Kasvatuskumppanuus varhaisena, avoimena yhteistyönä

Transkriptio

1 Kasvatuskumppanuus varhaisena, avoimena yhteistyönä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, Lanu Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 1

2 Esityksen sisältö Mitä on avoin varhainen yhteistoiminta? Mitä on kasvatuskumppanuus? Asiakasymmärrys ja sen rakentuminen Dialogisuus ja relationaalisuus Varhaisen avoimen yhteistyön käytännöt Kasvatuskumppanuuden puhekäytännöt Kumppanuusyhteistyö lasten ja vanhempien kanssa Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Edellyttää luottamusta tasavertaisuutta kunnioittamista ja kuuntelua Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja sitä ohjaa lapsen etu ja oikeudet. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. Erityisenä tavoitteena on tunnistaa herkästi lapsen erityisen tuen tarve ja luoda henkilöstön ja vanhempien väliselle yhteistyölle kumppanuuden ilmapiiri

4 Kasvatuskumppanuudessa edistetään lapsen eri kehitysympäristöissä toimivien aikuisten sitoutumista vuoropuheluun lapsesta 4. Lapsen kokemusten, ihmissuhteiden ja arjen jakaminen sekä myönteinen vahvistaminen 1. Tutustumisen prosessi ja luottamuksen rakentuminen Kasvatuskumppanuus 2. Dialoginen vuoropuhelu 3. Satunnaisista tapaamisista sitoutuneisiin yhteistyösuhteisiin Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 4

5 Tyytyväisyys työntekijän tapaan kohdella työskennellä lapsen kanssa (Perälä ym. 2011) (erittäin tai melko tyytyväinen %) Työntekijä Huolehtia lapseni turvallisuudesta Päivähoito (n = ) Perusopetus (n = ) Kohtelee lasta arvostavasti Kertoo hyviä asioita lapsestani Tukee lapseni vahvuuksia Arvostaa näkemystäni lapsen tarpeista Omaa taitoja, jotka tukevat lapseni onnistumista Vastaa lapseni yksilöllisiin tarpeisiin Auttaa minua saavuttamaan tietoja ja taitoja, joita tarvitsen lapseni kanssa Ajaa lapsen etua työskennellessään muiden palveluntuottajien kanssa Neuvola /kouluth (n= ) Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Vanhempien tyytyväisyys työntekijän tapaan kohdella työskennellä lapsen kanssa Vanhemmat oli lähes yhtä tyytyväisiä päivähoidon (ka 4,1) kuin esiopetuksen (ka 4,2) tapaan työskennellä lapsen kanssa Heikoimmin työntekijän työtapa lapsen kanssa toteutui neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja koulussa Äitien ja isien välillä ei ollut eroja tyytyväisyydessä työntekijän tapaan työskennellä lapsen kanssa eri palveluissa Perälä, Salonen, Halme ja Nykänen (THL 36/2011) Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Tyytyväisyys työntekijän tapaan työskennellä vanhemman kanssa (Perälä ym. 2011) (erittäin tai melko tyytyväinen %) Työntekijä On huolehtinut, että apua saatavilla On rehellinen, vaikka olisi huonojakin uutisia kerrottavana Päivähoito (n = ) Perusopetus (n = ) Puhuu tavalla, jota ymmärrän Suojelee perheemme yksityisyyttä Kunnioittaa perheemme arvoja ja uskomuksia Kuuntelee arvostelematta lastani tai perhettämme On henkilö, johon voin luottaa Ottaa huomioon sen, mitä minulla on sanottavana On ystävällinen Neuvola /kouluth (n= ) Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Tyytyväisyys työntekijän tapaan työskennellä vanhemman kanssa Vanhemmat olivat kaikkein tyytyväisimpiä työntekijän ystävällisyyteen ja ymmärrettävään puhetapaan Myös tyytyväisiä siihen, että työntekijä kuunteli, mitä vanhemmalla oli sanottavana, otti huomioon mitä vanhemmalla oli sanottavana ja työntekijään saattoi luottaa Vähiten tyytyväisiä vanhemmat olivat päivähoidossa ja myös muissa palveluissa siihen, miten nämä kunnioittivat perheen arvoja ja varjelivat perheen yksityissyyttä Äitien ja isien tyytyväisyydessä ei ollut eroja päivähoidossa, esiopetuksessa tai koulussa, mutta neuvolan ja kouluth:n työskentelyyn äidit olivat isiä tyytyväisempiä Perälä, Salonen, Halme ja Nykänen (THL 36/2011) Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen ja luottamuksen periaatteille, joiden odotetaan tuottavan osapuolten välille dialogisuutta ja sitoutuneisuutta KUUNTELU KUNNIOITUS LUOTTAMUS DIALOGI Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 9

