SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

Transkriptio

1 SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

2 Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2

3 Sertifioidun siemenen käyttö

4 Sertifioidun siemenen käyttö alueittain 4

5 Sertifioidun siemenen käyttö alueittain 5

6 Sertifioidun siemenen käyttö kasvilajeittain 6

7 Sertifioidun siemenen käyttö kasvilajeittain Hämeessä 7

8 Sertifioidun siemenen käyttö mallasohralla lajikkeittain Hämeessä KYMPPI 0 % KUSTAA 0 % KUNNARI 100 % ANNABELL 1 % BRAEMAR 4 % RAMBLER 100 % AMBER 100 % QUENCH 38 % STREIF 100 % PRESTIGE 27 % HARBINGER 78 % MARTHE 79 % POLARTOP 17 % SAANA 10 % SCARLETT 4 % XANADU 17 % NFC TIPPLE 11 % BARKE 8 % 8

9 Sertifioidun siemenen käyttö vehnällä lajikkeittain Hämeessä Kevätvehnä Syysvehnä MANU 0 % LARS 0 % VINJETT 0 % KOSACK 0 % HETA 0 % HANKKIJAN ILVES 0 % SATU 0 % TARSO 0 % TRISO 0 % SW HARNESK 6 % ANNIKKI 0 % TRYGGVE 7 % BASTIAN 0 % ALTOS 100 % POLKKA 0 % AURA 22 % MAHTI 1 % GUNBO 8 % PUNTARI 100 % ARKTIKA 100 % DEMONSTRANT 100 % OLIVIN 40 % TRAPPE 20 % SW MAGNIFIK 80 % TJALVE 1 % URHO 11 % WANAMO 100 % AMARETTO 12 % EPOS 24 % AINO 47 % PICOLO 47 % MARBLE 99 % KRUUNU 9 % ZEBRA 6 % WELLAMO 99 % QUARNA 47 % BJARNE 49 % ANNIINA 25 % 9

10 Sertifioidun siemenen käyttö rukiilla lajikkeittain Hämeessä Syysruis Kevätruis ANNA 0 % SUVIKAS 0 % VOIMA 0 % ARANTES 99 % PONSI 0 % JUUSO 31 % AKUSTI 0 % IIVO 100 % KARTANO 1 % HANKKIJAN JUSSI 5 % ENSI 47 % PICASSO 100 % KASKELOTT 65 % AMILO 22 % ELVI 14 % WALET 25 % KIER 100 % REETTA 100 % RIIHI 31 % 10

11 Siemenkyselyn tulokset

12 Mitkä ovat 1-3 tärkeintä perustetta viljan sertifioidun siemenen hankinnalle? - viljatilat Tärkeimmät perusteet sertifioidun siemenen hankinnalle Vaihdetaan uuteen parempaan lajikkeeseen 68 Sertifioitu siemenen on kylvövalmista 34 Sertifioitu siemen tuottaa paremman sadon Oman siemenen puhtaus on huono, siihen on sekoittunut vieraita lajeja tai lajikkeita tai siinä on kasvitauteja. Oma siemen itää huonosti Oma sato käytetään kokonaan rehuksi tai myyntiin Oman siemenen kunnostus (lajittelu, peittaus, analysointi) kallista tai hankalaa Sertifioidussa siemenessä ei ole hukkakauraa Muu syy, mikä (viljelysopimus, hybridilajike jne.) Oma siemen on pienijyväistä Verohyödyt % vastanneista 12

13 Oletteko ollut tyytyväinen ostamaanne viljan sertifioidun siemenen Tyytyväisyys sertifioidun siemenen laatuun? laatuun Täysin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa/ei vastausta Laatu ei tyydytä Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

14 Sertifioidun siemenen käytön koettu edullisuus Edullista Melko edullista Samanarvoinen Melko kallista Kallista Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 14

15 Vertailun tekeminen sertifioidun ja oman siemenen käytöstä Kun mietitte viljan sertifioidun siemenen käyttöä, teettekö tilan oman siemenen ja ostosiemenen välisen vertailun En tee vertailua 34 Arvioi siemenen kokonaiskustannukset 31 Arvioi sadon tuottoarvon 23 Siemenen kilohinnan mukaan 18 Jollain muulla perusteella % kaikista vastaajista 15

