Kohti kehittyviä mediataitoja Heli Ruokamo Professori, KTK, Lapin yliopisto Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Mediaseminaari, 31.10.2014, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Taustaa Mediakasvatus ei ole perusopetuksen oppiaine Mediakasvatukselle ei ole tilaa opettajankoulutuksen ydinsisällöissä (Kotilainen 2001) Mediakasvatus ei ole merkittävästi esillä eri yliopistojen virkarakenteissa ja opetussuunnitelmissa (Ruokamo 2005) Mediakasvatusta on esitetty pakolliseksi opettajankoulutukseen (Lehtonen & Kotilainen 2005) Opettajankoulutus mediakasvatuksen autiomaa? (Korhonen & Rantala 2007, 455 ) Mediataitojen opetus on eriarvoistavaa (Kotilainen & Sintonen 2005) Riittävätkö opettajien mediataidot? (Nissilä 2011, 16 19) Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön heikko tilanne 1
Mediakasvatus mediataitojen kehittämisenä Mediakasvatuksen tulee tuottaa mediataitoa: yksilön laajamittaista taitoa selviytyä tieto ja viestintäyhteiskunnan kasvavista haasteista samalla valtauttaa yksilöä tieto ja viestintäyhteiskunnan jäseneksi (Ruokamo 2005) Mediataito (media proficiency) Tämän päivän tietoyhteiskunnan kansalaistaito: Oikeusministeriön Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma toteutti Mediakasvatus 2005 selvityksen ja linjasi mediataidot keskeisiksi kansalaisvalmiuksiksi On perinteistä medialukutaitoa aktiivisempaa ja tuottavampaa median ja uuden tekniikan hallintataitoa keskeistä aktiivinen, luova, kriittinen ja analyyttinen mediankäyttötaito siihen liittyy sosiaalisia, henkilökohtaisia, viestinnällisiä, ilmaisullisia, esteettisiä, eettisiä ja moraalisia ulottuvuuksia Kun kaikki nämä osa alueet kytkeytyvät toisiinsa, media ja kasvatus yhdistyvät mediakasvatukseksi (ks. Tella 2001, 30; Tella & Ruokamo 2005; Ruokamo 2005) 2
Medialukutaito (Media literacy) Kyky hankkia, analysoida, arvioida ja välittää informaatiota eri muodoissaan Lukutaidossa on aina ollut kolme osaa: kirjoitus, luku ja laskutaito tieto ja viestintätekniikan alueella on aiemmin painottunut vain lukutaito Tämä ei enää riitä: median produktiiviset kirjoitus ja muut hallintataidot ovat nousseet entistä tärkeämmiksi Mediataidot Perustaidot ovat kykyä: Tunnistaa medioita tiedon lähteinä ja tiedonhankintakykyä Käyttää symbolisia ja esteettisiä ilmaisumuotoja ja Oivaltaa median välittämiä merkityksiä Kehittyneimmät taidot ovat: Median avainalueisiin liittyvien sisältöjen analyysi Vertailu, arviointi, synteesi, abstrahointi ja kyky luovaan median käyttöön (Opetusministeriö 2007; Ruokamo, Lumme & Korva 2011) 3
Mediataidot Jatkuvasti kehittyvien taitojen avulla voidaan: monipuolisesti ja kriittisesti vastaanottaa ja valita medioita ja tekstejä, arvioida ja analysoida niitä, sekä tuottaa mediatekstejä ja merkityksiä Taitoja voi lähestyä kognitiivisina, emotionaalisina, moraalisina, esteettisinä, affektiivisina, motorisina, sosiaalisina, persoonallisina ja yhteiskunnallisina valmiuksina Ne voivat liittyä moniin eri oppiaineisiin (Opetusministeriö 2007; Ruokamo, Lumme & Korva 2011) Mediataito Mediataidolla ei ole ylärajaa; se voi ja sitä voidaan kehittää monin eri tavoin Koulutuksella ja täydennyskoulutuksella on suuri merkitys Mediataidon voidaan katsoa olevan yksi yksilön ammatillisen pätevyyden (professional qualifications; professionalism; expertise) ulottuvuus samalla tavalla kuin kielitaito, opetustaito tai vaikkapa ajattelutaito (Ruokamo 2005) 4
