Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 56 Kokoustiedot Aika 26.08.2013 maanantai klo 15:30-18:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Ulf Johansson Saara Hyrkkö Bjarne Häggman Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Timo Kuismin Pekka Heikkinen Satu Tyry-Salo Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja taloussuunnittelujohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 2 / 56 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.9.2013 2.9.2013 Jouni J. Särkijärvi Jyrki Myllärniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 6.9.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 3 / 56 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 226 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 227 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 228 1-5 Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 6 toimenpiteet (osittain Kv-asia) 229 6 Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 15 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) 230 Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy 22 -nimisten yhtiöiden toimiohjeiden antajasta päättäminen ja valmistelukehotus yhtiöiden fuusioimiseksi 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen 25 käynnistäminen 232 PKS koordinaatioryhmän matka Tallinnaan 29 233 Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin 30 luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Espoossa 8.- 9.10.2013 234 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakkeiden osto HUS:lta 32 235 7-9 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen 35 (Kv-asia) 236 10 Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta 41 Saunalahden koululle (Kv-asia) 237 Kahden nuorisovaltuuston jäsenen matka Belgiaan 44 238 11-12 Tilan Andersböle ostaminen Vanhakartanon kylässä 45 239 Asunto-osakkeiden myyminen, Asunto Oy Tarja-Kirsti, 47 Niittylaakso 28 240 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 49 241 Päätökset ja kirjelmät 51 242 13-14 Kaupungininsinöörin valinta 52
Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 4 / 56 226 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 22.8.2013 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 5 / 56 227 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jouni J. Särkijärvi ja Jyrki Myllärniemi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 6 / 56 1031/02.02.02/2013 228 Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354 Vesa Kananen, puh. (09) 816 84017 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet - 250 000 euroa kustannuspaikalle 90007 Tietotekniikkapalvelut, hankenumero 0969, puhe- ja tietoliikennepalveluiden käyttöönottoprojektiin, - 50 000 euroa kustannuspaikalle 90060 Sivistystoimen yhteiset resurssivarausjärjestelmän käyttöönottoon, 2 hyväksyy Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen, hankkeen 6054, rakentamisen aloittamisen. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportin tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniraportin tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon seurantaraportti I:stä tiedoksi, 5 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset: 1 Yleishallinto (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus) tuloarvion lisäys määrärahan vähennys 100 000 euroa 200 000 euroa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 7 / 56 24 Vanhusten palvelut tuloarvion lisäys määrärahan lisäys 25 Terveyspalvelut tuloarvion vähennys määrärahan lisäys 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut tuloarvion lisäys määrärahan lisäys Investoinnit 95 Koneet ja kalusto/sote määrärahan lisäys 41 Tekninen lautakunta tuloarvion lisäys määrärahan lisäys 43 kaupunkisuunnittelulautakunta tuloarvion vähennys 44 Ympäristölautakunta tuloarvion vähennys 45 Rakennuslautakunta tuloarvion lisäys 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut tuloarvion korotus määrärahan vähennys Investoinnit 9541 Tekninen keskus määrärahan lisäys Investoinnit 92 Maa- ja vesialueet määrärahan lisäys Suurpellon taseyksikkö tuloarvion vähennys