Syysviljat valmistautuvat talveen

Transkriptio

1 KASVINVILJELY Syysviljat valmistautuvat talveen Ruis ja syysvehnä ovat komealla oraalla Murronmaan tilalla Janakkalassa. Kahukärpäset on ruiskutettu. Ennen talvea on ohjelmassa lumihomeen torjunta, jota isäntä pitää hämäläisissä oloissa välttämättömänä. SILJA VUORI, teksti ja kuvat Outi ja Markku Murronmaan Evolo-hybridiruis on kasvanut kuukaudessa kauniiksi oraspelloksi. Syyskuun 22. päivänä kelta-ansassa ei juuri enää näy kahukärpäsiä, koska sää on viilennyt. Ruista kylvettiin Outi ja Markku Murronmaan pelloille Janakkalaan kahteen otteeseen. Ensimmäiset lohkot kylvettiin elokuun 23. ja 24. päivä. Rukiin kylvöä päästiin jatkamaan sateiden ja märän kauden jälkeen syyskuun 3. ja 4. päivinä. Syyskylvöissä yhteistyö lähitilojen kanssa toimii hyvin. Murronmaat eivät itse kylväneet syysviljoistaan hehtaariakaan, vaan kylvötyön teki naapuri Hannu Niittymäki apulaisenaan Olli Forsström. Yhteistyökumppanit hoitivat myös kynnöt ja äestykset, mutta tilan traktori osallistui kyntöihin ja tasausäestykseen. Murronmaa sai itse keskittyä täysillä 600 hehtaarin puintiurakkaansa. Heinäkuun lopun ja syyskuun 20. päivän välillä puitiin useamman tilan siemenheinät, viljat ja öljykasvit. Syksyn ruiskutukset pelastivat sadot Kaikki syysviljamaat kynnettiin ja äestettiin. Kyntö on isännän mielestä luotettavin tapa kasvuston perustami- 18

2 seen. Kerran on yhdellä lohkolla kokeiltu myös kultivointia, mutta tulokset puolsivat kyntöä. Murronmaat ovat viljelleet hybridiruista nyt viitisen vuotta. Lajikkeena on ollut Evoloa ja Brasettoa. Kokemukset ovat hyviä, täydellistä pettymystä ei ole tullut vielä koskaan. Kasvusto ei ole mennyt vielä kertaakaan uusiksi. Hyvät mahdollisuudet siihen olisi kyllä ollut kahtena viime vuonna. Murronmaa painottaa ruiskutusten tärkeyttä. Jos toissavuonna ei olisi tehty lumihometorjuntaa, olisi ruispelto ilman muuta jouduttu kylvämään keväällä uudestaan. Se näkyi kaistasta, joka ei yhdellä pellolla ruiskutusta saanut. Olen sitä mieltä, että jossakin kokeessa käsittelemättömältä ruudulta saatu 90 kilon hehtaarisato olisi siltäkin kaistalta ollut tiukassa. Vastaava vaaran paikka oli tarjolla myös viime vuonna. Kahukärpäset olisivat isännän mukaan tuhonneet oraat täydellisesti, jos niitä ei olisi ruiskutettu. Se näkyi teräväkulmaisen pellon kulmista, joihin ruiskun puomilla ei päästy. Myös tänä vuonna kelta-ansoissa on ollut kahukärpäsiä, mutta ei niin paljon kuin viime vuonna. Silloin A5 puolen arkin kokoinen ansapaperi tuli niin täyteen kahukärpäsiä, että Murronmaan tuttava epäili osan kärpäsistä saaneen vain toisen jalkansa kiinni ansaan. Sen verran kahukär- Kolmatta kertaa rukiille kylvetyllä pellolla on rukiin sekaan itänyt jonkin verran timoteita. Rikkakasvien torjuntaa harkitaan vielä. Hybridirukiin jalostaja saksalainen KWS ei suosittele hormonivalmisteiden, kuten MCPA:n, käyttöä rukiille missään vaiheessa. päsiä on nytkin ollut, että aikaisimmat ruiskylvökset on ruiskutettu kahteen ja myöhäisemmät yhteen kertaan. Bernerin markkinointipäällikön Lasse Matikaisen tuntuma on, että pääosa koko maan rukiista ja syysvehnistä on kylvetty syyskuun puolella. Sateet siirsivät kylvöjä monilla tiloilla tavoiteaikataulusta. Kahukärpäsistä on tullut paljon havaintoja etenkin Uudenmaan rannikkoalueilta. Siellä vuorokaudessa ansaan on saatu satakin kahukärpästä. Torjuntakynnys ylittyy, jos vuorokauden pellolla olleeseen