Mediataitojen kehittymistä voidaan arvioida Kehittymistä mediaesitysten tekijänä sekä tuotannon prosessien ja mediatuotantojen yhteiskunnallisten taustojen ymmärryksen avartumista Kehittymistä median ilmaisutapojen (kielen, kerronnan) ja median tarjolle asettamien kuvien erittelyn ja analysoinnin (representaatioiden) hallinnassa Tutkivan otteen kehittymistä omasta ja yleisöjen median käytöstä sekä toimijuudesta mediaympäristöissä (Opetusministeriö 2007; Ruokamo, Lumme & Korva 2011) Mediataidot perusopetuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) viestintä ja mediataidot on yksi aihekokonaisuuksista Selkeät oppimistavoitteet ja arviointi ovat jääneet vähemmälle huomiolle Oppilaiden saama mediataitojen opetus on eriarvoistavaa: opetetaan hajanaisesti eri oppiaineissa opetuksessa perustana opettajan osaaminen ja oma kiinnostus jotkut koulut ja opettajat ovat hyvin perillä monet kokevat edelleen vieraana alueena (Ruokamo, Lumme & Korva 2011) 5
Mediataidot ja osaaminen Yksilön ymmärrystä mediasta ja sen toiminnasta yhteiskunnassa ja omassa elämässä, avaintaitojen hallintaa ja tiedon soveltamista käytäntöön Mediataito kansalaistaitona mahdollistuu systemaattisen mediakasvatuksen tavoitteiden ja toteutuksen avulla peruskouluissa (Opetusministeriö 2007; Ruokamo, Lumme & Korva 2011) Mediataidot ja osaaminen Kansalaisten rooli muuttuu median käyttäjästä tekijäksi mediatekstien ja muiden sisältöjen tuottajaksi ja aktiiviseksi toimijaksi Mediataidot ovat elämänhallinnan taitoja, aktiivisen kansalaisen taitoja, opettajan ja oppijan taitoja sekä osa elinikäistä, elämänlaajuista ja elämänsyvyistä oppimista (Opetusministeriö 2007; Ruokamo, Lumme & Korva 2011) 6
Tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttö Suomi on Euroopassa tieto ja viestintätekniikan opetuskäytössä keskitasoa ja pohjoismaisessa vertailussa viimeinen (Eloranta 2011) Erot Suomen sisällä sekä alueellisesti että koulujen välillä ovat kasvaneet Tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttö European Schoolnetin (2012, 28) johtopäätösten mukaan: Suomalaisten oppilaiden osalta TVT:n infrastruktuurien hankinta sekä laajakaistayhteydet ja yhdistettävyys ovat eurooppalaisittain korkeatasoisia Opettajien TVT:n opetuskäyttö on eurooppalaisen keskitason alapuolella yläpuolella vain lukion toisella luokalla (17 18 v) Oppilaiden TVT:n käyttö on keskitason alapuolella kaikilla luokka asteilla 7
Tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttö European Schoolnetin (2012, 28) johtopäätösten mukaan: Opettajien luottamus toimivaan TVT:n käyttöön on EU:n keskitasoa alhaisempi yläpuolella sosiaalisen median käytön osalta Oppilaiden luottamus TVT:n käyttöön liittyen on eurooppalaista keskitasoa Tukitoimenpiteet liittyen opettajien koulutukseen ja TVT koordinaattoriin jakautuvat epätasaisesti kaikilla asteilla Tilanne (Niemi 2012, 24) 8
Lähitulevaisuus OPS luonnos 2016 Laaja alaiset osaamisalueet: L4: Monilukutaito on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä ml. medialukutaito, digitaalinen, informaatio ja visuaalinen lukutaito Multimodaalisuus (OPH 2014, 16 17) Lähitulevaisuus L5: Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen TVT osaaminen on tärkeä kansalaistaito, myös osana monilukutaitoa Oppimisen kohde ja väline Oppilaiden TVT osaamista kehitetään neljällä pääalueella: 1) Käyttö ja toimintaperiaatteiden sekä keskeisten käsitteiden ymmärtäminen ja taitojen kehittäminen omien tuotosten laadinnassa 2) Vastuullinen, turvallinen ja ergonominen käyttö 3) Käyttö tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä 4) Kokemus ja harjoittelu vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa (OPH 2014, 17) 9
Lähitulevaisuus Opetusmenetelmiä tulee kehittää nykyaikaisemmiksi Opettajankoulutuksen tutkintovaatimukset ja opetusharjoittelu ajantasaiseksi mediakasvatuksen ja TVT:n opetuskäytön osalta (vrt. Kansallinen TVT:n opetuskäytön suunnitelma 2010) Mediakasvatuksen ja TVT:n opetus ja oppiminen tasaarvoiseksi > Riittävät opettajien ja oppilaiden media ja TVT taidot Monilukutaito ja TVT:n osaaminen opettajankoulutuksen ydinsisältöihin > Monilukutaitoiset opettajat ja oppilaat! Heli Ruokamo Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Mediapedagogiikkakeskus www.ulapland.fi/mpk Heli.Ruokamo@ulapland.fi 10