- : - -,,.-~. ~ ~ -.,.~ Liite 7/KH 26.5.2014 216 KV 9.6.2014 84 ~: ~ ~ -~ - ~- ~ 41%, ~- ~ -VO. ~ ~ -~ ~ 4~. -~ - ~ : ~.: ~;. 4 ~-.. - / ~,.7 ~OO~O ~T~ ~ r ~ ~1$~Ji. O - ~. - - -.~--~*~ ~ -,~ ~ -4 - HAMEENUNNAN KAUPUNKI asuu Ifameenlinna..~ 0~ J~f~ 0 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI ARVIOINTIKERTOMUS 2013 www.harneeniinna.fi/arv~ointikertomus Tarkastuslautakunta 14.5.2014
1 S isät lys luettelo 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA ARVIOINTIKERTOMUS 5 3.1 Tarkastuslautakunnan teht~vätja kokoonpano 5 3.2 Tarkastuslautakunnan toiminta 6 4 ARVIOI NTIKERTOMUSTEN HAVAINTOJEN SEU RANTA 7 4.1 Edellisiltä toimikausilta (2009 2012) siirtyneet! seurattavat asiat 7 4.2 Vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta annetun selvityksen ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 10 5 HÄMEENLINNAN KAUPUNKISTRATEGIA2OI4 2020 12 5.1 Strategia ohjaa kaupungin toimintaa 12 5.2 Pa~määrät ja kriittiset menestystekijät 12 6 PALVELU- JA HANKINTAOHJELMA KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUKSEN TUKENA 13 6.1 Palvelu-ja hankintaohjelman tavoitteet ja hankkeet 13 7 TILMJA-TUOTTAJA TOIMINTATAVAN ARVIOINTITULOKSET 14 8 TALOUDEN KEHITYS2OI3 15 8.1 Verotulot ja valtionosuudet 15 8.2 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos 16 8.3 Lainakanta ja vastuut 16 8.4 Talouden tasapainotus, taloussuunnitelmaja toimenpideohjelma 16 8.5 Edellisvuoden tilinpäätöksen vaikutus 2013 tilausbudjettiin 17 8.6 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 17 8.7 Vuoden 2013 tilinpäätöksen vaikutus 2014 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 17 8.8 Talouden tunnuslukujen kehitys vuosina 2010 2013 18 9 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 22 10 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 24
2 TILAAJAOSA.24 10.1 Lasten ja nuorten lautakunta 24 10.2 El~mänlaatulautakunta 27 10.3 Terveyden ja toimintakyvyn lautakunta 29 10.4 Ikäihmisten lautakunta 31 10.5 Yhdyskuntalautakunta 33 10.6 Ympäristö ja rakennuslautakunta 35 10.7 Yhteinen jätelautakunta 37 KONSERNIPALVELUT 38 10.8 Talous-ja hallintopalvelut 38 10.9 Henkilöstöpalvelut 39 10.10 Kehittämispalvelut 40 PALVELUTUOTANTO, KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS JA LIIKELAITOKSET 41 10.11 Palvelutuotanto 41 10.12 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 44 10.13 Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos 46 10.14 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 46 10.15 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 49 10.16 Linnanlnfra -liikelaitos 49 11 ESTEELLISYYDET 51
3 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty Kuntalain 7lja 75 pykälissä. Lisäksi arviointikertomuksessa on esitetty luettelo muista tarkastuslautakunnan tehtävistä. Lautakunnan arviointisuunnitelma on laadittu valtuus tokaudelle 2013 2016, arviointikohteet jakautuvat neljälle vuodelle. Arvioinnin tulokset kootaan vuosittain arviointikertomukseksi, joista ensimmäinen on tämä vuoden 2013 arviointikertomus. Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on ollut kaupunginvaltuuston asettamien vuoden 2013 toi minnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi sekä vuosien 2010 2012 arviointikertomusten suositusten perusteella tehtyjen toimenpiteiden seuranta sekä keskeneräisten tavoitteiden toteutumisen valvonta. Uusi kaupunginvaltuusto hyväksyi kesällä 2013 uuden strategian, josta uudet tavoitteet on johdettu. Valtuusto on hyväksynyt, että vanhan valtuuston vahvistama vuosille 2014 ja 2015 ulottuva talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma päättyy vuoteen 2013. Se korvautuu osittain palvelu-ja hankintaohjelman hankkeilla ja tavoitteilla. Näiden tavoitteiden toteutumisen arviointi ei ole ollut vielä mahdollista. Uusi tarkastuslautakunta on tutustunut eri toimialoihin sekä vastannut sille määritellyistä tehtävistä. Lisäksi valtuuston antaman erillisen toimeksiannon mukaisesti on selvitetty ja arvioitu Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja toimintatavan toimivuutta. Joulukuussa 2013 selvitys ja esitykset jatkotoimista on toimitettu valtuustolle. Talouden tasapainoa ei vielä saavutettu, mutta kattamattomia alijäämiä pystyttiin positiivisen tuloksen myötä vähentämään. Tasapainotusohjelman toteutusta on edelleen jatkettava ajantasaistettavan suunnitelman mu kaisesti. Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota kaupungin korjausvelan kasvuun niin infraverkostojen kuin myös kiinteistöjen osalta. Kiireellisiä saneerauskohteita mm. home- ja sisäilmaongelmien takia on tullut esille. Korjaus- ja saneeraustoimiin tulisi varautua myös laadittaessa budjetteja. Suunnittelussa tulisi päästä parem paan ennakoitavuuteen mm. koulukiinteistöjen osalta. Investointeihin liittyen myös lainakannan määrään tulee kiinnittää huomiota. Maanhankintaa tulee edelleen jatkaa aktiivisesti, koska se on edellytys koko kaupungin kasvulle ja kehittymi selle. Tulee myös selvittää ulkoiset rahoitusvaihtoehdot mm. elinkaarimalli, kiinteistöleasing sekä samassa yhteydessä niihin liittyvät kiinteistöpalveluiden kilpailutukset. Toimijana voisi olla myös kuntayhtymä. Tarpeet tomista kiinteistöistä tulee päästä eroon kohtuullisen nopeasti, mikäli ne eivät ole tarpeellisia kaupungin palve lutuotannolle. Konserniohjaus on parantunut vuoden 2013 aikana, kun uusi konsernijaosto on aloittanut toimintansa. Jatkos sa tulee kehittää ja selkeyttää mittavaksi paisunutta kaupungin liikelaitosten ja yhtiöiden kokonaisuutta. Yhti öidenja liikelaitosten yhdistäminen onkin lähtenyt hyvin käyntiin jo vuoden 2013 aikana mm. kehittämistoimi en, kiinteistöomistuksen ja elinkeinopolitiikan alueilla. Henkilöstön osalta on huomioitava, että mittavasta palvelurakenteesta huolimatta sairauspoissaolot vähenivät yli 11 % ja työhyvinvointikartoituksen mukaan työilmapiiri on varsin hyvä. Henkilökunnan määrä on myös su pistunut lähes 3 %. Voidaan todeta, että kireästä taloustilanteesta huolimatta henkilöstöhallinnossa on onnis tuttu tarkasteluajanjaksolla kohtuullisen hyvin. Kaikkiaan tarkastuslautakunta on toiminut hyvin ja yhteistyö tarkastustoimen ja tilintarkastajan kanssa on ollut sujuvaa, josta kiitos kaikille. Pekka Kääriäinen