ansaan on jäänyt kiinni viisi kahukärpästä. Kun oras on 1 2-lehtiasteella, kahukärpäsen toukat tuhoavat ne usein kokonaan. Jos oraat ovat isompia, ne vioittuvat ja alkavat kasvaa epämääräisesti. Lumihomeruiskutuksen aika on lokakuussa Murronmaa aikoo ruiskuttaa kaikki syysviljat sitten kun on sopiva vaihe. Se tarkoittaa, että kalenteri on edennyt lokakuun loppupuolelle ja keli on sopiva ruiskutuksille. Säätiedotusten seuranta on tärkeää lumihomeruiskutusten suunnittelussa. Vanha ohje on, että sokerijuurikkaiden pitäisi olla nostettuna 20. lokakuuta mennessä. Lumihomeruiskutuksesta voisi ajatella, että se tehtäisiin lokakuun 20. päivän paikkeilla, mutta jos hyvä keli näyttää jatkuvan, sitä voi siirtää vielä eteenpäin, Matikainen sanoo. Matikaisen resepti lumihomeen torjuntaan on Topsinin ja Prolinen seos. Se on hänen mukaansa pelkkää Prolinea edullisempi ja antanut Bernerin kokeissa parhaat sadonlisät. Murronmaa on viime vuosina ruis- Kahukärpäsiä on tänä vuonna ollut selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Silti ensimmäiset, kylvetyt rukiit ruiskutettiin kahteen kertaan ja myöhemmin kylvetyt rukiit kertaalleen. Syysvehnää tarkkaillaan, ruiskutetaan jos tarpeen. 19

3 Ruis on selvästi kannattavin viljakasvi syyskuuta kylvetty Skagensyysvehnä on noussut pintaan viikossa. kuttanut joko pelkkää Prolinea tai sen ja Topsinin seosta. Molemmat ovat tehneet tehtävänsä. Berner testasi viime syksynä myös mangaanilannos Mantracin sekoittamista lumihomeruiskutukseen syysvehnällä. Tuloksena oli viiden prosentin sadonlisä. Viiden prosentin sadonlisää voi pitää kannattavana, koska Mantracin hehtaarihinta on noin 9 euroa. Esimerkiksi 200 kilon lisäsadon arvo olisi rukiilla 40 euroa, jos tonnihinta on 200 euroa. Jos mangaani ruiskutetaan muun ruiskutuksen yhteydessä, ei muita lisäkustannuksia tule. Murronmaalla on myös paljon kokemuksia Mantracin käytöstä kevätviljoilla. Mangaanilannoitus on ollut tarpeen, koska Turengin sokeritehtaan läheiset pellot on kalkittu hyvin. Kun ph on korkea, mangaanin liukoisuus heikkenee. Mangaanilannoitus on lähes vakiotoimenpide. Yara Megalab -kasvustoanalyysien tuloksissa se näkyi myös, kun lannoksen saaneita kasveja verrattiin käsittelemättömiin. myöhäisellä kylvöllä on toivoa HybRidiRuKiiN jalostaja KWS:n Claus Nymand on toiveikas myös myöhäisempien rukiin kylvöjen osalta. Tärkeää on, että niihin ehtisi ennen talvea kehittyä sivujuuria ja kaksi kolme lehteä. Syksyn mangaanilannoitus on Tanskassa syysviljojen vakiotoimenpide. Sateet näyttävät olevan yleisiä Suomessa elo-syyskuun vaihteessa. Se on ongelmallista, jos halutaan kylvää ruista sellaisen kasvin jälkeen, joka voidaan korjata vasta aikaisintaan elokuun lopussa. Viljelykiertoa pitää suunnitella tarkkaan silloin, kun halutaan että hybridiruis on viljelyssä mukana. Sen esikasviksi pitäisi saada jokin aikaisin korjattava kasvi. Se voisi olla joko ruis itse tai aikainen monitahoinen ohra sekä tietenkin viherkesanto. Nymandin mukaan tavoitetta myöhäisempi kylvö voi onnistua ihan hyvin. Tärkeintä on, että kasvit ehtivät itää ja kehittää kunnollisen juuren. Suurin ongelma on, jos kylvetään märkään maahan josta vesi ei pääse pois. Tämä on yleistä suorakylvössä, jossa vesi jää seisomaan kylvöriviin. Silloin siemen likoaa vedessä orastumisen aikana. Se ei ole sille hyväksi ja usein oras kuolee tai kehittyy hyvin huonosti. Mutta jos kylvöt päästään tekemään hyvissä ja kuivissa oloissa, myös