TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2017 (luonnos) Vuoden 2017 talousarvion laadinnassa on noudatettava tiukkaa linjaa, eikä talousarvion suunnittelun pohjana voi käyttää vuoden 2016 talousarviota. Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös ja vuoden 2016 toteuma. Vaalan kunnan vuoden 2015 tilinpäätös oli n. 1 017 000 euroa ylijäämäinen ja kunnan taseessa on ylijäämää n. 2,0 miljoonaa. Kuluvan vuoden talousennuste on kuitenkin kääntynyt puolivuotistarkastelussa huonompaan suuntaan ja jotta vuoden 2016 toiminnan tulos saadaan pidettyä ylijäämäisenä edellyttää se tiukkaa talouskuria. Tiukkaa talouden seurantaa tulee jatkaa myös vuonna 2017. Kunnan yleinen taloustilanne on parantunut, mutta kunnan taloutta rasittaa kuitenkin velan suuruus ja tulevaisuuden investoinnit sekä arviot tulevasta tulokehityksestä. Lisäksi tuleva vuoden 2019 aluehallintouudistus tuo epävarmuutta kunnan lähi vuosien talouden suunnitteluun. Vuoden 2016 puolivuotiskatsauksen perusteella kuluvana vuonna budjetissa pysyminen on epävarmaa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysmenot ovat ylittäneet budjetin. Oulunkaaren taloustiedotteen 6/2016 ylitys on 277 000 euroa, mikä johtuu siitä, että erikoissairaanhoito on ylittänyt budjettinsa 302 000 eurolla. Lisäksi valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 96 000 euroa vähemmän kuin mitä on budjetoitu vuodelle 2016. Myös verotuloja arvoidaan toteutuvan 30 000 euroa budjetoitua vähemmän. Edellisten erien yhteisvaikutus budjettiin tällä hetkellä on n. 430 000 euroa, mikä on varsin suuri summa säästettäväksi muualta budjetista. Toisaalta budjetissa on näkyvissä korkokuluissa on 100 000 euron säästö. Jotta budjettiin päästäisiin ja että vuoden 2016 tulos säilyisi ylijäämäisena, tulee kaikkien edelleen noudattaa talouskuria ja suunnittelemattomista hankinnoista tulee pidättäytyä. Mikäli vuoden 2016 budjetissa pysyttäisiin, toimintamenojen kasvu olisi peruskunnan osalta 1,6 %:a. Vuosi 2017 tulee olemaan tiukka, koska verotulot ja valtionosuudet eivät tule juurikaan kasvamaan ja kustannuksissa on nousupainetta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat noin 50 000 alhaisemmat kuin vuonna 2015. Kilpailukykysopimus vähentää jonkin verran vuodelle 2017 työvoimakustannuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaan palkkoja ei koroteta ja lomarahoja leikataan 30 %:a. Lisäksi kilpailukykysopimuksen seurauksena työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat ja työaika pitenee 24 tunnilla vuodessa. Tässä vaiheessa näiden tarkkoja euromääräisiä vaikutuksia ei voida arvioda, mutta kuntaliiton arvion mukaan näiden rakenteellisten muutosten johdosta kuntatyönantajan työvoimakustannusten arvioidaan laskevan vajaat 1,5 prosenttia ja lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen arvioidaan alentuvan 0,30-0,40 %:a. Kuitenkin kustannussäästöjen ei arvioida parantavan kunnan taloutta, sillä vastaavasti tulopuolelta leikataan nämä hyödyt pois joko saamatta jääneinä verotuloina tai valtionosuusleikkauksina. Kunnanhallitus on pyytää osastoilta ja Oulunkaarelta säästöesityksiä. Säästöesityksiä on järkevää tuoda talousarvioesitykseen, jotta menojen kasvua voidaan hillitä ja rakenteellisia kustannuksia saadaan vähennettyä. Koska vuoden 2016 talousarviota ei voi käyttää talousarvion laadinnan pohjana, niin nettoraamia ei aseteta. Jokaista vastuualuetta tullaan tarkastelemaan erikseen ottaen huomioon joko vähenevä tai kasvava palvelutarve. Jokaisen vastuualueen tulee laatia talousarvio erityisen tarkasti verraten sitä vuoteen 2015 ja arvioon vuoden 2016 tuloksesta. Henkilöstön osalta pyydetään selvitys henkilöstömäärän kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana ja suunnitelma seuraavaksi kolmen vuodeksi. Valtuustonseminaari koskien talouden suunnittelua ja elinkeinoja pidetään 22.9, jolloin hallintokunnilla ja Oulunkaarella on hyvä olla esittää alustava ehdotus omaksi budjetikseen.
