JOENSUUN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

JOENSUUN KAUPUNKI SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI JOENSUUN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2007 Ilo elää Joensuussa

2 Sisällysluettelo Saatteeksi 1.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet Joensuun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet 1.2. Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Joensuun kaupungin varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat 1.3. Verkostoyhteistyö Verkostoyhteistyö Joensuussa Lapsi sairaalassa 2. Varhaiskasvatus 2.1. Mitä on varhaiskasvatus? Joensuun varhaiskasvatuspalvelut 2.2. Varhaiskasvatuksen arvopohja Joensuun päivähoidon arvot Arvojen toteuttamisen periaatteet Joensuun päivähoidon toiminta ajatus ja tehtävät 2.3. Kasvatuspäämäärät Lapsen ja kasvatuksen näkökulma Joensuussa 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Hyvinvoiva lapsi Joensuussa 3.2. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri Joensuussa 3.3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Joensuulainen kasvattaja 3.4 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö Joensuussa 3.5. Oppimisen ilo 3.6. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa

3 3.7. Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen 3.8. Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis katsomuksellinen orientaatio Sisällöllisten orientaatioiden jatkumo esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisältöalueisiin 4. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa 4.1 Kasvatuskumppanuus 4.2 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa 4.3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi 5. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 6. Kieli ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa 6.1. Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa 6.2. Kielikylpy, vieraskielinen varhaiskasvatus ja vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan perustuva varhaiskasvatus 7. Varhaiskasvatussuunnitelma kunnassa 7.1. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman rakentuminen 7.2. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman sisältö Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältö 7.3. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma osana toiminnan laadun kehittämistä Varhaiskasvatussuunnitelman arviointi

4 Saatteeksi Joensuun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen lähti liikkeelle kesäkuussa 2005 päivähoitoyksiköihin suunnatuilla vasu koulutuksilla, joista vastasi lastentarhanopettaja KM Eevi Väistö. Joensuun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman tekoa valmisteleva ohjaustyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2005. Ohjaustyöryhmään kuuluivat päivähoidon koordinaattori Anu Helena Turtiainen, päiväkodinjohtaja Leena Kiiskinen, lastentarhanopettaja Eevi Väistö, perhepäivähoidonohjaaja Virpi Lappalainen ja päiväkodinjohtaja Jukka Tervonen. Ohjaustyöryhmän tehtäväksi määriteltiin kunnan vasu prosessin koordinointi ja ohjaus. Varhaiskasvatussuunnitelman sisällön tuottamista varten jokainen päivähoidon yksikkö valitsi varhaiskasvatuksen suunnitelmavastaavan, jonka tehtävänä oli toimia linkkinä yksikön ja ohjaustyöryhmän välillä. Suunnitelmavastaavien muodostama työryhmä kokoontui 5 kertaa. Jatkossa jokaisessa päivähoitoyksikössä toimii varhaiskasvatusvastaava, joka vastaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaprosessista. Suunnitelman kokoamista varten muodostettiin syksyllä 2006 työryhmä johon kuuluivat päiväkodinjohtaja Jaana Jalkanen, päiväkodinjohtaja Marita Kiiskinen (yksityinen päivähoito), lastentarhanopettaja Sirpa Vänskä, lastentarhanopettaja Sirpa Peltonen, erityislastentarhanopettaja Ritva Komonen ja päiväkodinjohtaja Jukka Tervonen. Päivähoidon henkilöstöllä ja vanhemmilla oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa internetissä kevään 2007 aikana. Joensuun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa varhaiskasvatuksen toimintayksikköjen suunnittelun, arvioinnin ja toiminnan perustan. Tätä tulkiten, muokaten ja täydentäen toimintayksiköt laativat omat varhaiskasvatussuunnitelmansa. Toimintayksikköjen varhaiskasvatussuunnitelmat tulevat jatkossa muokkaamaan myös tätä suunnitelmaa. Toiminnallisen muodon varhaiskasvatussuunnitelma saa vasta toteutuessaan. Työryhmä toivoo paljon keskustelua ja ajatustenvaihtoa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, leikkitoiminnassa sekä kaikkien varhaiskasvatuksesta kiinnostuneiden ihmisten kesken. Erityisen toivottavaa on rohkeus ja luovuus erilaisten näkökulmien esille nostamiseen ja niiden yhdessä pohtimiseen.