myöhäisempi kylvö on mielestäni ok. Talvesta selviytymisen pitäisi Nymandin mielestä onnistua, jos ruis onnistuu kasvattamaan sivujuurta kasvupisteestä siemenen ulkopuolelta ja jos sillä on ennen talven tuloa kaksi kolme lehteä. Isompi siemenmäärä tarvitaan tällaisiin myöhäisempiin kylvöihin. Nymand ei silti usko, että kovin paljon yli kahta yksikköä tarvittaisiin silloinkaan; kunhan kylvöalusta on hyvä. Haluan vielä korostaa, että kylvöalustan valmistelu ja kylvö eli kasvuston perustaminen on kaikkein tärkein asia rukiin viljelyssä, paljon tärkeämpi kuin mikään muu. Nymandin mukaan naapurimaissa Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa ei ole ollut tänä vuonna erityistä kahukärpäsongelmaa. Tanskassa monet ovat kylväneet ruista nyt melko aikaisin. Kahukärpäset tulevat Tanskassa usein torjutuksi muita hyönteisiä vastaan syksyllä tehtävän ruiskutuksen yhteydessä. Nymand kannustaa suomalaisia ehdottomasti syksyn mangaanilannoitukseen. Mangaanista on aina ollut apua talvesta selviytymiselle, koska se lisää kasvien sokeripitoisuutta. Suosittelemme käyttämään sitä aina syksyllä erityisesti kevyillä ja korkean ph:n mailla. Tanskalaiset viljelijät antavat mangaania ihan yleisesti kaikille syyskasveille. Käsittääkseni niin tehdään myös Ruotsissa. Nymand muistuttaa vielä, että rikkakasvit olisi hyvä torjua rukiilta jo syksyllä. Ohjeet eivät kuitenkaan ole täysin sovellettavissa, koska ainoa hyväksytty aine meillä on MC- PA. Sen käyttöä hän ei suosittele hybridirukiille lainkaan. SV

4 Hyvä kasvinvuorotus tuo lisää satoa Hybridiruista lyhyempi kokemus Murronmaalla on syysvehnästä. Kulunut kausi oli ensimmäinen syysvehnävuosi pitkään aikaan. Vuosikymmeniä sitten viljelyssä oli syysvehnää, mutta isännän mukaan oli melkein poikkeus, jos se sattui onnistumaan. Syynä oli ehkä se, että talvituhoa vastaan ei ollut niin hyviä kasvinsuojeluaineita kuin nyt ruiskutusohjeetkin olivat huonompia. Nyt, kun ruiskutuksiin on hyvät aineet, voi syysviljoista innostua enemmän. Sadot ovat olleet samantapaisia kuin kevätviljoilla, ei niissä suurta eroa ole ollut. Ruis on nyt selvästi kannattavin viljakasvi, koska hinta on 50 euroa enemmän kuin vehnällä. Kevätviljasadot ovat onnistuneet tilalla myös. Tärkeitä tekijöitä ovat siemenheinän, rapsin ja useamman eri viljan viljelyn ansiosta monipuolinen kasvinvuorotus ja hyvin hoidetut pellot. Lajikkeet on myös valittu satoisasta päästä. Kevätvehnät ovat Amaretto ja Trappe. Ohrana on ensimmäistä vuotta monitahoinen ja aikainen Brage. Siihen Murronmaat ovat ensimmäisen vuoden perusteella tyytyväisiä. Aikaisen korjuun etu on, että se mahdollistaa syysviljan kylvön. Murronmaa näkee useamman sadan hehtaarin puintiurakkansa aikana hyvin, miten eri toimenpiteet vaikuttavat satoon. Tänä vuonna aikaisten kylvöjen etu näkyi selvästi. Vaikka keväällä oli kylmä keli eikä kasvua juuri näkynyt maan pinnalla, juuret kehittyivät vahvoiksi. Hyväjuurinen kasvusto kesti erilaisia sääoloja paremmin kuin myöhään kylvetty. Laontorjunnassa auttaa rikkatorjunnassa käytetty Broadway-valmiste. Se lyhentää kortta jonkin verran. Ainakin multavimmilla kohdilla on laontorjunnasta huolehdittava. Tautitorjuntaa täytyy myös tehdä tarpeen mukaan. Ruiskutus auttaa toipumaan LuMiHOMERuiSKutuKSELLA saatavan lisäsadon määrä ei ole kokeissa riippunut selkeästi aineen lumihometehosta vaan pikemminkin siitä, miten käsittely auttaa syysviljaa toipumaan lumihomeesta. Vaikka kasvusto