investointimäärärahan alennus Tapiolan taseyksikkö tuloarvion vähennys investointimäärärahan alennus 300 000 euroa 1 200 000 euroa 500 000 euroa 11 500 000 euroa 2 000 000 euroa 6 300 000 euroa 50 000 euroa 800 000 euroa 2 700 000 euroa 100 000 euroa 30 000 euroa 540 000 euroa 400 000 euroa 1 326 000 euroa 26 000 euroa 6 000 000 euroa 4 700 000 euroa 4 700 000 euroa 13 000 000 euroa 4 000 000 euroa Investoinnit Tilakeskus Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen hanke 6054 määrärahan lisäys 1 200 000 euroa Kannussillanmäen kalliosuojan hanke 6073 määrärahan lisäys 1 500 000 euroa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 8 / 56 Osakkeet ja osuudet määrärahan lisäys 3 800 000 euroa Käsittely Päätös Liite Selostus Asia käsiteltiin pykälän 231 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Seurantaraportti I 2013 2 Pöytäkirjamerkinnät 2013 3 Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 4 Selvitykset vuoden 2012 arviointikertomukseen 5 Konserniraportti I/2013 1. Seurantaraportti I Yhteenveto Suomen, Euroopan ja myös muiden suurten talousalueiden taloustilanne on suuren epävarmuuden tilassa. Kansantaloutemme oli jo viime vuonna taantumassa ja taantuma jatkuu. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Yleinen taloustilanne heijastuu myös Espooseen, kaupungissa oli heinäkuussa 11 811 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,9 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli n. 2 800 henkeä enemmän ja työttömyysaste oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi. Liitteenä olevassa seurantaraportissa on viitattu kesäkuun lopun lukuihin, jotka olivat raportin laadintahetkellä käytettävissä. Toimintaympäristön epävakaus näkyy kaupungin verotulojen kasvun hiipumisena. Heinäkuun loppuun mennessä verotulot olivat kasvaneet ainoastaan 0,3 prosenttia eli vajaat 3 milj. euroa. Koko vuoden ennusteen mukaan verotulot tulevat jäämään 15,3 milj. euroa talousarviosta. Vastaavasti samaan aikaan kaupunkimme kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja toukokuun loppuun mennessä asukasmäärämme on kasvanut 1 740 hengellä. Erityisesti lasten, maahanmuuttajien ja vanhusten määrä kasvaa, mikä näkyy voimakkaasti kasvavina palvelutarpeina.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 9 / 56 Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta oli merkittävästi heikompi kuin vuosi sitten. Ennustettu vuosikate 75,6 milj. euroa alittaa talousarvion 34,7 milj. eurolla ja tilikauden tulos on jäämässä 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuosikate heikkenee viime vuoden tasosta n. 70 milj. euroa. Ennustettu vuosikatetaso on noin 100 milj. euroa liian matala nykyiseen investointitasoon nähden. Lisäksi kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joka on jo suurelta osin käynnistetty. Nykyisellä vuosikatetasolla lainakannan kasvu saavuttaa kriittisen rajan ja kaupunki velkaantuu nopeimmin Suomen kaupungeista. Kaupungin taloudessa on tällä hetkellä siis n. 100 milj. euron kestävyysvaje. Verotuloihin ei myöskään ole ennusteiden mukaan tulossa lähivuosina kasvua, joka parantaisi vuosikatetta. Samaan aikaan toimintakulujen kasvu on kiihtynyt ja ylittää tulojen kasvun, mikä johtaa investointitarpeiden kattamiseen yhä suuremmalla lainanotolla. Talousarviossa on ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista täytyy kuitenkin pystyä sopeuttamaan palvelutoimintojen sisällä, sillä talouden vakava epätasapaino ei mahdollista ylityksiä. Loppuvuoden menokehitys ei voi jatkua alkuvuoden kaltaisena ja ennustettujen katteiden tulee parantua. Toimialojen tuleekin hillitä menokehitystään ja ryhtyä kaikkiin välittömiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vähintään 8 milj. euron toimintakatteen parannus ennusteista. Sopeuttamistoimenpiteet ovat toimialoille välttämättömiä myös tulevan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valmistautumisen kannalta, sillä koko tuleva taloussuunnitelmakausi tulee olemaan erittäin tiukka. Talouden ja toiminnan toteutuminen Kaupungin ulkoisia tuottoja kertyi heinäkuun loppuun mennessä 146 milj. euroa, mikä