Pedagoginen johtaminen kansalaisopistossa. Arto Willman Oulun kaupunki Perusopetuksen johtaja



Samankaltaiset tiedostot
Yhteistoiminnallisuus koulun työtapana ja erityisopettajan uudistuva työn kuva

MUUTOS ON KUIN RAKETTI. SE VAATII VALTAISAN ENERGIAN LÄPÄISTÄKSEEN ILMAKEHÄN. LÄPÄISYN JÄLKEEN SITÄ EI PIDÄTTELE MIKÄÄN.

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Pedagoginen mentorointi (4 op)

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Opetushallituksen kuulumiset

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Pedagoginen johtaminen

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Arkistot ja kouluopetus

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

KuntaKesu2 Joensuu Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä?

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? Pääjohtaja Erkki Moisander

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä?

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Muutoksessa elämisen taidot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Dialoginen johtaminen

Mitä turvallisuus on?

Uusi peruskoulu visiotyöpaja Workshop: Visioner för Den nya grundskolan

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla

Aikuisten perusopetus

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

KOULUN JA OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN JOHTAMINEN

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

UUSI OPETUSSUUNNITELMA OPPIVA YHTEISÖ miten teemme sen?

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

Opettaja pedagogisena johtajana

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerityö

2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT.

OSAAMISEN JOHTAMINEN OPETUSPÄÄLLIKKÖ MARJO KYLLÖNEN JA OPETUSNEUVOS ANNELI RAUTIAINEN. Johtamisen Foorumi Ajatushautomo 2.8.

Transkriptio:

Pedagoginen johtaminen kansalaisopistossa Arto Willman Oulun kaupunki Perusopetuksen johtaja

Pedagoginen johtaminen Mitä se on? Oppilaitoksen tulevaisuuden ja toiminnan suunnan määrittämistä (huomio perustehtävässä) Opettajuuden ja opetuksen suuntaamista kommunikointia sanoin, teoin, tavoittein, suunnitelmin, toimintamallein, rakentein motivointi ja inspirointi, suunnan näyttäminen, ohjaaminen, palkitseminen olemassa olevien rajojen pohtimista ja ylittämistä, innostavien päämäärien luomista Tavoitteita tukevan oppimisympäristön kehittämistä Tavoitteita tukevan oppimiskulttuurin luomista Ei yksin rehtori eikä opettaja vaan koko henkilöstö yhdessä!

visio, arvot ja tavoitteet Yksikkötason tavoitteiden määrittely MIKSI, MITÄ? Painopisteet Arviointi Rakenteet MISSÄ? Johtajuus Vuorovaikutus MITEN? Yhteisöllisyys Toimintakulttuuri

Kehittämisen kuusi ulottuvuutta (R. Karjalaista mukaillen ) PEDAGOGIIKKA Opettajan pedagoginen ymmärrys Oppimis-, oppiaine- ka luokkahuonekulttuuri Opettajan didaktinen taito hyödyntää muutosta INfRA välineet. Oppilaitoksen toimintakulttuuri. tavat, normit, säännöt Henkilöstön roolit ja vastuut, MUUTOKSEN KOHDE TOIMINTAKULTTUURI

Tavoitteet Pedagogisen johtamisen näkökulmat strategia, OPS, arvot, visio, toiminta- ja kehittämissuunnitelmat Johtamisjärjestelmä työnjako, roolit, tehtävät, vastuut, tiimit Toimintakulttuuri ilmapiiri, arvostukset, toimintamallit, käytänteet Oppimisympäristö välineet, tilat Henkilöstö Rekrytointi, osaamisen hallinta sen kehittäminen ja johtaminen, täydennyskoulutus, kannustus ja tuki, kehityskeskustelut Yhteistyöverkostot, kumppanuudet

200 luvun oppimisessa korostuvat Perustaidot (oppialan, ammattialan) Oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot oppimisprosessin ja eri oppimisstrategioiden hallinta, kriittinen ajattelu, luovuus Medialukutaidot erilaisten oppimisvälineiden, medioiden ja ympäristöjen hallinta Elämänhallinnan taidot Yksilön persoonalliset ominaisuudet ja kyvyt Yhteistyötaidot, osallisuus, yhteisöllisyys Kokemuksellisuus, elämyksellisyys Kokonaisuuksien hallita