2 TIIVISTELMÄ Kuntalain 69 : n perusteella kaupunginhallituksen on esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Arvioin tikertomus laaditaan em. osin toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Tilinpäätös, toiminta-ja arviointikertomus muodostavat kuntalaissa tarkoitetun kokonaisuuden. Tavoitteena on, että keromusta hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti. Hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että arviointikertomusta käytetään kaupunginl -konserniyhtiöiden kehittämisen apuvälineenä ja kytketään osaksi talous-ja toimintasuunnittelua ja johtamisjärjestelmää. Arvioinnin merkitystä on korostettu myös Kuntaliiton suosituksessa arvioin nista: Valtuusto käyttää tarkastuslautakunnan laatimaa arviointikertomusta talousarvion ohella keskeisenä ohjauksen ja toiminnan kehittämisen välineenä. Arviointikertomuksen tarkoitus on tukea päättäjiä siten, että se toimii suunnittelun, johtamisen ja päätöksente on tukena ja sen pohjalta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tähän arviointikertomukseen on sisällytet ty kokonaan tai osittain toteutumatta jääneiden tavoitteiden kuvaus ja suositus toimenpiteistä. Suositus on tarkastuslautakunnan toimenpide-ehdotus arvioinnista esiinnousseen kehittämiskohteen parantami seksi tai ongelmakohteen korjaamiseksi Hyvä tavoitteen tunnusmerkit: sellainen, joka on johdettu strategiasta ja on keskeinen palvelualueelle o realistinen, sillä on yhteys käytettävissä oleviin resursseihin ja tavoitteen toteutuminen on mitattavissa / arvioitavissa o sellainen, jonka toteuttamiseksi on tarvittava toimivalta (ts. yksikkö voi vaikuttaa tavoitteen saavutta miseen) o ymmärrettävä, yksiselitteisen selkeä ja ristiriidaton o palvelu- /vastuualueen henkilöstön hyväksyttävissä oleva, kuitenkin sellainen, joka ei vaikeuta omien ja/tai muiden (yksiköiden) tavoitteiden saavuttamista lyhyellä/pitkällä tähtäimellä. Selvitykset tavoitteiden toteutumisesta (itsearvioinnit) ovat tärkeitä: selvityksissä tulisi kertoa sitovien tavoittei den toteutuminen vahvistettujen mittarien pohjalta. Jos tavoite on toteutunut vain osittain tai jäänyt toteutumat ta / siirtynyt, tällöin on selvitettävä perusteet, miksi näin on käynyt. Tavoitteilla ja mittareilla tulisi olla strategista merkitystä. Jokaisen tavoitteen toteutumisen arvioimiseksi mittan johdetaan tavoitteesta. Mittarien tulee olla pääsääntöisesti mitattavissa (1km, %, aikamäärä, tms. nume roin ilmaistu). Ellei näin ole, niin mittarien tulee olla tavoitteiden asettamisen yhteydessä määritettyjen arviointiperustein arvioitavissa 1 todennettavissa. Tarkastuslautakunnan arviointityön kehittämiseksi talousarvion ja toimintakertomuksen laadintaoh jeisiin on syytä edelleen sisällyttää ohjeistus tavoitteiden ja mittarien asettamisesta ja tavoitteiden toteutumisen kuvauksesta vahvistettujen mittareiden pohjalta. Uhkana on, että strategia päämäärineen ja kriittisine menestystekijöineen ja operatiivinen toiminta tavoittei neen ja mittareineen eivät kohtaa toisiaan. Mikäli näin käy, sinänsä onnistuneesti laaditut strategiat saattavat jäädä irrallisiksi. Kaupunginvaltuusto asetti vuodelle 2013 yht. 57 tavoitetta (ml. Kanta-Hämeen Pelastuslaitos) ja niille 94 mit taria. Arviointi on suoritettu mittarien kautta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 33 (35 %) mittaria toteutui kokonaan ja 27 (29 %) tavoitetta toteutui osittain. Toteutumatta jääneitä mittareita oli 20 (21 %) ja sellaisia mittareita, joita ei voitu arvioida 01118 (19 %). Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta on arviointikertomuksen liitteenä 1.
Arviointikertomuksen valmistelun yhteydessä todettiin, että tavoitteen toteutumisselvitys ei aina vastannut vahvistettua tavoitetta tai mittaria. Mikäli tavoite toteutuu usean vuoden aikana, sen toteutuminen tulisi iaksot taa eri vuosille. koska arviointi tadahtuu vuosittain. Lisäksi tavoitteen ja mittarin välillä tulee olla selkeä yhteys. Yhteenveto keskeisimmistä havainnoista: Hämeenlinnan kaupungin ja konsemin toiminta on kehittynyt viime vuosina vahvasti sopimuspoh jaiseksi (tiltu, palvelujen monituottajuus, liikelaitokset, yhtiöt, ulkopuoliset toimijat jne.) toiminnaksi. Toimintatavan merkittävä muutos edellyttää sopimusten hallintajärjestelmän kattavaa käyttöönottoa. Tarkastuslautakunta esittää suosituksena, että varsinaisen investointi 1-kiinteistöjen peruskorjausoh jelman ohella laaditaan ja päivitetään infraverkostoa ja rakenteita koskeva investointiohjelma talo ussuunnitelmakaudeksi ja, että siihen sisällytetään myös verkoston ylläpitoon ja korjauksiin tarvitta vat määrärahat. Lisäksi lautakunta esittää, että selvitetään investointien erilaiset toteutusvaihtoeh dot (elinkaari, yhtiöt, säätiöt yms.) Vuoden 2013 tilinpäätöksen ylijäämä muodostuu kertaeristä, jotka eivät auta taloustilannetta 2014. Talous ~ ole tasapainossa; taseessa on vielä alijäämiä noin 13 315 000. Näin ollen tarkastuslau takunta korostaa Kuntalain 65 :n 3 mom:in perustuen realistisen, taloutta tasapainottavan toimen pideohjelmanlaadinnan merkitystä, joka kohdistuu kertyneen alijäämän kattamiseen. Tavoitteiden ja mittareiden asetantaa on edelleen kehitettävä edellä kuvatulla tavalla. Näin toimien mahdollistetaan asianmukainen arviointi. 3 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA ARVIOINTIKERTOMUS 3.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja kokoonpano Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään, lautakunnan tehtävänä on mm.: O O O O O organisoida kaupungin ulkoisen tarkastustoimen järjestäminen sekä valmistella lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat seurata tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tilintarkastajan tehtävien suorittamista sekä tehdä tarvittaessa esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi arvioida hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta kiinnittää huomiota kaupunkikonsernin toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen ja toimivuuteen seurata, että tilivelvolliset ja muut toiminnasta vastaavat henkilöt ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden suositusten ja muistutusten johdosta, joihin tilintarkastus on antanut aihetta Tarkastuslautakunnan keskeisim pänä tehtävänä on kaupunginvaltuuston asettamien strategisista pää määristä ja kriittisistä menestystekijöistä johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi.