5 1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoite Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätöksenä 28.2.2002 hyväksymät varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda osaltaan edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen perusteita. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa ja moni ammatillista yhteistyötä eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Yhdessä esi ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Kunnilla on laajat mahdollisuudet organisoida varhaiskasvatuspalvelut perheitä parhaiten palvelevalla tavalla. Kuntien erilaisuuden vuoksi on tärkeää, että jokaisessa kunnassa tarkennetaan varhaiskasvatuksen kuntakohtaiset strategiset linjaukset, jotka otetaan huomioon varhaiskasvatussuunnitelmia laadittaessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat kaikkia palvelumuotoja yhteiskunnan järjestämässä ja valvomassa varhaiskasvatuksessa. Kuntien tehtävänä on arvioida varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta kuntansa varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumista ja konkretisoida omassa suunnitelmassaan varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat eri toimintamuodoissa. Kasvatus on sidoksissa kulttuuriin ja yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen, jonka tulee osaltaan vaikuttaa varhaiskasvatuksen toteutuksen jatkuvaan arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. Kasvatuksen perinteinen, ihanteellinen tehtävä on pyrkiä myös kehittämään entistä parempaa yhteiskuntaa ja maailmaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ymmärtämisessä on keskeistä nähdä perusteet puitteiksi, joista keskustellaan ja jotka täsmennetään yhteisesti sovituiksi toimintaperiaatteiksi ja käytännöiksi kunnissa ja varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä. Hallinnollisen päätöksenteon ohella toiminnasta vastaavien poliittisten päättäjien sitoutuminen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan on oleellista jatkuvan prosessimaisen työskentelyn ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen takaamiseksi.

6 Joensuun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on kehittää Joensuun kaupungin alueella asuville lapsiperheille tarkoitettuja varhaiskasvatuspalveluja kokonaisuutena. Se ohjaa varhaiskasvatuksen sisällöllistä kehittämistä ja luo edellytyksiä laadun kehittämiseen tarkentamalla toiminnan järjestämisen perusteita. Kaupungin tarjoamien varhaiskasvatuspalvelujen toteutumista arvioidaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta sekä eri toimintamuotojen sisällöt ja toimintatavat kirjoitetaan näkyviksi. Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen linjaukset ovat varhaiskasvatussuunnitelman pohjana. Varhaiskasvatuspalvelujen toteuttajien ensisijainen tavoite on lapsen edun toteutumisesta huolehtiminen.lisäämällä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä tuetaan lasta ja hänen perhettään tärkeinä kasvun vuosina ennen kouluikää. Varhaisen puuttumisen merkitys, kasvatuskumppanuus sekä moniammatillinen yhteistyö nähdään entistä tärkeämpinä lapsen kasvua tukevina tekijöinä. Varhaiskasvatushenkilöstön kasvatustietoisuuden ja ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen sekä sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin luovat tavoitteellisen pohjan varhaiskasvatustyölle. Työyhteisöjen kehittämisessä on tärkeää edistää yhteisöllisyyttä, keskustella yhteisistä arvoista ja toimintavoista sekä huolehtia kannustavasta työilmapiiristä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet antaa hyvän pohjan keskusteluille kaupungin hallinnon, päivähoidon hallinnon ja päivähoidon yksikköjen (perhepäivähoito ja päiväkodit) sekä yksittäisten työntekijöiden välisille keskusteluille. Jokaisen päivähoidon toimijatahon tulee käydä pohdinta toimintansa perusteista suhteessa varhaiskasvatuksen perusteisiin. Käydyt pohdinnat täsmentyvät yhteisesti sovituiksi toimintaperiaatteiksi ja käytänteiksi arjen toimintaan kaikilla tasoilla. Edessäsi oleva Joensuun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa yksikön suunnitelman laatimista. Jokaisen osion jälkeen on kirjattu, mitä yksikön suunnitelmaan tulee kirjata. Toivottavaa on, että antoisista keskusteluista tulee työväline, millä jokainen työntekijä ja työyhteisö päivittää omaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa. 1.2. Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisilla että kunnan omilla asiakirjoilla. Kuntatasolla varhaiskasvatuksen ohjaus on monimuotoista ja asiakirjojen nimet voivat vaihdella kunnasta riippuen. Valtakunnallinen ja kunnallinen ohjaus muodostavat prosessimaisen kokonaisuuden.