on lähes 20 milj. euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Ulkoisten tulojen ennustetaan kuitenkin alittavan muutetun talousarvion n. 2,5 milj. eurolla ja niitä kertyy yhteensä 266 milj. euroa. Ulkoisten kulujen kasvu on heinäkuun lopun tilanteessa 5,4 % ja koko vuoden kasvun ennustetaan olevan n. 6 %. Kulujen kasvu johtuu osaltaan kaupungin kasvusta, joka näkyy asiakasmäärien ja palvelutarpeen kasvuna. Kaupungin kulukehitys on kuitenkin runsasta suhteessa yleiseen kuntien kulukehitykseen sekä erityisesti kaupungin tulorahoituksen kehittymiseen. Suurimmat kulukasvut ovat ulkoisissa palveluiden ostoissa, joissa kasvua oli 5,6 % ja henkilöstökuluissa, jotka kasvoivat 4 %. Kulut ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna yli 46 milj. euroa. Talousarviossa on ylityspaineita, jotka kohdistuvat pääosin erikoissairaanhoitoon, lastensuojeluun sekä toimeentulo- ja työmarkkinatukeen. Talousarvion muutosesitykset on esitelty tarkemmin luvussa 2. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin yhteensä 787 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on ainoastaan 0,3 % eli 2,6
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 10 / 56 milj. euroa. Verotuloja arvioidaan vuonna 2013 kertyvän kaikkiaan noin 1 286,4 milj. euroa ja ne tulevat jäämään talousarviosta 15,3 milj. euroa. Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 719,6 milj. euroa, joka on 9,4 milj. euroa (1,3 %) enemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveroa on kirjattu 65,2 milj. euroa, joka on 7,5 milj. euroa (-10,4 %) vähemmän kuin vuonna 2012. Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle 2013 noin 68,8 milj. euroa, joka on 2,4 % suurempi kuin vuoden 2012 maksuunpano. Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa 13 556. Määrä kasvoi vuoden aikana 259 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu on painottunut erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, mutta myös muilla toimialoilla on havaittavissa kasvua. Kasvuluvussa näkyy se, että vuoden 2013 talousarvion yhteydessä lisäresursointia kohdennettiin erityisesti vanhusten palveluihin sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää lisättiin. Lisäksi tänä vuonna on vakinaistettu pitkään määräaikaisena olleita, mikä osaltaan on kasvattanut vakinaisen henkilöstön määrää. Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 148,5 milj. euroa ja kassatulot 153,5 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisia kassalainoja käytettiin yhteensä 82 milj. euroa ja lainat olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Talousarviolainaa on nostettu 70 milj. euroa ja Peruspalvelujen kehittämisrahastosta on purettu 33 milj. euroa, rahaston purkuvaltuudesta on n. 7 milj. euroa jäljellä. Loppuvuoden ennustettu kassavaje johtuu osittain yhteensä 36 milj. euron talousarviolainan erääntymisestä syyskuussa sekä arvioitua pienemmistä verotuloista. Vaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vielä talousarvion lainanottovaltuuden koko määrä sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla kassalainoilla. Alkuvuoden osalta Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston rahaston tuotto oli 4,2 % ja Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto 1,3 %. Rahastojen osalta merkittävin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin, josta johtuen sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon. Näin ollen kirjanpito ei anna täysin oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten markkina-arvon kehittymisestä. Heinäkuun loppuun mennessä investointeja toteutettiin 85,7 milj. eurolla ja kokonaismääräksi arvioidaan n. 240 milj. euroa. Investoinnit tulevat toteutumaan joitakin poikkeuksia ja siirtymiä lukuun ottamatta pääosin talousarvion mukaisesti. Espoo-strategiassa on vuodelle 2013 asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteiseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden, toimintamenojen, toimintakatteen ja yksikkökustannusten kehitystä. Tavoiteaikataulustaan myöhästyy joitakin sähköiseen asiointiin liittyviä projekteja sekä kaupungin omistuksiin liittyvä arviointi. Myös kiireettömään hoitoon pääsemiseen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 11 / 56 liittyvä tulostavoite on tämän hetken tilanteen perusteella jäämässä tavoitteestaan. 