Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista ja toisaalta estää syrjäytymistä niiden osalta, jotka sitä kautta pääsevät edes joksikin aikaa työnsyrjään kiinni. Koko järjestelmän voimassaoloajan osa-aikalisää on etenkin naisvaltaisilla aloilla alusta pitäen pidetty tarkoitustaan vastaavana. Osa-aikalisän myöntämisessä vain näyttää jokaisella työvoimatoimistolla olevan omat perusteensa. Muun muassa eräs Pohjois-Karjalan työvoimatoimisto on ottanut tiukan kannan, jonka mukaan osa-aikalisä myönnetään vain kerran samalle henkilölle. Joustoa ei tunnu löytyvän yhtään, vaikka nyt uudelleen osa-aikalisälle pyrkivä henkilö on muutama kuukausi sitten saanut sydäninfarktin, jonka seurauksena työkyky ei täysin ole palautunut ennalleen. Järkevältä tuntuisi, jos työhallinto voisi juuri tuona infarktin jälkeisen työkyvyn palautumisjakson aikana antaa henkilölle mahdollisuuden osa-aikalisän kautta tulla vuodeosastonhoitajan työhön, koska vaihtoehtona tulisi väkisinkin olemaan, että henkilö joutuisi ottamaan työn raskauden vuoksi välillä sairauslomaa. Kaikissa työvoimatoimistoissa ei näy otettavan riittävästi inhimillisiä seikkoja huomioon osa-aikalisän myöntämisen osalta. Oikeudenmukaisinta kaikkia kohtaan olisi asetuksella tai ohjeistuksella selventää, ettei ole rajoitetta myöntää osa-aikalisää samalle henkilölle, kun vain muut ehdot täyttyvät, ja että myöntämisessä otetaan huomioon inhimilliset tekijät, esimerkiksi osa-aikalisälle jäävän henkilön sairauden jälkitilasta johtuva tarve lyhyempään työaikaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että työvoimatoimistojen käytännöt yhtenäistetään osa-aikalisän myöntämisperusteiden osalta? Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2001 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1254/2001 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että työvoimatoimistojen käytännöt yhtenäistetään osa-aikalisän myöntämisperusteiden osalta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työllisyyslain (275/1987) mukaan voidaan työnhakijan työllistymistä tukea työllisyysmäärärahoilla, jollei häntä ole kyetty työllistämään avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin. Työvoimaviranomaisten on työllistämismäärärahoin työllistäessään annettava etusija niille työnhakijoille, joiden työnsaannin tarve on suurin. Työllisyysasetuksen mukaan osa-aikaisten työntekomahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle myöntää ansiovähennyksen korvausta (osa-aikalisä), jos työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan työvoimatoimiston osoittaman henkilön. Osa-aikalisää voidaan maksaa samalle henkilölle kerrallaan enintään 12 kuukauden ajan. Sen jälkeen, kun joku on saanut osa-aikalisää enimmäisajan, hänelle ei voida maksaa uudelleen osa-aikalisää, ennen kuin hän on ollut kokoaikatyössä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta. Työministeriö on antanut työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastoille ja työvoimatoimistoille suosituksen (195/000/98 TM) työllisyysasetuksen 4 12 lukujen täytäntöönpanosta. Suosituksen mukaan osa-aikalisäjärjestelmän, samoin kuin muidenkin palkkaperusteisten työllistämistukien, tarkoituksena on työtilaisuuksien järjestäminen työttömille. Näin ollen osa-aikalisäjärjestelmään liittyy sama työvoimapoliittinen harkinta ja samat tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat kuin tukityöhönkin. Työministeriö on antamassaan työhallinnon vuosisuunnitelmassa vuodelle 2001 (2400/211/2000 TM) antanut ohjeen, jonka mukaan osa-aikalisäjärjestelmän käytön työvoimapoliittisen tarkoituksenmukaisuuden parantamiseksi osa-aikalisän myöntämisessä tulee ottaa huomioon paitsi työtilaisuuksien luominen työttömille myös ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamisen parantaminen. Tämän vuoksi osa-aikalisäsijaisiksi