6 Arvioinnin tulokset kootaan vuosittain laadittavaan arviointikertom ukseen. Arviointi kertomuksen tarkoituksena on tuottaa kaupungin johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi arviointitietoa valtuustolle, muille päätök sentekijöille, kuntalaisille, sidosryhmille ja kaupungin henkilöstölle. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tili kaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan taseessa on kattamatonta alijäämää 13315288,17. Lautakuntaan kuuluu 11 jäsentä, joista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja. Kau punginvaltuusto on 21.1.2013 11 asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2013-2016. Lautakunnan kokoonpano: Jäsen Varajäsen Kääriäinen Pekka pj Jokinen Kari Soukola Ismo 1.vpj Ilonen Janne Suuronen Airi 2.vpj Myllykallio Tuula Lapisto Ossi Mäkelä Juha Ilm~n-Punkari Eila Lehtinen Marja-Leena Tarkka Esa Parikka Unto Louhio-Järvinen San Ingman Henrietta Suomalainen Keijo Astr~n Antti Norja Leena KV 4.3.13 13 Ahtiainen Katriina Saarinen Matti Niemi Kalle Pietilä Leena KV4.3.13 13 Mäki-Uuro Maria 3.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta on vahvistanut nelivuotiskaudeksi 2013 2016 arviointisuunnitelman, jonka pohjalta laaditaan vuosittain työohjelma. Vuonna 2013 toiminnan painopisteenä oli perehdyttää uusi tarkastuslautakunta lautakunnan tehtäviin, kunnan organisaatioon, keskeisiin toimintaa ohjaaviin säädöksiin, tilaaja-tuottaja -toimintatapaan, elämänkaarimalliin, palveluprosessien toimintaan ja kaupunkikonserniin. Vuoden aikana useat tilaaja-lautakuntien esittelijätja tuotantopuolen edustajat, kaupungin johto ja tilintar kastaja kävivät esittäytymässä lautakunnalle ja kertomassa organisaatiosta ja toiminnasta. Kaupungin valtuuston ja tarkastuslautakunnan yhteistyötä kehitettiin lautakunnan ja KV:n puheenjohtajiston yhteista paamisissa. Kesäkuussa 2013 lautakunnan työohjelmaan sisällytettiin kaupunginvaltuuston antama tehtävä arvioida tilaaja-tuottaja toimintatavan toimivuutta, asetettujen tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Tämän arviointikertomuksen valmistelun pohjana ovat olleet kaupunginhallituksen laatima toiminta-kertomus, tilausbudjetti, tilintarkastajan raportit ja selvitykset, toimielinten pöytäkirjat sekä lautakunnan kokouksissa käydyt keskustelut. Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2013 arviointiin 12 kertaa. Merkittävimmät käsitellyt asiat: 20.2.2013 Järjestäytyminen, tilintarkastusyhteisön valinta 5.6.2013 TALA:n ja KV:n yhteistoiminta 28.8.2013 Arviointisuunnitelma 2013 2016 ja työohjelma syksy 2013 kevät 2014 25.9.2013 Palvelutuotanto: yleisesittely TETOLA: yleisesittely, erikoissairaanhoito ja sopimusohjaus
7 Tilintarkastajan esittäytyminen, tarkastussuunnitelma 2013-2016 ja tarkastusohjelma 2013 Tilaaja-tuottaja toimintatavan arviointi 23.10.2013 Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Omistajaohjaus: konsernijaoston yleisesittely Tilaaja-tuottaja toimintatavan arviointi 20.11.2013 Sairaanhoitopiirinjohdonjatarkastuslautakunnan sekä Hml:n TALA:n yhteistapaaminen 18.12.2013 Kaupunginjohto Talous-ja hallintopalvelut: kaupungin taloudellinen tilanne ym. Tilaaja-tuottaja toimintatavan arviointi 22.1.2014 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut / henkilöstön edustaja IKLA: palvelualueen yleisesittely, toiminnan painopisteetja keskeiset muutokset 19.2.2014 IKLA: lautakunnanvastuualueen kuvaus, toiminnan painopisteetja keskeiset muutokset, uuden vanhuspalvelulain vaikutukset YHLA: lautakunnan vastuualueen kuvaus, toiminnan painopisteetja keskeiset muutokset, ta voitteiden toteutuminen Rakennusvalvonta ja ym päristöpalvelut: tavoitteiden toteutuminen 12.3.2014 Kehittämiskeskus Oy Häme: tavoitteiden toteutuminen, uuden elinkeinoyhtiön esittely, Vanaja Capitalin toimintaperiaatteet Talous- ja hallintopalvelut: tilinpäätös 2013, tuotteistusprosessin esittely ja tilanne Linnanlnfra liikelaitos: tehtävien kuvaus, tavoitteiden esittely, katujen ja teiden kunto 23.4.20 14 Konsernijohto: omien tehtävä- / vastuualueiden kuvaus, tavoitteiden toteutuminen Arviointikertomuksen valmistelua 14.5.2014 Kehittämispalvelut: tavoitteiden toteutuminen Arviointikertomuksen valmistelua 19.5.2014 Arviointikertomuksen luovutus 4 ARVIOINTIKERTOMUSTEN HAVAINTOJEN SEURANTA 4.1 Edellisiltä toimikausilta (2009 2012) siirtyneet! seurattavat asiat Tietojärjestelmämuutokset ja tietoturvallisuuden hallinta 1 tietoturvaohjeiden laatiminen Vuoden 2008 talousarviossa oli yhtenä tavoitteena tietoturvallisuuden hallinta kuntaliitostilanteessa (v. 2009), jolloin riskinä olivat järjestelmien toimivuus, testaus, aikataulut, tietoturvallisuus, sopimusasiatja historiadatat. Tietoturvaohjeiden laatiminen on vuosittain viivästynyt ja tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissa kiinnit tänyt asiaan huomiota. Kaupunginhallitus hyväksyi 11.3.2013 9 Hämeenlinnan kaupungin tietoturvapolitii kan. Päätöstekstin mukaan: Tietoturvapolitiikka määrittelee tietoturvallisuuteen liittyvät keskeiset periaatteet, tavoitteet ja vastuut. Muut tietoturva-asiakirjat hyväksytään hallintosäännön mukaisesti tietoturvapolitiikassa mainittujen tahojen toimesta. Kaupunginhallitus hyväksyi 17.6.2013 6 tietosuojaohjeet, jotka ovat henkilötietolain 42 :ssä edellytetyt re kisterinpitäjän ohjeet. Niissä on säännökset henkilötietojen keräämisestä, tallentamisesta, järjestämisestä, käyttämisestä, siirtämisestä, luovuttamisesta, säilyttämisestä, muuttamisesta, yhdistämisestä, suojaamisesta, poistamisesta, tuhoamisesta sekä muista henkilötietoihin kohdistuvista toimenpiteistä. Ohjeet on julkaistu sisäisessä tietoverkossa (Kehrässä) ja niiden sisällöstä on järjestetty asianosaisille koulutusta.
Tietohallinnon (osa kehittämispalveluita) antamassa selonteossa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ris kienhallinnasta vuonna 2013 on todettu mm: tietohallinto on valvonutjärjestelmätoimittajien sopimusten toteu tumista, tietoturva-asiakirjojen päivitystä on jatkettu (linjauksetja ohjeet) ja tietoriskien systemaattinen arviointi on tehty YPH Effica järjestelmälle. Riskikartoitusta jatketaan painopisteenä henkilötietoja sisältävät järjes telmät. Verkkopalveluiden verkkoturvajärjestelyjä on sopimusmenettelyillä parannettu. Tietoturvajärjestelyjä kehitetään edelleen. Tarkastuslautakunta toteaa, että tässä merkittävässä asiassa on edetty myönteisesti. Lautakunta kuitenkin seuraa jatkotoimien toteutumista. Sopimusten hallintajärjestelmä Vuoden 2008 tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastaja suositteli, että kaupunkiin kehitetään ja otetaan käyt töön mahdollisimman pian toimiva sopimustenhallintajärjestelmä. Hämeenlinnan kaupunki on siirtynyt entistä enemmän palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi ja palveluja hankitaan yhä enemmän ulkopuolisilta toimit tajilta. Tarkastuslautakunta yhtyi tilintarkastajan näkemyksiin ja painotti sopimusten hallintajärjestelmän tär keyttä myös riskienhallinnan näkökulmasta. Sopimusten hallintajärjestelmän hankkimista valmisteltiin vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 loppupuolella tehtiin päätös käytössä olevan Kuntatoimisto-ohjelmiston laajentamisesta dokumentin- ja sopimuksenhallinta osioilla. Järjestelmään siirtyminen on tapahtunut hitaasti. Vuonna 2013 sopimuksia on tallennettu järjestel mään konsernipalveluissa ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut Ii ikelaitoksessa, tallennettuna on yhteensä 732 sopimusta. Järjestelmään on tarkoitus syöttää kaikki voimassa olevat sopimukset vuodesta 2009 lähtien. Pro sessi on kesken mm. resurssien riittämättömyyden takia. Tilintarkastaja on seurannut sopimusten hall intajärjestelmän käyttöönottoa vuosittaisilla seurantatarkastuksilla. Vuoden 2013 tarkastusraportissa suositellaan mm., että laaditaan kirjallinen ohjeistus sopimustenhallintajär jestelmän käytöstä ja että järjestelmän hankinnasta laaditaan yksilöity sopimus, jossa määritellään ja hinnoi tellaan kaikki hankintaan liittyvät erät, sopimuksen voimassaoloaika, hinnankorotukset ja muut sopimusehdot. Tarkastuslautakunta korostaa edelleen toimivan sopimusten hallintajärjestelmän käyttöönoton tärkeyttä ja yhtyy tarkastusraportissa esitettyihin suosituksiin. Kiinteistöjen peruskorjausten rahoitus Tarkastuslautakunta on vuosittain esittänyt huolensa kaupungin kiinteistökannan kunnosta ja riittämättömistä korjausmäärärahoista. Vuonna 2009 kaupunki teetti ulkopuolisella asiantuntijalla korjausvelkaindeksi las kelman. Korjausvelan määrä oli tuolloin 39 M ja peruskorjaustarve 78 M. Lisähuolta aiheutti asiantuntijata hon arvio siitä, että n. 40 % peruspalvelutuotannon rakennuskannasta on lähivuosina peruskorjattava. Peruskorjausmäärärahoja on ollut vuonna 2012 käytettävissä 2 M (toteutuma 1,2 M )ja vuonna 2013 2,8 M (toteutuma 3,7 M ). Todellinen tarve on merkittävästi suurempi. Vuoden 2012 arviointikertomuksessa todettiin, että rakennuskannan huononeminen ja peruskorjaustarve näkyy lisääntyneinä sisäilmaepäilyinä. Kaupunki teetti 2012 useita sisäilmatutkimuksia ja niiden yhteydessä tehtiin rakenteiden avauksia sekä LVI laitteiden toimintaselvityksiä ja mittauksia, ja otettiin materiaali-ja sisäilmanäytteitä. Sisäilmaongelmat ovat pahimmillaan aiheuttaneet kalliita, mutta välttämättömiä toimenpiteitä, kuten toiminnan siirtämistä väistötiloihin. Näin on tapahtunut mm. Tuomelan koululla ja Jukolan päiväkodissa ja viimeisimpänä Wetterin toimitiloissa.