2. Talousarviomuutokset ICT-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille niiden toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on 12.6.2013 esittänyt määrärahan kohdentamista puhe- ja tietoliikennepalvelujen siirtoprojektille sekä resurssivarausjärjestelmän käyttöönottoon. Puhe- ja tietoliikennepalveluiden uusi sopimus on allekirjoitettu 11.4.2013 ja sen mukaiset palvelut otetaan käyttöön projektissa, jossa tullaan mm. nostamaan verkon nopeuksia, tarjoamaan käyttöön edistyneempi vaihdeja asiakaspalvelujärjestelmä ja siirtymään osin lankapuhelimista kokonaan mobiilipuhelimiin. Resurssivarausjärjestelmän avulla kuntalaiset voivat varata erilaisia Espoon kaupungin tiloja (esim. liikuntatilat, kokoustilat ja venepaikat) sekä ilmoittautua erilaisiin ohjattuihin tapahtumiin (esim. liikuntakurssit, lasten ja nuorten leirit, opaskierrokset). Yleishallinnon talousarvion tuloarvio ylittyy 0,1 milj. euroa ja määrärahaa voidaan alentaa 0,2 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tulojen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 1,8 milj. eurolla. Myyntituottoja kertyy ennusteen mukaan noin 1,9 milj. euroa ja avustuksia 0,4 milj. euroa suunniteltua enemmän, mutta maksutuotot alittuvat 0,5 milj. eurolla. Käyttömenomäärärahoja varattiin 705,1 milj. euroa. Määrärahoista oli heinäkuun loppuun mennessä käytetty 418,1 milj. euroa ja niiden ennustetaan ylittävän määrärahavarauksen 20 milj. eurolla eli 2,8 prosentilla. Toimialan vuoden 2012 menot olivat 680,6 milj. euroa. Menojen kasvu tilinpäätöksestä 2012 ennusteeseen 2013 on 6,5 prosenttia. Toimiala esittää tulonlisäyksiä 1,8 milj. euroa ja määrärahanlisäyksiä yhteensä 19 milj. euroa. Vanhusten palveluihin esitetään 0,3 milj. euron lisäystä tuloarvioon. Määrärahoihin toimiala esittää 1,2 milj. euron lisäystä HUS:in siirtoviivepäiviin ja vuokriin. Terveyspalveluihin toimiala esittää 0,5 milj. euron tulovähennystä, koska suun terveydenhuollon tulot eivät kerry suunnitellusti. Menoihin toimiala esittää 11,5 milj. euron lisäystä, josta HUS:in erikoissairaanhoitoon 9 milj. euroa ja palvelujen ostoihin sekä henkilöstömenoihin 2,5 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluihin tuloihin toimiala esittää 2 milj. euron lisäystä valtion ja liikennevakuutus korvauksiin perustuen. Menoihin toimiala esittää 6,3 milj. euron lisäystä,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 12 / 56 josta toimeentulotukeen ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen yhteensä 4 milj. euroa sekä ulkoisten ja sisäisten palvelujen ostoihin yhteensä 2,3 milj. euroa. Investointiosan 95 koneet ja kalusto pääluokassa Pihatörmän lisämuutostyöt ylittyvät. Jotta Pihatörmän toiminta voi alkaa suunnitelman mukaisesti lokakuussa 2013, määrärahaan esitetään 50 000 euron lisäystä. Teknisen ja ympäristötoimen tuloarvioiden ja määrärahamuutosten nettovaikutus toimintakatteeseen on 0 euroa. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluiden katuylläpidon menot ovat ylittymässä 2,7 milj. euroa runsaslumisen talven vuoksi. Noin puolet ylityspaineesta voidaan kattaa toimialan sisäisellä siirrolla. Loppu esitetään katettavaksi lisämäärärahalla Pysäköinninvalvonnan resursseja on lisätty. Lisäyksen ansiosta pysäköinninvalvonnan tuloja voidaan korottaa 500 teur. Kiinteistötoimitusten ja rakennusvalvontamittausten tuotot ylittyvät 200 teur ja keskuksen muut tuotot yhteensä 100 teur. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Tulojen arvioidaan alittuvat 96 000 euroa budjetoidusta lähinnä ulkoisten maksutulojen osalta. Ympäristölautakunnan talousarvioon oli virheellisesti budjetoidu 30 000 euroa EU-tukia, vaikka EU-hankkeet olivat jo päättyneet. Tulovajausta ei voida kattaa muulla tulokertymällä. Rakennuslautakunnan tulojen arvioidaan ylittyvän 0,54 milj. euroa budjetoidusta. Rakennusvalvonnantulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista. Tulokertymään vaikuttaa rakennustoiminnan vilkkaus sekä suurten hankkeiden määrä. Toimialan yhteiseen käyttöön varatuista asiantuntijapalveluista jätetään käyttämättä 0,6 milj. euroa, jotta voidaan kattaa Teknisen lautakunnan ylityspaineita. Toimialan esikunnan menoihin sisältyy Suurpellon taseyksikölle maksettavat sisäiset maankäyttömaksut. Maksuja veloitetaan investointien etenemisen mukaisesti. Koska osa suunnitelluista investoinneista siirtyy tuleville vuosille, määrärahaa säästyy 0,7 milj. euroa. Pientalotonttien ja työmaa-alueiden vuokratuottoja kertyy 0,4 miljoonaa talousarviota enemmän. Investoinnit Maan hankintaan varattu 4 milj. euron määräraha ei ole riittävä kaavoituksesta aiheutuviin yleisten alueiden ja rakennusmaan hankintaan. Lisämäärärahaa tarvitaan 6 milj. euroa. Suurpellon taseyksikön investointihankkeiden ajoitusta on muutettu kaavatilanteen vuoksi. Maakäyttömaksujen tuloutuksen edellytyksenä on investointien toteutuminen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 13 / 56 Tapiolan taseyksikön investointihankkeiden ajoitusta on muutettu kaavatilanteen vuoksi. Maakäyttömaksujen tuloutuksen edellytyksenä on investointien toteutuminen. Vuodelle 2013 ei ole toteutumassa talousarvioon arvioitua maanmyyntiä. Tulo-odotukset muutoin ennallaan, kyse on vain tulojen ajoituksesta talousarviovuosille. Tilakeskus-liikelaitoksen johtokuntana toimiva kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto esittää, seuraavaa: Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen sekä rakentamisen kustannusarvio että hankkeelle varattu määräraha on vuoden 2013 talousarvion mukaan 2,23 milj. euroa. Alkuperäiseen kustannusarvioon ei sisältynyt kaikkia mahdollisia rakentamisen kustannuksia kuten esimerkiksi massanvaihto- ja paalutustyöt. Tarkistetun kustannusarvion ja ajoitussuunnitelman perusteella alkuperäinen kustannusarvio ylittyy ja lisämäärärahan tarve on 1,2 milj. euroa siten, että lisämäärärahan tarve ajoittuu vuodelle 2014. Hankkeen eteneminen ilman katkoksia ja rakentamisen aloittaminen ilman, että lisämäärärahasta on saatu valtuuston päätös, on mahdollista vain kaupunginhallituksen päätöksellä. Jaosto esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy rakentamisen aloittamisen riippumatta kustannusarvion ylittymisestä ja hankkeen lisämäärärahaesityksen esittämisen valtuustolle vuoden 2014 investointiohjelman yhteydessä. Edellä kuvattu määrärahamuutos voidaan käsitellä vuoden 2013 talousarvion muutoksena ja siirtää keskeneräisten töiden määrärahojen osana vuodelle 2014. Kannussillanmäen kalliosuojan, hankkeen 6073, hyväksytty kokonaismääräraha on 2 milj. euroa. Kokonaismäärärahan arviossa teknisten peruskorjausten laajuus ja laatu eivät ole olleet riittävän hyvin selvillä. Tarkistetusta kokonaismäärärahasta johtuen esitetään kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 1,5 milj. euron lisämäärärahan hankkeelle 6073, Kannussillanmäen kalliosuoja. Liikelaitoksen vuokrakuluihin sisältyy Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille ja WeeGee Oy:lle maksettavia rahoitusvastikkeita. Tilinpäätöksessä rahoitusvastikkeiden rahastoitava osuus kirjataan kuluista investointien osakkeisiin ja osuuksiin. Talousarviossa on varattu investointiosan osakkeisiin ja osuuksiin 3,6 milj. euroa. Tämän hetkisten tietojen perustella rahoitusvastikkeiden rahastoitavan osuuden on arvioitu olevan 7,4 milj. euroa. Saatujen uusien tietojen perusteella esitetään kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Tilakeskus-liikelaitoksen investointien korotuksen osakkeisiin ja osuuksiin 3,8 milj. eurolla. Investointiosaan haettava lisämääräraha katetaan kerättävillä vuokrilla. 3. Konserniraportti Konserniraportointia on kehitetty kuluvan vuoden aikana ja jatkossa valtuuston käsittelyyn tuodaan Seurantaraportti I:n yhteydessä tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen talouden ja toiminnan tiedot ajalta 1.1.