7 Valtakunnallinen ohjaus: Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset määrittävät varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. Kunnallinen ohjaus: Kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja strategiat voivat olla osana kunnan lapsipoliittista ohjelmaa, tai ne löytyvät muista lasta ja perhettä koskevista asiakirjoista. Niistä ilmenevät kunnan varhaiskasvatuksen järjestämisen keskeiset periaatteet, kehittämisen painopisteet ja kunnan varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatiman varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman tekemisessä otetaan huomioon kunnan omat linjaukset, strategiat ja tavoitteet sekä määritellään eri palvelumuotojen sisällölliset tavoitteet. Kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, ja niiden välillä on selkeä jatkumo. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan suunnitelmaa yksityiskohtaisempi, ja siinä kuvataan yksikön varhaiskasvatuksen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden lähtökohdat sekä niiden toteutuminen arjen kasvatuskäytännöissä. Siinä kuvataan myös alueen tai yksikön erityispiirteitä ja painotuksia. Myös eri palvelumuotojen tarkennetut tavoitteet kirjataan yksikkökohtaiseen suunnitelmaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja ne ohjaavat lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamista. Joensuun kaupungin varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Joensuun kaupungin sosiaali ja terveystoimen strategiset päämäärät 2008. Päivähoidon tarkennetut strategiset päämäärät (tuloskortti).

8 Joensuun esiopetuksen opetussuunnitelma. Joensuun lapsipoliittinen ohjelma 2004 2008 Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset 1.3 Verkostoyhteistyö Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat opetus, sosiaali, terveys, kulttuuri ja liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset, joiden kanssa tulee sopia yhteistyökäytännöistä ja periaatteista. Verkostotyöskentelyn tavoitteet ja toteuttamistavat kirjataan kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Opetustoimen kanssa yhteistyön keskeisenä sisältönä on yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapsen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Lastenneuvolatoiminnan kanssa yhdessä luodaan ja kehitetään järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan eri palveluihin. Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Lastensuojelun, perhetyön, perheneuvolan, kotipalvelun ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa tulee olla sovitut lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet neuvoteltaessa yksittäisen lapsen asioista ja myös viranomaispuuttumista edellyttäviä tilanteita varten. Verkostoyhteistyö Joensuussa Verkostoyhteistyö hallinnon tasolla: Vuoden 2007 alusta työnsä aloittanut Joensuun kaupungin lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmä on poikkihallinnollinen, pysyvä ja vaikutusvaltainen työryhmä Joensuun kaupungin lapsiperhepalveluiden määrätietoisen kehittämisen tueksi. Koordinaatioryhmä jatkaa Lapsipoliittisen ohjelman (2004 2008) tavoitetta vaikuttaa sosiaali ja terveystoimen, koulutustoimen sekä kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimen oikeaaikaisiin sekä varhaisen tuen ja puuttumisen mahdollistaviin palveluihin. Lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmän tehtävänä on: kehittää ja arvioida varhaisen puuttumisen mahdollistavia toimintamalleja ja työkäytäntöjä koko kaupungin tasolla, varmistaa poikkihallinnollisten yhteistyökäytäntöjen leviäminen perustasolle, arvioida lapsiperheiden palvelujen ympärille haettavia projekteja, tehdä esityksiä lisäresurssien saamiseksi lapsiperhepalveluihin sekä sitouttaa kolmen keskeisen lapsiperhepalveluja tuottavan hallintokunnan lautakunnat ja johtavat viranhaltijat pysyvään yhteistyöhön yhteisiin esityksiin.

