KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

Transkriptio

1 KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus, Anne-Mari Uusitalo, Satu Forsberg Koulukuraattori, Simo Säippä Perheneuvola, Sonja Petäjä Ensi- ja turvakoti, Marita Loukiainen Lastensuojelun sosiaalityö, Johanna Alatalo Koivutupa Sirpa Lehtomaa Ls-yksikkö Teli, Pirkko Kivistö Nuorispsykiatrisen yks.sosiaalityöntekijä Anne Myllykangas Anne Kujala Sanna Sarkkinen-Vuorinen Liisa Ahonen Tiedoksi kummipäättäjille Pekka Nurmi Roy Sabel 1. Varhainen puuttuminen/huolen puheeksi ottamisen työpaperi Huolen vyöhykkeistön on kehittänyt Eriksson&Arnkil vuonna 2000 Stakesissa. Vyöhykkeistö auttaa työntekijää jäsentämään lasta/nuorta koskevan huolensa astetta, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen tarvetta. Vyöhykkeistön avulla ylitetään eri ammattiryhmien kielimuurit ja luodaan varhaista puuttumista ja yhteistyötä tukevaa kieltä. (Eriksson&Arnkil, Huoli puheeksi, s.25) Tekijät ovat v varoittaneet, että huolen vyöhykkeistöä ei saa käyttää lasten luokittelemiseen. Vyöhykkeistö tähtää siihen, että työntekijät tunnistaisivat omat huolensa ja puuttuisivat niihin. Työntekijän kokema lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö:

2 HUOLETON TILANNE PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI (25 %) (8 %) Pieni huoli tai Huoli tai Huoli kasvaa; Huoli Huolta paljon ja ihmettely käynyt ihmettely käynyt luottamus omiin tuntuva; jatkuvasti; mielessä; toistuvasti mahdollisuuksiin omat lapsi/nuori luottamus omiin mielessä: heikkenee. voimavarat vaarassa. Omat mahdollisuuksiin luottamus omiin ehtymässä. keinot vahva mahdollisuuksiin loppumassa. hyvä. Ei lainkaan huolta HUOLI (2 %) Huoli erittäin suuri; lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. Viime kokouksessa sovittiin, että työntekijät laativat pohjan työpaperiksi huolen puheeksi ottamisesta neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Käytiin läpi liitteenä olevat toimintamallit: - varhainen puuttuminen / puheeksi ottaminen neuvolassa - varhainen puuttuminen / puheeksi ottaminen päivähoidossa - varhainen puuttuminen / puheeksi ottaminen koulussa Asiasta käytiin seuraavaa keskustelua: - Neuvolan edustajat eivät olleet paikalla, joten neuvolan osalta keskustelu jää myöhempään ajankohtaan - Päivähoidon kasvu- ja hoitoryhmien toiminta vaihtelee päiväkodeittain: joissakin kokoontuminen vain esim kerran vuodessa, joissakin kokoonnutaan säännöllisesti 4-5 kertaa vuodessa - Perheneuvolan rooli päivähoidon tukena: pene käynyt ennen kuntaliitosta Kälviän, Lohtajan ja Ullavan päivähoidossa konsultaatiokäynneillä konsultaatio loppui kuntaliitoksen jälkeen - Pene pyytänyt esitystä päivähoidon tarpeista/toiveista ryhmien osalta ja penen konsultoinneista Satu vie asiaa päivähoidon johtoryhmään - Penen näkökulmasta kasvu- ja hoitoryhmä on pitkälti varhaista puuttumista; moniammatillisesti mietitään kuka tekee, mitä tekee, seuranta, tehdäänkö ls-ilmoitus ja kuka tekee - Koulussa pitkälti toimitaan huolen vyöhykkeistö-toimintamallin mukaisesti; myös koulukohtaisia eroja