TULOJEN KEHITYS Verotus Kesäkuussa päivitetyn verotuloennusteen mukaan Vaalan verotulot ovat kuluvana vuonna 11 337 000 euroa. Verotulokertymä olisi siis n. 170 000 euroa pienempi kuin vuonna 2015 ja laskua vuoteen 2015 olisi -1,5%. Lisäksi tämä on 30 000 euroa vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2016. Kuukausikohtaisen verotilityksen mukaan heinäkuun lopussa veroja on kertynyt viime vuoden vauhtiin. Verotuloennsteen mukaan verotulot vuodelle 2017 ovat 11 297 000 euroa. Verotulot vähentyisivät vuoden 2016 arvioon nähden 40 000 eurolla (-0,3 %:a) ja vuoteen 2015 verrattuna n. 210 000 euroa. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2017 on arvioitu verotuloja 11 518 000 euroa. Verotulojen arvioidaan siten vähentyvän noin 220 000 euroa taloussuunnitelmasta. Vaalan kunnan tuloveroprosentti on 21,5 vuonna 2016. Yhden tuloveroprosentin tuotto on veroennustekehikon mukaan n. 340 000 euroa. Tuloarvio riippuu paljolti talouden suhdanteista ja työssäkäyvien ja eläkettä saavien asukkaiden määrästä. Vaalan kunnan ns. todellinen veroprosentti on n. 14 vähennysten jälkeen. Vaalan kunnanvaltuusto tekee syksyn aikana päätöksen siitä, korotetaanko veroja vuodelle 2017. Talousarvionlaadinnassa verotulojen osalta on lähdetty verotulosta, joka ei pidä sisällään verojen korotusta. Valtionosuudet Valtionosuuslaskelmassa on vuodelle 2016 arvioitu valtionosuuksia kertyvän 13 111 000. Tämä on 96 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarvioon on kirjattu. Kuitenkin valtionosuuksia arvioidaan kuitenkin kertyvän 26 000 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Uusimman ennusteen mukaan valtionosuudet vuodelle 2017 ovat yhteensä 13 248 545 euroa. Valtionosuuksien arvioidaan siten kasvavan vuodesta 2016 n. 140 000 euroa ja vuodesta 2015 noin 163 000 euroa. Taloussuunnitelmassa oli arvioitu vuoden 2017 valtionosuuksiksi 13 200 000 euroa. Valtionosuuksien siten arvioidaan pysyvän olennaisilta osin taloussuunnitelman tasossa. Valtionosuudet koostuvat peruspalvelujen valtionsuuksista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2017 arvioidaan olevan 13 277 390 euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus on -28 845 euroa. Palvelumaksut ja muut tulot Vuodelle 2017 tulee tarkastella kaikkien palvelumaksujen taso vastaamaan yleistä kasvua. Maksuja tulisi korottaa n. 1,5 %:a, mikäli se on mahdollista. Tulot tulee laskea tulokohtaisesti vuoden 2015 toteutumasta. Tavoitteena on mahdollisimman oikea tulotaso. Tonttien myyntitulo budjetoidaan nollaksi ja tulot kirjataan hallinto-osaston alle. Metsänmyyntitulot arvioidaan metsänhoitosuunnitelman mukaan.