9 Verkostoyhteistyö yksikkö tasolla: Verkostoyhteistyön tavoitteena on lasten parissa toimivien tahojen voimavarojen yhdistäminen. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan keskeiset yhteistyökumppanit, yhteistyön tavoitteet ja toteuttamistavat. Joensuun lapsipoliittisessa ohjelmassa mainitaan keskeiset yhteistyökumppanit. Näitä ovat mm. : äitiys ja lastenneuvola lastensuojelu ja sosiaalityö perhekeskus kasvatus ja perheneuvola lasten kuntoutustiimi Muita yhteistyökumppaneita: pkks Honkalampi säätiö kulttuuri ja liikuntatoimi opetustoimi seurakunnat ammatilliset oppilaitokset urheiluseurat lastensuojelujärjestöt Lapsi sairaalassa Lapsen sairaalahoidon aikana varmistetaan varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun laitoksen keskinäisellä yhteistyöllä toiminnan jatkuvuus mahdollisimman hyvin lapsen tarpeiden mukaan. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilyttämiseen ja muodostumiseen ja lapsen yhteyksiä häntä hoitaviin aikuisiin ja lapsiin ylläpidetään. Yhteistyön merkitys vanhempien kanssa korostuu. Sairaalassa tai muussa laitoksessa järjestettävässä varhaiskasvatuksessa noudatetaan soveltuvin osin varhaiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. 2. Varhaiskasvatus 2.1 Mitä varhaiskasvatus on Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.

10 Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Lähtökohtana on kasvatustieteelliseen, erityisesti varhaiskasvatukselliseen, mutta myös laaja alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva, kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että koko kasvatusyhteisöllä ja jokaisella yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja tietoisuus. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja seurakunnat. Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus, esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon 1. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. 2 Joensuun varhaiskasvatuspalvelujen perustana on monipuolinen ja joustava päivähoito. Päivähoidon toimintamuodot ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta ja yksityinen päivähoito sekä tukipalvelut, joiden avulla lasta voidaan hoitaa kotona. Päivähoidon esimiesten tehtävänä on tiedottaa vanhemmille tarjolla olevista eri vaihtoehdoista. Päiväkotihoito Joensuussa on 27 kunnallista päiväkotia ja 11 yksityistä päiväkotia sekä yksi ostopalvelupäiväkoti. Päiväkodeissa on kokopäiväisiä ja osapäiväisiä hoitopaikkoja alle kouluikäisille lapsille. Päiväkotien koulutettu hoito ja kasvatushenkilöstö on mitoitettu päivähoitoasetuksessa säädetyn suhdelukuperiaatteen mukaisesti. Päivähoitoikäisille lapsille järjestetään iltahoitoa neljässä päiväkodissa ja vuorohoitoa yhdessä päiväkodissa. Kuudessa päiväkodissa toimii erityisryhmä. Perhepäivähoito Joensuussa perhepäivähoitoa on tarjolla sekä kunnallisena että yksityisenä valvottuna toimintana. Perhepäivähoito tapahtuu hoitajan omassa kodissa tai ryhmäperhepäivähoitona eri ikäisten lasten pienryhminä. Leikkitoiminta Leikkitoimintaa järjestetään virikekerho ja leikkikenttätoimintana. Virikekerhot ko 1 Opetushallitus päättää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. 2 Oppivelvollisuusikäisten lasten toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman kerhotoimintaa koskevat perusteet ja koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnalle laaditut suunnitelmat.

11 koontuvat yhtenä tai useampana päivänä viikossa. Erityispäivähoito Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoito toteutetaan osana varhaiskasvatusta. Yksityiset päivähoitopalvelut Yksityisiä päivähoitopalveluja käyttävillä perheillä on mahdollisuus hakea yksityisen hoidon palvelurahaa kaupungilta tai Kelan myöntämää lasten kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea. Esiopetus Päivähoito järjestää suurimman osan maksuttomasta esiopetuksesta, jota koulutustoimi hallinnoi. 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohja Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 arvoista keskeisin on lapsen ihmisarvo. Tähän perusarvoon liittyneenä sopimus kattaa neljä yleisperiaatetta, jotka ovat: syrjintäkielto ja lasten tasa arvoisen kohtelun vaatimus lapsen etu lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen lapsen mielipiteen huomioon ottaminen Suomen perusoikeussäännöksistä, muusta oikeussääntelystä ja asiakirjainformaatiosta voidaan johtaa lapsen oikeuksia konkretisoivat varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Näitä ovat lapsen oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti saada tarvitsemaansa erityistä tukea omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen 3 Lasten inhimillistä kasvua ja kehitystä turvaava lapsen oikeuksien yleissopimus tuli laintasoisena säädöksenä Suomessa voimaan vuonna 1991.

