Kasvatuskumppanuus perheen ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskevina puhetapoina

Transkriptio

1 Kasvatuskumppanuus perheen ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskevina puhetapoina Neuvottelupuhe Puolesta tietämisen puhe 1. Päivähoito neuvottelijana 2. Päivähoito aloituskeskustelun kävijänä 1. Päivähoito perheen puolesta tietäjänä 2. Perhe omasta puolestaan tietäjänä 3. Päivähoito perheen vakuuttelijana Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 1

2 Kumppanuuden vastadiskurssi: Perhe omasta puolestaan tietäjänä Monologinen, yksisuuntaisen vuorovaikutuksen näyttämö Perheelle annetaan päättäjän (päivähoitomuodon) ratkaisijan asema Päivähoito asetetaan perheen tekemän valinnan / päätöksen kyseenalaistamattomaksi vastaan ottajaksi, automaattiseksi kirjaajaksi Ominaista: osapuolten neuvottelemattomuus Yleisö; viranomaiset, lainvalvojat, ministeriö???

3 Kumppanuuden vastadiskurssi: Perhe omasta puolestaan tietäjänä Perhe omasta puolestaan tietäjänä diskurssin valossa näyttää siltä, että suomalaisessa varhaiskasvatuspalveluissa perheen subjektiivinen hoitopaikkaoikeus on johtanut palvelukulttuuriin, josta puuttuu varhaiskasvatuksen asiantuntijakontribuutio ja aito perhe- ja lapsikohtainen varhaiskasvatuksen palveluneuvottelu. Riskinä voi olla varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden oheneminen ja tyhjentyminen niissä tapaamisissa ja neuvotteluissa, joissa valmistellaan, kartoitetaan ja neuvotellaan lapsen varhaiskasvatustarpeista, päivähoitovaihtoehdoista ja perhekohtaisista ratkaisuista.

4 Kumppanuuden vastadiskurssi: Päivähoito perheen vakuuttelijana (1.) Kasvattajan toimijuus Monologisuus Valmis käsikirjoitus Kasvattajan tehtävänä perheen vakuuttaminen hoitopaikan hyvyydestä Fokus päiväkodin tilojen esittelyssä Kasvattajan roolin muutosvaatimus isän toimijuuden kautta Vanhemman / perheen toimijuus Perhe päivähoidon asiantuntijatiedon vastaanottajana Vanhempi vakuuttuu mutta yllättävällä tavalla (lapsen isälle riittää oman lapsen ryhmätilojen näkeminen se pienen sänky )

5 Kumppanuusdiskurssi: Varhaiskasvatus palveluneuvottelijana Varhaiskasvatuksen palveluneuvottelussa => Kasvattaja toimii: o o o o keskustelun käynnistäjänä Perheen kuuntelijana Varhaiskasvatuksen asiantuntijana Yhteisen ymmärryksen rakentajana => perheen ja lapsen päivähoitoon liittyviä tarpeita ja ratkaisuja ei määritetä yksinomaan kasvatuksen asiantuntijoiden näkökulmasta, mutta ei jätetä myöskään perheiden omaan harkintaan Diskurssiivinen näyttämö (episodi) KasvattajaPirkko: Tota (1.0) no jos se, mä nyt mietin yhtä tämmöstä esimerkkiä niin, mulla on semmonen tunne, että me löydettiin se yhteinen ymmärrys. Ja se oli se mun tavoite. Mä sitä niinku, kun mä mietin sitä etukäteen juur, mikä on se tavote tälle, et tää vanhempi on tulossa keskustelemaan, niin tota se oli juuri se yhteisen ymmärryksen löytäminen. Ja me löydettiin se mun mielestä. Mä oletan, että myöskin hänkin on ihan [tyytyväinen.

