,2 3,7 14,3 19,2 1,4 4,7 3,7 16,9 19,8 1,8 5,3 3,6 10,6 14,3 1,1 10,6 70 % 13,3 11,3 13,0 7,4 13,4 12,0 60 % 50 % 40 % 12,0 10,7 18,0 13,9 6,7 18,4 10,2 7,8 15,6 11,0 8,6 20,1 11,9 Muu työvoiman ulkop. t. tunt. Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0 14 v.) 30 % 58,9 59,6 59,8 Työtön 20 % 48,8 32,3 37,8 38,3 42,0 Työllinen 10 % 0 % Kuva 1. Tulomuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna Ryhmä muut työvoiman ulkopuolella toimivat tai tuntematon muodostuu henkilöistä, jotka ovat syystä tai toisesta työvoiman ulkopuolella. Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. 2 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

3 Maassamuutossa sekä kunnasta että kuntaan muuttavien määrät ovat samat koko maan tasolla. Tällöin ei synny muuttovoittoa eikä -tappiota. Koko maassa ulkomaille muuttaneista suurin osa oli työllisiä. Muun työvoiman ulkopuolelle jäävien muuttajien osuus oli lähes yhtä korkea. Pääkaupunkiseudun kunnista työvoimaan kuuluvia maassamuuton lähtömuuttajia oli eniten Espoossa ja Vantaalla, 66 %. Eläkeläiset muuttivat erityisesti kunnasta toiseen lähtömuuton ollessa pääkaupunkiseudulla tulomuuton osuutta suurempi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 5,0 6,7 16,7 12,0 10,7 32,6 3,5 9,8 13,2 4,5 4,6 5,0 12,7 11,9 6,9 25,2 2,1 9,2 19,2 2,6 5,4 5,7 13,8 10,0 8,4 36,7 2,4 8,8 11,0 2,9 4,8 5,3 10,2 13,8 9,0 32,5 2,8 8,5 12,3 5,5 Muut työvoiman ulkopuol. t. ja tunt. Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0 14 vuotiaat 30 % 20 % 10 % 48,8 36,3 58,9 41,7 56,7 38,2 56,8 38,5 Työttömät Työlliset 0 % Siirtolaiset Siirtolaiset Siirtolaiset Siirtolaiset Kuva 2. Lähtömuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2013 Kuvissa 3 ja 4 tarkastellaan työvoiman tulo- ja lähtömuuttoa Espoossa vuosina Vuonna 2013 työllisten tulomuuttajien määrä väheni yli 900 hengellä. Myös työllisten lähtömuuttajien määrä kääntyi samana vuonna laskuun. Vuonna 2013 Espooseen muuttaneista työvoimaan kuului 63 %. Työttömän työvoiman tulomuuttajien vuosikasvu oli vuonna 2013 lähes 300 henkeä. Työttömien lähtömuuttajien määrät ovat olleet vuodesta 2009 vuoteen 2011 laskussa, mutta tämän jälkeen nousseet. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 3

4 Henkilöä Henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Kuva 3. Työllisen työvoiman tulo- ja lähtömuutto vuosina Kuva 4. Työttömän työvoiman tulo- ja lähtömuutto vuosina Muuttovoittoväestön taloudellinen toiminta Espoo sai maassamuuton muuttovoittoa etenkin opiskelijoista Koko maassa muuttovoittoa on saatu eniten työllisestä työvoimasta ja lapsista. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki ja Espoo saivat maassamuutosta muuttovoittoa, mutta Vantaa kärsi muuttotappiota. Espoon kokonaisnettomuutto oli maahanmuutto mukaan laskettuna henkilöä voitollinen. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat kärsivät maassamuutossa muuttotappiota eläkeläisistä ja lapsista. Helsingissä muuttotappiota tuli lisäksi muista työvoiman ulkopuolella olevista ja Espoossa ja Vantaalla työttömistä. Muuttovoittoa saatiin pääkaupunkiseudulla eniten työllisistä. Taulukko 1. Nettomuuton taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Eläkeläinen Muut työv. ulkop. t.tunt Yhteensä Taulukossa 2 on kuvattuna työllisten muuttajien, yhteenlaskettuna kuntien välinen muutto ja maahan- ja maastamuutto, ikärakenne vuodesta 2009 vuoteen Nuorista työllisistä kärsittiin vuonna 2013 muuttotappiota ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Työllisten muuttajien kokonaismuuttovoitto kasvoi vuoteen 2012 saakka, mutta laski seuraavana vuonna lähes 600 hengellä. Alle 35-vuotiaat muodostavat jokaisena vuonna suurimman osan työllisistä muuttajista Espoossa. 4 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