12 Joensuun päivähoidon arvot niiden toteuttamisen periaatteet: ( kuva tulossa ) Ihmisarvo Päivähoitotoiminnan perusajatuksena on humanistinen ihmiskäsitys. Lähtökohtana tulee olla toisen ihmisen kunnioittaminen ja arvostaminen esimerkiksi sukupuoleen, ikään, uskontoon, alkuperään tai mielipiteeseen katsomatta. Tasa arvo Oikeudenmukaiseen ja tasa arvoiseen kohteluun kuuluvat esimerkiksi tasavertaisuus, syrjinnän ja suosimisen estäminen, kuulluksi tuleminen ja oikeus selvittää ristiriidat. Totuudellisuus Päivähoitotoiminta perustuu avoimeen, rehelliseen ja tutkivaan tapaan lähestyä asioita, missä läpinäkyvyys ohjaa vuorovaikutusta päätöksenteossa ja toiminnan sisällöissä. Luotettavuus Laadukasta ja turvallista päivähoitoa järjestetään lakeja ja asetusta noudattaen. Arvojen toteuttamisen periaatteet (kuva tulossa) Suhde lapseen Lasta kohdellaan tasa arvoisesti. Lapsen kasvua ja kehitystä edistetään kiirehtimättä ja yksilöllisyyttä arvostaen. Lapselle taataan turvallinen kasvuympäristö ja hänen tarpeensa ovat ensisijaiset. Lapsen ja ryhmän kanssa toimiessa yhteisöllisyys nähdään voimavarana. Suhde vanhempiin / huoltajiin Kunnioitetaan vanhempien ensisijaista kasvatusoikeutta ja velvollisuutta. Päivähoidon henkilöstön asiantuntemus annetaan vanhempien käyttöön.

13 Vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden välille luodaan myönteinen ja tasa arvoinen vuorovaikutussuhde. Hoitoa, kasvatusta ja opetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Suhde työyhteisöön Sitoudutaan yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja toimintatapohin. Toimitaan rehellisesti ja avoimesti työyhteisön jäsenenä. Arvostetaan henkilöstön moniammatillista osaamista. Suhde yhteiskuntaan Varhaiskasvatuksen asiantuntemus ja lapsen näkökulma tuodaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päivähoidon henkilöstö toimii vuorovaikutuksessa kodin, päivähoidon ja yhteiskunnan välillä. Joensuun päivähoidon toiminta ajatus ja tehtävä. Joensuun päivähoidon toiminta ajatuksena on tarjota perheiden tarpeiden mukaisia monipuolisia, laadukkaita ja joustavia päivähoitopalveluja sekä esiopetusta. Ammattitaitoinen henkilökunta tukee perheen kotikasvatusta ja lapsen kokonaitaista hyvinvointia. Päivähoidon tavoitteena on yhteistyössä vanhempien kanssa luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen. Päivähoidon tehtävänä on huolehtia lasten päivähoidosta annetun lain mukaisista ja muista lasten päivähoitoon liittyvistä tehtävistä. Tehtävä on myös huolehtia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa kunnalle säädetyistä tehtävistä sekä järjestää esiopetusta.

14 2.3 Kasvatuspäämäärät Kasvattajien tehtävänä on huolehtia, että seuraavat koko elämää koskevat ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää viitoittavat toimintaa tasapainoisesti ja riittävän syvällisesti: henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen itsenäisyyden asteittainen lisääminen Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on, että jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Lapsi tulee nähdä arvokkaana, temperamenttipiirteineen ainutlaatuisena persoonallisuutena. Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen tarkoittaa kasvatuspäämääränä sitä, että jokainen lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Aikuisten on tärkeä luoda sellainen ilmapiiri ja toimintatapa, missä lapsella on mahdollisuus harjoitella vastuunottamista häntä ja ryhmää koskevissa itselle tutuissa ja merkityksellisissä asioissa. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen kasvatuspäämääränä tarkoittaa sitä, että lapsi edellytystensä mukaisesti kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsen ja kasvatuksen näkökulma Joensuussa. Kasvatuspäämäärät luovat pohjan varhaiskasvatuksen suunnittelulle, toiminnan toteutukselle ja sen arvioinnille. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen kaikilla toiminnan tasoilla on kasvattajan keskeisin tehtävä. Lapsi tulee nähdä arvokkaana, temperamenttipiirteineen ainutlaatuisena persoonallisuutena. Kiireettömyys ja mahdollisuus omiin hetkiin antavat aikaa käsitellä asioita itselle luontaisella tavalla. Myönteinen asenne toisia ihmisiä, asioita ja ilmiöitä kohtaan kehittyy arvostavassa, kaikin puolin turvallisessa ja yhteenkuuluvuutta rakentavassa varhaiskasvatusympäristössä. Aikuisten on tärkeä luoda sellainen ilmapiiri ja toimintatapa, missä lapsella on mahdollisuus harjoitella vastuunottamista häntä ja ryhmää koskevissa itselle tutuissa ja merkityksellisissä asioissa. 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Joensuussa 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhtei

15 sössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään, ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan. Lapsi kokee, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsi uskaltaa yrittää ja oppii sosiaalisia taitoja. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti ja hän kokee olevansa tasa arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. (laululava kuva jossa näkyvät alla olevat asiat) Hänen tarpeensa asetetaan ensisijaisiksi/kuvateksti muuttuu!!! Häntä kohdellaan suvaitsevaisesti ja tasa arvoisesti. Hänen kasvuaan ja kehitystään edistetään kiirehtimättä. Hänet kohdataan arvokkaana omana persoonana, häntä kuullaan ja hänen mielipiteitään arvostetaan. Hänelle taataan turvallinen, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kasvuympäristö. Häntä tuetaan toimimaan itsenäisenä ja toiset huomioon ottavana ryhmän jäsenenä. Hänelle mahdollistetaan onnistumisen kokemukset. Häntä kohtaan toimitaan rehellisesti. 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri ikäisillä lapsilla. Samoin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi on sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle.

16 Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa aikuisten ja koko kasvatusyhteisön tehtävänä on vastata siitä, että hoidon, kasvun sekä oppimisen tukeminen sulautuvat toisiinsa. Aikuisen herkkyys lapsen tunteille muodostaa perustan kasvu ja oppimistapahtumalle. Aikuisen tehtävänä on havainnoida ja kuunnella lasta, antaa lapsen valita itse toimintoja, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on kokonaisvaltaista. Lapsen oman kokemusmaailman huomioon ottaminen on tärkeää uuden tiedon oppimisessa. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä lähempänä lapsen omaa kokemusmaailmaa tulee myös erilaisten uusien oppimiskokemuksien olla. 3.3 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asiakirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin. Neuvotellessaan arvoista ja toimintatavoista kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuus ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa toimimaan tietoisesti eettisesti ja ammatillisesti kestävien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Kasvattajat mahdollistavat aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Kasvattajat vaalivat lapsen ystävyyssuhteiden ja hoito ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Tietoinen ja tavoitteellinen kasvatus ja opetus merkitsevät kasvattajalle ja kasvattajayhteisölle valintojen tekemistä. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia että sisällölliset orientaatiot 4. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Ammatillinen ja koulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Kasvattajayhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Kasvattajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet. Kasvattajat tiedostavat teknologisen kehityksen uudet mahdollisuudet sekä ottavat harkiten huomioon tieto ja viestintätekniikan hyödyt ja mahdollisuudet työssä. 4