käsittelyn jälkeenkin voi näyttää keväällä aika huonolta, saattaa olla, että kasvupisteet on saatu pidettyä hengissä ja kasvit toipuvat nopeammin, vanhempi tutkija Asko Hannukkala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo. Käyttömäärähaarukka on joillakin aineilla varsin iso. Kaikkein suurimmat määrät eivät välttämättä ole tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi erittäin hyvin lumihomeeseen tehonneella Delarolla saatiin parhaat tulokset 0,5 0,75 litran käyttömäärillä. Suositusten korkein käyttömäärä 1,0 litraa hehtaarille ei tuonut kokeessa parannusta tehoon. Hannukkala on tyytyväinen, että lumihomeen torjuntaan on tarjolla useita eri valmisteita. Koeolosuhteissa aineet ovat toimineet keskenään samaan tapaan. Sekoitusohjeita kannattaa kuitenkin noudattaa. Vielä kymmenen vuotta sitten Topsin oli ainoa aine. Kun testasimme sen tehoa laboratoriossa, sillä ei ollut enää mitään tehoa puoleen pellolta kerätyistä lumihomeen aiheuttajasienistä. Sekoituksia käytetään nyt enemmän ja toisen kanssa sekoitettuna Topsinistakin saa varmasti hyvän yhdistelmän. Erittäin hyvä ja edullinen valmiste lumihomeen torjuntaan on ollut myös Sportak. Litran käyttömäärästä oli hyviä kokemuksia Hannukkalaa tavanneella ryhmällä rukiin viljelijöitä. Oikean ruiskutusajankohdan löytäminen voi syksystä riippuen olla aikamoinen haaste. Ruiskutusajankohdaksi on perinteisesti suositeltu päivää ennen pysyvän lumen tuloa. Kokeissa on näkynyt ajoittamisen tärkeys ja hyöty siitä, että ruiskuttamaan mennään mahdollisimman myöhään. Käytännössä syksyn kelit ovat aika haastavia eikä kukaan osaa sanoa, milloin lumi tulee. Käytännön syyt, eli milloin pellolle ehtii mennä ja miten pelto kantaa, määrittävät useimmiten ruiskutusajankohdan. Hannukkalan mielestä ruiskutus ei mene Lumihometta rukiissa huhtikuussa. ihan hukkaan, vaikka sen tekisi suosituksia aikaisemminkin. Syksyn kelit on aika oikukkaita. Lumihome pystyy tekemään tuhoa jo ilman luntakin; kyllä ruiskutuksella puhdistava vaikutus on. Jos ruiskutus tehdään kauhean aikaisin, aineen fyysinen pysyvyys kärsii. Enimmillään se säilyy kasveissa joitakin viikkoja. Aineen hajoamisnopeus ruiskutuksen jälkeen riippuu aika paljon lämpötiloista. Jos on lämmintä, aine hajoaa nopeammin ja vastaavasti pakkanen hidastaa sen hajoamista. Ilman lunta aine ja kasvusto joutuvat alttiiksi auringonvalolle ja lämpötilavaihteluille. Jos ainetta on siinä vaiheessa jäljellä, kun lumi tulee, se varmasti kestää pidempään. Auttaisiko ainemäärän suurentaminen aikaista ruiskuttajaa, kestäisikö vaikutus silloin pidempään? Jonkin verran se varmaan voi vaikutusaikaa pidentää, mutta en usko, että riittävästi. En suosittelisi tekemään näin, kun varmaa tietoa ei ole! SV Lähteet: Tuloksia MTT:n virallisista torjunta-aineiden tarkastuskokeista vuosilta 2009 ja Uudempia tuloksia ei ole käytettävissä. en/mtt/facilities/testing_pps/trialresults/2010/ Fungicides/9BAB8B0BD768CAB2E040A8C00 23C29CB en/mtt/facilities/testing_pps/trialresults/2009/ Fungicides/7EB1B0547BEDD2DEE040A8C00 23C175E 21

