Hilkka Putkisaari (taide- ja psykoterapeutti, KM parisuhde- ja seksuaaliterapeutti)

Samankaltaiset tiedostot
TEMPERAMENTIT TUTUKSI VIHER- JA YMPÄRISTÖRAKENTAJAT LAHTI PSYKOLOGI TONY DUNDERFELT

Järki vai tunteet? Miten kohtaamme toisemme

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Tahdolla ja taidolla ohjaajakoulutus 2014


6. Parisuhde yhteyksissään: Muu ympäristö 7. Parisuhteen vaiheet: Symbioosivaihe

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Työyhteisön kulutuskestävyys

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?

Läheiset ihmissuhteet

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

PariAsiaa luentosarjan teemat

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa Perheaika

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Rakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä i S i n kka Kumpula

TERVETULOA! yhteistä elämää

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

HANKALIEN TUNTEIDEN YLI. Hanna Ranssi-Matikainen

ONKO OPE ROOLISSA? Pohdiskelua heittäytymisestä ja kohtaamisesta

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

PariAsiaa luentosarjan teemat

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Mitä seksuaalisuus on?

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

1. Asiakaslähtöisyys/asiakasohjautuvuus

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Varhaiskasvatussuunnitelma

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Pikkulapsen seksuaalisuus

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

RISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä. ristiriidat syntyvät, on niitä. helpompi ratkaista

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Mielenterveys voimavarana

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Parisuhde ja perhe yrittäjän voimanlähteinä Yksinyrittäjän hyvinvoinnin teemapäivä. Milla Sahla, Oppi ja Oivallus

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

Asumissosiaalinen työote

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa?

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Vanhemmuuden tukeminen

CP-liitto ry Asenteet, itsetunto ja tasavertainen ihmisten kohtaaminen. Olavi Haataja

Läheiset ihmissuhteet - rasitteita vai arjen voimavaroja. Heikki Kruus Psykoterapeutti Työnohjaaja

HALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät Tuula Korpela

Transkriptio:

Hilkka Putkisaari (taide- ja psykoterapeutti, KM parisuhde- ja seksuaaliterapeutti) Artera Terapiapalvelut www.artera.info Ratkaisu- ja voimavarakeskeiset Terapiat, koulutukset ja työnohjaus

Triangeli-teoria eli rakkauden kolme ulottuvuutta Robert J. Stenbergin mukaan INTIMITEETTI läheisyys, sympatia kiintymys ja ystävyys INTOHIMO Seksuaalinen vetovoima ja voimakkaat tunteet RAKKAUS SITOUTUMINEN Tietoinen päätös siitä että haluan olla juuri tämän ihmisen kanssa. Myös yhä uudelleen sitoutuminen.

Triangelin yhdistelmät Pelkkä intimiteetti: ollaan hyviä ystäviä, kumppanuksia, sisko ja veli Pelkkä intohimo: voi riittää aluksi, mutta ensihuuman haihduttua kaivataan lisää syvyyttä suhteeseen Pelkkä sitoutuminen: ollaan vain koska niin luvattiin, voi johtaa kylmään tyhjään liittoon Intimiteetti & intohimo & sitoutuminen: onnellinen rakkausliitto

John M. Gottman Tutkinut yli 30 vuoden ajan mitkä tekijät parisuhteessa (vuorovaikutuksessa, käyttäytymisessä ja tunneilmaisussa) ennustavat suhteen pysyvyyttä ja onnellisuutta tai eroa ja tyytymättömyyttä

Parisuhteen tasapaino: 1. Vuorovaikutus Vuorovaikutus eli miten asioista puhutaan. Ratkaisevaa miten erimielisyydet otetaan puheeksi. Tunnereaktiot eli miten tunteita ilmaistaan 2. Havaitseminen Omien ja kumppanin reaktioiden ja tarpeiden tunnistaminen 3. Fysiologinen taso Rauhoittuminen ja rauhoittaminen