Tarkastuslautakunta on aiempina vuosina esittänyt, että käupungin palvelutuotannossa olevien kiinteistöjen peruskoijausten rahoituksen periaatteetja aikataulu mää~iteiiään,~ että asiakokonaisuudesta tehdään selkeä 1 LP~ätös. Tarkastuslautakunta toistaa edellisissä kertomuksissa tekemänsä esitykset, jotka koskevat kiinteistöjen pe ruskorjausten rahoitus-ja toteutusratkaisuja. Maanrakennusinvestoinnit Tarkastuslautakunta kiinnitti 2009 arviointikertomuksessa huomiota siihen, että maanrakennusinvestointeja tehtäessä (mm. uudet asuinalueet) alueiden viimeistely eli viheralueetja asfaltoinnit jää usein tekemättä. Tä mä viimeistelemättömien töiden rästilista on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2011 yhdyskuntalautakunnassa linjattiin, että jatkossa otetaan huomioon edellisenä vuonna rakenne tut kohteet ja tehdään viimeistelyt niin, ettei rästilista enää kasvaisi (n.3 M ). Vuosina 2011 ja 2012 alueita viimeisteltiin ohjelman mukaisesti, mukana oli myös rästilistalla olevia kohteita. Vuoden 2013 aikana kunnostettiin pelkästään rästilistalla olevia kohteita. Siitä huolimatta viimeistelemättömi en alueiden määrä ja kustannukset ovat kasvaneet. Ne olivat vuoden 2013 lopussa 5,4 M. Luvusta puuttuu Sun 2:n ja Siirintaustantien viimeistelytyöt noin 1,3 1,5 M (ovat valmistuneet viimeistelytöitä lukuun ottamat ta vuoden 2014 puolella). - Saadun tiedon mukaan kaupungin kasvu on ollut niin suurta, että käytössä olleilla investointirahoilla ei ole saatu pidettyä viimeistelemättömien alueiden rästilistaa aikaisemmalla tasolla saati pienennettyä. Tarkastuslautakunta esittää, että myös maanrakennusinvestointeihin liittyvien viimeistelemättömien alueiden osalta määritellään ja päätetään rahoituksen periaatteetja aikataulu. Henkilöstön työhyvinvointi Kaupunginhallitus hyväksyi 2009 kaupungin talouden tasapainottamista ja toiminnan tuottavuutta ja vaikutta vuutta linjaavan tuottavuusohjelman vuosille 2009 2012. Se ohjasi kaupungin henkilöstöpoliittista päätök sentekoa erityisesti tavoiteltaessa henkilöstömenojen säästöjä. Tarkastuslautakunta totesi 2009 arviointiker tomuksessa, että vallitsevassa tilanteessa tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön jaksamiseen. Henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia on mitattu vuosina 2010 ja 2013. Vastausaineistojen pohjalta työyh teisöjä on ohjeistettu laatimaan omat kehittämissuunnitelmansa kehitettävistä osa-alueista. Vuoden 2013 kyselyn vastausten perusteella tulokset ovat parantuneet 2010 kyselystä, työtyytyväisyys on hyvällä tasolla ja työhyvinvoinnin yleinen kehityssuunta on myönteinen. Keh ittämistarpeita on mm. työhön perehdytyksessä ja työnantajamaineen nostamisessa. Lisäksi ergonomi aan, turvallisuuteen ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät koetaan huonommiksi kuin kunta-alalla keskimäärin. Yksittäisenä ongelmana ja uhkana useissa vastauksissa korostui työpaikkojen sisäilmaongelmat. Tarkastuslautakunta toteaa, että tutkimustulosten perusteella työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Lautakunta kuitenkin korostaa laadittujen kehittämissuunnitelmien toteuttamisen tär keyttä.
10 Tarkastuslautakunta esittää huolensa sisäilmaongelmien lisääntymisestä ja laajuudesta esittäen sa malla suosituksena tarvittavien korjaustoimenpiteiden toteutusta, jotta voidaan varmistaa lakien ja muiden säädösten edellyttämät turvalliset ja asianmukaiset toimitilat ja työolosuhteet. 4.2 Vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta annetun selvityksen ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kaupunginvaltuusto käsitteli 14.10.2013 14 vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta annetut selvitykset, yht. 31 kpl. Käsittelypykälässä todetaan, että lisäselvitys- ja täydennystekstiä ovat laatineet tilaajien, tuotannon, liikelaitos ten ja konsernipalvelujen ao. viranhaltijat. Täydennykset myös käsiteltiin lautakunnissa ja johtokunnissa, kuten tarkastuslautakunta arviointikertomuksessa esitti. Tarkastuslautakunta on käsitellyt annetut selvityksetja toteaa, että saadut selvitykset olivat sekä määrällisesti että laadullisesti parempia verrattuna aikaisempien vuosien selvityksiin. Pääosin annetuissa selvityksissä täydennettiin tilinpäätöksessä annettuja tietoja ja kerrottiin tavoitteiden toteutumasta asetettujen mittarien kautta. Tavoitteen toteutumista kuvattiin siten, että arviointi mahdollistui. Myös toteutumattomien tavoitteiden syitä oli selvitetty siten, kuin jo toimintakertomuksessa olisi tullut kertoa. Tarkastuslautakunta kiinnitti erityistä huomiota sellaisiin selvityksiin, joissa kerrottiin jatkossa tehtävistä käy tännön toimenpiteistä. Lautakunta pyrki todentamaan, onko selvityksessä ilmoitettuihin toimenpiteisiin ryhdytty käytännön tasolla. Seuraavassa on havaintoja joistakin merkittävimmistä toteutuneista, osittain toteutuneista ja toteutumatta jääneistä toimenpiteistä p1. asiat, joiden arviointi on tehty toisaalla tässä arviointikertomuksessa. Toteutuneita käytännön toimenpiteitä Aiviointikertomuksesta annettujen ilsäselvitysten käsittely Tarkastuslautakunta piti erittäin tärkeänä, että arviointikertomuksen perusteella annetut lisäselvitykset viedään lauta- ja johtokuntien päättäjille tiedoksi, koska ne koskevat valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteu tumista. Saadussa vastineessa todettiin, että tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti 2012 arviointikerto muksen edellyttämät lisäselvitykset käsitellään asianomaisissa toimielimissä. Tarkastuslautakunta on todennut, että kaikki v.2012 arviointikertomuksen johdosta saadut selvitykset on käsi telty kerrotun mukaisesti. Sähköinen hyvinvointikertomus Tarkastuslautakunta piti hyvinvointikertomusta niin merkittävänä asiakirjana, että se olisi syytä viedä lauta kunnan ja valtuuston käsittelyyn. Tarkastuslautakunta oli saanut lisätietoa, että hyvinvointikertomuksen säh köinen ohjelmaversio valmistui keväällä 2013. Saadussa vastineessa todettiin, että terveydenhoitolaki velvoittaa raportoimaan valtuustolle vuosittain kunta laisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi tulee kerran valtuustokau dessa valmistella valtuustolle laajempi hyvinvointikertomus. Sähköisen hyvinvointikertomuksen pohjalta on mahdollista toteuttaa laadukkaasti sekä vuotuinen raportointi että valtuustokausittainen raportointi. Vuoden 2013 aikana luodaan edellytykset raportoinnille, joka toteutuu 2014 eteenpäin vuosittaisena raporttina lauta kunnalta valtuustolle ja 2015 laajempana valtuustokausittaisena raporttina.