MENOT Henkilöstökulut ja palkkaus Kilpailukykysopimuksen sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Kilpailukykysopimus vaikuttaa vuoden 2017 talousarvioon seuraavasti: Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: KuEL- ja JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee 0,20 %-yksikköä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Vuoden 2017 tarkemmista maksuista neuvotellaan elokuussa 2016. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee 0,94 %-yksikköä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa ensi vuoden sotumaksut loppuvuodesta. Lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019 tarkoittaa käytännössä sitä, että lomanmääräytymisvuoden 2015 2016 lomaraha maksetaan KVTES 2014 2016:n mukaisilla lomarahaprosenteilla (6 %, 5 % tai 4 %). Lomarahat maksetaan 30 prosentilla alennettuina vasta 1.2.2017 lukien. Budjetin luonnosvaiheessa ei tule käyttää palkkoihin laskennallista korotusta. Lopulliseen budjettiin palkat tulisi laskea mahdollisimman tarkkaan sopimusaloittain, jotta vastuualueen palkkamenot olisivat oikein. Palkkamenojen budjetoinnissa tulee huomioida henkilöstömuutosten kustannusvaikutukset esim. irtisanomisista johtuen. Sijaismäärärahojen tarvetta voi arvioida edellisten vuosien perusteella. Vuosipalkkojen laskemisessa auttavat Sari Takkula, Raija Mûller ja Pirkko Leinonen. Varhe-maksun ja eläkemaksun budjetoinnissa otetaan huomioon ennakkomaksut ja lopullinen maksu. Määrärahatarpeen arvioinnin perustana ovat kuluvan vuoden maksusuoritukset ja Kuntien eläkevakuutuksen arvio eläkemaksun kokonaistason kehityksestä talousarviovuonna. Vuodelta 2016 eläkemenoperusteisten ennakkojen osalta ei hallintokunnittaista tietoa ole käytettävissä, joten hallintokuntia kehotetaan käyttämään pohjana vuoden 2015 tilinpäätöstä. Varhe-maksujen osalta lasketaan kaikille yksiköille talousarviossa 0,99 %:a palkkasummasta, mutta lopulliset maksupäätökset kirjataan ao. hallintokunnalle. Jos yksiköllä on odotettavissa varhaiseläkepäätöksiä, kannattaa asiaan varautua myös budjetissa. Sosiaalivakuutusmaksut (2016) % Tili Sairausvakuutusmaksu 1,08 4150 Työttömyysvakuutusmaksu, (1,80 % ->2 044 500 euroon asti, ei ole 3,9 4160 huomioitu kiky:n vaikutuksia) Tapaturmavakuutusmaksu 0,554 4170 Taloudellinen tuki 0,04 4180 Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja 63-vuotta täyttäneillä 6,15 Työntekijän eläkemaksu 53-62-vuotiailla 7,65 Työnantajan palkkaperusteinen maksu 17,05 4101 Eläkemenoperusteinen maksu 0,76 (kerroin) 4102 Varhe-maksu 0,99 (kerroin) 4104 Vael-maksu 17,6 4111
Em. ovat arvioita tulevista maksuista ja näihin tulee vielä muutoksia Vuonna 1970 ja sen jälkeen syntyneiden opettajien eläkemaksut lasketaan pääsääntöisesti KuEL:n mukaisesti (ks. taulukko edellä). Ennen vuotta 1970 syntyneet opettajat kuuluvat valtion eläkelain (VaEL) piiriin ja eläkevakuutusmaksu on heidän osalta arviolta 17,6 %:a palkkasummasta (talousarviotili 4111). Vuonna 2017 harkitaan otettavaksi uudelleen käyttöön täyttölupamenettely. Sijaismäärärahoihin tulee arvioida viime vuosien perusteella realistinen määrärahatarve. Sijaismäärärahojen ylitysoikeus tulee hakea ennen ylitystä. Sitovuustaso on osastotaso. Ellei ylitysoikeutta haeta ajoissa, tulee sijaismäärärahojen ylitys kattaa oman osaston sisältä. Korot Pitkäaikaisten lainojen korkotaso on pysynyt alhaisena ja korkomenoissa on pystytty säästämään budjetoituun nähden. Tänä vuonna säästö on noin 100 000 euroa verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Matkakulut ja hankinnat Kaikki talousarvioon sisältyvät hankinnat pitää perustella kirjallisesti ja harkinnanvaraiset hankinnat on syytä jättää tekemättä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää leasing-hankintojen kustannusvaikutuksiin. Virka-, koulutus-, ja seminaarimatkoissa käytetään harkintaa niiden tarpeellisuudesta ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös etäyhteyksiä. Talousarvion valmistelun yhteydessä tiedossa olevat matkat ja koulutukset tulee käydä läpi esimiehen kanssa ja hakea niille hyväksyntä etukäteen. Esimiesten toivotaan keskustelevan jo syksyllä henkilökunnan kanssa koulutustarpeista, jotta tarve ja kustannukset voidaan arvioida budjettiin ja kirjata koulutussuunnitelmaan. Ostopalvelut Ostopalvelut tulee arvioida palveluittain eli yksilöidä ja laskea kohteittain. Pakollisista ostopalveluista tulee budjettiin merkitä mahdollisimman totuudenmukainen hinta (esim. tarkistaa hinta myyjältä, mikäli sopimus on voimassa vielä vuonna 2017). Sen sijaan valinnaisista osto- ja konsultointipalveluista tulee pidättäytyä. Kaikki talousarvioon varattavat ostopalvelumäärärahat tulee perustella kirjallisesti. Poistot Poistoissa noudatetaan valtuuston 13.12.2012 68 hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käytössä olevat poistoajat ajat löytyvät J:\talous\poistot.