10 Varhainen Avoin Yhteistoiminta Tom Arnkil, Jukka Pyhäjoki, Johanna Jahnukainen Varhainen avoin yhteistoiminta (VAY) -mallin ytimenä on varhainen, avoin ja eri osapuolten välinen vuoropuhelu ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Toimintamallin kolme periaatetta: 1. Tulee toimia aikaisin 2. Yhdessä 3. Tukeutuen ihmisten sosiaalisiin verkostoihin Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin, koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin Johanna Jahnukainen 10

11 Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Mitkä ovat kasvatuskumppanuuden hyvät, eettiset käytännöt? Hyviä, eettisiä käytäntöjä huolen harmaalla vyöhykkeellä? Yhteisen ymmärryksen rakentamisen käytännöt, joissa Lapsen tilannetta tutkitaan kasvattajatiimissä Lapsen tilannetta tutkitaan yhdessä vanhempien kanssa Lapsen tilannetta tutkitaan moniammatillisesti ph:ssa Lapsen tilanteesta syntyneet tulkinnat ja mielikuvat sanoitetaan ja tehdään näkyväksi Tilanteessa pyritään muutokseen Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Kasvatuskumppanuus ammatillisina suhdemerkityksinä Dialogisuus Kasvatusvuorovaikutus Relationaalisuus Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 13

14 Varhaista avointa yhteistyötä (VAY) edistetään erilaisin dialogisin käytännöin Avoin varhainen yhteistyö edistää kumppanuuden rakentumista hyvän leviämistä, huolen hälvenemistä, verkostojen syntymistä ja johdon sitoutumista Hykä-dialogit Mitä ovat kasvatuskumppanuuden hyvät dialogiset (aloitus)käytännöt? Huoli puheeksi Miten lapsen tilannetta voidaan tutkia yhdessä vanhemman kanssa? Verkosto-dialogit Miten lapsen tilannetta tutkitaan moniammatillisesti? Puimalat Miten kasvatuskumppanuuden toteutumista johdetaan? Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Varhainen avoin yhteistyö ja (kasvatus)kumppanuus asiakasymmärryksen rakentajana Dialogisuus kasvatuskumppanuudessa Kohtaaminen Luottamus Yhteinen ymmärrys Varhainen avoin yhteistyö ja dialogisuus Kuuleminen Vastaaminen Eri näkökulmat Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Kasvatuskumppanuus relationaalisuutena Relaatiot, suhteet Relationaalisuudella, suhdeperusteisuudella tarkoitetaan aikuisten keskinäisiä ja aikuisen ja lasten välistä suhteiden luomista, suhteissa oloa, suhteissa työskentelyä ja suhteiden kanssa työskentelyä päivähoidon aloitus-, ylläpito- ja päättämisvaiheessa Puhe Suhteet tuotetaan kielellisesti ja kommunikatiivisesti - kun vanhempi ja kasvattaja tapaavat, tilanteessa kommunikoidaan paitsi asiaa, myös suhteita Kommunikaatiotaidot huomiota kiinnitetään niihin kommunikaatiotapoihin, jotka edistävät ja toisaalta ehkäisevät kumppanuussuhteita Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Kasvatuskumppanuus perheen ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskevina puhetapoina Neuvottelupuhe Puolesta tietämisen puhe 1. Päivähoito palveluneuvottelijana 2. Päivähoito aloituskeskustelun kävijänä 1. Päivähoito perheen puolesta tietäjänä 2. Perhe omasta puolestaan tietäjänä 3. Päivähoito perheen vakuuttelijana Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 17