11 Tarkastuslautakunta on todennut, että kaupungin johtoryhmä on 28.4.2014 merkinnyt tiedoksi sähköisen hy vinvointikertomuksen valmistelun ja päättänyt, että asiakirja valmistellaan kaupunginvaltuuston hyväksyttä väksi 8.9.2014. Osittain toteutuneita toimenpiteitä Oma arvio tavoitteen toteutumisesta Tarkastuslautakunta korosti arviointikertomuksessa tavoitteiden toteutumisen itsearviointia ei i omaa arviota siitä, onko tavoite saavutettu. Tilausbudjetin ja tilinpäätöksen laatimisohjeissa asiaa on painotettu. Tilinpäätöksessä vain noin puolet annetuista selvityksistä sisälsi oman arvion tavoitteen toteutumisesta. Sähköinen asiointi / rakennusluvat Vuoden 2012 arviointikertomuksesta annetussa selvityksessä kerrottiin, että sähköisen luvanhaun käyttöönot totapahtuu vuoden 2014 alusta. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kerrottiin, että sähköisen asioinnin käyttöönot to siirtyy vuoden 2014 puolelle valtakunnallisen hankkeen viivästymisen johdosta. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan sähköinen asiointi on huhtikuussa 2014 testausvaiheessa. Toteutumatta iääneitä toimenpiteitä Toimintakertomuksen rakenne Tarkastuslautakunta esitti, että tilinpäätöskirjassa (toimintakertomuksessa) lautakuntien tavoitteiden toteutu mista kuvaavat mittarit ja niiden toteutuminen siirrettäisiin ko. tavoitteen kohdalle, kuten tilausbudjetissa ja arviointikertomuksessa on tehty. Toimenpide selkiyttäisi toimintakertomuksen lukemista varsinkin kun tavoit teiden toteutumisesta on kerrottu (ohjeen mukaisesti) mittarin kautta. Saadussa vastineessa todetaan, että tarkastuslautakunnan esitys toim intakertomuksen rakenteen muutoksesta tavoitteiden ja niiden mittaamisen osalta huomioidaan 2013 toimintakertomuksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta on todennut, että 2013 toimintakertomuksessa mittarit eivät ole mukana. Tehokas omistajapolitiikka / sairaanhoitopiirin ai(/äämät Hämeenlinnan tarkastuslautakunta totesi v. 2012 arviointikertomuksessa, että erikoissairaanhoidon merkittä vät alijäämät ovat myös Hämeenlinnan kaupungin terveen taloudenpidon yksi merkittävimmistä riskeistä. Saadussa vastineessa (tetola) todetaan, että keskeinen ongelma tilanteessa on se, että kuntayhtymän omis tajaohjaus ei ole kyennyt viemään Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa käytäntöön. Sairaanhoitopiirin tavoitteena v.2013 oli mm. Talous on kunnossa (talouden saattaminen tasapainoon siten, että kuntayhtymälle ei muodostu alijäämää, keskeiset määrärahat oikean suuruisina talousarvioon). Sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan arvio tavoitteen toteutumisesta: Tavoite ei toteutunut. Tilikausi oli 8,8 M alijäämäinen. Taseen kattamaton alijäämä on huomattava 24,1 M. Kuntayhtymän talous ei ole tasapai nossa, alijäämäkehitys on ollut voimakas ja maksuvalmius on erittäin heikko. Ku ntayhtymässä on laadittu yhteistyössä jäsenkuntien kanssa talouden tasapainottamisohjelma, joka ulottuu seuraaville viidelle vuodelle, vuoteen 2018 asti. Talouden tasapainottamisohjelma on muuttunut lähivuosina systemaattisesti siten, että talouden tasapainoon saamisen ajankohta on lykkääntynyt vuosittain vähintään vuodella eteenpäin. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuntayhtymän on jäsenkuntien luottamuksen ja Kanta-Hämeen kuntien talouden tasapainon näkökulmasta sitouduttava määrätietoisesti talouden tasapai non saavuttamiseen.
12 Kaupungin 2013 toimintakertomuksessa on (Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta) todettu, että on tärkeätä saada sekä sopimus- että omistajaohjauksen keinoin sairaanhoitopiirin talouden tasapainotusoh jelma toteutumaan. Myös kaupungin tarkastuslautakunta korostaa asian tärkeyttä ja kiinnittää huomiota sii hen, että kuntalain kokonaisuudistuksen myötä (v. 2015) on todennäköistä, että alijäämien kattamisvelvolli suus ulotetaan myös kuntayhtymiin. 5 5.1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKISTRATEGIA 2014 2020 Strategia ohjaa kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus päätti 11.3.2013 uudistaa ja tarkentaa Hämeenlinnan nykyisen kaupunkistrategian ulottu maan vuoteen 2020. Strategian laadinnan työskentelyote oli laajasti osallistava. Laadintaprosessin aikana kuultiin ja osallistettiin noin 550 eri sidosryhmän edustajaa ja vaikuttajaa Strategiatyössä päätettiin hyödyntää myös valtakunnallisia hankkeita. Uudistettu ja tarkennettu strategia koostuu visiosta, arvoista, päämääristä, kriittisistä menestystek~öistä ja mittareista. Erona aikaisempaan strategiaan on luopuminen jaosta vaikuttavuus- ja keinopäämääriin. Strategi assa uutena asiana ovat mittarit. Strategia ohjaa kaupungin toimintaa, palvelusuunnitelmia ja muita ohjaavia asiakirjoja. Vuotuiset tarkemman tason tavoitteet johdetaan strategian pohjalta ja mittarit tarkistetaan vuosittain osana tilausbudjetin laadinta prosessia. Strategian toteutumista seurataan kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Kaupung inval tuusto hyväksyi 10.6.2013 (~ 30) Hämeenlinnan kaupunkistrategian 2014-2020. Strategiassa määritellyn vision mukaan Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä. Vahvistetut arvot ovat seuraavat: 1. Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys 2. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys 3. Luovuusja rohkeus 4. Kestävä elämäntapa 5.2 Päämäärät ja kriittiset menestystekijät Kaupunkistrategian ydinkohdat sisältyvät päämääriin (5)ja niihin liittyviin kriittisiin menestystekijöihin. Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö 1. Yritysten sujuvat sijoittautumisprosessit 2. Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken 3. Kasvukäytävän (HHT-akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen 4. Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanu uteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut 1. Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut 2. Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti 3. Hyvinvointia, osallistumista ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia 4. Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu 1. Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu 2. Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudetja tarkoituksenmukaiset palveluverkot
3. Ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen 4. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen 1. Tulo-ja rahoituspohjan vahvistaminen 2. Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen 3. Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi 4. Tehokas omistajapolitiikka Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö 1. Arvostava ja kannustava henkilöstöjohtaminen 2. Haluttu ja kiinnostava työnantaja 3. Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen 4. Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta Kau punkistrategian toimeenpanon toteutus tapahtuu osittain palvelu- ja hankintaohjelmaan sisällytettyjen konkreettisten hankkeiden kautta. Ohjelman valmistelu käynnistyi elokuun lopussa 2013 kaupunginhallituksen päätöksellä ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 3.2.2014 (~ 24). Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä kaupunkistrategian tiivistä ja selkeää sisältöä sekä arvostaa tavoi teasetannan kehittämistä sekä vuosittain tilausbudjetin laadinnan yhteydessä täsmennettävien mittareiden asettamista. 6 PALVELU- JA HANKINTAOHJELMA KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEU TUKSEN TUKENA Kaupunginhallitus päätti 26.8.2013 (~ 14), että Hämeenlinnan kaupunki päivittää palvelu-ja hankintastrategi ansa palvelu-ja hankintasuunnitelmaksi, ottaen huomioon valtuustosopimuksen poliittiset perusteet. Suunni telmakausi vastaa kaupunkistrategiaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 (~ 24) palvelu- ja hankintaohjelma 11:n vuosille 2014 2020. Palvelu- ja hankintaohjelman tavoitteena on tukea strategian toteutusta ja turvata strategian mukaisesti kau punkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen perustuvat palvelut ja huolehtia, että kaupungin toi mintakate kasvaa enintään 2 % vuodessa. Tähän tavoitteeseen pyritään palvelujen vaikuttavuuden, asiakas lähtöisyyden ja tuottavuuden kautta. Ohjelmaan on sisällytetty konkreettisia hankkeita, joista laaditaan hankesuunnitelmat sisältäen toimenpiteet, toteutusaikataulut ja tarkennetut euromääräiset tavoitteet. Hankkeista päätetään erikseen hallintosäännön mukaisesti. Palvelu- ja hankintaohjelman hankkeiden talouden yhteenlaskettu tasapainotustavoite vuosille 2014-2016 on 17,7 M. 6.1 Palvelu-ja hankintaohjelman tavoitteet ja hankkeet Ohjelmassa tavoitteet ja lautakuntakohtaiset hankkeet on jaettu kolmeen ryhmään vaikuttavuuden, tuottavuu den ja asiakaslähtöisyyden mukaan. Lisäksi ohjelmassa on kaikkia kolmea näkökulmaa sisältäviä hankkeita, jotka on ryhmitelty kaupunginhallituksen alaisuuteen. Vaikuttavuustavoitteet: O. Tunnistetaan keskeiset pitkän aikavälin kustannusajurit esim. syrjäytyminen, työttömyys, kan sansairaudet, opintojen keskeyttäminen Tunnistetaan keskeiset pitkän aikavälin positiiviset muutosajurit esim. osallisuus, ilo, ihmissuh
teet, arvostus, luovuus, yrittelijäisyys, erilaisuuden hyväksyminen positiivinen palaute Palveluvalikoimassa ja toiminnan tavoitteissa h uomioidaan ennaltaehkäisy ja kokonaisvaikutta vuus asiakkaiden elämänkaaren kannalta Elinkaarikustannusajattelun huomiointi investoinneissa Kustannusvaikuttavuutta mitataan elinkaari-indeksillä O O O Tuottavuustavoitteet: Tuottavuuden kehittämiselle asetetaan selkeät, numeraaliset tavoitteet. (Keinoina johtaminen, rakenteet, palveluverkko, tilat, henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi, hankinnat, innovaatiot) Kannustetaan henkilöstöä kehittämään arjen valinnoilla tuottavuutta. Jatketaan uudistuksia yh dessä henkilöstön kanssa. Tuottavuuden kasvusta palkitaan Päätökset ja johtaminen perustuvat analysoituun tietoon ja kustannusten laskentaan Tuottavuuden kehittämisessä hyödynnetään markkinoita ja monituottajamallia sekä kuntien kes kinäistä vertailua O O O O Asiakaslähtöisyystavoitteet: Asiakkaat otetaan kumppaneina mukaan kehittämään palveluja ja määrittelemään palvelutarvet ta Asukkaita tuetaan ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Palvelut ovat hyvinvoinnin tuki. Tavoitteena on hyvä asiakaskokemus ja organisaation asiakasymmärryksen syventyminen O O O Tarkastuslautakunta toteaa, että palvelu- ja hankintaohjelma tukee osaltaan valtuuston hyväksymää kaupun kistrategian toimeenpanoa. Hankesuunn itelmista toimenpiteineen, toteutusaikatauluineen ja euromääräisine tavoitteineen päätetään erikseen. Näin ollen ohjelman toteutumisen arviointi tarkastuslautakunnan osalta on mahdollista vasta myöhemmin. 7 TILAAJA TUOTTAJA TOIMI NTATAVAN ARVIOI NTITU LOKSET Tarkastuslautakunta sai syyskuussa 2013 toimeksiannon arvioida tilaaja tuottaja toimintatavan toimivuutta ja mahdollisia kehittämis- / muutostarpeita 31.12.2013 mennessä. Arviointia käsiteltiin lautakunnassa 25.9.(~ 64), 23.10. (~ 76)ja 18.12.(~ 91). Kaupunginvaltuuston ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajien yhteistapaa misessa 9.12.2013 sovittiin arviointitulosten mukaistenjatkotoimien vastuutus konsernijohdolleja kehittämis palvelut yksikölle. Lautakunta hyväksyi osaltaan tiltu -toimintatavan arviointia koskevan raportin joulukuun kokouksessa esittäen samalla kaupunginvaltuustolle, että se velvoittaa kaupunginhallituksen ryhtymään arviointitulosten mukaisiin jatkotoimiin. Lautakunta esitti mm. seuraavia toimenpiteitä johtamisjärjestelmän ja sopimusohjauksen kehittämistä tehtävien ja vastuiden selkiyttämistä edelleen tilaajien, palvelutuottajien, sopimuskumppanien, kon sernipalvelujen kesken raportin ja muun aineiston hyödyntämistä uudistetun kaupunkistrategian toimeenpanossa tiedottamisen tehostamista huomioiden erityisesti asukas- ja asiakaslähtöisyys palautejärjestelmien kokonaisarviointia ja selkiyttämistä sekä vaikuttajaraatien hyödyntämistä johtavassa asemassa olevien henkilöiden määrien ja rakenteiden kehityksen selvittämistä ennen ti laaja tuottaja -toimintatapaa ja toimintatavan aikana talouslukujen reaalisen kehityksen selvittämistä vuodesta 2008 alkaen ottaen huomioon muutokset organisaatiossa ja palvelutuotannossa uuden julkisen hallinnan soveltamismahdollisuuksien käyttöönottoa - - - - - Muut arviointitulokset sisältyvät raporttiin, liitteisiin ja oheisaineistoon.