16 Oman siemenen tuottamiseen liittyvät toimenpiteet Miten tarkastatte oman siemenen kunnon? Kaikki Viljanviljely Oma idätys Oma tjp määritys Analysoimalla näytteet laboratoriossa Ei erillistä tarkastusta Muu, mikä Viljan ostajan esinäytteiden mukaan Tautimääritys laboratoriossa

17 Oman siemenen tuottamiseen liittyvät toimenpiteet Kunnostatteko omaa siementä vai ette? Kunnostetaan Otetaan suoraan kuivatuksen jälkeen varastosiilosta Kaikki Tuotantosuunta: Maidontuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Peltoala: Alue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Ikä: alle yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 17

18 Siemenalalla tehdyt tutkimukset

19 Kylvösiemeniin liittyviä tutkimuksia MTT (2011): kylvösiemenen elinvoimaan kytkeytyviä piileviä riskejä, jotka lisääntyvät siemenen iän myötä. MTT ( ): Kylvösiemenen laatututkimus K-maatalous 2003: kylvösiemenen alkuperän vaikutuksesta sadon laatuun ja määrään. Elintarviketieto Oy:n Datalaari -tutkimus (1997): ostosiemenen arvo. Kangas (1994): Kylvösiemenen taantuminen 19

20 Sertifioidun siemenen käytön tuoma sadonlisä Kaikissa tutkimuksissa vähintään 10 % sadonlisä 20

21 Sertifioidun siemenen vaikutus sadon laatuun Sertifioidulla siemenellä tuotettu sato suurijyväisempää ja painavampaa. Mallasohrakelpoisuuden kannalta tärkeä lajitteluperuste (>2,5 mm) kasvaa ja valkuaispitoisuus pienentyy. 21

22 Oman siemenen käyttöön liittyvät piilevät riskit MTT:n tutkimusten mukaan siemenen itävyys voi pienentyä hyvin lyhyessä ajassa, jolloin alkukeväällä itse tehdyt orastumiskokeet voivat olla harhaanjohtavia. Sertifioidussa siemenessä ei ole tällaisia piileviä riskejä ja itävyyden todentamismenetelmät ovat luotettavia. Huonosti itävä siemen on elinvoimaltaan heikompaa ja siemen tuottaa lyhyempiä ja epätasaisempia ituja. Itävyyden lisäksi toinen riski ovat taudinaiheuttajat, joihin liittyy suuri siemensukupolvien määrä, mikä on omiaan altistamaan tälle piilevälle riskille. TOS-siemenen laatu vaihtelee, joten piilevien riskien vähentämiseksi kylvöihin käytettävän kotoisen siemenen itävyyden pitäisi olla vähintään 90 %. 22

23 Yhteenveto

24 Selvityksen johtopäätökset Sertifioitua siementä käyttämällä saavutetaan keskimäärin suurempi ja terveempi sato. Sertifioidulla siemenellä optimaalinen hyöty lajikkeen genatiikasta Sertifioidun siemenen käytöllä voidaan hallita sadon laatu- ja määräriskejä. Laadukas kylvösiemen tuo markkinointietua 24

25 Sertifioitu siemen ja lajike

26 26 Viiden viljellymmän kevätviljalajikkeen osuus kokonaisviljelyalasta (1000 hehtaaria)

27 Sertifioidun siemenen käyttö on pysynyt mallasohran ja vehnän tuotannossa alemmalla verrattuna muihin viljoihin. Kotimaisilla lajikemarkkinoilla tarjonta on selvästi lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaikka markkinoilla tarjottavien lajikkeiden määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut, on viiden eniten viljeltävien lajikkeiden osuus viljelyalasta hallitseva. Tarvitaan työkalu lajikemäärän hallitsemiseksi ja kylvösiemenen laadun varmistamiseksi 27

28 Toimintamalli Viljelijät ja teollisuus sitoutuvat lajikkeisiin ja kylvösiemenen uudistamiseen sertifioidulla siemenellä 3 vuoden välein. Näin varmistetaan, että tuotetulle sadolle löytyy osoite ja satoa jalostava teollisuus saa haluamansa määrän ja laadun. Lisäksi voidaan varmistaa sertifioidun siemenen ja lajikkeiden saanti. 28

29 Kiitos mielenkiinnosta! Jukka Peltola