1. Parisuhteen toimivuutta tukeva vuorovaikutus Toisensa puoleen kääntyminen: Jaetaan arjen kokemuksia ja ajatuksia. Ollaan kiinnostuneita siitä mitä kumppanille kuuluu. = Emotionaalinen pankkitili Jaetaan myös kumppanin psykologista maailmaa: mistä pitää, mistä unelmoi, mitä toivoo, mikä huolestuttaa = Rakkauskartat Positiivinen tunneilmaisu: Kiintymyksen ja keskinäisen ihailun osoittaminen. Hellyttelysanat, kosketus, suukottelu Pidetään yllä sitä hyvää mikä on nähty kumppanissa suhteen alussa. Kyetään erottamaan parisuhteen ratkaistavissa olevat ja ratkaisemattomat ongelmat

Pysyvät ongelmat vakaissa suhteissa 2/3 osaa suhteen ongelmista on luonteeltaan pysyviä ja ratkaisemattomia: Perustavaa laatua olevia eroja kumppanusten persoonallisuuksissa Perustavaa laatua olevia eroja niissä tarpeissa, jotka liittyvät keskeisesti heidän käsitykseensä itsestään ihmisinä Ratkaisemattomien ongelmien kohdalla olennaisinta ei ole että ongelma poistuisi, vaan se että ongelmista voidaan puhua ja niiden kanssa voi oppia elämään Loput 1/3 osaa on ratkaistavissa olevia ongelmia, joita kannattaa työstää.

Rakentavat riidat Ollaan valmiita tekemään kompromisseja ja myönnytyksiä Hyväksytään toisen vaikuttavuus, jolloin annetaan kumppanille lupa vaikuttaa omiin mielipiteisiin ja käsityksiin (ei tarvitse pitää omaa päätä ) Voidaan olla myös sovussa eri mieltä (ei tarvita voittajia )

Konfliktin säätely onnellisissa suhteissa: Myönteisen tunneilmaston vallitseminen luo perustaa tulokselliselle konfliktien säätelylle. Onnellisilla pareilla myönteisten kokemusten määrä ylittää kielteisten määrän. Ongelmat otetaan puheeksi nopeasti ennen kuin tilanne pääsee kriisiytymään Toistensa puoleen kääntyminen: pyritään ratkaisemaan ongelmat yhdessä Erimielisyyden ja tyytymättömyyden ilmaisu: Pysytään asiassa, ei mennä henkilökohtaisuuksiin (vrt. ratkaisukeskeinen malli: muutostoive) Oman ja kumppanin fysiologisen rauhoittamisen taito Vältetään tuhoavaa vuorovaikutusta, kuten halveksuntaa, toisen syyttelyä, jatkuvaa puolustuskannalla oloa ja jäykkää mököttämistä.

Myönteinen tunneilmasto Myönteinen tunneilmasto: = Kriittinenkin viesti otetaan vastaan ja koetaan parisuhteessa emotionaalisesti neutraaliksi, kumppanin kannalta merkittäväksi viestiksi Kielteinen tunneilmasto: = Ulkopuolisten neutraaliksi kokema viesti koetaan toistuvasti parisuhteessa kielteiseksi viestiksi Onnellisessa parisuhteessa kumppanin vihaisuutta ei oteta henkilökohtaisesti vaan se voidaan nähdä tärkeänä informaationa Hyvin toimivissa parisuhteissa myönteisiä tunteita käytettiin onnistuneesti parisuhdeongelmien ja kielteisten tunteiden lieventämiseen ja erityisesti itsensä rauhoittamiseen

Ensisijaiset ja toissijaiset tunteet (Susan M. Johnson) Ensisijaiset, primaarit tunteet: esim. loukkaantuminen, häpeä, pelko Toissijaiset, sekundaariset tunteet: esim. viha ja kateus Turvattomaksi koetuissa tilanteissa primaaritunteilla on taipumus kääntyä toissijaisiksi tunteiksi ensisijainen aito tunne jää käsittelemättä käsittelemättä jääneet tunteet voivat jäädä kalvamaan mieltä ja etäännyttää kumppaneita toisistaan