- 30.6. Raportissa esitettyjen yhteisöjen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 14 / 56 taloustiedot yhdistellään myös kaupungin konsernitilinpäätökseen. Raportit tukevat osaltaan yhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaa. Raportti sisältää yhteisöjen tuloslaskelmat ajalta 1.1-30.6.2013 ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, voimassa olevan talousarvion, mahdollisen ennusteen talousarvion toteutumisesta sekä yhteisön merkittävimmät tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2013. Merkittävimmät yhteisöt ovat lisäksi toimittaneet kuvauksen olennaisimmista riskeistä, niiden hallintakeinoista sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Välitinpäätösraportti on laadittu yhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella. 4. Arviointikertomus vuodelta 2012 Kaupunginhallitus on pyytänyt lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 15 / 56 1978/02.02.00/2013 229 Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat vuosien 2014-2016 kehyksen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötalouden toimialoittaiset kokonaismenot ja -tulot ohjeellisena ja siten täydennettynä, että valtuustolle valmistellaan talousarvion yhteydessä valtuustokauden mittainen alijäämätön talouden tasapainotusohjelma. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Kehyslaskelmat 26.8.2013 Yleinen talouskehitys Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen 9.8.2013 päivitetyn tiedon mukaan vuoden 2013 kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 % ensi vuonna ja 1,9 % vuonna 2015. Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 16 / 56 siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 % vuonna 2011 ja 3,9 % vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta 2008. Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 %:iin ja olevan 2,4 % vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 %. tänä vuonna ja 8,1 % ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna 2015. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestökehitys Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2013 2015 väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina 2016-2019 väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,4 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut ja voi jatkossakin vaihdella paljon vuosittain. Espoon väestömäärä 1.1.2023 on ennusteen mukaan 294 100, jolloin Espoon väestönkasvu ennustekaudella 2012-2022 on yhteensä 37 300 asukasta eli keskimäärin 3 700 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2013 2019 on 4 000 3 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 500 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on viime vuosien vahvan väestönkasvun vuoksi nostettu aiemmasta. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli 3 200 asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli 4 385 asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Matinkylä, Suur-Tapiola ja Suur- Leppävaara 6 300-6 900 asukkaalla. Pienalueista eniten kasvavat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 17 / 56 Suurpelto 5 700, Saunaniemi 2 600 ja Niittykumpu 2 300 asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 12. Toisaalta 16 pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 15 400 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 10 200 ja 2 300 asukkaalla. Espoon väestö 1.1.1999-2013 ja väestöennuste 1.1.2014-2023 31.12. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 kasvu 1.1. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2013-2023 049 Espoo 256 824 260 800 264 800 268 800 272 500 276 200 279 900 283 600 287 100 290 600 294 100 37 276 049 1 Suur-Leppävaara 63 489 64 526 65 301 65 872 66 238 66 457 66 813 67 367 68 111 68 964 69 827 6 338 049 2 Suur-Tapiola 43 628 44 290 44 654 45 057 45 750 46 799 48 061 48 821 49 466 50 046 50 418 6 790 049 3 Suur-Matinkylä 36 485 36 908 37 977 39 079 40 023 40 716 41 143 41 674 42 251 42 770 43 404 6 919 049 4 Suur-Espoonlahti 51 841 52 558 53 326 53 984 54 475 54 993 55 334 55 852 56 116 56 557 57 170 5 329 049 5 Suur-Kauklahti 7 650 7 941 8 394 8 889 9 265 9 585 9 881 10 195 10 558 10 971 11 265 3 615 049 6 Vanha-Espoo 38 492 39 096 39 478 40 016 40 497 41 053 41 719 42 324 42 788 43 