3 - Ennaltaehkäisevää perhetyötä/sosiaalityötä ei ole tarjolla ennen lsilmoituksen tekemistä mahdollisuus sosiaalityön konsultaatioon pitäisi olla jo pienen huolen/ kasvavan huolen alueella ennen lastensuojeluilmoitusta - Asia lähtee liikkeelle, kun työntekijä ottaa huolen puheeksi; tämän merkitystä on korostettava ottamalla se omaksi kohdakseen toimintaohjeessa - Todettiin, että alkuperäinen huolen vyöhykkeistömalli on myös hyvä olla esillä, koska siinä kuvaillaan työntekijän tuntemukset huolen eri vaihessa - Keskustelun tuloksena päätettiin, että tehdään yhtenäinen toimintaohje neuvolaan, päivähoitoon ja kouluun, joka perustuu alkuperäiseen 7- portaiseen malliin ja johon lisätään nyt laadittu toimintaohje - Työntekijät laativat toimintaohjeen ja lähettävät sen keskusteltavaksi ryhmän jäsenten kautta ao. yksiköihin. Keskustelun palaute käydään seuraavassa kokouksessa. 2. Perhekeskuksen toimintamallin työstäminen esitys perhekeskuksen perustamiseksi Nuppu-hankkeen tavoitteena on monitoimijaisen perhekeskuksen toimintamallin rakentaminen. Suunnitteluun kannattaa panostaa niin, että mahdollisesti perustettava perhekeskus palvelee lasten ja perheiden tarpeita toimien perheiden hyvinvointia lisäävästi ja tukevasti. Perhekeskuksen toiminnalliset ääripäät ovat muutamana päivänä viikossa avoinna oleva perhekahvila tai monipuolisia ja moniammatillisia eritasoisia kuntoutuspalveluja tarjoava toimintayksikkö. Perhekeskuksen yhtenä tavoitteena on panostaa ennaltaehkäiseviin toimintamuotoihin ja siten vähentää raskaan lastensuojelun tarvetta. Lastensuojelun sijoituskustannukset kääntyivät voimakkaaseen kasvuun 2000-luvun puolivälissä kasvun ollessa vv jopa 147 %. Alla lastensuojelun sijoituskulujen kehitys

4 Lastensuojelun sijoituskustannukset Uusi Kokkola Kokkola Lohtaja Kälviä Ullava Verkostokonsultti Pirkko Kivistö kertoo, miten verkostodialogista menetelmää voisi hyödyntää perhekeskuksen suunnittelussa. Kehittäjätiimi keskustelee ja päättää perhekeskuksen suunnittelun jatkamisesta. Asiasta käytiin seuraava keskustelu: - perhekeskuksen sisällölliseen suunnitteluun hyödynnetään verkostodialogisia menetelmiä kutsutaan eri tahojen edustaja: käyttäjiä, viranomaisia, päättäjiä, kehittäjätiimin jäseniä - vetäjänä kaksi verkostokonsulttia; toinen haastattelee, toinen kirjaa - käytetään menetelmänä tulevaisuuden muistelua: nostetaan esille toiminnot ja teemat - sisärinki (max. 5) ja ulkorinki, jos paljon porukkaa; ulkoringistä kysytään täsmentäviä kysymyksiä Avoimia kysymyksiä: - ilmoitetaanko tilaisuudesta lehdessä? mitä jos tulee 100 osallistujaa?? - vetäjien kannalta tärkeää tietää suunnilleen osallistujamäärä, että voi valmistautua - pidetäänkö tilaisuus päivällä vai illalla - päättäjiä ja johtavia virkamiehiä kutsutaan mukana

5 Sovittiin, että Pirkko selvittää Jukka Pyhäjoen tilanteen; voiko hän toimia päävetäjä. Ajankohdan voi sovittaa verkostodialogikoulutuksen yhteyteen, esim. tiistai-iltapäivä/ilta. Asiaa valmistellaan riippuen Jukka Pyhäjoen vastauksesta. 3. Seuraava kokous klo