5 Syysvehnän oraille keväällä kylvetty kumina viime syksynä ennen kuminan Matrigonruiskutusta. Ruiskutus tehtiin vahingossa liian suurella annoksella. Lohkolla on jonkin verran saunakukkaa. Syysvehnän oraat kuminan kylvön jälkeen. Kylvökoneen kiekkoleikkuri on murtanut hieman maata, mutta oraissa ei ole vaurioita. Viime vuonna syysvehnän oraille kylvettyä kuminaa kuvattuna tämän vuoden maaliskuussa Syysviljat menettävät talven kestävyyden tässä kelivaihtelussa, eikä lumihome välttämättä ole niin talvehtimisessa täällä iso asia. Lajikkeilla on myös suuria eroja lumihomeenkestävyydessä. Viimeksi ruiskutin Amistarin ja Prolinen seosta, koska sitä sanotaan voitavan ruiskuttaa aikaisemmin. MTT :n tutkijan työssään Laine vastaa muun muassa virallisista lajikekokeista. Niissä kasvitautitorjuntaa ei tähän asti juuri ole tehty missään vaiheessa kasvua. Perusteena on, että niin lajikkeiden erot nähtäisiin paremmin. Syysviljojen lajikekokeisiin on viime vuodesta alkaen otettu lumihomeen torjunta. Tätä ennen meillä oli kaksi vuotta, jolloin syysviljakokeet jouduttiin hylkäämään, koska oikein mitään lajiketta ei ollut talven jälkeen jäljellä. Sellaisia tuloksia ei voitu esittää, kasvuaikoja ei voitu määritellä ja tieto oli epäluotettavaa. Mangaanin lisäksi Laine pitää rikkiä tärkeänä kaikille kasveille. Siksi hänen mielestään lannoitteiden rikkipitoisuus kannattaa varmistaa. Kumina oraiden sekaan Kuminan viljelijä ei jää ilman satoa ensimmäisenä vuonna, jos kylvää kuminan toisen kasvin aluskasviksi. Syysvehnän oraat eivät ole kärsineet, vaikka niiden alle on keväällä kylvetty kuminaa tavallisella kylvökoneella. Mangaanin lisäksi toinen mielenkiintoinen asia Antti Laineen syysvehnän viljelyssä on kuminan kylvö syysvehnän aluskasviksi. Näin on tehty jo useampana vuonna hyvin tuloksin. Kumina on kylvetty vihreiden oraiden sekaan aika aikaisin keväällä. Kylvö on tehty Väderstad Rapid -suorakylvökoneella noin sentin syvyyteen. Silloin siemenet peittyvät. Periaatteessa voisi laittaa lannoitteitakin tässä yhteydessä koneen kautta, mutta yleensä en ole niin tehnyt. Kun koneella ajaa varovasti, ei jälkeä näe syysvehnän oraissa enää parin viikon päästä. Monesti syysviljamaat ovat myös vähän liettyneitä. Pinnan raapaisu tekee ihan hyvää, Laine kertoo. Menetelmän etu on, että kuminan kylvövuonna pellolta saadaan syysvehnäsato. Kumina itse tuottaa satoa Syysvehnän oraan sekaan taimettunutta kuminaa kylvövuotta seuraavana vuonna. Kyseessä on Antti Laineen ensimmäinen kylvökokeilu tällä menetelmällä. Kumina kylvettiin keväällä 2011 kuva keväältä ensimmäisen kerran vasta kylvövuotta seuraavana vuonna. Kasvuun puinnin jälkeen Kun syysvehnä on puitu, kumina lähtee kasvuun. Siinä vaiheessa kumina on vielä aika pientä. Laineen kokemus on, että se lähtee nopeasti kasvuun. Tänä vuonna kumina on vähän pientä, mutta yleensä se on ehtinyt kukkimaan seuraavana kesänä. Silloin siitä on saatu ensimmäinen sato, seuraavana vuonna toinen. Jos pieniä jyviä lentää vehnän puinnissa peltoon, saa vehnän oraat kuminalta hyvin torjutuksi. Jos pellolla on juolavehnää, se tulee torjuttua samalla. Yksi takapakki Laineella on ollut kolmivuotisessa syysvehnä-kuminaviljelyhistoriassaan. Viime vuonna ruiskutin peltoon syksyllä Matrigonia. Pakkauksen mittamukissa oli kuitenkin väärä asteikko, enkä huomannut varoitusta. Matrigonia meni peltoon vähän reilusti väärän asteikon takia, 100 gramman sijasta jopa enemmän kuin 120 grammaa. Kumina nyykähti syksyllä, mutta alkoi kyllä keväällä kasvaa. Kukinta kuitenkin kärsi tästä. Edellisellä kerralla kuminasta tuli oikein hyvä sato. Uskon, että liikaa Matrigonia saanut kuminakaan ei kärsi siitä enää toisena satovuonnaan eli ensi vuonna. Laine on kokeillut myös kuminalle hivenlannoitteiden ruiskuttamista. Ne paransivat satoa hieman, mutta parannus ei ollut merkittävä. 24