5 Taulukko 2. Työllisten vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto Yhteensä Espoon saama maassamuuton muuttovoitto jäi vähäiseksi Vuodesta 2010 lähtien sekä maassamuuton että siirtolaisuuden nettomuutto on ollut voitollinen. Tätä ennen maassamuutossa kärsittiin muuttotappiota. Siirtolaisuuden osalta muuttovoitto on kasvanut tasaisesti, mutta vuonna 2013 nettomaassamuutto laski rajusti, pysyen niukasti voitollisena Henkilöä Kuva 5. Muuttovoitot ja -tappiot nettomuuttona Espoossa vuosina Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 5

6 Muuttovoittoväestön ikärakenne Muuttovoittoa etenkin vuotiaista maassamuutossa sekä siirtolaisuudessa Koko maassa muuttovoittoa on mahdollista saada vain siirtolaisuudesta. Vuonna 2013 muuttovoitto oli henkeä. Muuttovoittona saadut asukkaat olivat nuoria, alle 34-vuotiaita. Joka toinen oli vuotias ja runsas viidennes oli alle 15-vuotias. Espoossa maassamuutosta muuttovoittoa saatiin vuotiaista. Pääkaupunkiseudun kunnat saivat siirtolaisuudesta muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä. Muuttovoittoa saatiin eniten vuotiaissa sekä Espoossa, Helsingissä että Vantaalla. Taulukko 3. Muuttovoitot ja -tapppiot ikäryhmittäin ja muuttotyypeittäin koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Nettomuutto Yhteensä Tulo- ja lähtömuuttajien sukupuolirakenne Miehet enemmistönä ulkomailta muuttaneissa koko maassa sekä pääkaupunkiseudulla Tulomuuton sukupuolijakaumassa on havaittavissa joitakin erityispiirteitä. Koko maan maassamuutossa naiset olivat aktiivisempia muuttajia, mutta ulkomailta muutettaessa miehet ovat enemmistö. Koko maassa naisten osuus ulkomaan lähtömuutossa on miehiä korkeampi. Pääkaupunkiseudulla näin on vain Vantaalla. Espoossa miesten ja naisten muuttoaktiivisuus on hyvin tasaista. 6 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

7 70,0 60,0 51,0 59,3 50,0 49,0 49,0 51,5 49,5 49,3 49,0 51,0 51,5 52,3 51,8 51,7 51,2 47,4 48,5 48,0 49,6 51,5 50,2 51,3 42,1 53,5 49,8 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä tulomuutto lähtömuutto Kuva 6. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun tulo- ja lähtömuutossa vuonna 2013 Muuttovoittoväestön sukupuolirakenne Koko maassa ja pääkaupunkiseudulla siirtolaisuudessa muuttovoittoa saatiin enemmän miehistä. Espoo kärsi muuttotappiota maassamuutossa naisista ja Vantaa molemmista sukupuolista. Helsinki sai molemmista muuttovoittoa ja erityisesti naiset ovat muuttaneet muista kunnista Helsinkiin. Taulukko 4. Miesten ja naisten muuttovoitot ja -tappiot maan ja pääkaupunkiseudun nettomuutosta v.2013 siirtolai-suus maassamuutto siirtolaisuus maassamuutto siirtolaisuus maassamuutto siirtolaisuus miehet naiset Tulo- ja lähtömuuttajien koulutustaso Korkeakoulutettujen tulomuuttajien osuus korkein Espoossa Tulomuutossa vuoden 2013 tiedoista on mahdollista tarkastella vain maassamuuton koulutustietoja, sillä ulkomailta muuttaneiden koulutustietoja ei ole saatavilla. Koko maassa muuttaneista enemmistönä ovat keskiasteen tutkinnon suorittaneet, joita on 45 %. Pääkaupunkiseudun tulomuutossa korkeakoulutettujen osuus oli suurin Espoossa. Vain perusasteen suorittaneiden muuttajien osuus oli Vantaalla pääkaupunkiseudun korkein ja ylitti koko maan tason. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 7

