Kasvatuskumppanuus puheena

Transkriptio

1 Kasvatuskumppanuus puheena Kasvattajat, vanhemmat ja lapset päivähoidon diskursiivisilla näyttämöillä Marjatta Kekkonen Erikoissuunnittelija, VTM (väit.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 1

2 Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta Päivähoitoa voidaan tarkastella palveluna, jolloin puhutaan päivähoidon tuottamisesta, kuluttamisesta, tarjoamisesta ja kuluttamisesta Päivähoitoa voidaan tarkastella myös yhteiskunnallisena instituutiona, laitoksena, jolla on tietty, määritelty tehtävä pienten lasten hoidon ja kasvatuksen alueella. => Mikä on varhaiskasvatuksen yhteiskunnallinen tehtävä? => Mitä varten varhaiskasvatuksen instituutioiden ajatellaan olevan olemassa?

3 Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen tehtävinä Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista tehtävää koskevina linjauksina Päivähoitopalvelujen kasvatusyhteistyötä koskevina painotuksina Varhaiskasvattajien, vanhempien ja lasten suhteina

4 Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta 1960 luvulla lasten kotihoito ensisijainen: Päivähoidon perustehtävä oli vaihtelevissa hoitojärjestelyissä elävien lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, ei niinkään vanhempien kasvatuskumppanina toimiminen. Jännite asettui kotiäitien ja monenkirjaviin hoitojärjestelyihin turvautuvien palkkatyöäitien välille. (olosuhteiden pakko, lastensuojelu) 1970-luvulla naisten työssäkäynti yleistyi: Äitien työssäkäynti yleistyi, mutta päiväkotikasvatus tulkittiin toissijaiseksi vaihtoehdoksi kotikasvatukselle Jännite asettui kotiäitien ja palkkatyön valinneiden ansioäitien välille, mikä ei luonut suotuisia edellytyksiä kasvatuskumppanuudelle.

5 Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta 1980-luvulla edistettiin samanaikaisesti kotihoidontukea ja päivähoitopalveluja kotihoito ja päivä(koti)hoito on nähty toisensa poissulkevina lapsen laadukasta hoitamista ja kasvatusta koskevina arvovalintoina Kasvatustavoitekomitean mietintö ilmestyi 1980-luvulla ja luvun alkupuolella vastakkain asettuivat päiväkotilapsuus ja kotilapsuus Kasvatuskumppanuus perheiden sosiaalisena oikeutena ei toteutunut kotihoidon valinneilla. Niiden vanhempien asema vahvistui, joilla oli oikeus saada lapsi päivähoitopalveluihin. Yhä suurempi osa alle kouluikäisistä lapsista eli varhaislapsuutta, jossa yhdistyi sekä päivähoitolapsuus että kotilapsuus.

6 Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta Kumppanuus (partnership) mainitaan ensimmäisen kerran Unescon raportissa Working together vuodelta 1986 edellyttää ammattilaisilta ja vanhemmilta sitoutumista tietojen, taitojen ja kokemusten keskinäiseen jakamiseen lapsen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi (erityiskasvatus) Suomessa kasvatuskumppanuuden käsite otettiin Varhaiskasvatussuunnitelman linjauksiin (2002) ja Vasu - perusteisiin(2003): Kysymys: Synnyttääkö kasvatuskumppanuus jännitteisen suhteen varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja kasvatusresursseiltaan ja kasvatusasiantuntemukseltaan erilaisten vanhempien välille? Riski: Jännite voi rakentua sen välille, ketkä perheet ja vanhemmat hyväksytään täysivaltaisiksi kumppaneiksi. Jännitteen syntyminen ammattikasvattajien ja maallikkokasvattajien (vanhemmat) välille.

