MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki
|
|
|
- Kai Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki
2 Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet Kuva: Miika Hartikainen
3 TLS, C Tehoisa lämpösumma Ruukissa TLS TLS 2010 TLS 2011 TLS 2012 TLS 2013 TLS
4 Sadesumma, mm Sadesumma Ruukissa Sadesumma 1.5. alkaen SADE SADE 2010 SADE 2011 SADE 2012 SADE 2013 SADE
5 Ohran lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen
6 Ohran lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 8 lajiketta Virallinen ohran lajikekoe 9 lajiketta Kylvö , lannoitus Pellon Y3 (23-3-8) 437 kg/ha ( ) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Tauteja kohtuu paljon Levisivät merkittävästi heinäkuun loppupuoliskolla Erityisesti rengaslaikkua Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg HtMr m 6, ,8 69
7 Ohran lajikekokeet 2014 sato ja hlp 7000 Viljojen kaikki satotulokset 15 %:n kosteudessa SATO (kg/ha) 72,0 HLP (kg) , , , , , kt kt kt kt kt kt 60,0 kt = 2-tahoinen * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)
8 Ohran lajikekokeet 2014 pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Sato kasvaa * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)
9 Ohran lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) K.AIKA (pv) TLS = tehoisan lämpötilan summa; lämpösummaan lisätään vuorokauden keskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa, esim. vrk:n keskilämpötila 10 C kerryttää lämpösummaa viidellä asteella. Sato kasvaa * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)
10 Ohran lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 50,0 48, jyvän paino TJP (g) VALK (%) 13,0 12,5 46,0 12,0 44,0 42,0 11,5 40,0 11,0 38,0 10,5 36,0 10,0 34,0 32,0 9,5 30,0 9,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa
11 KERE-hankkeen ohrakokeet SATO (kg/ha) 71, , , ,0 67, ,0 65,0 HLP (kg) , , ,0 Ragna Brage Toria Einar Saana/Streif Fairytale SW Mitja Voitto Saana vuoden 2012 kokeessa, Streif 2013 ja 2014 Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys
12 Vuonna 2014 kokeilla paljon rengaslaikkua Rengaslaikku (Rhynchosporium secalis), yksi merkittävimpiä ohran tauteja Suomessa Leviää Viileinä ja sateisina kasvukausina Yksipuolisessa ohran viljelyssä Rehevässä kasvustossa Säilyy vuodesta toiseen jyvässä tai kasvijätteessä pellolla Ehkäistään: Viljelykierto Kestävät lajikkeet, esim. MTT:n tautitartuntakokeissa hyvin pärjänneitä: Toria, Brage, Saana, Vilde ja Kunnari Peittaus, fungisidit (esim. strobiseos) Kuva: Marja Jalli
13 Kauran lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen
14 Kauran lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 5 lajiketta Virallinen kauran lajikekoe 3 lajiketta Kylvö , lannoitus Tärkkelys Y1 ( ) 397 kg/ha ( ) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mm - 6, ,5 320
15 Kauran lajikekokeet 2014 sato ja hlp , , , ,5 57,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) , Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 56,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)
16 Kauran lajikekokeet 2014 pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa
17 Kauran lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 1000 jyvän paino 45,0 15,0 40,0 35,0 14,5 30,0 14,0 25,0 20,0 13,5 TJP (g) VALK (%) 15,0 13,0 10,0 5,0 12,5 0,0 Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 12,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa
18 Kauran lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) KAIKA (pv) Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 92 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa
19 KERE-hankkeen kaurakokeet HLP (kg) Mirella Steinar Marika Wilhelmiina Akseli Vuonna 2012 puitiin kovien sateiden ja lakoutumisen vuoksi vain Akseli ja Marika Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys 54
20 Vehnän lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen
21 Vehnän lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 4 lajiketta Virallinen kevätvehnän lajikekoe 4 lajiketta Kylvö , lannoitus Pellon Y3 (23-3-8) 502 kg/ha ( ) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Puinnit Satotasot ja hlp:t vaatimattomia, sakoluvut pääasiassa hyviä Paljon lehtilaikkutauteja Maalaji Multav. ph Ca K P Mg HtMr m 6, ,8 69
22 Vehnän lajikekokeet 2014 sato ja hlp , , ,0 78,0 77,0 76,0 75,0 74,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) ,0 0 Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 72,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)
23 Vehnän lajikekokeet 2014 pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa
24 Vehnän lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 34,0 33, jyvän paino 16,0 15,5 32,0 15,0 31,0 14,5 30,0 29,0 28,0 14,0 13,5 TJP (g) VALK (%) 27,0 13,0 26,0 12,5 25,0 Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 12,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa
25 Vehnän lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) KAIKA (pv) Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 85 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa
26 KERE-hankkeen vehnäkokeet SATO (kg/ha) 84, , , , ,0 HLP (kg) , , Wappu Quarna Bjarne Anniina Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys 70,0
27 Syysviljakoe Kuva: Miika Hartikainen
28 Syysviljat KERE-hanke: syysohra, ruis, vehnä, ruisvehnä Kylvö , lannoitus Pellon Y6 ( ) 202 kg/ha ( ) Talvituhojen torjunta: , Basso 1,25 l/ha Erityisesti rukiilla talvituhot jäivät vähäisiksi Kevätlannoitus Syysohra, ruis: Pellon Y4 402 kg/ha, S.salpietari 41 kg/ha (yht ) Vehnä, ruisvehnä: Pellon Y4 402 kg/ha, S.salpietari 157 kg/ha (yht ) Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Ei korrensäädettä, ei tautitorjuntaa satovuonna Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt m 6, ,4 66
29 Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Syysviljojen talvituhot TALVITUHO (%) Syysohra Ruisvehnä Ruis Syysvehnä
30 Ruis ja syysvehnä sato ja hlp Populaatiolajike, muut rukiit hybridejä 86,0 84,0 82,0 80, ,0 76,0 74,0 72,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) 4000 Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä 70,0 Itävyys heikkoa ja syystiheys jäi vaatimattomaksi
31 Ruis ja syysvehnä pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä Sato kasvaa 0
32 Ruis ja syysvehnä TJP ja valkuainen jyvän paino 16,0 15,0 14,0 13, ,0 11,0 10,0 9,0 TJP (g) VALK (%) 0 Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä 8,0
33 Syysohra ja ruisvehnä sato ja hlp , , , , , ,0 68,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) , , ,0 0 kt kt Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä kt = 2-tahoinen 60,0
34 Syysohra ja ruisvehnä pituus 120 Ei lakoa millään lajikkeella PITUUS (cm) Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä Sato kasvaa
35 Syysohra ja ruisvehnä TJP ja valk. 60,0 55,0 50,0 45, jyvän paino 14 13, ,0 35,0 30,0 25,0 12, ,5 TJP (g) VALK (%) 20,0 Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä 11
36 Kaksitahoisen syysohran tähkä vertailussa kaksitahoisiin kevätohriin. Kuva: Miika Hartikainen
37 Greening Effect tautiainekoe 2014 Kuva: Miika Hartikainen
38 Greening Effect tautiainekoe 2014 Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden (fungisidien) vaikutusta ohran kasvuaikaan Lajikkeet: Voitto, Tiril ja Einar Fungisidit: Proline 0,5 l//ha ja Acanto + Proline 0,25 + 0,25 l/ha Kylvö , lannoitus naudan lietelanta 26,8 tn/ha ja Suomensalpietari 171 kg/ha (yht ) Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Tautiainekäsittelyt: Voitto ja Tiril , Einar Kasvunsääde , Moddus M 0,2 l/ha Puinnit ja Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt erm 6, ,7 110
39 Greening Effect 2014 sato ja hlp 7500 kg/ha 68, , , ,5 HLP (kg) , Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 65,5 Huom lako!
40 Greening Effect 2014 pituus ja lako 92 cm LAKO (%) Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 0 Huom lako!
41 Greening Effect 2014 valkuainen 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto
42 Greening Effect 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) KAIKA (pv) Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 80
43 Greening Effect 2014 verkkolaikku 3 Verkkolaikun yleisyys karkealla asteikolla: 0 = ei yhtään, 1 = vähän, 2 = jonkin verran, 3 = paljon Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto
44 Boorilannoituskoe 2014 Kuva: Miika Hartikainen
45 Boorilannoituskoe 2014 Tarkoitus selvittää boorin merkitystä ohran hivenravinteena Puutosoireina esim. vaaleat lehdet ja kasvupisteiden kuolema Tärkeänä pidetty hivenravinne satopotentiaalin kannalta, sillä vaikuttaa esim. kukintaan Kylvö: Brage-ohra, lannoitus booritason mukaan, kaikilla NPK: : Boori 0: 0 g B/ha (YaraBela Axan + kaliumsuola) Boori 1: 74 g B/ha (Suomensalpietari + kaliumsuola) Boori 2: 228 g B/ha (YaraMila NK2 + kaliumsuola) Boori 3: 478 g B/ha (YaraMila NK2 + kaliumsuola + YaraVita Bortrac) Muita ravinnepuutoksia pyrittiin eliminoimaan dolomiittikalkilla ja YaraVita Mantracilla Maalaji Multav. ph Ca K P Mg hkkht rm 6, ,6 66
46 Boorilannoituskoe 2014 Rikkakasvitorjunta , Classic 50 SX 20 g/ha Kasvunsääde , Moddus M 0,2 l/ha Puinti Kasvustosta teetettiin Yara MegaLab kasvustoanalyysit kasvukauden aikana 1. näyte : booritasoilla 0 ja 1 boorista ilmeni puutetta 2. näyte : ei puutosta Boorilannoituksen määrä näytti hieman nostavan satoa, mutta suurin vaikutus sillä oli kasvuston pituuteen Vähäboorisemmalla/korkeamman ph:n kasvupaikalla merkitys voisi olla suurempi