Oppimisympäristöjen kehittämishaasteita Oppimistapahtuma Faktoista oppimisprosessiin Passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi Eri aistikanavien ja oppimismenetelmien hyödyntäminen Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden korostaminen Toteavasta itse-, kehittävään ja jatkuvaan arviointi tutkiva-, projekti-, ongelmalähtöinen oppiminen aidot oppimistilanteet Opetus Opettajasta oppijakeskeisyyteen Tiedon jakamisesta tiedon luomiseen, rakentamiseen Kasarmeista muunneltaviin tiloihin Oppikirjoista monipuolisiin oppimateriaaleihin Oppiainelukujärjestyksistä aiheja teemakokonaisuuksiin Yksin opettamisesta samanaikais- /tiimiopettajuuteen

Perinteinen Uusi

Koulutuksen perinne pedagogisen johtamisen haasteena! Historia: opettaja- ja oppiainekeskeisyys Organisaatio: byrokraattinen hallinto / matala hierarkia Ammattikuva: selkeät ammatilliset rajat Johtajuus: kokemuksen ja hallinnollisen osaamisen merkitys korostuu Yhteisö: yhteisten toimintamallien ja keskustelukulttuurin vähäisyys, ristiriitojen välttäminen Kulttuuri: myyttisyys, konservatiivisuus ja individualismi Kehittämiskulttuuri: ajautuminen, tavoitteiden epämääräisyys ja arvokeskeisyys Organisaatiokulttuuri: julkisen ja yksityisen erottaminen

Toissijainen toiminta-areena Ensisijainen toimintaareena Luokkahuone Yhteistyö, kehitys- ja projektityö Aineasiantuntijuus Pedagoginen asiantuntijuus Aineasiantuntijuus Pedagoginen asiantuntijuus Johtajuus päätöksenteko Johtajuus Salo, P. 2001

Koulutusalan osaamisalueet (mukaillen Nordhaug 1991, Petri Salo2002) Tehtävästä riippumaton Koulusta riippumaton Metaosaaminen Yleisluontoiset tiedot ja taidot joita voidaan hyödyntää monissa eri tehtävissä kielitaito, vuorovaikutustaidot, yhteistyö, suunnittelu, oppimisvalmiudet Koulukohtainen Organisaation sisäinen osaaminen Tietyn oppilaitoksen tavoitteet, strategiat, sisäinen työnjako, ilmapiiri, vuorovaikutusverkostot, epävirallinen organisaatio, historia, Tehtäväkohtainen Opetusosaaminen Keskeiset ammattialakohtaiset tiedot ja taidot, joiden avulla suoriudutaan ammattiin liittyvistä ydintehtävistä (opetus) Ainutlaatuinen osaaminen Tiedot ja taidot, jotka liittyvät oppilaitoksen teknologiaan, työprosesseihin, toimintaan, sääntöihin ja rutiineihin

Johtamisen muutoshaaste Reagoiva/tilanne johtaminen Johtaja visioi ja päättää Tilannejohtaminen Informointi Yksilövetoisuus Ulkoa ohjautuminen Suorat ratkaisumallit Vahva ohjeistus Tilannekohtaiset arvot Yllättävä palaute Ennakoiva johtaminen Avoin visiointi Näkyvä toimintamalli Kommunikointi Yhteistyö- ja tiimityön kulttuurit Ennakoivat päätökset Luottamuksen ilmapiiri Valmennus, tuki ja ohjaaminen Jaettu arvoperusta Suunnitelmallinen palaute