tulee osoittaa henkilöitä, jotka ovat olleet viimeisten kuuden kuukauden aikana vähintään viisi kuukautta työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai jotka ovat yli 55- vuotiaita. Kysymyksessään edustajat Lahtela ja Koskinen toteavat, että osa-aikalisän myöntämisessä näyttäisi jokaisella työvoimatoimistolla olevan omat perusteensa ja että yksi työvoimatoimisto myöntää osa-aikalisää vain kerran samalle henkilölle. Edustajien mukaan joustoa ei löydy, vaikka eräs osa-aikalisälle pyrkivä henkilö on muutama kuukausi sitten saanut sydäninfarktin, jonka seurauksena työkyky ei ole täysin palautunut ennalleen. Lahtelan ja Koskisen mukaan tuntuisi järkevältä, että työhallinto voisi juuri tuona infarktin jälkeisen työkyvyn palautumisjakson aikana antaa henkilölle mahdollisuuden osa-aikalisään, koska vaihtoehtona henkilön pitäisi työn raskauden vuoksi ottaa välillä sairauslomaa. Lahtela ja Koskinen katsovat, että kaikissa työvoi- 2

3 Ministerin vastaus KK 1254/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. matoimistoissa ei näytä otettavan inhimillisiä seikkoja huomioon osa-aikalisän myöntämisessä. Heidän mukaansa oikeudenmukaisinta olisi selventää ohjeistuksella, ettei ole rajoitetta myöntää osa-aikalisää samalle henkilölle, kun vain muut ehdot täyttyvät ja myöntämisessä otetaan huomioon inhimilliset tekijät. Työministeriö toteaa, että osa-aikalisä on harkinnanvaraista työllistämistukea, johon kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta. Osa-aikalisän myöntämiseen liittyvä työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta kohdistuu osa-aikalisäsijaiseksi palkattavan työttömän henkilön työllistymisedellytyksiin. Työllisyyslaki, -asetus tai työministeriön osa-aikalisää koskevat ohjeet eivät sen sijaan aseta rajoituksia osa-aikalisälle hakeutuvalle henkilölle. Näin ollen osaaikalisämahdollisuuden rajoittaminen yhteen kertaan ei perustu voimassa oleviin säädöksiin tai ohjeisiin. Henkilön on työllisyysasetuksen mukaan kuitenkin oltava osa-aikalisäkauden jälkeen vuoden ajan kokoaikatyössä, jotta hän voisi uudelleen jäädä osa-aikalisälle. Koska edustaja Lahtelan ja edustaja Koskisen kysymyksestä ei tarkemmin käy ilmi, mikä työvoimatoimisto rajoittaisi osa-aikalisän saamista yhteen kertaan, ei asiaa voida tältä osin tarkemmin tutkia. Edustaja Lahtelan ja edustaja Koskisen kysymyksen johdosta työministeriö toteaa, että ministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta suositusta työllisyysasetuksen 4 12 lukujen täytäntöönpanosta. Suosituksella on tarkoitus selkeyttää työllistämistukia koskevien säännösten soveltamista ja yhtenäistää soveltamiskäytäntöä. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 1254/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förenhetliga arbetskraftsbyråernas praxis i fråga om grunderna för beviljande av deltidstillägg? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt sysselsättningslagen (275/1987) kan sysselsättning av arbetssökande stödjas genom sysselsättningsanslag, om de inte har kunnat sysselsättas i de arbetsplatser som anmälts lediga. Arbetskraftsmyndigheterna skall när de anvisar sysselsättningsanslag ge företräde åt de arbetssökande vilkas behov av arbete är störst. Enligt sysselsättningsförordningen kan man för att öka möjligheterna till deltidsarbete bevilja arbetstagare som frivilligt övergår från heltidsarbete till deltidsarbete ersättning för minskad inkomst (deltidstillägg), om arbetsgivaren samtidigt förbinder sig att för motsvarande tid anställa en av arbetskraftsbyrån anvisad person som är arbetslös arbetssökande vid byrån. Deltidstillägg kan betalas till samma person i högst 12 månader i sänder. Efter det att en person har fått deltidstillägg för den maximala tiden, kan deltidstillägg inte betalas på nytt innan han har varit i heltidsarbete hos samma arbetsgivare i minst 12 månader. Arbetsministeriet har gett arbetskrafts- och näringscentralernas arbetskraftsavdelningar en rekommendation (195/000/98 AM) om verkställande av sysselsättningsförordningens kap Enligt rekommendationen är deltidstilläggssystemets, liksom också de övriga lönebaserade sysselsättningsstödens syfte att det anordnas arbetstillfällen för arbetslösa. Således gäller för deltidstilläggssystemet samma arbetskraftspolitiska prövning och samma ändamålsenlighetsaspekter som i fråga om stödarbete. Arbetsministeriet har i sitt årsplan för arbetsförvaltningen år 2001 (2400/211/2000 AM) gett anvisningar enligt vilka man, för att förbättra den arbetskraftspolitiska ändamålsenligheten vid användningen av deltidstillägg, skall när deltidstilllägg beviljas beakta förutom att det skapas arbetstillfällen för arbetslösa även att det förbättrar äldre arbetstagares ork i arbetet. Därför skall man till ersättare för personer som får deltidstillägg anvisa personer som under de senaste sex månaderna har varit arbetslösa arbetssökande vid arbetskraftsbyrån i minst fem månader eller som har fyllt 55 år. I sitt spörsmål konstaterar riksdagsledamöterna Lahtela och Koskinen att det verkar som om varje arbetskraftsbyrå hade sina egna grunder för beviljande av deltidstillägg, och att en arbetskraftsbyrå beviljar deltidstillägg endast en gång för samma person. Enligt ledamöterna visades det ingen flexibilitet inte ens i fråga om en person som ansökt om deltidstillägg och som för några månader sedan fick hjärtinfarkt efter vilken arbetsförmågan inte blev helt återställd. Enligt Lahtela och Koskinen vore det förnuftigt att arbetsförvaltningen för den tid då en persons arbetsförmåga behöver återställas ge denne möjlighet till deltidstillägg, eftersom alternativet vore att personen på grund att det tunga arbetet ibland borde ta sjukledigt. Lahtela och Koskinen anser att alla arbetskraftsbyråer, när de beviljar deltidstillägg, inte tycks beakta mänskliga faktorer. En- 4

5 Ministerns svar KK 1254/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. ligt deras åsikt vore det mest rättvisa att genom anvisningar klarlägga att det inte finns något hinder för att bevilja deltidstillägg åt samma person, bara de övriga villkoren uppfylls och bara mänskliga faktorer beaktas vid beviljandet. Arbetsministeriet konstaterar att deltidstillägg är ett sysselsättningsstöd som beviljas enligt prövning och som ingen har en subjektiv rätt till. Den arbetskraftspolitiska ändamålsenlighetsprövningen i samband med beviljande av deltidstillägg gäller sysselsättningsförutsättningarna för den arbetslösa person som skall anställas som ersättare för den arbetstagare som får deltidstilllägg. Varken sysselsättningslagen, sysselsättningsförordningen eller arbetsministeriets anvisningar om deltidstillägg ställer däremot några begränsningar gällande den person som ansöker om deltidstillägg. Således grundar sig begränsandet av deltidsarbetsmöjligheten till en gång inte på gällande bestämmelser eller anvisningar. Enligt sysselsättningsförordningen skall en person dock efter en deltidstilläggsperiod vara ett år i heltidsarbete innan han på nytt kan få deltidstillägg. Eftersom rdm Lahtelas och Koskinens spörsmål inte närmare ger vid handen, vilken arbetskraftsbyrå det är som begränsar erhållandet av deltidstillägg till en gång, kan ärendet till denna del inte utredas närmare. Med anledning av rdm Lahtelas och rdm Koskinens spörsmål konstaterar arbetsministeriet att det vid ministeriet som bäst bereds en ny rekommendation om verkställande av sysselsättningsförordningens kap Rekommendationen syftar till att göra tillämpningen av bestämmelserna om sysselsättningsstöd klarare och förenhetliga tillämpningspraxisen. Helsingfors den 28 november 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 5