47 Boorilannoituskoe 2014 sato ja hlp , ,0 64, ,6 64,4 SATO (kg/ha) HLP (kg) , Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 0 g B/ha 74 g B/ha 228 g B/ha 478 g B/ha 64,0
48 Boorilannoituskoe 2014 lako ja pituus Ei lakoa millään lannoitustasolla PITUUS (cm) Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 0 g B/ha 74 g B/ha 228 g B/ha 478 g B/ha
49 Boorilannoituskoe 2014 TJP ja valkuainen 36, jyvän paino 11,0 35,5 10,8 35,0 10,6 34,5 34,0 10,4 TJP (g) VALK (%) 33,5 10,2 33,0 Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 10,0
50 Kevätrypsikokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen
51 Virallinen lajikekoe ja KERE-hankkeen koe 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 2 lajiketta (Clamox käsitellyn Aurea CL:n vertailu Cordeliaan) Virallinen kevätrypsin lajikekoe 6 lajiketta Kylvö , lannoitus Pellon Y4 ( ) 557 kg/ha + Kalisuola 50 kg (yht ) Rikkakasvitorjunta viralliselta , Galera 0,3 l/ha Clamox -rikka-aine hankekokeen Aurea CL:lle Aiheutti vioitusta seuraavana viileänä yönä Kolme tuholaistorjuntaa Avaunt ja Karate Zeon 12.6., ja Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg hkkht rm 6, ,6 66
52 Clamox-käsittelyn jälkeen vioittunutta Aurea CL -rypsiä. Vioituksen vaikutus satoon jäi kuitenkin vähäiseksi. Kuva: Miika Hartikainen
53 Kevätrypsikokeet 2014 sato 1600 kg/ha Satotulokset 9 %:n kosteudessa Ei rikkatorjuntaa SC 3308 Bor Cordelia Bor SW Petita Bor Aurea CL* Cordelia* * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE), tulokset ei suoraan verrattavissa virallisen kokeen kanssa (erilaiset koejärjestelyt)
54 Syysrapsikoe Kuva: Miika Hartikainen
55 Syysrapsikoe Tarkoitus testata syysrapsin menestymismahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla 7-8 aarin havaintoalue, ei varsinaisia koeruutuja Lajikkeena Pioneer Maximus 06 (PR44D06) Kaksi typen perustamislannoitustasoa, 30 ja 60 kg Talvehtimisedellytykset: lämpösummaa 450 vrkastetta ennen talvea sääntö Talvehti jopa odotettua paremmin Tuholaisia paljon satovuonna Puinti Syysrapsista kattavampi esitys: Hartikainen, M. Syysrapsia Ruukissa. Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt rm 6, ,0 150
56 Syysrapsin puintia Kuva: Miika Hartikainen
57 Syysrapsin satotulokset Puintiajankohtaan kasvustossa oli jo merkittäviä lintutuhoja Sato perustamislannoitustasoittain: N60 (60 kg N/ha): 2948 kg/ha N30 (30 kg N/ha): 2784 kg/ha Keskisato: 2866 kg/ha ,0 42,9 42,8 42,7 42,6 N60 N30 Valk. (%) 21,0 20,9 Lehtivihr. (mg/kg) 13,7 20,9 Roskat (%) 1,64 2, ,5 42,4 42,3 SATO (kg/ha) ÖLJY (%) ,2 42, N60 N30 KESKISATO 42,0 (Kaikki satotulokset 9 %:n kosteudessa)
58 Syysrapsikoe Perustettu , kuva Kuva: Miika Hartikainen
59 MTT Ruukin tutkimustuloksia: MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
BOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Kaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
K-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Viljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
Peltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI
HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI Jussi Rissasen tila Jänneniementie 99, Jännevirta KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 20.5.2017 Lannoitus: YaraMila Y3 74 + 23 kg N/ha Lajikkeet: Ohrat: Alvari BOR, Nousu,
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N
Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Kasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
Kasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko
Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
Luomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 30.11.2017 Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 6 viljelykautta) Luomulajikekokeiden tarkoitus: Suomessa
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved
Myllyviljakatsaus Myllyvilja ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 Fazerkonserni 2 29.1.2019 Fazer. All rights reserved Laskevin vehnävarastoin uuteen satokauteen Lähde: IGC EU:ssa
HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO
HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO MTY Ansio Saustilantie 549, Sauvo KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 6.5.2017 Lannoitus: Liete 19 m 2 + SS 101 kg N/ha, 15,2 kg P/ha Liete 19 m 2 + NK1 130 1kg N/ha, 15,2 kg
Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
Rikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden
Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,
Modduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
Viljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
Mikä viljalajike luomuun?
Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,