7 Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta; yhteenveto 1960 luku: palkkatyöäidit ja vaihtelevissa hoitopaikoissa olevien lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen 1970 luku: päivähoitolaki voimaan, mutta päiväkotikasvatus toissijainen hoitomuoto kotihoidolle ja 1990-luku: kotihoidon tuki ja subjektiivinen oikeus: päiväkotilapsuuden ja kotilapsuuden vastakkaisuus ja rinnakkaisuus 2000-luku: kasvatuskumppanuus ja lapsen eri kehitysympäristöjen vuoropuhelun tiivistäminen

8 Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen tehtävinä Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista tehtävää koskevina linjauksina Päivähoitopalvelujen kasvatusyhteistyötä koskevina painotuksina Varhaiskasvattajien, vanhempien ja lasten suhteina

9 Päivähoidon ja perheen välisen kasvatusyhteistyön painotukset Päivähoito ja perheet Kotilähtöisyys Lapsilähtöisyys Perhelähtöisyys Vanhempainvalistus Kasvatuskumppanuus Kasvatusyhteistyö Asiantuntijalähtöisyys Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 9

10 Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen tehtävinä Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista tehtävää koskevina linjauksina Päivähoitopalvelujen kasvatusyhteistyötä koskevina painotuksina Varhaiskasvattajien, vanhempien ja lasten suhteina

11 Kasvatuskumppanuus ammatillisina suhdemerkityksinä Dialogisuus Kasvatusvuorovaikutus Relationaalisuus Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 11

12 Kasvatuskumppanuus dialogisuutena Kasvatuskumppanuuden vuorovaikutuksellinen ydin on dialogisuudessa Dialogi on taito ajatella, puhua ja toimia yhdessä Dialogi on ihmisten suhde toisiinsa, Minä Sinä suhde Dialogin lajeja ovat 1) Aito dialogi elävä, vastavuoroinen, osallistujille merkityksellinen 2) Tekninen dialogi kiinnostus asiatiedossa ja sen jakamisessa 3) Dialogiin puettu monologi henkilö puhuu toiselle ja itselleen, mutta ei toisen kanssa (Aspelin 2005, Buber 2002) Aitoon dialogiin asettuminen liittyy myös siihen tapaan, jolla ihminen huomaa ja kokee toisen ihmisen o Tarkkailija havainnoitsija > toisen näkeminen kohteena o Näkijä -> toisen näkeminen subjektina, empatia, eläytyminen, vastuu Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 12

13 Kasvatuskumppanuus relationaalisuutena Kasvatuskumppanuus on suhdekäsite Relationaalisuudella, suhdeperusteisuudella tarkoitetaan aikuisten keskinäisiä ja aikuisen ja lasten välistä suhteiden luomista, suhteissa oloa, suhteissa työskentelyä ja suhteiden kanssa työskentelyä lapsen palvelun aloitusvaiheessa, ylläpitovaiheessa ja päättämisvaiheessa Suhteet tuotetaan kielellisesti ja kommunikatiivisesti huomiota kiinnitetään niihin kommunikaatiotapoihin, jotka edistävät ja toisaalta ehkäisevät kumppanuussuhteita Kun vanhempi ja kasvattaja tapaavat tilanteessa kommunikoidaan paitsi asiaa, myös suhteita Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 13

14 Kumppanuuskäsitteen monet merkitykset Kumppanuus = suhdemerkitysten jatkumo, jonka toinen pää on liike-elämän kaltainen neuvottelusuhde ja toinen pää läheissuhteita muistuttava, luottamukseen ja emotionaaliseen läheisyyteen perustuva suhde (Golgberg ja Comins 2001) Kumppanuus = kielellinen työväline, jossa pakottavuuteen perustuvia asiakassuhteita muunnetaan keskinäisen kunnioituksen suuntaan Kumppanuus = rakentuu dialogisessa kasvatusvuorovaikutuksessa keskinäisinä keskustelualoitteina kuulemisen, kunnioituksen, avoimuuden ja luottamuksen pohjalta (Kaskela & Kekkonen 2006) Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 14

15 Kumppanuuskäsitteen monet merkitykset Kumppanuus = kommunikaatiosuhde, joka vahvistaa itse itseään niissä totutuissa kommunikaatiotavoissa, jotka yhteistyösuhteessa vallitsevat (Linder & Breinhild Mortenson 2009) Kumppanuus = relationaalista kompetenssia, suhdetaitoa, jossa kasvattajalla on kyky solmia, ylläpitää ja päättää yhteys lapseen (ja aikuiseen) ja tästä yhteydestä käsin toimia vastuullisesti kehitysmyönteisen ja oppimista edistävän yhteistoiminnan luomiseksi (Linder & Breinhild Mortenson 2009) Kumppanuus = liittyy lasten ja aikuisten välisten intensiivisten suhteiden luomiseen, jossa lapsi ja pedagogit yhdessä muokkaavat lapsen tietoa, identiteettiä ja kulttuuria (Dahlberg, Moss ja Pence 2007) Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 15