15 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 (~ 23) em. esityksen. Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2012 arviointikertomuksessa (KV 10.6.2013 19 s. 14 18) kannanoton Hämeenlinnan uudesta toimintatavasta (tiltusta) sisällyttäen siihen myös Sosiaalikehitys Oy:n tutkimuksen keskeiset tulokset sekä kehittämisesitykset. Lautakunta suositteli tuolloin, että arviointitulokset ja kehittämisesitykset käsitellään ao. toimielimissä ja pääte tään toimenpiteistä. Arviointikertomuksesta annetussa vastineessa (KH 14.10.13 14) todetaan, että tarkas tuslautakunnan suosituksen mukaisesti kehittämispalvelut toimittaa tutkimuksen kaupunginhallitukselle ja tilaajalautakunnille toimenpiteitä varten. Tarkastuslautakunta ehdotti tilaaja-tuottaja -toimintatavan arviointiraportissa kehitystoimenpiteitä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä näiden toimenpiteiden toteutusta ml. tuotteistuksen loppuun saattaminen ja hyödyn täminen. Lautakunta esittää toimenpiteiden suunnitelmallista jaksottamista. 8 TALOUDEN KEHITYS 2013 Vuoden 2013 tilausbudjetti laadittiin tasapainoon. (ylijäämä noin 0,6 M ). Veroprosentit säilyivät vuoden 2012 tasolla: kunnallisvero 19,50 %, yleinen kiinteistövero 1,05 %, vakituinen asunto 0,45 % ja vapaa-ajan asunto 1 %. Kuntaliitoksesta saatiin viimeinen tukierä 4,2 M valtiolta. Talouden kannalta vuosi oli kaksijakoinen; toimintamenot kasvoivat budjetoitua enemmän, mutta monet vuo delle 2013 sattuneet kertaluonteiset erät paransivat tulosta merkittävästi. Toiminnan nettomenot (toimintakate) olivat noin 3,1 M budjetoitua suuremmat. Ellei kaupunki olisi saanut satunnaisia, budjetoimattomia omaisuu den myyntivoittoja, ylitys olisi ollut 5,7 M. Merkittävimmät tilinpäätöstä parantavat tekijät: verotuloja kertyi noin 3,7 M budjetoitua enemmän johtuen pääosin valtion loppuvuonna tekemästä mak suaikataulun ja maksuperusteiden muutoksesta, valtionosuuksia saatiin lähes 2,4 M yli budjetoitua enemmän, rahoitustuotot olivat noin 2,3 M kuluja suuremmat, poistoja kirjattiin lähes 1,7 M budjetoitua vähemmän, 2,6 milj. euron omaisuuden myyntivoitot. - - Em. kertaluonteiset erät, yhteensä 12,7 M, kattoivat nettotoimintakustannusten 5,7 ME:n ylittymisen ja tilin päätöksen ylijäämä oli noin 6,9 M budjetoitua parempi eli noin 7,5 M. Mikäli luvuista jätetään myyntivoitot pois, todellinen nettomenojen kasvu on 3,6 % (koko maa / arvio 3,3 %). 8.1 Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja kertyi budjettiarviota (250,6 M ) enemmän eli 254,3 M. Tilanne muuttui loppuvuonna, kun valtio tarkisti verojen maksuaikataulua ja -perusteita. Kaaviossa on veroerien kehitys kolmelta vuodelta (koko maan kasvuprosentit ovat joulukuun tilitysten mukaisia): 2011 2012 2013 Muutos 1000 Muutos% Kokomaa% 1 000 1 000 1 000 2011-12 2012-13 2011-12 2012-13 2011-12 2012-13 Tulo~ero 195019 208681 223427 13662 14746 7,0 7,1 3,8 6,7 Yhteisö~ero 17 170 11 090 12 226-6 080 1 136-35,4 10,2-27,4 8,2 Kiinteistö~.ero 13 196 17 601 18 638 4 405 1 037 33,4 5,9 5,9 7,4 Verot yht. 225 385 237 372 254 291 11 987 16 919 5,3 7,1 1,4 6,8 Valtionosuusarvio oli 90,1 M. Todellinen kertymä nousi valtionosuusleikkauksista huolimatta selvästi parem maksi, 92,5 M :on. Vuonna 2012 valtionosuutta saatiin 97,2 M. Valtionosuuseriä ei voida suoraan vertailla,
16 koska 2012 valtionosuutta saatiin myös lukiokoulutukseen. Karkeahkosti voidaan arvioida, että lukioiden vaiti onosuusvaikutus oli noin 8,5 M. Vertailukelpoinen 2012 luku on näin ollen noin 88,7 M. Näin ollen kasvua oli 3,8 M eli 4,3 %. Koko maan valtionosuustulojen kasvu oli 2,7 %. 8.2 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos Vuosikatetavoite oli 16,5 M ; se oli hieman suurempi kuin 16,1 M :n poistot. Tilinpäätöksen mukainen vuosi kate oli lähes 21,8 M, joka on miltei 5,3 M arvioitua suurempi. Poistojen määrä oli 14,4 M eli lähes 1,7 M arvioitua vähemmän. Investointiaikataulujen vuoksi osa poistoista siirtyi myöhemmäksi. Vuosikate kattoi pois tot 151-prosenttisesti. Tilikauden ylijäämätavoite oli vajaat 0,6 M. Edellä mainituista syistä johtuen lopputulos oli huomattavasti parempi päätyen lähes 7,5 M :n ylijäämään. Vuoden 2012 lopussa kertyneitä alijäämiä oli taseessa yhteensä 20,8 M. Vuoden 2013 ylijäämä pienentää taseeseen kertyneen alijäämän noin 13,3 M :on. 8.3 Lainakanta ja vastuut Tilausbudjetissa varauduttiin pitkäaikaisten lainojen 9,5 M :n nettolisäykseen. Vuoden lopussa todellinen lisäys oli 8,0 M, mikä johtui lähinnä investointien siirtymisestä. Lyhytaikaisia lainoja oli 5,3 M edellistä vuo denvaihdetta enemmän. Lainakanta 31.12.2013 oli noin 194,9 M, ja 2 874!asukas (v. 2012 2 690 Iasukas). Koko maan keski määräinen lainamäärä on ennakkotietojen mukaan 2 553 /asukas. Konsernitilillä oli konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen varoja vuoden vaihteessa 24,9 M ja se on huomioitu em. lainakannassa. Lainamäärän kasvu oli edellisvuoteen verrattuna 7,3 % (koko maan lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 13 %). Hämeenlinna-konsernin lainamäärä oli vuoden 2013 lopussa 392,4 M, joka on 5 787 ~!asukas. (v. 2012 5 448 fasukas). Vakuuksiaja vastuusitoumuksia koskevat tiedot ilmenevättilinpäätöksen sivuilta 170 173. Vuoden 2013 tilinpäätöksen sivuilla 6 10 on kuvattu täsmällisemmin kaupungin talouden kehitystä, tilinpää töstilannetta sekä merkittävimpiä poikkeamia budjettiin. 8.4 Talouden tasapainotus, taloussuunnitelma ja toimenpideohjelma Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapaino tuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. (KuntaL.71 3 mom.). Tarkastuslautakunta on vuosien 2010-2011 arviointikertomuksissa todennut, että kaupungin talous ei ole tasapainossa taloussuunnittelukaudella ja se edellyttää pikaisia, konkreettisia toimenpiteitä. Kaupungilla ei ole valtuuston hyväksymää toimenpideohjelmaa alijäämien kattamiseksi. Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että kaupunki laatu Kuntalain 65 :n 3 mom:n mukaisesti taloutta tasapainottavan toimenpideohjelman, joka kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelmaan tulee sisällyttää ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet tulee esittää yksilöityinä, rahamääräisinä sekä ajallisesti kohdennettuina. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta myös taloussuunnitelma on laadittava tasapai noiseksi tai ylijäämäiseksi, mikäli kaupungilla on kertynyttä alijäämää. Kuntalain 65 :n mukaan kaupunginvaltuuston tulee hyväksyä toimenpideohjelma samanaikaisesti kuin taloussuunnitelma. Ohjelma voi olla myös erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja tai se voidaan hyväksyä osana kaupungin taloussuunnitelmaa. Vuoden 2013 tilausbudjetissa todettiin mm.: Käsitellessään -12,2 M alijäämäisen 2011 tilinpäätöksen 11.6.2012 kaupunginvaltuusto hyväksyi
