Kasvatuskumppanuus varhaisena, avoimena yhteistyönä

Kasvatuskumppanuus varhaisena, avoimena yhteistyönä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, Lanu 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 1

Esityksen sisältö Mitä on avoin varhainen yhteistoiminta? Mitä on kasvatuskumppanuus? Dialogisuus ja relationaalisuus Varhaisen avoimen yhteistyön käytännöt Kasvatuskumppanuuden hyvät, eettiset käytännöt huolen eri vyöhykkeillä Johtopäätöksiä, yhteenvetoa 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 2

Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Edellyttää luottamusta tasavertaisuutta kunnioittamista ja kuuntelua Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja sitä ohjaa lapsen etu ja oikeudet. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. Erityisenä tavoitteena on tunnistaa herkästi lapsen erityisen tuen tarve ja luoda henkilöstön ja vanhempien väliselle yhteistyölle kumppanuuden ilmapiiri. 7.10.2013

Kasvatuskumppanuudessa edistetään lapsen eri kehitysympäristöissä toimivien aikuisten sitoutumista vuoropuheluun lapsesta 4. Lapsen kokemusten, ihmissuhteiden ja arjen jakaminen sekä myönteinen vahvistaminen 1. Tutustumisen prosessi ja luottamuksen rakentuminen Kasvatuskumppanuus 2. Dialoginen vuoropuhelu 3. Satunnaisista tapaamisista sitoutuneisiin yhteistyösuhteisiin 7.10.2013 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 4

Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen ja luottamuksen periaatteille, joiden odotetaan tuottavan osapuolten välille dialogisuutta ja sitoutuneisuutta KUUNTELU KUNNIOITUS LUOTTAMUS DIALOGI 7.10.2013 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 5

Varhainen Avoin Yhteistoiminta Tom Arnkil, Jukka Pyhäjoki, Johanna Jahnukainen Varhainen avoin yhteistoiminta (VAY) -mallin ytimenä on varhainen, avoin ja eri osapuolten välinen vuoropuhelu ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Toimintamallin kolme periaatetta: 1. Tulee toimia aikaisin 2. Yhdessä 3. Tukeutuen ihmisten sosiaalisiin verkostoihin Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin, koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin. 7.10.2013 Johanna Jahnukainen 6

7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 7

Päivähoidon ja perheen välisen kasvatusyhteistyön painotukset Päivähoito ja perheet Kotilähtöisyys Lapsilähtöisyys Perhelähtöisyys Vanhempainvalistus Kasvatuskumppanuus Kasvatusyhteistyö Asiantuntijalähtöisyys 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 8

Kasvatuskumppanuus dialogisuutena Dialogisuus 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 9

Kasvatuskumppanuus dialogisuutena Kasvatuskumppanuuden vuorovaikutuksellinen ydin on dialogisuudessa Dialogi = yhdessä ajattelemisen taitona (Isaacs 2001) - dialogi on taito ajatella, puhua ja toimia yhdessä Dialogi erityislaatuisena suhteena ja kohtaamisena Dialogi on vastaamista koko olemuksella Toisen toiseuteen olemalla tietyssä konkreettisessa tilassa ja paikassa avoin toiselle ja vastaamalla hänen tarpeisiinsa vaikka hän ei itse edes olisi tietoinen siitä, että on kohdistanut tarpeitaan minulle. (Buber 2002, Friedman 2002) 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 10

Dialogisuus toteutuu kohtaamisissa 1) Aito dialogi - Jokainen osallistuja on toisilleen merkityksellinen sellaisena kuin on ja osallistujat kääntyvät toistensa puoleen luodakseen elävän ja vastavuoroisen suhteen toisiinsa 2) Tekninen dialogi - Tavoitteena on asiatiedon jakaminen ja henkilöt ovat kiinnostuneita asiasisällöstä mutta eivät niinkään henkilöistä, joiden kanssa he käyvät keskustelua. 3) Dialogiin puettu monologi Kaksi tai useampi ihminen tapaa toisensa ja luulee puhuvansa toiselle, mutta puhuukin itselleen. Henkilö puhuu toiselle ja itselleen, mutta ei toisen kanssa. (Aspelin 2005, Buber 2002) 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 11