TILIKARTTA JA TALOUSARVION SYÖTTÄMINEN Mahdollisten uusien, tilikartasta puuttuvien tilien käyttöön otosta tulee ottaa yhteyttä Päivi Tienhaaraan, puh. 050 3107194. Arvonlisäveroa ei sisällytetä käyttötalous- ja investointiosan määrärahoihin lukuun ottamatta vähennysrajoitusten alaisia sekä vähennys-/palautusjärjestelmän ulkopuolisia toimintoja. ORGANISAATIOMUUTOKSET VUODELLE 2017 Talousarvion laadinnassa tulee huomioida seuraavat muutokset kunnan organisaatiorakenteessa: Vapaa-aikapalveluiden siirto Kunnanvaltuuston 3.3.2016 3 päätöksellä vapaa-aikapalvelut vastuualue on siirtynyt hallintopalveluihin 1.8.2016 alkaen. Vapaa-aikapalveluiden kustannuspaikat siirtyvät 1.1.2017 lukien hallinto-osaston kustannuspaikoille. Sitä ennen kirjanpidon kirjaukset tehdään nykyisille kustannuspaikoille. Tilien numerot pysyvät ennallaan siirrosta huolimatta. Talousarvio laaditaan kuitenkin uusille kustannuspaikoille. Uudet kustannuspaikat ovat 1.1.2017 lukien ja joille vuoden 2017 talousarvio laaditaan: 1611 Nuorisotoimi 1612 Nuorisoneuvosto 1613 Liikuntantoimi 1614 Nuorten tapahtumat 1615 Etsivä nuorisotyö 1616 Nuorten työpajatoiminta 1617 Lähiliikuntaa lapsille 1618 Kerho- ja liikuntatilat 1619 Vanhus- ja vammaisneuvosto Liikelaitosten yhtiöittäminen Kunnanvaltuuston 16.6.2016 27 päätöksellä sekä kaukolämpö- että vesihuoltoliikelaitokset yhtiöitetään yhteen osakeyhtiöön. Perustettava yhtiö laatii oman talousarvion, kirjanpidon ja tilinpäätöksen eikä sen talousarvio ole enää jatkossa osa kunnan talousarviota. Kunnan kirjanpitoon jäävät kaukolämmöm ja vesihuollon ja sen henkilöstön laskutukseen liittyvien tilien numerot pysyvät ennallaan. Yhtiö on kunnan tytäryhtiö ja se kuuluu Vaalan kuntakonserniin. Perustettavan yhtiön (ent. lämpölaitoksen ja vesilaitoksen) ostot ja myynnit käsitellään ulkoisina erinä. Tilit ovat 4485 Palvelujen osto lämpölaitokselta 4486 Palvelujen osto vesilaitokselta 4645 Lämmönosto lämpölaitokselta 4646 Vedenosto vesilaitokselta 3145 Myyntituotot lämpölaitokselta
3146 Myyntituotot vesilaitokselta Taloyhtiöiden fuusio Kunnanvaltuuston 16.6.2016 28 pääöksen mukaisesti As Oy Vaalan Uitonkartano ja Koy Vaalahaka sulautetaan Koy Vaalan Niskaan 1.1.2017 lukien. Sulautuvat yhtiöt purkautuvat ja kaikkien taloyhtiöiden toiminta jatkuu Koy Vaalan Niskan nimellä ja Y-tunnuksella. Lisäksi vuoden 2017 alussa Koy Vaalan Niskalle siirretään seuraavat kunnan omistamat rivitalot: Puistotie 2 ja 5, Rahkatie 1 D sekä Rahkatie 2 C. SITOVUUSTASO Talousarvion sitovuustaso on hallintokunnissa tulosalueen nettomenot. MUUTA Sisäiset menot ja tulot budjetoidaan erillisille tileille (/sis). Myyjien tulee ilmoittaa arvio palvelujen määristä ostajille, erityisesti ruoka-, siivous- ja talonmiespalvelujen osalta, jotka ovat volyymiltaan suurimmat erät ja koskettavat useimpia yksiköitä. Sisäisiä eriä ovat lisäksi (pesulapalvelut), valokopiot, konekeskuksen palvelut, rakennusten kunnossapitopalvelut sekä tilityserävuokrat (=urheilutalon vuokra). Mikäli myyjä ei ole ilmoittanut hintaa vuodelle 2017, sisäisiä veloituksia arvioitaessa käytetään vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaisia lukuja, ellei ole tapahtunut toiminnallisia muutoksia ( sama summa myyjällä ja ostajalla). INVESTOINNIT Investointiosaan arvioidaan hankkeen talousarviovuonna tarvittava määräraha ilman arvonlisäveroa. Lisäksi esitetään aiempina vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Jos hanke viivästyy talousarvioon arvioidusta aikataulusta, tarvittava osa on otettava seuraavien vuosien talousarvioon. Perustelutietona esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio. Investointiosaan ei tule esittää alle 10.000 euron hankkeita. Investoinneilla tarkoitetaan sellaista