17 Varhaiskasvatuksen keskeisin voimavara on ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen ja moniammatillinen henkilöstö. Jokainen työntekijä tuo varhaiskasvatustyöhön oman koulutuksensa ja asiantuntemuksensa. Varhaiskasvatuksen työyksiköissä eri koulutuksen saaneet työntekijät toimivat yhteistyössä keskenään sekä yhdessä muiden lapsen ja perheen kanssa toimivien asiantuntijoiden kanssa. Perhepäivähoidossa perhepäivähoitajat ja esimies yhdessä muodostavat alueellisen yhteistyöverkoston. Laaja alaiset erityislastentarhanopettajat konsultoivat varhaiskasvatushenkilöstöä sekä ovat tukemassa yksiköissä tehtävää varhaiskasvatustyötä koko kaupungin alueella. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia että sisällölliset orientaatiot. Näkemys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta ohjaa kasvattajan toimintaa ja kasvattaja tiedostaa lapsen kasvun ja oppimisen mahdollisuudet. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Kasvatustietoisuus on kasvattajan työn perusta. Se on jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva tila, johon kuuluvat tietoisuus toimimisesta kasvattajan tehtävissä sekä tietoisuus siihen liittyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista. Kasvatustietoinen työntekijä tiedostaa työnsä merkityksellisyyden, arvon ja tärkeyden. Hän on tietoinen siitä, mitä hänen toiminnastaan seuraa, hän pystyy perustelemaan toimintansa ja hänen toiminnallaan on päämäärä. Kasvatustietoinen työntekijä toimii työssään ammattieettisesti ja tasa arvoa edistäen. Jokaisen kasvattajan sekä kasvattajayhteisön tulee pohtia suhdettaan ja näkemyksiään mm. kasvatuksen tavoitteisiin ja arvopäämääriin, ihmiskäsitykseen, kasvatuksen välttämättömyyteen ja oikeutukseen sekä erilaisiin toimintatapoihin. Kasvatustietoinen työntekijä tiedostaa varhaisen puuttumisen tärkeyden ja kykenee lapsen kehityksen seurantaan. Kasvatustietoinen työntekijä kunnioittaa vanhempien kokemuksia ja mielipiteitä sekä edistää kasvatusyhteistyön rakentumista. Kasvattajien ja kasvattajayhteisöjen on tärkeää seurata yhteiskunnan ja kasvatusalan kehitystä sekä pitää yllä ammatillista osaamistaan. Työhön olennaisesti sisältyvät kasvatukselliset ja ammatilliset keskustelut työyhteisössä sekä täydennyskoulutus ylläpitävät ja kehittävät kasvatustietoisuutta. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa varhaiskasvatukselliset kehittämistarpeet, kehityskeskusteluista nousevat tarpeet, kaupungin strategiset painopisteet sekä paikalliset ja valtakunnalliset koulutustilaisuudet huomioidaan mahdollisimman hyvin. Koulutusseurannasta vastaa yksikön esimies. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään omaa kasvatustietoisuuttaan, hyödyntämään omia vahvuuksiaan, luovuuttaan ja kokemustaan työyhteisöissä. Jokaisella on velvollisuus huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan ja osallisuudestaan myönteisen työilmapiirin luomiseen.

18 Kasvatusyhteisö arvioi, kehittää ja dokumentoi säännöllisesti toimintaansa. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmissa tulee näkyä, miten työyhteisön ja yksittäisen työntekijän osaamista tuetaan ja kehitetään.yksiköissä sovitaan yhteisesti kasvatuspäämääristä, tarkastellaan henkilöstön sitoutumista niihin sekä pohditaan yksikön kasvatusilmapiiriä, toimintakulttuuria ja kehittämistarpeita. 3.4 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Kun ympäristö suunnitellaan joustavaksi sitä voidaan muuttaa ajan tarpeiden mukaan. Oppimiseen innostava monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ympäristö tuo myös lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Hyvin rakennettu ympäristö on viihtyisä sekä kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. Lapset voivat osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten sisältöjen ja teemojen toteuttamista. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiirin tulee olla myönteinen. Ympäristön tulee olla turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tekijät. Tilojen suunnittelulla voidaan edesauttaa erilaisten ja erikokoisten vertaisryhmien toimintaa sekä vaikuttaa lasten ja kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen. Joensuun kaupungin lapsipoliittisen ohjelman 2004 2008 varhaiskasvatuksen strategisena päämääränä on lapsen oikeus turvalliseen elämään ja hyvään ympäristöön. Tavoitteena on: lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen, hyväksyttyyn olemassa oloon ja vanhempien rakkauteen lapsen iän mukaisten tarpeiden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen niin perheissä kuin kunnan eri palveluissa lapsen ja nuoren elämän kulun oikeanlainen ohjaaminen Toimenpiteinä mm: turvallisen, viihtyisän sekä lasten ja nuorten toiminnallisuutta edistävän kaupunkiympäristön rakentaminen lasten ja nuorten näkökulman huomioiminen yhdyskuntasuunnittelussa Varhaiskasvatusympäristön suunniteltu ja tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen mahdollistavat lapsen ikätasoa vastaavan toiminnan.