Tapa olla suhteessa toiseen ihmiseen synnyttää tai tyrehdyttää dialogin Aitoon dialogiin asettuminen liittyy myös siihen tapaan, jolla ihminen huomaa ja kokee toisen ihmisen Näkijä - Havainnoi toista subjektina ja tulee osalliseksi toisen todellisuudesta. Hän asettuu suhteeseen toisen kanssa tavalla, jossa jotakin tulee nähdyksi ja sanoitetuksi, paitsi toisesta myös näkijästä itsestään. Henkilölle puhutaan tavalla, joka vaatii vastauksia ja vastuuta. Havainnoitsija - Havaitsee toisen ihmisen keskittyneen tarkkaavaisena. Havainnoitsijan tehtävänä on panna merkille ja kirjata havainnoistaan niin paljon kuin mahdollista. Toinen on kohde, joka ei vaadi itseltä mitään. - Tarkkailija - Havainnoi toista kevyesti ja vapaasti. Tarkkailijalla ei ole erityisiä aikomuksia ja tarkoituksia, vaan hän tarkkailee kohdettaan odottaen mitä tapahtuu. Toinen nähdään kohteena, joka ei vaadi itseltään mitään. 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 12

Miksi varhaisessa avoimessa yhteistoiminnassa rakennetaan dialogeja? (Tom Arnkil) Ihminen syntyy suhteessa, elää suhteessa ja kuolee suhteessa toiseen. Ihmisellä on synnynnäinen kyky vastata vuorovaikutusaloitteisiin ja kutsua toista vuorovaikutukseen itsensä kanssa (Trevarthen, 2011) Responsiivisuus - herkkyys reagoida, vastata - on dialogisten suhteiden ydin (Bakhtin 1984, 127) Ei ole mitään hirveämpää kuin jäädä vaille vastausta, reaktiota (Bakhtin 1984, 127). Vastavuoroinen dialogisuus on se, mitä ihmiset osaavat parhaiten ja mitä he kaipaavat eniten. Mistä syystä me näytämme kadottavamme sen aina aika ajoin? Tom Erik Arnkil, THL 13

Kasvatuskumppanuus ammatillisina suhdemerkityksinä Dialogisuus Kasvatusvuorovaikutus Relationaalisuus 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 14

Kasvatuskumppanuus relationaalisuutena Relaatiot, suhteet Relationaalisuudella, suhdeperusteisuudella tarkoitetaan aikuisten keskinäisiä ja aikuisen ja lasten välistä suhteiden luomista, suhteissa oloa, suhteissa työskentelyä ja suhteiden kanssa työskentelyä päivähoidon aloitus-, ylläpito- ja päättämisvaiheessa Puhe Suhteet tuotetaan kielellisesti ja kommunikatiivisesti - kun vanhempi ja kasvattaja tapaavat, tilanteessa kommunikoidaan paitsi asiaa, myös suhteita Kommunikaatiotaidot huomiota kiinnitetään niihin kommunikaatiotapoihin, jotka edistävät ja toisaalta ehkäisevät kumppanuussuhteita 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 15

Kasvatuskumppanuus perheen ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskevina puhetapoina Neuvottelupuhe Puolesta tietämisen puhe 1. Päivähoito palveluneuvottelijana 2. Päivähoito aloituskeskustelun kävijänä 1. Päivähoito perheen puolesta tietäjänä 2. Perhe omasta puolestaan tietäjänä 3. Päivähoito perheen vakuuttelijana 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 16

Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen aloituskotikäyntinä Kumppanuuspuheena Neuvollaan ja sovitaan perheen kanssa Keskusteluyhteyden luonti Kontrolli- ja riskiperhepuheena Tarkastuskäynti Viranomaiskäynti Perheen ja vanhemman asiantuntijuuden vahvistaminen Riskiperhekäynti Lapsen tuntemaan oppiminen Lapsen oman toimijuuden tunnistaminen Kasvattajan mielikuvien konkretisointi Perheitä leimaava käynti Työntekijöitä leimaava käynti Sossukäynti 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 17

Tapa, jolla puhumme tuottaa suhteiden vastavuoroisuutta tai suhteista poissulkemista Suhteita luovassa kommunikaatiossa kasvattaja * toimii avoimesti, aloitteellisesti * arvioi tilannetta reflektiivisesti * vanhempi tulee kuulluksi * lapsi tulee nähdyksi Suhteista poissulkevassa kommunikaatiossa kasvattaja * ohittaa vanhemman tunteet * ohittaa lapsen tarpeet * tuottaa lapsesta selviytyjän * toimii lapsen tilanteen ohjaajana * toimii ei-reflektiivisesti 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 18

Kasvatuskumppanuus yhteistyöprosessina Päivähoidon palvelusopimus - varhaiskasvatusvaihtoehtoja kartoitettaessa Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus perheiden päätöksenteon pohjana Osapuolten vastuut, tehtävät Kuuntelu ja luottamuksen rakentaminen Palveluneuvottelukäytännöt Aloituskeskustelukäytännöt Päivähoitopaikan varmistuttua Perhe lasta koskevan tiedon tuottajana Kasvattaja perheen asiantuntijuuden vahvistajana Vanhemman luottamus siihen, että kasvattajalla on hyvää tahtoa ja osaamista toimia lapsen kanssa tavalla, joka vahvistaa lapsen turvallisuutta Aloituskotikäyntikäynti Varhaiskasvatuksen aloitteesta Perheen kanssa sovitaan Lapsen tapaaminen ja tuntemaan oppiminen Lapsen kodin kasvuympäristöön tutustuminen, mielikuvien todentaminen Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen havainnointi 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 19