6 Kumppanuusdiskurssi: Varhaiskasvatus aloituskeskustelun kävijänä Aloituskeskustelussa varhaiskasvattaja Aloituskeskustelun aloitteentekijä ja sopija Perheen kuuntelija Tiedon vastaanottaja Kasvattaja rakentaa ja luo perheen asiantuntijuutta omaksumalla kuuntelevan ja kyselevän roolin kohtaamisessa Tutustuja Suhteen luoja vanhempiin Aloituskeskustelussa vanhemmat Vanhemmat ovat lasta koskevan tiedon välittäjiä Oman lapsensa asiantuntijoita Tutustujia Vanhemmat saavat kohtaamisessa luotetun (trusted on) roolin ja työntekijä luottajan (a truster) roolin Suhteen luojia kasvattajaan

7 Kumppanuusdiskurssi: Varhaiskasvatuksen kotikäynti sopimuspuheena Kotikäynnin tekemisestä neuvotellaan perheen kanssa Neuvottelevuus tuotetaan antamalla vanhemmalle vaihtoehtoja ja tunnustelemalla perheen halukkuutta kotikäyntiin [toinen vaihtoehto myös sit on ns. perinteinen malli sit päiväkodissa] Perheille oikeus kieltäytyä [Tavallaan sopiiko, sopiiko, niin kyllä se jättää myös portin sille auki, että ei sovi. Mutta se voisi myös kannustaa, että niin, miksen mäkin [vanhempi] voisi ajatella] Sopimuspuheessa vakuutetaan varhaiskasvatuksen ammattilaisia itseään siitä, että päivähoidosta tehtävä kotikäynti ei identifioidu sosiaalityön, erityisesti lastensuojelukäynniks, joka ei viime sijassa ole perheelle vapaaehtoista, vaan sosiaalityön lakisääteinen oikeus Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 7

8 Varhaiskasvatuksen aloituskotikäyntiä koskevat merkityksenannot Varhaiskasvatuksen kotikäynti kumppanuuspuheena Tutustumiskäynti, josta neuvollaan ja sovitaan perheen kanssa Lapsen tuntemaan oppiminen Kasvattaja on Kuuntelija, keskusteluyhteyden luoja, sosiaalisen etäisyyden sääntelijä, lasta koskevan tiedon tallentaja ja vastaanottaja Perheen ja vanhemman asiantuntijuuden vahvistaminen Lapsen oman toimijuuden tunnistaminen Kasvattajan mielikuvien konkretisointi Vastadiskurssi: Kotikäynti selkiyttämispuheena Tarkastuskäynti Viranomaiskäynti Riskiperhekäynti Perheitä leimaava käynti Työntekijöitä leimaava käynti Sossukäynti Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 8

9 Varhaiskasvatuksen aloituskotikäynti Lapsen toimijuuspuheena Fokuksen siirtäminen kodin ympäristöstä lapseen ja yhteyden luomiseen Varhaiskasvatuksen kotikäynnillä oleva kasvattaja ei vilkaise sen enempää jääkaappiin kuin kylpyhuoneeseenkaan tai arvioi kodin siivousta. Kotikäynti ei ole kodin tarkastuskäynti, vaan päivähoidon ensimmäinen panostus rakentaa suhde perheeseen. Kotikäynnillä kasvattajalla on mahdollisuus oppia tuntemaan lasta ja perhettä. (Stendahl 2007) Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 9

10 Yhteenvetoa: Varhaiskasvatuksen kotikäynti lapsen toimijuuspuheen näkökulmasta 1. Lapsen erilaiset perheet ja asuinympäristöt 2. Kasvattajan havainnot ja mielikuvat lapsesta ja perheestä 3. Eronteot perhetyöhön / lastensuojelutyöhön 4. Lapsi aloitteellisena ja osallisena toimijana omassa kodissa Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 10

11 Suhteista poissulkeva kommunikaatio Suhteista poissulkevassa kommunikaatiossa kasvattaja Ei tunnista vanhemman erityistä roolia suhteessa lapseen erotilanteessa Ohittaa vanhemman tunteet Ohittaa lapsen tarpeet Tuottaa lapsesta selviytyjän Toimii lapsen tilanteen ohjaajana Toimii ei-reflektiivisesti Suhteista poissulkevalle kommunikaatiolle on ominaista vanhemman osallisuuden ja eron tunteiden poissulkeminen sekä lapsen kiintymystarpeiden ohittaminen Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 11

12 Kasvatuskumppanuus suhteita luovana kommunikaationa Suhteita luovassa kommunikaatiossa kasvattaja * toimii avoimesti, aloitteellisesti * arvioi tilannetta reflektiivisesti * vanhempi tulee kuulluksi * lapsi tulee nähdyksi Toimintatapa, jossa päivähoito sitoutuu pienten lasten kokemusten ja todellisuuden huolelliseen havainnointiin ja reflektointiin ja kantaa vastuun siitä, että lapsen todellisuus varhaiskasvatuksessa välittyy osaksi perheiden todellisuutta lapsen kotona Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 12