16 Kasvatuskumppanuus puheena - tutkimustehtävä Tutkimuksen tehtävänä on kuvata, millaisia puhetapoja käyttäen varhaiskasvatuksen ammattilaiset rakentavat kasvatuskumppanuutta koskevia merkityksiä. Puhetavoissa tutkitaan sitä, millä tavalla varhaiskasvattajat kertovat, kuvaavat, tekevät selkoa ja tulkitsevat tapaamisia, kohtaamisia ja yhteistyötilanteita kasvattajien, vanhempien ja lasten välillä lapsen eri kasvuympäristöissä päiväkodissa, kodissa ja näiden lähiympäristöissä Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 16

17 Kasvatuskumppanuus puheena - tutkimusaineisto Keskusteluaineisto 13 ryhmäkeskustelua 6 teemahaastattelua 3 vertaishaastattelua Yhteensä 470 sivua litteroituna Aineisto kerätty: Tutkimuskunta: Etelä-Suomessa, suuren kasvukeskuksen läheisyydessä, muuttovoittoinen, lapsivaltainen kasvukunta Vuosina Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 17

18 Kasvatuskumppanuus puheena tutkimusta puheella tekemisestä Mistä ja miten varhaiskasvattajat puhuvat, kun he puhuvat kasvatuskumppanuudesta? o Diskurssitutkimus o Diskurssi ja puhetapa o Diskursiivinen näyttämö

19 TUTKIMUSKYSYMYKSET Minkälaisia kasvatuskumppanuuden diskursseja varhaiskasvattajien puheessa rakennetaan? Millaista vuorovaikutusta diskursseissa tuotetaan? Minkälaisia toimijuuksia diskursseissa tuotetaan? Millaisia suhteita diskursseissa synnytetään? TUTKIMKSEN KYSYMYKSET Tutkimuksessa on eritelty kasvatuskumppanuudeksi identi-fioitavia diskursseja sekä toisaalta niitä puhetapoja, joissa tuotetaan muita kuin kumppanuutta ilmentäviä merkityksiä

20 Diskursiivinen näyttämö PUHETAPA Puhe Puhe Puhe Sosiaalinen koreografia Puhe

21 Diskursiivinen näyttämö Mitä tämä diskurssi tekee? Aineiston näyttämöllistäminen konkretisoi diskurssianalyysin perusoletuksen puheesta toimintana. Diskursiivinen näyttämö toimii analyyttisenä työkaluna kasvatuskumppanuuden puhekäytäntöjen dramaturgiselle kehykselle, tilannetta ohjaavalle sosiaaliselle koreografialle, tapaamisissa rakentuville kohtaamisille ja kokoontumisille sekä toimijoiden suhteille ja vuorovaikutukselle.

22 Tutkimuksen tulokset kasvatuskumppanuuden diskurssit 1. Kasvatuskumppanuus ja sosiaaliset suhteet 2. Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen kotikäyntinä 3. Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen palveluneuvotteluna 4. Kasvatuskumppanuus suhteita luovana kommunikaationa Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 22

23 Tutkimustulokset kumppanuusdiskurssit ja niiden vastadiskurssit Kumppanuusdiskurssit Vastadiskurssit Lapsi aikuissuhteita koskevat diskurssit Kasvatuskumppanuus ammatillisena yhteistyösuhteena Varhaiskasvatuksen kotikäynti kumppanuuspuheena Kasvattajien ja vanhempien ja lasten sosiaaliset suhteet Kotikäynti kontrolli- ja tarkastamispuheena /selkeyttämispuheena 3. Päivähoidon neuvottelupuhe Puolesta tietämisen puhetavat 4. Suhteita luova kommunikaatio Suhteista poissulkeva kommunikaatio Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 23

24 Kasvatuskumppanuus perheen ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskevina puhetapoina Neuvottelupuhe Puolesta tietämisen puhe 1. Päivähoito neuvottelijana 2. Päivähoito aloituskeskustelun kävijänä 1. Päivähoito perheen puolesta tietäjänä 2. Perhe omasta puolestaan tietäjänä 3. Päivähoito perheen vakuuttelijana Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 24