8 100 % 90 % 80 % 22,8 31,6 29,4 22,8 70 % 60 % 50 % 45,4 37,3 45,1 38,9 40 % 30 % 20 % 10 % 31,8 31,1 25,5 38,3 0 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuva 7. Kuntien välisen tulomuuton koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Muuttoliikkeen koulutustasoa voidaan tarkastella tarkemmin työvoiman näkökulmasta. Työllisistä Espooseen muista kunnista muuttaneista 42 % oli korkeakoulutettuja vuonna Enemmän kuin joka kuudes oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Espooseen muuttaneessa työttömässä työvoimassa eri koulutusasteet jakautuivat tasaisemmin. Ei perusasteen jälk. tutkintoa 17,5 % Työllinen työvoima Korkeaaste 42,3 % Keskiaste 40,2 % Työtön työvoima Ei perusasteen jälk. tutkintoa 32,8 % Korkeaaste 29,6 % Keskiaste 37,5 % Kuva 8. Espooseen muista kunnista muuttaneen työllisen ja työttömän työvoiman koulutusrakenne vuonna 2013 Lähtömuuttoa koulutuksen mukaan voidaan tarkastella sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa. Koko maassa siirtolaisuudessa suurimman ryhmän muodostivat henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Espoossa ilman ammatillista koulutusta oli puolet ulkomaille muuttaneista. Espoossa maassamuuton lähtömuutossa koulutusrakenne oli hyvin tasainen. Korkeakoulutettujen osuus oli muuta seutua korkeampi. 8 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

9 100 % 90 % 80 % 22,8 30,7 30,5 31,2 21,3 34,7 21,3 24,9 70 % 60 % 50 % 45,4 25,7 38,9 18,8 41,2 21,4 41,2 26,2 40 % 30 % 20 % 31,8 43,6 30,6 50,0 37,5 43,8 37,5 48,9 10 % 0 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuva 9. Lähtömuuttajien koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkseudulla vuonna 2013 Työllisen ja työttömän työvoiman Espoosta muihin kuntiin muuttaneissa keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli suurin. Työttömiä vain perusasteen suorittaneita oli maassamuuton lähtömuuttajissa lähes kolmannes kun työllisissä heitä oli joka kuudes. Ei perusasteen jälk. tutkintoa 16,1 % Työllinen työvoima Työtön työvoima Keskiaste 43,1 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa 30,5 % Keskiaste 40,4 % Korkeaaste 40,8 % Korkeaasteen koulutus 29,1 % Kuva 10. Espoosta muihin kuntiin muuttaneen työllisen ja työttömän työvoiman koulutusrakenne vuonna 2013 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 9

10 Muuttovoittoväestön koulutustaso Espoolle muuttovoittoa korkeakoulutetuista Nettomuuttoa on mahdollista tarkastella vain maassamuutosta, ulkomailta muuttaneiden koulutustietojen puuttuessa. Espoo sekä Vantaa kärsivät muuttotappiota keskiasteen suorittaneista, kun vastaavasti Helsinki sai heistä suurimman muuttovoittonsa. Espoo sai muuttovoittoa erityisesti korkeakoulutetuista henkilöistä. Taulukko 5. Nettomuuton koulutusrakenne maassamuuton osalta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus yhteensä Espooseen muutti muista kunnista reilu vuotiasta työllistä vuonna Keskiasteen suorittaneita työllisiä menetettiin muihin kuntiin ja korkea-asteen suorittaneista työllisistä Espoo sai eniten muuttovoittoa. Työttömän työvoiman maassamuutosta Espoo sai muuttovoittoa perusasteen suorittaneista Ei perusasteen jälk. tutkintoa -100 Keskiaste -150 Korkea-aste Työllinen työvoima Työtön työvoima Kuva 11. Nettomaassamuutto koulutusasteen mukaan työllisen ja työttömän työvoiman osalta Espoossa vuonna Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