2. Havaitseminen Miten ongelmatilanteita tulkitaan: Onnellisessa parisuhteessa kumppanin Kielteinen teko voidaan nähdä vain tilapäiseksi ja tilannesidonnaiseksi lipsahdukseksi. Myönteinen teko halutaan tulkita pysyväksi osaksi kumppanin persoonaa. Parisuhteen ongelmatilanteen paikallistaminen: Onnettomissa suhteissa syy nähdään kumppanissa Onnellisissa suhteissa ongelmaa voidaan tarkastella neutraalisti ketään syyllistämättä Varhainen reagointi: Onnellisissa suhteissa kumppanin kielteisinä pidettäviin seikkoihin reagoidaan nopeasti, ottamalla muutostoive puheeksi. Ongelmallisiksi kehittyneissä suhteissa parit eivät tuoneet tyytymättömyyttään esille, vaan koettivat aluksi sopeutua kumppaninsa käyttäytymisessä kielteisinä pitämiinsä asioihin.

3. Fysiologinen taso Riitatilanteissa elimistössä usein aktivoituu samat mekanismit kuin vaaran uhatessa: Taistele, pakene tai jähmety Havainnointi valpastuu etsimään mahdollisia vaaranmerkkejä, jolloin ei kyetä ottamaan samanaikaisesti vastaan juuri muuta informaatiota Vanhat (aiemmin opitut) käyttäytymismallit aktivoituvat Kyky ylivirittyneen tilan alentamiseen (rauhoittumiseen) auttaa ottamaan vastaan neutraalia informaatiota Aikalisä, yhteinen merkki (milloin päreet meinaa palaa) ja vetäytymisrituaali (mitä tehdään kun mopo on karkaamassa käsistä) Itsensä ja kumppanin tyynnyttäminen (optimaalinen pulssi vuorovaikutukselle on kun syke alle 95) Kyky rauhoittaa itseään ja kumppanin kyky käyttää huumoria toisen rauhoittamiseen ennustivat suhteen kestävyyttä

Ystävyys Gottmanin mukaan toimivan parisuhteen perusta on kumppanien välinen ystävyys ja siihen liittyen: Molemminpuolinen kunnioitus Yhteisten hetkien vaaliminen Luottamus Huolenpito Hellyys Seksuaalisesti ja henkisesti tyydyttäviin suhteisiin liittyi aina ystävyyttä

Kuinka ystävyys saavutetaan? 1. Askel: Kumppanin psykologisen maailman (sisäisen mielen) tunteminen = Rakkauskartat 2. Askel: Keskinäisen ihailun ja kiintymyksen osoittaminen ( on vastamyrkkyä halveksunnalle ) Sanoin ja teoin Päivittäin 3. Askel: Puolison puoleen kääntyminen Toisen kuuleminen ja huomioiminen arjessa Emotionaalisen pankkitilin suuruus (hyväntahtoisuus, suopeus, kunnioitus) edesauttaa myönteistä tunneilmastoa myös konfliktitilanteissa

(Gottman, Driver & Tabares 2002, mukaillen) Yhteisten merkitysten luominen Yhteisyyteen liittyvät rituaalit, roolit, tavoitteet, symbolit Unelmien ja pyrkimysten toteuttaminen Terve Parisuhdetalo Konfliktien säätely (1) Dialogi pysyvistä ongelmista jumiutumisen sijaan (2) Ratkaistavissa olevien ongelmien tehokas ratkaisu: pehmeä aloitus, toisen vaikutuksen hyväksyntä, kompromissit ja fysiologinen rauhoitt(a/u)minen Myönteinen tunneilmasto Vaikuttaa korjausyritysten onnistumiseen konfliktitilanteissa Toistensa puoleen kääntyminen & Emotionaalinen pankkitili Kiintymyksen ja keskinäisen ihailun osoittaminen Kognitiivinen tila Rakkauskartat Ystävyys = perusta

Eron varoitusmerkit 1. Hyökkäävä kritiikki 2. Ns. neljä ratsumiestä 3. Vahvojen tunteiden ylivoima (ylikierroksilla käyminen) 4. Sovintoyritysten puuttuminen tai epäonnistuminen 5. Parisuhteen kipeät muistot

Neljä ratsumiestä Johtivat 85% varmuudella avioeroon, epäonnistuneisiin ratkaisuyrityksiin liittyneenä yli 90% ennuste erosta Krittisyys Repivä kritiikki, kumppanin kielteisten piirteiden yleistäminen ja ikuistaminen Defensiivisyys Mahdolliselta kritiikiltä suojautuminen, jatkuva puolustuskannalla olo, kumppanin syyllistäminen Halveksunta Iva, vähättely, alentavat kommentit, nimittely, sarkastisuus ja toisen yläpuolelle asettuminen Vaikenemisen muuri Vuorovaikutuksesta vetäytyminen, on epäsuora tapa syyttää puolisoa, välinpitämättömästi poispäin katsominen Tutkimusten mukaan parit odottavat keskimäärin kuusi vuotta, siitä kun ensimmäiset merkit ovat ilmestyneet, ennen kuin hakevat apua

Parisuhdetyylit Gottmanin mukaan: Nopeasti reagoiva pari Runsaasti vahvoja tunnereaktioita Validioiva, vahvistava, pari Kohtuullisesti tunnereaktioita Konflekteja välttelevä pari Niukasti tunnereaktioita Yhteensopimattomuuden tunteen taustalla usein parin erilaiset parisuhdetyylit: Esim. tunneherkkä vaimo ja tunneilmaisultaan jäyhä mies

Yhteensopivuusongelmia: Vahvistaja (keskusteleva) & välttäjä (ei keskusteleva): Vahvistaja pyrkii saamaan aikaan kontaktia ja keskustelua, välttäjä kokee toisen painostavaksi, tukahduttavaksi ja ahdistuu Vahvistaja & nopeasti reagoiva (tunteikas): Vahvistaja kokee, ettei tule riittävästi kuulluksi. Nopea kokee vahvistajan hitaamman, analysoivan tyylin kylmäksi ja epäemotionaaliseksi. Nopea kokee, että suhteessa ei ole intohimoa. Välttäjä & nopea: Välttäjä kokee, että nopea on tunteiden vietävissä ja vailla itsekontrollia. Nopea kokee, että välttäjä on kylmä ja tunteeton, sekä kokee itsensä (tunteineen) hylätyksi ja arvottomaksi.

Väritemperamentit Pohjautuen Tony Dunderfelntin teokseen: Tunnista temperamentit 2012. Jyväskylä: PS-kustannus Hilkka Putkisaari, Artera Terapiapalvelut 2013

Temperamenttien nelijako (Tony Dunderfelt 2012 mukaan) Hallitseva = Voimakastahtoinen Ekstroversio Introversio Mukautuva = Hyväntahtoinen

Punainen Perusluonteeltaan nopea, tehokas ja aikaansaava, kunnianhimoinen, johtaja-ainesta, suorapuheinen, korkea työmoraali. Haitalliset puolet: päällepäsmäri, huono kuuntelija, jyrääjä, itsekeskeinen, kärsimätön, työnarkomaani. Arvostaa: rehellisyyttä ja luotettavuutta järjestelmällisyyttä energisyyttä, oma-aloitteisuutta ja tekemistä oikeudenmukaisuutta Ärsyttää: turha pohdiskelu ja jaarittelu velttous, kaavoihin kangistuneisuus ja särmättömyys pessimismi ja huumorintajuttomuus

Sininen Perusluonteeltaan rauhallinen ja hillitty, suunnitelmallinen, perusteellinen, kyky analysoida asioita, asiallinen ja keskittynyt. Haitalliset puolet: tosikko, jäykkä ja itsepäinen, perfektionisti, ylikriittinen, vetäytyvä, pessimisti, ahdistuu helposti Arvostaa: suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta arvostelukykyä, johdonmukaisuutta asiallista keskustelutaitoa ja yhteistyökykyä tarkkuutta ja luotettavuutta Ärsyttää: hyökkäävyys (ja liian lähelle tuppautuminen) kierous ja epärehellisyys hätäily, hössötys ja epätarkkuus vastuuntunnottomuus ja keskeneräisyys

