Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 1
Sisältö Lähtökohta: maidontuotannon kannattavuuden säilyttäminen ja parantaminen Kannattavuus, tuottavuus ja hinnat Hinnat ja hintavaihtelut Typensitojakasvit maitotilan taloudessa Perustuu MTT Raportteja 59 Säilörehun korjuuketjujen vertailu Perustuu MTT Raportteja 78 Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 2
Kannattavuuskirjanpitoaineisto Maitotilojen koko kasvanut vuosina 2000-luvulla Peltoala 35 ha - > 54,3 ha Eläinmäärä 27,6 ey - > 44,8 ey Liikevaihto 81 600 - > 172 100 Noin kolmannes liikevaihdosta tukia. Yrittäjätulo noin 27 000 - > 45 000 Kannattavuuskerroin keskimäärin 0,6 Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 3
Maatilojen kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Viljanviljely Muu kasvinviljely Lypsykarja Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus Lähde: MTT Taloustohtori www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 4
Vakavaraisuus - pääomarakenne Omavaraisuusaste : oma pääoma / koko pääoma Laskenut, vaikka omien varojenkin määrä on kasvanut Suhteellinen velkaantuneisuus: velat / liikevaihto Kasvanut suhteellisen nopeasti Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 5
Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus (%) maitotiloilla 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Omavaraisuusaste Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus Suhteellinen velkaantuneisuus Lähde: MTT Taloustohtori www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 6
Tuotteiden hintaindeksejä 2000 2012 (4. vuosineljännes) 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vehnä Ruis Ohra Kaura Öljykasvit Maito Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus Lähde: Tilastokeskus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 7
Panosten hintaindeksejä 2000 2012 (1. vuosineljännes) 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Polttoaine Lannoite Rehut Koneet Rakennukset Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus Lähde: Tilastokeskus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 8
Biologisen typensidonnan hyödyntäminen maitotilalla Esimerkki Monipalko hankkeesta, jossa tutkittiin palkokasvien hyödyntämistä peltoviljelyssä yleensä ja maitotiloilla Palkokasvien viljelyn ja ruokintakäytön kilpailukyky tilatasolla Motiivina rehuvalkuaisen ja -energian tuottaminen vähäisemmällä mineraalityppilannoituksella Laskelmissa tehdään paljon oletuksia, joihin nähden tulokset ovat ehdollisia laskentaperusteita on pohdittava tapauskohtaisesti Katelaskelmien taustalla ProAgrian Tuottopehtorin laskelmat Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 9
Maitotilaesimerkki 70 hehtaaria ja 35 lehmää Maksimoidaan katetuottoa kiinteille panoksille rajoitteiden puitteissa Vertailussa tavanomainen maidontuotanto (heinä- ja apilapohjainen säilörehu) luomutuotanto (apilapohjainen säilörehu ja laidun) Laskelma on esimerkki. Tarkastelut on syytä tehdä tilakohtaisesti. Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 10
Tavanomainen ja luonnonmukainen tuotanto Satoero Hintaero Viljat -30 % +30 % Rypsi -50 % +45 % Härkäpapu -20 % +50 % Herne -20 % +50 % Apilaheinänurmi* -20 % Laidun* -30 % Maito -900 l/v + 10 c/l *niukasti lannoitettuun tavanomaisesti viljeltyyn apilaheinäseokseen verrattuna. Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 11
Tuotantovaihtoehtojen maidon hinta, tuet ja kate Lehmä- Maito- Maidon Ha/eläin Tuotantovaihtoehto luku määrä hinta c/l tuet Kate Pellot ja eläimet luomussa (+ 10 c/l maitoa) 32 252 318 52 72 306 125 563 Pellot ja eläimet luomussa (+ 0 c/l maitoa) 32 252 318 42 72 306 100 331 Pellot luomussa 35 277 550 42 63 931 94 265 Tavanomainen, apila/heinänurmi 35 308 700 42 53 515 96 120 Tavanomainen, heinänurmi 35 308 700 42 53 515 91 104 Sipiläinen /Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 12
Säilörehun korjuu pitkän aikavälin näkökulmasta Päätöstilanne otettava huomioon malleja laadittaessa ja arvioitaessa Tässä tarkastelussa pitkän aikavälin näkökulma Tutkimuskysymykset: Mikä korjuuketjuvaihtoehto on taloudellisesti edullisin? Miten tuotanto-olojen muutos vaikuttaa korjuuketjun valintaan? Millainen vaikutus säilörehun D-arvolla on tulokseen? Milloin yhteistyö tai urakoitsijan käyttö on taloudellisin vaihtoehto? D-arvo on sulavan orgaanisen aineen pitoisuus kuivaaineesta (%). Sillä kuvataan säilörehun tuotantovaikutusta. Käytännössä säilörehun D-arvo on 60 75 %. Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 13
Säilörehun korjuumalli Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 14
Aineisto neljä korjuuketjua suunnittelumallissa Noukinvaunuketju (pieni kapasiteetti) Noukinvaunuketju (suuri kapasiteetti) Ajosilppuriketju (käytetty ajosilppuri) Paalain-käärin yhdistelmä Ketjut MTT Kolme tilakokoa 54, 108, 162 lehmää Kokonaispeltoala voi muuttua Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 15
Tulokset kuvaavat esimerkkitilolle sopivia ratkaisuja Tilakohtaiset tekijät vaikuttavat ratkaisuihin => tilakohtaisten tekijöiden mallintaminen on välttämätöntä, jotta kyetään tekemään tilatasolla oikeat päätökset. Erilaisissa päätöksentekotilanteissa, toimintaympäristöissä ja kasvuoloissa optimisäilörehuala vaihtelee. Korjuumäärän kasvu alentaa yksikkökustannusta, mutta vastaavasti kuljetusetäisyyden kasvu kohottaa sitä. Pieni noukinvaunuketju tuottaa suurimman ja ajosilppuriketju pienimmän ylijäämän. Korjuuketjujen ero pienenee yrityskoon kasvaessa, mutta järjestys säilyy ennallaan. Nopean korjuun ansiosta nurmen D-arvo on ajosilppuriketjussa muita korjuuketjuja korkeampi. Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 16
Tulokset kannustavat yhteistyötä suosiviin ratkaisuihin Rehunkorjuun viivästyttäminen pienentää ylijäämää vain vähän D-arvo on tärkeä, mutta sen merkitystä ei saa ylikorostaa. Korjuuaikaa pystytään pidentämään ilman, että taloudellinen tulos heikkenee merkittävästi. Tilojen välisellä yhteistyöllä yksikkökustannusta voidaan alentaa. Lohkojen etäisyydellä tilakeskuksesta on merkittävä vaikutus taloudelliseen tulokseen. Yleensä omien koneiden käyttö on urakointia edullisempaa vasta yli 100 lehmän tiloilla (vaihtelee tiloittain ja ketjuittain). Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 17
Yhteenveto Siirrettävyyden ongelma parhaat ratkaisut on löydettävä tilakohtaisesti Yhteistyön mahdollisuudet, oman erikoisosaamisen hyödyntäminen Yksittäisen osaprosessin virittäminen huippuunsa ei välttämättä johda parhaaseen tulokseen yrittäjän kannalta Tuotantoa optimoitaessa on huomioitava myös tarkasteluaikajänteen merkitys - strategiavalinnat -> tärkeää tarkastella tilakokonaisuutta ja sopeuttaa tuotantoa pitkän aikavälin tavoitteiden puitteissa Sipiläinen / Maidontuotannon kannattavuus www.helsinki.fi/yliopisto 15.4.2013 18