13 Johtopäätöksiä: Mitä kasvatuskumppanuuden diskurssi tekee? Kasvatuskumppanuuden diskurssi puhuu Lapsesta kokemuksista, tunteista Dialogisuudesta Tasavertaisuudesta Kasvatuskumppanuuden vastadiskurssi puhuu Asioista, tiloista, aikuisista Kohtaamisesta Monologisuudesta Kokoontumisesta Eitasavertaisuudesta Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 13

14 Johtopäätöksiä Lapsen toimijuus vivahteikasta eri kasvuympäristöissä Lapsen suhteisiin asettumista ja liittymistä ohjaavat tilannekohtaiset perustelut. Aikuiset toimivat sen sijaan sosiaalisten roolien mukaisesti. Lapsi toimii omien kasvuympäristöjensä aktiivisena yhdistäjänä ja ylittäjänä Lapsi toimii tilanteissa sen suhteen pohjalta, joka hänelle on päivähoidossa kasvattajaan kehittynyt. Aikuisen toimintaa näyttää ohjaavan ympäristöjen erottaminen ja erillään pitäminen.

15 Johtopäätöksiä Kasvatuskumppanuus lasten ja perheiden tasavertaisuuden vaalimisena Kasvatuskumppanuutta synnyttävää ja ylläpitävää on toiminta, jossa varhaiskasvattaja rakentaa kumppanuutta kaikkien päivähoidossa olevien vanhempien kanssa. Kasvattaja vaalii lasten tasavertaisuutta riippumatta kasvattajan vaihtelevista vuorovaikutuskokemuksista ja muista sosiaalisista sidoksista perheeseen. Kasvattajien ammatillisuutta on säädellä ja rajata yksityiselämän ystävyys- ja tuttavuussuhteita perheiden kanssa tavalla, joka varmistaa lasten tasavertaisuuden päivähoidossa Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 15

16 Johtopäätöksiä Kasvatuskumppanuus ja sosiaalisen etäisyyden sääntely Kasvatuskumppanuudessa tavoitellaan läheisempää ja luottamuksellisempaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Kasvattajan ja vanhemman välistä, asiantuntija-asemaan perustuvaa sosiaalista etäisyyttä pyritään kaventamaan. Sosiaalisen etäisyyden kaventaminen ei merkitse myöskään ystävyys-, vertais- tai tuttavuussuhteita perheiden kanssa. Sosiaalisen etäisyyden kaventamisessa ei kuitenkaan ole kysymys liittoutuneista, esim. terapia- tai työnohjaussuhteen kaltaisista yhteistyösuhteista Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 16

17 Johtopäätöksiä Kasvatuskumppanuus yhteistyöprosessina Päivähoidon palvelusopimus - varhaiskasvatusvaihtoehtoja kartoitettaessa Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus perheiden päätöksenteon pohjana Osapuolten vastuut, tehtävät Kuuntelu ja luottamuksen rakentaminen Palveluneuvottelu Aloituskeskustelu Päivähoitopaikan varmistuttua Perhe lasta koskevan tiedon tuottajana Kasvattaja perheen asiantuntijuuden vahvistajana Vanhemman luottamus siihen, että kasvattajalla on hyvää tahtoa ja osaamista toimia lapsen kanssa tavalla, joka vahvistaa lapsen turvallisuutta Aloituskotikäynti Varhaiskasvatuksen aloitteesta Perheen kanssa sovitaan Lapsen tapaaminen ja tuntemaan oppiminen Lapsen kodin kasvuympäristöön tutustuminen, mielikuvien todentaminen Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen havainnointi Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 17

18 Kasvatuskumppanuus, kasvatusyhteistyö ja varhaiskasvatuksen pedagogiikka Kasvatuskumppanuus Suhde lapseen Kasvatusyhteistyö Sitoutuminen dialogisuuteen Kompetentti perhe Lapsen kehitysym päristöjen tuntemus Lapsilähtöisyys Kompetentti lapsi Varhaislapsuuden kasvatuskäytännöt ja pedagogiikka Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 18