Perusluonteeltaan ulospäin suuntautunut, ystävällinen, tehokas, innostunut, humoristi ja luova ideoija. Haitalliset puolet: Huono keskittymään, rönsyilee eikä pysy asiassa, rajaton, epärealistinen, täynnä itseään. Arvostaa: empaattisuutta, ystävällisyyttä ja inhimillisyyttä avarakatseisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää luontevuutta ja spontaanisuutta luovuutta, mielikuvitusta ja dramatiikan tajua luotettavuutta ja kokemusten jakamista Ärsyttää: teeskentely ja teennäisyys, mielistely niuhottaminen ja komentelu saamattomuus ja uusavuttomuus välinpitämättömyys ja oman edun tavoittelu

Vihreä Perusluonteeltaan rauhallinen ja harkitseva, sympaattinen, mukautuva, luotettava ja ystävällinen. Haitalliset puolet: päättämätön ja saamaton, karttaa ristiriitoja, loukkaantuu helposti, ei omaa mielipidettä. Arvostaa: avoimuutta ja rehellisyyttä myönteisyyttä ja huumorintajua luotettavuutta ja vakaata vastuunottoa asiallisuutta ja aitoutta tasa-arvoisuutta, loukkaamattomuutta Ärsyttää: jyrääminen ja toisen hyväksikäyttö ylimielisyys ja kaikkitietävät päällepäsmärit epäoikeudenmukaisuus ja epärehellisyys liika uteliaisuus, hössötys ja keskeyttäminen epäreilu nimittely ja kuppikunnat

VÄLIVÄRIT: Turkoosi, oranssi, violetti ja keltavihreä TURKOOSI Rauhallinen ja sisäänpäin kääntynyt Sininen voimakastahtoisuus yhdistyy vihreään ihmisläheiseen diplomatiaan ORANSSI Ulospäin suuntautunut ja impulsiivinen Pitää tärkeänä sitä, että elämässä on vauhtia ja reilua kanssakäymistä VIOLETTI Ihanteellinen ja päämäärätietoinen Hallitsee suuria kokonaisuuksia ja arvostaa muissa ihmisissä tietoa ja taitoja KELTAVIHREÄ Sympaattinen, myönteinen ja toverillista yhdessäoloa arvostava Innostavat muita omalla esimerkillään ja luovat tilanteita, joissa kukaan ei lähde määräämään, miten muiden pitäisi ajatella tai toimia

Eri värisen kumppanin kohtaaminen Hyväksy se, että kumppanisi persoonassa ihan kuten sinulla itselläsikin, on myös heikkouksia. Älä kiinnitä huomiotasi niihin, vaan pyri näkemään hänet positiivisten puolien ja vahvuuksien kautta! PUNAINEN Nosta vireyttä, ole valpas Pysy asiassa, keskity olennaiseen ja ole selkeä Ole lyhytsanainen ja ytimekäs Osoita arvostusta punaisen tehokkuudelle ja organisointitaidolle Ole rento (epävirallinen) Käytä huumoria Varaudu puhetulvaan ja siihen, että voidaan rönsyillä välillä itse asian ulkopuolelle Osoita arvostusta keltaisen luovuudelle ja huumorintajulle VIHREÄ Ole luonnollinen ja rauhallinen Varaa aikaa Etsi yhteisiä näkemyksiä Varaudu hankaluuteen tehdä päätöksiä tai valintoja Osoita arvostusta vihreän ymmärtäväisyydelle ja oikeudenmukaisuudelle SININEN Anna tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa Osoita luotettavuutesi Älä kiilaa, vaan kuuntele rauhassa Varaudu pohdiskeluun Osoita arvostusta sinisen loogisuudelle ja analysointitaidolle

Lähteet: Dunderfelt, T. 2012. Tunnista temperamentit. Jyväskylä: PS-kustannus. Gottman, J. M., Driver, J. & Tabares, A. T. (2002). Building the sound marital house: An empirically derived couple therapy. In Gurman, A.S. & Jacobson, N. S. (Eds.), Clinical handbook of couple therapy (pp. 373-399). New York: Guilford. Johnson, S. 2010. Tunnekeskeisen pariterapian käsikirja. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy. Kumpula, S. & Malinen, V. 2007. Unelma paremmasta parisuhteesta. Helsinki: Minerva. Malinen, V. & Kumpula, S. 2006. Parisuhde, intiimisyys ja seksuaalisuus. Teoksessa: Apter, D., Väisälä, L. & Kaimola, K. (toim.) Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, 366-381.