Varhaista avointa yhteistyötä (VAY) edistetään erilaisin dialogisin käytännöin Avoin varhainen yhteistyö edistää hyvän leviämistä, huolen hälvenemistä, verkostojen syntymistä ja johdon sitoutumista Huoli puheeksi Hykädialogit Verkostodialogit Puimalat 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 20

HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ (Arnkil & Eriksson) auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. 1 2 3 4 Huoli tai Huoli on tuntuvaa. ihmettely käynyt mielessä. Huoli on erittäin suuri. Toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen ja tapahtuu aiottuja seurauksia. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti. Millaisia varhaisia, avoimia yhteistyökäytäntöjä kasvatuskumppanuudessa rakennetaan huolen eri vyöhykkeillä? 7.10.2013 Johanna Jahnukainen 21

Mitkä ovat kasvatuskumppanuuden hyvät, eettiset käytännöt? Hyviä, eettisiä käytäntöjä huolen harmaalla vyöhykkeellä? Yhteisen ymmärryksen rakentamisen käytännöt, joissa Lapsen tilannetta tutkitaan kasvattajatiimissä Lapsen tilannetta tutkitaan yhdessä vanhempien kanssa Lapsen tilannetta tutkitaan moniammatillisesti ph:ssa Lapsen tilanteesta syntyneet tulkinnat ja mielikuvat sanoitetaan ja tehdään näkyväksi Tilanteessa pyritään muutokseen 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 22

Kasvatuskumppanuus rakentuu vanhempien ja henkilöstön kohtaamisissa Kumppanuus prosessina Kumppanuus kohtaamisten laatuna ja määränä Aloitus- ja siirtymätilanteet Tuonti- ja hakutilanteet Tuonti- ja hakutilanteet Lapsikohtaiset kasvatuskeskustelut Vasu- /Kehityskeskustelut Vanhempainillat Vanhempainillat/ryhmät 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 23

Kasvatuskumppanuus, kasvatusyhteistyö ja varhaiskasvatuksen pedagogiikka Kasvatuskumppanuus Suhde lapseen Kasvatusyhteistyö Sitoutuminen dialogisuuteen Kompetentti perhe Lapsen kehitysym päristöjen tuntemus Lapsilähtöisyys Kompetentti lapsi Varhaislapsuuden kasvatuskäytännöt ja pedagogiikka 7.10.2013 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 24

Kiitos ja hyvää päivän jatkoa! Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija marjatta.kekkonen@thl.fi 7.10.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 25

Kirjallisuutta Eriksson, E. & Arnkil, T.E. (2009) Taking up one s worries.. A handbook on early dialogues. National Institute for Health and Welfare. Guide 1. Jyväskylä: Gummerus Printing Bakhtin, M. (1981). Dialogic imagination. Austin, TX: Texas University Press Bakhtin, M. (1984). Problems of Dostoevsky s poetics. Minneapolis: University of Minnesota Press. Buber, M. (2002) Between Man and Man. London and New York: Routledge & Kegan. Koskimies, M., Pyhäjoki, J. & Arnkil,T.E. (2012). Hyvien käytäntöjen dialogit. Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Opas 24. Tampere:THL Trevarthen, C. (2011). Born For Art, and the Joyful Companionship of Fiction. In D. Narvaez, J. Panksepp, A. Schore & T. Gleason (Eds.) Human Nature, Early Experience and the Environment of Evolutionary Adaptedness. Oxford University Press. Kekkonen, M. (2012) Kasvatuskumppanuus puheena. Varhaiskasvattajat, vanhemmat ja lapset päivähoidon diskursiivisilla näyttämöillä. Tutkimuksia 72/2012. THL. Oranen, Mikko (2012) Punaiset korvat ja muita kokemuksia sijaishuollossa olevien nuorten kuulemisesta. Perhehoidon päivät 15.12.2012. Pyhäjoki, J. (2012) Kokemuksia verkostodialogisen palvelukulttuurin muutoksesta. Miksi lasten oikeuksien toteuttamiseksi tarvitaan ylisektorista näkökulmaa? Puheenvuoro. Lasten oikeuksien seminaari Espoo 21.11.2012. Jahnukainen, J. (2012) Hyvien käytäntöjen soveltaminen. Puheenvuoro. 9/2012. 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 26