18 Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen aloituskotikäyntinä Kumppanuuspuheena Neuvollaan ja sovitaan perheen kanssa Keskusteluyhteyden luonti Kontrolli- ja riskiperhepuheena Tarkastuskäynti Viranomaiskäynti Perheen ja vanhemman asiantuntijuuden vahvistaminen Riskiperhekäynti Lapsen tuntemaan oppiminen Lapsen oman toimijuuden tunnistaminen Kasvattajan mielikuvien konkretisointi Perheitä leimaava käynti Työntekijöitä leimaava käynti Sossukäynti Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Tapa, jolla puhumme tuottaa suhteiden vastavuoroisuutta vs. suhteista poissulkemista Suhteita luovassa kommunikaatiossa kasvattaja * toimii avoimesti, aloitteellisesti * arvioi tilannetta reflektiivisesti * vanhempi tulee kuulluksi * lapsi tulee nähdyksi Suhteista poissulkevassa kommunikaatiossa kasvattaja * ohittaa vanhemman tunteet * ohittaa lapsen tarpeet * tuottaa lapsesta selviytyjän * toimii lapsen tilanteen ohjaajana * toimii ei-reflektiivisesti Esityksen nimi / Tekijä 19

20 Kasvatuskumppanuus yhteistyöprosessina Päivähoidon palvelusopimus - varhaiskasvatusvaihtoehtoja kartoitettaessa Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus perheiden päätöksenteon pohjana Osapuolten vastuut, tehtävät Kuuntelu ja luottamuksen rakentaminen Palveluneuvottelukäytännöt Aloituskeskustelukäytännöt Päivähoitopaikan varmistuttua Perhe lasta koskevan tiedon tuottajana Kasvattaja perheen asiantuntijuuden vahvistajana Vanhemman luottamus siihen, että kasvattajalla on hyvää tahtoa ja osaamista toimia lapsen kanssa tavalla, joka vahvistaa lapsen turvallisuutta Aloituskotikäynti - käynti Varhaiskasvatuksen aloitteesta Perheen kanssa sovitaan Lapsen tapaaminen ja tuntemaan oppiminen Lapsen kodin kasvuympäristöön tutustuminen, mielikuvien todentaminen Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen havainnointi Lapsen tilanteen tutkimisen käytännöt Työntekijän havainnot Vanhemman havainnot Tiimin havainnot, moniammatillisen ryhmän havainnot Yhteinen keskustelu Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 20

21 Kasvatuskumppanuus rakentuu vanhempien ja henkilöstön kohtaamisissa Kumppanuus prosessina Kumppanuus kohtaamisten laatuna ja määränä Aloitus- ja siirtymätilanteet Tuonti- ja hakutilanteet Tuonti- ja hakutilanteet Lapsikohtaiset kasvatuskeskustelut Vasu- /Kehityskeskustelut Vanhempainillat Vanhempainillat/ryhmät Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Kiitos ja hyvää päivän jatkoa! Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 22

23 Kirjallisuutta Eriksson, E. & Arnkil, T.E. (2009) Taking up one s worries.. A handbook on early dialogues. National Institute for Health and Welfare. Guide 1. Jyväskylä: Gummerus Printing Bakhtin, M. (1981). Dialogic imagination. Austin, TX: Texas University Press Bakhtin, M. (1984). Problems of Dostoevsky s poetics. Minneapolis: University of Minnesota Press. Buber, M. (2002) Between Man and Man. London and New York: Routledge & Kegan. Koskimies, M., Pyhäjoki, J. & Arnkil,T.E. (2012). Hyvien käytäntöjen dialogit. Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Opas 24. Tampere:THL Trevarthen, C. (2011). Born For Art, and the Joyful Companionship of Fiction. In D. Narvaez, J. Panksepp, A. Schore & T. Gleason (Eds.) Human Nature, Early Experience and the Environment of Evolutionary Adaptedness. Oxford University Press. Kekkonen, M. (2012) Kasvatuskumppanuus puheena. Varhaiskasvattajat, vanhemmat ja lapset päivähoidon diskursiivisilla näyttämöillä. Tutkimuksia 72/2012. THL. Oranen, Mikko (2012) Punaiset korvat ja muita kokemuksia sijaishuollossa olevien nuorten kuulemisesta. Perhehoidon päivät Pyhäjoki, J. (2012) Kokemuksia verkostodialogisen palvelukulttuurin muutoksesta. Miksi lasten oikeuksien toteuttamiseksi tarvitaan ylisektorista näkökulmaa? Puheenvuoro. Lasten oikeuksien seminaari Espoo Jahnukainen, J. (2012) Hyvien käytäntöjen soveltaminen. Puheenvuoro. 9/2012. Perälä, Marja-Leena, Salonen Anne, Halme Nina ja Nykänen Sirpa (2011) Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita. Vanhempien näkökulma. Raportteja. THL 36/ Esityksen nimi / Tekijä 23