11 Tulo- ja lähtömuuttajien tulot Espoon lähtömuuttajissa suurituloisten osuus suurempi kuin Helsingissä ja Vantaalla Koko maan maassamuuton tulomuuttajissa yli kolmannes muuttajista oli vuodessa yli euroa ansaitsevia. Espoossa ja Vantaalla vastaavat osuudet olivat korkeammat. Espoossa yli euroa tienaavien osuus oli pääkaupunkiseudun suurin, 26 %. Ulkomailta muuttaneissa tulottomien osuus koko maassa vastasi pääkaupunkiseudun tasoa. 100 % 90 % 19,2 6,7 6,7 26,2 10,3 7,7 18,7 8,2 7,1 24,9 8,3 10,5 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 14,8 19,5 17,8 11,1 11,3 21,4 14,1 18,4 15,3 11,7 9,8 17,8 13,1 19,5 17,6 12,9 12,1 19,6 17,6 18,3 13,8 14,2 10,9 17, Ei tuloja 20 % 14,3 42,8 11,8 42,7 15,5 40,1 10,1 38,6 10 % 14,5 14,1 15,5 15,3 0 % Kuva 12. Tulomuuttajat tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Lähtömuutosta on mahdollista tarkastella vain maassamuuttoa, ulkomaille muuttaneiden tulotietojen puuttuessa. Lähtömuutoissa suurin ryhmä oli yli euroa vuodessa ansaitsevat. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla korkeimman tulotason muuttajien osuus muodosti yli neljänneksen lähtömuuttajista. Tulottomien lähtömuuttajien osuus oli seudulla samaa tasoa koko maahan verrattuna. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

12 100 % 90 % 80 % 19,2 26,9 25,8 25,4 70 % 14,8 14,6 15,5 17,9 60 % 50 % 19,5 18,4 19,1 17, % 30 % 17,8 14,0 15,3 13, Ei tuloja 20 % 14,3 11,5 11,4 9,6 10 % 14,5 14,5 13,0 16,2 0 % Kuva 13. Lähtömuuttajat maassamuuton osalta tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v Ei tuloja Lähtömuutto Tulomuutto Kuva 14. Espooseen ja Espoosta vuonna 2013 kuntien välisesti muuttaneet työlliset valtionveronalaisten keskivuositulojen mukaan Espooseen sekä Espoosta muuttaneista työllisistä suurituloiset ryhmät ja yli euroa tienaavat olivat suurimmat. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

13 Muuttovoittoväestön tulotaso Espoolle muuttotappiota tulottomista ja suurituloisista Koko maan tulorakennetta ei voida esittää Suomesta ulkomaille muuttaneiden tulotietojen puuttuessa. Espoo sai muuttovoittoa pääasiassa euroa vuodessa ansaitsevien ryhmästä. Helsinki kärsi muuttotappiota ääripäistä, eli tulottomista sekä suurituloisimmista. Vantaa sai muuttovoittoa ainoastaan kahdesta tuloluokasta. Taulukko 6. Nettomaassamuuton tulojakauma koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna Ei tuloja Yhteensä Espoossa työllisillä tulomuuttajilla pääkaupunkiseudun korkeimmat keskitulot Espooseen muuttaneilla työllisillä on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut suuremmat keskitulot kuin naapurikuntiin muuttaneilla. Muista kunnista Espooseen muuttaneiden keskimääräiset vuositulot ovat pysyneet tarkasteluajanjaksolla lähes samalla tasolla ollen vähintään euroa. Kuntien välisessä tulomuutossa matalimmat keskitulot olivat vuosina Helsinkiin muuttaneilla ja ne olivat myös koko maan tasoa alhaisemmat. Työllisten ulkomailta muuttaneiden matalimmat keskitulot olivat Vantaalla, vuotta 2012 lukuun ottamatta. 2 Tietosuojalainsäädännöstä johtuen nettomuuttojen summat poikkeavat hieman toisistaan eri taulukoissa. 13 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

14 40000 keskitulot (euroa/vuosi) muuttovuonna Kuva 15. Työllisten muualta Suomesta muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa vuosina keskitulot (euroa/vuosi) muuttovuonna Kuva 16. Työllisten ulkomailta muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa vuosina Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