käyttöomaisuutta (esineitä ja muita hyödykkeitä), jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Käyttöomaisuuden hankintamenoon luetaan nimellishankintahinnan lisäksi esim. rahti- ja asennusmenot, jotka ovat tarpeen käyttövalmiuden aikaansaamiseksi, mutta EI ohjelmiston käyttöönoton vaatimaa koulutusta. Atk-laitteet budjetoidaan menoksi ao. yksikköön, ei investointiosaan. Sama koskee muita vastaavia pienehköjä hankintoja, jotka nekin täytyy kirjallisesti perustella. Investointi tulee esitysvaiheessa jaotella seuraavasti: aineet, tarvikkeet, tavarat/palkkakulut/ostopalvelut. Eri vastuualueet voivat tehdä omat esityksensä investointiosaan kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle 30.9.2016 mennessä. Investointien kokonaismäärässä noudatetaan edelleen erittäin tiukkaa linjaa.
Aikataulu Talousarvion ja suunnitelman laatiminen on aikataulutettu seuraavasti: osaston talousarvioesitys valmis 21.10.2016 kunnanhallitus (ta-kokous) 15.11.2016 kunnanvaltuusto 15.12.2016 Talousarviokirja laaditaan ja kootaan Therefore-ohjelmassa, johon jokainen osasto itse täyttää oman osionsa. Muokattava tiedosto löytyy Thereforesta: Hallinto -> Talousarvio osiosta. Toiminnallisten tavoitteiden osalta noudatetaan viimevuotista tapaa, jossa kriittiset menestystekijät johdetaan kuntastrategiasta. Kriittisiksi menestystekijöiksi tulee valita vähintään alla alleviivatut menestystekijät. Vaalan kunnan strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon toiminnallamme pyrimme. Vuonna 2018: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina Yhteiset tavoitteet Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Missä on onnistuttava Näistä valitaan omat kriittiset menestystekijät. Vuodelle 2017 on valittava vähintään alleviivatut oleva. Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä
Yhteiset tavoitteet Työtä ja toimeentuloa Missä on onnistuttava Näistä valitaan omat kriittiset menestystekijät. Vuodelle 2017 on valittava vähintään alleviivatut oleva. yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä
Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Viihtyisä elinympäristö Talous tasapainossa Hyvinvoivat ja osallistuvat asukkaat Myönteinen tunnettuus Laadukas kaavoitus Siisti ympäristö kuntakeskuksessa ja kyläkeskuksissa Maisemanhoito Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Toimivat vaikuttamisen kanavat Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja myönteisen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste Tilinpäätös Tasapainottamissuunnitelma Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Omistajapolitiikka on johdonmukaista ja tuloksekasta Johtamisjärjestelmä on läpinäkyvä ja sujuva Konsernijohtaminen on tehokasta ja tuloksellista Sisäinen valvonta toimii Riskit pystytään minimoimaan Tytäryhteisöjen tilinpäätöstiedot Ajantasaiset konserniohjeet, riskikartoitukset sekä omistajapolitiikan linjaukset
HALLINTOKUNTA Toiminnan kuvaus Perustehtävä / Toiminta-ajatus VUOSISUUNNITELMA 2017 Osasto / vastuualue / palveluyksikkö Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Vastuualueen ja lautakunnan tehtävänä on poimia kunnan strategista tähän sellaisia asioita, joita se kokee voivansa toiminnassaan edistää. Tavoitteet 2017 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2017 JAKELU Hallinto-osasto Tytti Määttä Juho Leppänen Toimistotiimi Sivistys-osasto Liisa Leinonen Maritta Haimakainen Riitta Korhonen Tapani Karhu Oulunkaaren kuntayhtymä Leena Pimperi-Koivisto Juha Torvinen Anu Vuorinen Matti Matero Tuula Saukkonen Päivi Tienhaara Eija Mäyrä Tekninen osasto Seppo Hakola Juha Airaksinen Jukka-Pekka Hynynen Salme Tiri-Karjalainen Ilkka Lyttinen Pertti Karjalainen Leena-Kaisa Pärkkä Liikelaitokset Kalle Kurtti