112 43 435 4 943 049 7 Pohjois-Espoo 11 082 11 183 11 287 11 464 11 752 12 042 12 351 12 715 13 108 13 435 13 781 2 699 049 999 Muut 4 157 4 299 4 383 4 440 4 500 4 555 4 599 4 652 4 701 4 745 4 801 644 Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina 2006-2009 merkittävästi: Vuosina 1999-2005 valmistui keskimäärin 2 600-2 700 asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli 1 000 asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuosina 2011-2012 päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen eli noin 2 500 valmistuvaan asuntoon mutta tämän hetken arvion mukaan vuosina 2013 ja 2014 tavoitteesta jäädään sillä aloitettujen asuntorakennusten sekä myönnettyjen rakennuslupien määrä on alkuvuoden aikana alentunut Työllisyys ja työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Espoossa oli vuoden 2013 kesäkuussa 10 949 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 %. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 32,6 % (2 690 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 47,5 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,5 % vuodentakaista enemmän. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla 1 024 avointa työpaikkaa. Määrä oli 12,8 % vuodentakaista suurempi. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa 2013. Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkuu edelleen. Kaupungin talouden kehitys
Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 18 / 56 Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna 2011. Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi lähes 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate selvästi riittämätön investointien rahoitukseen. Rahastojen tuotot eivät ole käytettävissä palvelutuotannon rahoitukseen. Niitä voidaan ja on käytetty talousarviopäätöksillä investointien rahoitukseen. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi vuoden 2012 noin 133 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 1 528 milj. euroa eli 5 950 euroa / asukas. Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, 25-35 milj. euron riski heti vuoden alussa. Valtiovarainministeriö muutti kesällä verotilitysjärjestelmää niin, että tälle vuodelle kertyy noin 13 milj. euron ylimääräinen tulo, joka johtuu jälkiverojen ensimmäisen erän tilitysten siirtymisestä ensi vuodelta tälle vuodelle. Se ei näin ollen vahvista kaupungin veropohjaa. Tämän hetken arvion mukaan verotulokertymä jää noin 15 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy mutta lopputulos oli oikean suuntainen. Kesän aikana toimialojen arviot taloutensa kehityksestä ovat heikentyneet ja varsinkin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineet selvästi nousseet. Tammi-heinäkuun lukujen perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan koko kaupungin toimintakatteen alijäämä on noin 28 milj. euroa suurempi kuin talousarvio. Alijäämän kasvusta merkittävä osa on taseyksiköiden tuloksissa ja johtuu siitä, että tonttikaupoista ja maankäyttösopimuksista kertyväksi suunniteltuja tuloja on siirtynyt ajassa eteenpäin kaavapäätösten viivästymisen ja heikon markkinatilanteen vuoksi. Tulojen siirtymä Kaupungin tulos uhkaa painua yli 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Edelleen selvitetään mahdollisuuksia hillitä toimintakatteen heikkenemistä, jotta tämän vuoden rahoitusaukko saataisiin mahdollisimman pieneksi Vuoden 2013 tammi-heinäkuussa Espoon kaupungille on tilitetty veroja 787,3 milj. euroa mikä on 0,3 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Loppuvuoden tilitykset tulevat olemaan jonkin verran suurempia mm. tilitysjärjestelmän muutosten takia, joten tällä hetkellä arvioidaan, että kehysohjeen verotuloksi ennustettuun 3 %:n kasvuun tänä vuonna päästään. Suunnittelukierroksen lähtökohdat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 19 / 56 Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoo-tarinan, joka sisälsi kaupungin vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi käynnistettäväksi viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa, joiden ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoo- tarinan pohjalta on aloitettu kaupungin yhteisten sekä toimialojen valtuustokauden tavoitteiden ja tulostavoitteiden valmistelu. Nämä tavoitteet käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa. Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän 19.6.2013 päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna 2012. Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %. Valtio muuttaa vuoden 2014 alussa kiinteistöveron määrittelyperusteita, ja se nostaa kiinteistöveron kertymää noin 4 milj. euroa. Verotuloarvio on taloustilanteeseen suhteutettuna varsin optimistinen, joten sen realistisuutta joudutaan vielä arvioimaan talousarvioprosessin aikana. Vuosien 2011-2016 verotulojen ennuste verolajeittain: TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 1 021 874 1 067 500 1 113 038 1 133 792 1 185 900 1 243 488 Muutos % 2,5 4,5 4,3 1,9 4,6 4,9 Yhteisövero 145 483 116 129 104 528 106 809 116 108 109 554 Muutos % 20,1-20,2-10,0 2,2 8,7-5,6 Kiinteistövero 64 471 65 694 68 854 73 817 74 217 74 817 Muutos % 0,9 1,9 4,8 7,2 0,5 0,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 1 231 828 1 249 323 1 286 420 1 314 417 1 376 225 1 427 859 Muutos % 4,2 1,4 3,0 2,2 4,7 3,8 Valtionosuuksien kertymäarvio perustuu kuntaliitolta kesällä saatuihin laskelmiin. Valtionosuuksien vuoden 2014 kokonaismäärä on lisääntynyt kehysohjeen arviosta mm. sen vuoksi, että hallituksen kevään kehysriihen veroratkaisujen seurauksena kunnille kompensoidaan verotulomenetyksiä valtionosuustilityksissä. Espoossa näiden kompensaatioiden määrän arvioidaan olevan noin 8,6 milj. euroa. Vastaava määrä vähenee verotuloista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 20 / 56 Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan ja uuden järjestelmän pitäisi tämän hetken tiedon mukaan tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Uuden järjestelmän sisällöstä ei ole vielä saatu sellaisia tietoja, joiden perusteella valtionosuuksien määrän kehitystä vuosina 2015-2016 voisi luotettavasti arvioida. Myöskään koelaskelmia ei ole vielä olemassa. Näiltä osin valtionosuusarvio on tehty mekaanisesti vähentämällä vuoden 2014 luvuista hallituksen eri vaiheissa tekemien leikkauspäätösten mukaiset määrät euroa/asukas. Palvelujen ja investointien rahoitus Verorahoituksen erittäin heikko kehitys vuosina 2012-2014 aiheuttaa sen, että kaupungin tulos on tästä vuodesta eteenpäin laskelman mukaan koko suunnitelmakauden alijäämäinen huolimatta siitä, että käyttötalouden resurssien lisäykseen on kehystä määriteltäessä suhtauduttu erittäin kriittisesti. Ehdotuksen mukaisessa kehyksessä pysyminen tarkoittaa kaupungin koko toiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja tuottavuuden selkeää parantamista. Kaupungin on varauduttava siihen, että länsimetron sekä useiden suurten palveluyksiköiden (Espoon sairaala, Opinmäki, Matinkylän tori, Elä ja asu-keskukset) valmistuminen ja käyttöönotto lisäävät kaupunkikonsernin käyttö- ja rahoituskustannuksia merkittävästi 3-4 vuoden kuluttua. Kaupunki joutuu nostamaan tänä vuonna kaikki talousarvioon merkityt lainat, lähes 120 milj. euroa sekä purkamaan talousarvion mukaisesti rahastoja 40 milj. euroa. Emokaupungin lainakanta kasvaa 72 milj. euroa ja on vuoden lopussa 230 milj. euroa (886 euroa/asukas). Mikäli taloutta hoidetaan kehyslaskelman kuvaamalla tavalla ja alijäämät katetaan lainanotolla, emokaupungin velkamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella yhteensä 377 milj. euroa ja on vuoden 2016 lopussa 607 milj. euroa (2243 euroa/asukas) Espoo-konsernin velkamäärä kasvaa vuoden 2012 lopun 1,53 miljardista eurosta (5950 euroa/asukas) vuoteen 2016 mennessä 2,67 miljardiin euroon (9830 euroa/asukas) M 3 000 Konsernin lainakanta ja lainat euroa/asukas euroa/asukas 15 000 2 000 10 000 1 000 5 000 0 2011 2012 ENN 2013 TA 2014 0 2015 2016 2017 2018 Lainakanta - euroa/asukas Kehyslaskelman mukaan kaupungin vuosikate ja tulos ovat tänä vuonna sekä koko suunnitelmakauden ajan kestämättömän alhainen. Kaupungin on parannettava rahoitusasemansa strategiatavoitteen mukaisesti niin,