15 Tulo- ja lähtömuuttajien tuloero vuosina oli miinusmerkkinen Helsingissä jokaisena vuonna. Espoossa vuodet 2009 ja 2012 olivat lievästi voitollisia. Kokonaisuutena pääkaupunkiseudun kunnat ovat menettäneet muuttoliikkeen kautta verotuloja. Taulukko 7. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus vuosina Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Espoo Helsinki Vantaa yhteensä Yhteenveto Espoon saama maassamuuton muuttovoitto jäi vuonna 2013 erityisen alhaiseksi, ollen vain 21 henkeä edellisvuoden lähes 600 henkeen verrattuna. Nettomuutto pysyi kuitenkin voitollisena. Siirtolaisissa tulomuuttajissa lasten osuus on suurempi kuin maassamuutossa. Vantaalla siirtolaisten lasten osuus oli 20 %. Ulkomailta muuttaneissa enemmistönä olivat edellisvuoden tapaan miehet. Espoossa miesten ja naisten väliset erot muutoissa olivat kuitenkin vähäiset. Espoo sai muuttovoittoa korkeakoulutetuista ja ilman perusasteen jälkeistä koulutusta jääneistä henkilöistä. Työllisistä tulomuuttajista yli 40 % oli korkeakoulutettuja. Espoo kärsi muuttotappiota tuloluokkien ääripäistä, tulottomista ja suurituloisista. Tulomuutossa Espooseen muuttaneilla oli kuitenkin pääkaupunkiseudun korkeimmat keskitulot. 15 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

16 År 2013 flyttade sammanlagt personer till Esbo, vilket är nästan tusen färre än året innan. Av kommunerna i huvudstadsregionen uppvisade Helsingfors och Esbo ett flyttningsöverskott på grund av flyttning inom landet, men Vanda uppvisade ett flyttningsunderskott. Esbo uppvisade ett flyttningsöverskott förutom från övriga Finland också som en följd av migration. Drygt hälften av dem som flyttade till Esbo var i arbetsför ålder. Andelen arbetslösa var mindre i Esbo än i hela landet och i övriga huvudstadsregionen. Huvudstadsregionen uppvisade på grund av flyttning inom landet ett flyttningsunderskott bland pensionärer och barn samt ett flyttningsöverskott på grund av migration i de övriga grupperna. Bland de som migrerade var andelen barn högre än i flyttning inom landet. En femtedel av dem som flyttade från utlandet till Vanda var barn. Esbo uppvisade år 2013 ett flyttningsunderskott bland unga i arbetsför ålder för första gången på fem år. En tredjedel som flyttade till Esbo från övriga kommuner och från utlandet var år gamla. I huvudstadsregionen var andelen över 55-åringar som flyttade ut större än andelen som flyttade in. I hela landet flyttade kvinnor särskilt mellan kommuner, men bland dem som flyttade från utlandet utgjorde män majoriteten liksom i fjol. I Esbo utgjorde männen en knapp majoritet av flyttningsöverskottet gällande såväl flyttning inom landet som migration. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till huvudstadsregionen var högre än nivån i hela landet. Esbo och Vanda uppvisade ett flyttningsunderskott bland dem som hade en examen på andra stadiet medan Helsingfors på motsvarande sätt fick majoriteten av denna grupp som flyttningsöverskott. Esbo uppvisade ett flyttningsöverskott särskilt bland högt utbildade personer. Hälften av dem som flyttade från Esbo utomlands saknade yrkesutbildning. Över en tredjedel som flyttade in från andra delar av landet i helhet tjänar över euro per år. I Esbo och Vanda var motsvarande andelar högre. Av dem som flyttade till huvudstadsregionen från utlandet hade cirka 40 procent inga inkomster. Den statsskattepliktiga medelinkomsten för de arbetsföra som flyttade till Esbo från övriga kommuner och från utlandet var högre än i övriga huvudstadsregionen. Helsingfors, Esbo och Vanda förlorade dock skatteintäkter i och med flyttningsrörelsen. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Espoon kaupunki / Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen PL 631, ESPOON KAUPUNKI Lisätietoja: Hanna Jantunen, puh Espoon kaupunki, Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen etunimi.sukunimi@espoo.fi ISSN