19 Joensuulaisessa varhaiskasvatusympäristössä mahdollisuuksia luovat lähimetsät ja rakennettu ympäristö; kaupunki ja maaseutu. Vielä villi luonto ja jylhät vaaramaisemat sekä vuolaat vesistöt, kuten Pielisjoki ja Pyhäselkä, tuovat oman paikallisen ulottuvuuden lasten kasvumaisemaan. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelmassa kerrotaan miten alueen, yksikön ja hoitomuodon ominaispiirteet otetaan huomioon hyvän varhaiskasvatus ja oppimisympäristön luomiseksi ja varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi. Lisäksi kuvataan, miten lapselle tarjotaan mahdollisuuksia vertaisryhmässä tapahtuvaan toimintaan sekä miten lapset otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. 3.5 Oppimisen ilo Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Oppimisen ilo elää sallivassa ilmapiirissä. Varhaiskasvatuksessa onnistunut oppiminen on tutkimista, kokeilua, havainnointia, jäljittelyä, aktiivista uuden omaksumista ja omaksutun uudelleenjäsentymistä. Tekeminen rakentuu niille tiedoille ja taidoille, mitkä lapsi jo osaa. Varhaiskasvatusympäristö ja oppimisen tukeminen rakennetaan niin, että lapsen rohkeus ja luontainen aktiivisuus toteutuu ja vahvistuu. Kasvattajan tehtävänä on herkällä tavalla kuulla lasten ajatuksia ja ehdotuksia sekä luoda mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksille sekä käsitellä pettymyksiä. Ilo elää sallivassa ilmapiirissä. Varhaiskasvatuksessa onnistunut oppiminen on tutkimista, kokeilua, havainnointia, jäljittelyä, aktiivista uuden omaksumista ja omaksutun uudelleenjäsentymistä. Tekeminen rakentuu niille tiedoille ja taidoille, mitkä lapsi jo osaa. Ilo viihtyy vapaudessa. Toiminnan kiireettömyys, vapaaehtoisuus sekä omien valintojen tekeminen itselle luontaisella tavalla luovat edellytyksiä ilon kokemiselle. Rakentava, pohtiva ja virheet salliva ilmapiiri edesauttaa itsetunnon ja luovuuden kehittymistä sekä syyseuraussuhteiden oivaltamista. Ilo on yhteistä. Ystävyys ja kaveruussuhteet, yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä toisista välittäminen kasvattavat kuuntelemaan ja ymmärtämään sekä pohtimaan asioita yhdessä. Projektit ja projektioppiminen toimivat kokonaisuuksien hahmottamisen tukena. Lisäksi projektioppiminen tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisen vuorovaikutuksen, yhteistoiminnallisuuden ja vertaisryhmäoppimisen turvalliseen harjoitteluun.

20 3.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä ja kommunikaation kehitystä merkitysten välittäjänä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Leikillä ja saduilla on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Aikuis ja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja. Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Varhaiskasvatushenkilöstö on avainasemassa seuramaan ja havainnoimaan lapsen kielen kehitystä eri ikävaiheissa sekä tunnistamaan mahdollinen tuen tarve. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Vähitellen lapsi oppii luokittelemaan asioita käsittein ja ymmärtämään niiden välisiä suhteita. Lapsi oppii kysymään ja vastaamaan. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat pienille lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvaessaan lapset liittävät leikissään kielen toimintaan, jolloin omien kokemusten, erityisesti leikin merkitys kielen oppimisessa korostuu. Kielen avulla lapset muotoilevat leikkinsä tarkoitusta, kuvailevat sen etenemistä ja säätelevät suhteitaan. Äidinkielellä on tärkeä kulttuuritehtävä ja se vahvistaa lapsen identiteettiä sekä antaa juuret suomalaiseksi kasvamiseen. Tavoitteena on kielellisten valmiuksien kehittyminen niin, että lapsella on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen käsitys kielestä vahvistuu, kuuntelu ja keskittymistaito kehittyvät ja sana sekä käsitevarasto laajenevat. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan ja arvostetaan myös maahanmuuttajien omaa kieltä ja kulttuuria sekä luodaan näin pohjaa erilaisuuden hyväksymiselle ja suvaitsevaisuudelle. Perheiden kanssa yhteistyötä tehtäessä lasten vanhempia ohjataan ymmärtämään oman äidinkielen merkitys tukemassa suomen kielen oppimista. 3.7 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan.