RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Samankaltaiset tiedostot
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Peltokasvien luomuviljely

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Ruis ja vehnä luomussa

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

BOREALIN LAJIKKEET 2016

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

atalo n t 1( imus e s 1( u s KASVIN,IALO,^,TU:-LAITOS TIEDOTE NO3 Rolf Manner KELPO-ruis JOKIOINEN 1977

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Vuoden 2011 viljelytulokset

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Viralliset lajikekokeet 2016

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

PalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Syysviljat valmistautuvat talveen

Kasvussa 2/2015. Kaarle ohrien uusi kunkku. Ruismestari 2015 paneutuu

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Viralliset lajikekokeet 2017

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Rukiin ravintoarvomääritysten kertomaa

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Sadonkorjuujuhla 2016

Luomumyllyviljan osto ja käyttö

Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä

Opas rukiin viljelyyn

Viljelyaloja lajikkeittain 2015

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n ha

Myllyviljojen sopimusviljelykausi 2018 Myllyvilja- ja mallasohraseminaari , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Transkriptio:

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal

RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla Soveltuvuus koko viljelyalueelle Laatu käyttötarkoituksiin hyvin sopiva LAJIKEKEHITYS PARANTAA RUKIIN VILJELYN KANNATTAVUUTA

JALOSTUSOHJELMAT JA TESTAUS Syysruis: Populaatio- ja synteettiset lajikkeet Kotimaisten lajikkeiden satotason kohottaminen Korrenpituus ja talvenkestävyys VILJELTÄVYYS Hybridiruis (syysruis) Yhteistyö johtavan jalostajan KWS:n kanssa Laaja testaus Suomessa Viljelyvarmuus ja soveltuvuus oloissamme Huomio viljelytekniikkaan Kevätruis Satoisuus ja korrenlujuus Lyhempi kasvuaika

RUKIIN KOEPAIKAT Borealin kokeet Viralliset kokeet Koepaikkaverkosto on laajentunut viime vuosina Sotkamo Puitavia koeruutuja on vuosittain 600 kpl Satokokeiden lisäksi talvehtimiskokeita on eteläisillä paikoilla ja Laukaalla, MIkkelissä ja Sotkamossa. Isokyrö Ylistaro Laukaa Mikkeli Hauho Nousiainen Jokioinen Kemiö Inkoo

RUKIIN LAJIKEKEHITYS Mahdollistaa sekä rukiin viljelyalojen että satotasojen kasvun Parantaa rukiin viljelyn kannattavuutta Rukiin keskisato Suomessa 1995: 2770 kg/ha 2005: 2290 kg/ha 2010: 2720 kg/ha 2014: 3160 kg/ha 2015: 3420 kg/ha

RUISLAJIKKEIDEN SATOISUUS KASVAA JA VILJELYVARMUUS PARANEE Esimerkkinä populaatiorukiit Satovertailussa Reetta BOR ja Elvi BOR Talvituho-% Reetta BOR ja Elvi BOR 6000 40% 5500 5000 4500 +12 % 35% 30% 25% 20% 15% 29% -16 % -yks. 13% 4000 10% 5% 3500 Elvi (2001) Reetta (2009) 0% Elvi Reetta Lähde: Luke, Viralliset lajikekokeet 2008-2015

UUSISSAKIN RUISLAJIKKEISSA MERKITTÄVIÄ EROJA Esimerkkinä hybridirukiit Satovertailussa Caspian ja KWS Livado UUTUUS Talvituho-% Caspian ja KWS Livado UUTUUS 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 6162 19 % 7579 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 22% - 8 % -yks. 14% 3500 Caspian KWS Livado 0% Caspian KWS Livado Lähde: Luke, Viralliset lajikekokeet 2008-2015

HYBRIDIRUKIIDEN HUIPPU-UUTUUS KWS LIVADO Satokärki! Luja korsi Tuottaa satoa hyvin sekä karkeilla kivennäismailla että savimailla PollenPlus lajike

VARMAT HYBRIDIT KWS:LTÄ EVOLO BOR Laajan suosion saanut hybridiruis Yhdistelmä huippusatoa ja viljelyvarmuutta Erinomainen talvenkestävyys Laatulajike Vielä syksyn 2016 kylvöille! KWS MAGNIFICO BOR Uusi kirittäjä KWS:ltä Satoisuudeltaan lajikkeiston kärkeä Hyvä talvenkestävyys Laatu myllykäyttöön sopiva PollenPlus -lajike

VÄHENNÄ TORAJYVÄRISKIÄ - POLLENPLUS PollenPlus on saksalaisen Lochow-Petkusin kehittämä menetelmä, joka mahdollistaa paremman siitepölyn muodostumisen hybridilajikkeilla. Tämän myötä torajyvän esiintymisriski lajikkeilla pienenee huomattavasti. PollenPlus lajikkeissa yhdistyvät hyvä siitepölyn muodostumiskyky ja huippulajikkeilta vaadittavat agronomiset ominaisuudet. PollenPlus lajikkeina KWS Magnifico ja KWS Livado