17 samalla talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman, jonka mukaan kertyneet alijäämat saadaan katettua vuoteen 2015 mennessä. Tasapainotusohjelma sisältää ehdollisena veroprosentin korotuksen (19,50 prosentista 20,00 prosenttiin) vuonna 2014. Korotus tulee tehtäväksi, jos talouden tasapainottamista ei muilla toimenpiteillä saada toteutet tua. Toiminnan tehostumistaja rakenteellisia säästöjä haetaan tulevina vuosina mm. henkilöstön tuottavuussopi muksella, terveyspalvelujen ja ikäihmisten palvelujen rakenteellisilla muutoksilla sekä opetuksen ja varhais kasvatuksen toimitila-, ryhmä- ja rakennemuutoksilla. Tuottoa haetaan erityisesti tonttien ja kiinteistöjen myynnistä. Kun talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma toteutetaan, on kertyneet alijäämät katettu Kuntalain 65 :n mukaisesti vuonna 2015. Tilausbudjettiesitys 2014 laadittiin siten, että tuloveroprosentti 19,50 korotettiin mm. valtionosuusleikkaustenja kasvavien palvelutarpeiden vuoksi 20,25 prosenttiin. Korotus lisää verotuloja arvion mukaan 8 M. Kaupun ginvaltuusto vahvisti 11.11.2011 11 kaupunginhallituksen esityksen vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 20,25 %. 8.5 Edellisvuoden tilinpäätöksen vaikutus 2013 tllausbudjettiin Vuoden 2013 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin tasapainotusohjelman 2010 2018 mukaisesti. Budjetti on ylijäämäinen noin 0,6 M eli alijäämä ei enää kasva, jos budjetissa pysytään. Vuoden 2012 tilinpäätök sen toimintakate ylitti budjetin 5,4 M. Se pienensijo etukäteen vuoden 2013 tilausbudjetin kasvuvaraa. Vuoden 2013 tilausbudjetin toimintakate on 324,5 M ja tilinpäätöksessä 2012 se oli 327,1 M. Luvut eivät ole kuitenkaan verrannollisia, koska 2013 budjetissa ei ole enää lukiokoulutuksen kustannuksia. Kun 2012 toimin takatteesta vähennetään lukiokoulutuksen kustannukset, 8,6 M, vertailusummaksi saadaan 318,5 M ja vuoden 2013 kasvuvaraksi jää vain 1,9%. Kasvuvara on vielä todellisempi, kun 2012 tilinpäätössummasta vähennetään myös kertaluonteiset, rakenteel lisesta muutoksesta johtuvat lomapalkkajaksotukset 2,3 M. Tällöin vertailusumma on 316,2 M ja 2013 kas vuvara on 2,6 %, joten merkittäviä tuloksellisuus- ja sopeuttamistoimia tarvitaan edelleen. 8.6 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä 20 789 482,06. Vuoden 2013 ylijäämä on 7474 193,89. Jäljellä olevien alijäämien määrä on 13 315 288,17. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2013 vuoden 2014 budjetin yhteydessä talouden tehostamisen ja sopeut tamisen toimenpideohjelman. Sen mukaan alijäämät on katettu vuonna 2017. Vuoden 2013 hyvä tulos osal taan helpottaa talouden tasapainottamista. Tilinpäätöksen liitteenä on selvitys talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman 2012 2015 toteutumisesta vuoden 2013 osalta. Kustannushyödyt olivat selvityksen mukaan 4,5 M, kun myös sairaus poissaolojen väheneminen otetaan huomioon. Talouden tasapainottamisohjelma laaditaan uudelleen syksyllä 2014 vuoden 2015 tilausbudjetin laatimisen yhteydessä. Nykyisen suunnitelman mukaan lainamäärä on korkeimmillaan vuonna 2016 ja kääntyy sen jäl keen laskuun. 8.7 Vuoden 2013 tilinpäätöksen vaikutus 2014 tilausbudjettiin ja arvio todennäköi sestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin tasapainotusohjelman mukaisesti siten, että tulot ja me not ovat tasapainossa. Tilinpäätöksen 2013 ylijäämä pienentää aikaisemmin kertyneitä alijäämiä. Ylijäämäi
18 syydestään huolimatta tilinpäätösvuoden käyttömenojen kasvu pienentää 2014 budjetin kasvuvaraa. Tilinpäätöksen ylijäämäisyys johtui sellaisista kertaeristä, jotka eivät helpota vuoden 2014 taloutta. Käyttöta louden neton eli toimintakatteen tasolla tilinpäätös oli 3,1 M yli budjetin. Ilman omaisuuden budjetoimattomia myyntivoittoja ylitys olisi ollut 5,7 M. Toimintakatteen eli nettokäyttömenojen osalta vuoden 2014 budjetin kasvuvara 2013 budjettiin nähden oli 5,7 %. Kasvutarpeen suuruuteen vaikutti olennaisesti 4,2 M :n kuntaliitostuen loppuminen vuoteen 2013. Ilman kuntaliitostukea budjettien välinen kasvuvara oli 4,3 %. Kun 2014 budjetin nettokäyttömenojen kasvuvaraa vertaa 2013 todelliseen tilinpäätökseen, kasvuvara supis tuu ilman kuntaliitostukea 3,3 prosenttiin. Kun vähennetään vielä 2013 saatujen 2,6 milj. euron budjetoimat tomien omaisuuden myyntivoittojen vaikutus, todellinen kasvuvara on 2,6 prosenttia. Vuoden 2014 budjetin todellisesta kasvuvarasta (noin 8,5 M ) noin 41 %, on kohdennettu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin talouden tasapainottamiseen. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on 4,9 % 2013 tilin päätökseen nähden. Tämä edellyttää muiden toimintojen osalta tiukkaa kustannusten hallintaa ja tehostamis toimenpiteitä. Verotulot eivät tuottane 2013 kaltaista helpotusta taloustilanteeseen. On tärkeää, että talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman mukaisissa hankkeissa onnistutaan suunnitelmien m u kaisesti. Tarkastuslautakunta esittää edellä kuvattujen talouden tervehdyttämistoimien johdosta kiitokset taloudesta vastaaville toimielimille, viranhaltijoille ja muulle henkilöstölle kannustaen samalla jatkamaan talouden tasa painotustoimia. Tilinpäätöksen yl~äämäisyys perustuu sellaisiin kertaeriin (esim. verojen aikataulu-ja rakennemuutokset), jotka eivät helpota vuoden 2014 taloutta. Kuntalain säädösten ja vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella talous ei ole vielä tasapainossa ja tasees sajäljellä oleva alijäämä on noin 13 315000. Näin ollen tarkastuslautakunta korostaa Kuntalain 65 :n 3 mom. :in perustuen realistisen, taloutta tasapainottavan toimenpideohjelman laadinnan merkitystä, joka koh distuu kertyneen alijäämän kattamiseen. 8.8 Talouden tunnuslukujen kehitys vuosina 2010 2013 Alla on kuvattu joidenkin talouden tunnuslukujen kehitystä viimeisen neljän vuoden ajalta. Verrokkikaupunkei na ovat asukasluvultaan Hämeenlinnaa lähinnä olevat kaupungit Vaasa (66 321 as.), Lappeenranta (72 658 as.)ja Rovaniemi (61 215 as.).
19 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 EI 2011 2012 EI 2013 OHämeenlinna OLappeenranta DRovaniemi 2355 2734 1253 2610 2785 1190 2690 3100 1217 2874 3012 1558 ~Vaasa 1694 1796 2172 2657 Kaaviokuva lainakannan kehityksestä 31.12., Iasukas Lähde: Tilastokeskus 201 0-2012 Ko. kaupungin TP 2013 Toteutuneiden kuntal iitosten vuoksi kaaviokuvien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Hämeenlinnan osalta kaupungin lainakannan kasvaminen perustuu poliittiseen päätökseen siten, että kaupungin sijoituksia ei käyte tä investointeihin. Sijoituksista saatava tuotto on suurempi kuin lainoista maksettava korko. 8 000 7000 6000 5 000 4000 3 000 2 000 1 000 0 DHämeenlinna OLappeenranta 2010 5208 5952 2011 5219 6362 2012 5448 6942 2013 5787 7570 DRovaniemi DVaasa 2396 4710 2282 4956 2200 5556 2553 6853 Konsernin lainakanta 31.12., /asukas, yks.1 000 tai 1km. Lähde: Tilastokeskus 2010-2012 Ko. kaupungin TP 2013