POPULAATIOLAJIKKEIDEN SUOSIKKI - REETTA BOR Erittäin satoisa populaatiolajike Talvenkestävyys taattu Hyvät korsiominaisuudet: lyhyempi ja lujakortisempi Sopii laajasti tuotantoon Suomessa Laatu vastaa myllykäytön tarpeita

OIKEILLA MENETELMILLÄ PARHAASEEN TULOKSEEN

POPULAATIOTA VAI HYBRIDIÄ? RUKIIN VALTALAJIKKEET REETTA BOR JA EVOLO BOR 2015 2015 2014 2014 2013 2013 ha % ha % ha % REETTA 12 808 41,6 % 8 110 33,9 % 3 258 26,2 % EVOLO 6 390 20,8 % 5 197 21,8 % 1 778 14,3 % JUUSO 1 279 4,2 % 811 3,4 % 800 6,4 % ELVI 1 210 3,9 % 1 223 5,1 % 849 6,8 % AMILO 1 073 3,5 % 1 057 4,4 % 602 4,9 % RIIHI 1 025 3,3 % 919 3,8 % 803 6,5 % BRASETTO 958 3,1 % 1 084 4,5 % 780 6,3 % CASPIAN 767 2,5 % 763 3,2 % 253 2,0 % ANNA 511 1,7 % 530 2,2 % 318 2,6 % KARTANO 433 1,4 % 515 2,2 % 320 2,6 % PALAZZO 424 1,4 % 46 0,2 % 36 0,3 % KIER 409 1,3 % 616 2,6 % 332 2,7 % AKUSTI 393 1,3 % 267 1,1 % 182 1,5 % VOIMA 318 1,0 % 454 1,9 % 306 2,5 % WALET 295 1,0 % 280 1,2 % 202 1,6 % ROTARI 214 0,7 % 401 1,7 % 189 1,5 % ROGO 132 0,4 % 96 0,4 % 12 0,1 % ENSI 98 0,3 % 117 0,5 % 89 0,7 % PONSI 89 0,3 % 110 0,5 % 74 0,6 % HANKKIJAN JUSSI 86 0,3 % 100 0,4 % 121 1,0 % SUVIKAS 83 0,3 % 142 0,6 % 73 0,6 % ARANTES 71 0,2 % 65 0,3 % 102 0,8 % IIVO 68 0,2 % 55 0,2 % 111 0,9 % SAMPO 27 0,1 % 15 0,1 % 14 0,1 % HELLTOP 23 0,1 % 52 0,2 % 83 0,7 % DANKOWSKIE DIAM 23 0,1 % 8 0,0 % 6 0,0 % ZLOTE 11 0,0 % 44 0,2 % 5 0,0 % TAAVETTI 10 0,0 % JOPPE 2 0,0 % 17 0,1 % 4 0,0 % PÄÄKKÖLÄ 1 0,0 % 1 0,0 % MUU RUIS 1 537 5,0 % 798 3,3 % 719 5,8 % Ruis 30 771 23 895 12 421 Boreal 24 258 78,8 % 18 602 77,9 % 8 854 71,3 % UPOV-rukiit 26 877 87,3 % 20 541 86,0 % 10 001 80,5 %

RUKIIN VILJELYSSÄ HUOMIOITAVAA Ruis mukaan viljelysuunnitteluun jo keväällä Esikasvin ja lohkon valinta Aikainen ohra, kevätrypsi, ruis, viherkesanto Lajikevalinta Suomessa testattu lajike Populaatio vrs.hybridi Huomiota kylvöalustaan Kyntö varmin Oikea kylvöajankohta Elokuun puoliväli syyskuun alku Hybrideillä elokuun viimeinen syyskuun 1.viikko Kylvömäärä Populaatiolajikkeet 450 500 itävää siementä / m2 Hybridit 200 250 itävää siementä / m2

RUKIIN VILJELYSSÄ HUOMIOITAVAA Lannoitus Riittävä ja tasapainoinen syyslannoitus Kevätlannoitus yhdellä kertaa, mahdollisimman varhain Mahd. lisätyppi korrenkasvuvaiheessa Kasvinsuojelu Tuholaisten tarkkailu: kahukärpäset ja etanat Kasvitaudit: lumihometorjuntaa suositellaan Rikkaruiskutuksille syksyllä tai keväällä Lakoontuminen Tasainen pääversoista muodostuva kasvusto ehkäisee lakoontumista Reheville ja tiheille kasvustoille kasvunsääde Ei ruiskutuksia kukinnan aikaan