Muuutos on tulevaisuuden tekemistä 4. Itsekeskeinen toiminta

TIETOJA ON HELPOMPI MUUTTAA KUIN USKOMUKSIA

UHKA Muutoksen kolme näkökulmaa Siirtyminen kohti tuntematonta tavoitetilaa koetaan haasteena ja uhkana Johtaminen: Anna tietoa ja mahdollista osallistuminen muutokseen MENETYS Siirtyminen pois nykytilasta koetaan luopumisena Johtaminen: Ennakoi ja anna aikaa yhdessäololle sekä surutyölle, ole läsnä ja käytettävissä LOUKKAUS Muutokseen sisältyy aina viesti nykytilan huonommuudesta tavoitetilaan nähden. Se tulkitaan helposti myös nykytilaa edustavien ihmisten huonoudeksi Johtaminen: Vältä tarpeetonta loukkaamista, osoita mahdollisuuksien mukaan ihmisten arvo ja merkitys, pyri tunnistamaan riskihenkilöt MAHDOLLISUUS Muutos nähdään luonnollisena asiana ja koetaan, että siihen voidaan vaikuttaa Johtaminen: Vahvista, palkitse, ohjaa, pidä esillä.

Miksi yhdessä? Hyvä johtaminen mahdollistuu (ylhäältä alas ja alhaalta ylös) Osallisuuden mahdollistuminen (vallan ja vastuun jakaminen, vaikuttamisen mahdollisuus, ihmisten sitoutuminen) Työhyvinvoinnin edistäminen (ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kehittäminen, yhteisvastuullisuus) Muutosvalmiuden edistäminen (haasteiden ja muutosten yhteisöllinen hallinta ja keinot, aktiivisen vaikuttamisen mahdollisuus) Yhdessä oppimisen ja osaamisen kehittäminen (oman, yhteisön osaamisen uudistaminen) Organisaation resurssien hyödyntäminen (taidot, tiedot, sosiaalinen pääoma) Yhteisöllisten rakenteiden kehittäminen (roolit, vastuut ja tehtävät, työnjako, haasteet ja toiminta tasapainossa) Yhteisöllisten prosessien hallinta ja kehittäminen (laatu, johtaminen)

Muutosprosessi kahdeksan askelta Mukaillen: Kotter, The Heart of Change 1. Osoita, että asia on tärkeä ja kiireinen - analysoi tilanne ja vaikuttavat tekijät hyvin (ulkoinen ja sisäinen muutospaine) - SWOT, skenaario, nykytilan arviointi, kyselyt - Yhteinen työstäminen ja johtopäätökset (sitoutuminen, vaikuttaminen, osallisuus) - tavoite: keskustelu mahdollisuuksista, haasteista ja muutostarpeesta = yhteinen ymmärrys 2. Perusta ohjausryhmä - luottamusta herättävä ja vaikutusvaltaa omaava ryhmä - tavoite: yhtenäinen viesti ja esimerkki - mahdollisuus sitouttaa ydinjoukko, muutoksen ohjanta ja seuranta, luottamuksellisuus

3. Luo visio ja strategia - visio on puoleensavetävä mielikuva, joka ohjaa toimintaa - strategia on suunnitelma vision saavuttamiseksi - varmista, että ihmiset ymmärtävät, mitä muutosprosessi heiltä edellyttää ja mikä muuttuu - tavoite: yhteinen ymmärrys mihin olemme menossa (olennaisten muutokseen vaikuttavien asioiden näkeminen) 4. Muutoksen ja vision kommunikointi - käytä kaikkia kanavia ja kommunikoi paljon - pidä esillä, varmista tiedon saanti ja välitys - tavoite: samansisältöinen muutosta vahvistava viesti 5. Motivoi ja tue ihmisiä toimimaan - selkeät tavoitteet, aikataulut, mittarit sekä rakenteet ja roolit - tavoite: kannustava esimiestyö, kuuntelu ja jatkuva palaute

6. Varmista nopeat tulokset / energisoivat välitulokset - varmista, että edistysaskeleet ja voitot näkyvät - huomaa saavutukset, palkitse niiden mahdollistajat - tavoite: luottamus ja energia 7. Vahvista saavutetut hyödyt ja painota muutosprosessin jatkumista älä anna periksi - vahvista muuttuneet tavat toimia (prosessit, systeemit, byrokratia ) -kiinnittäkää huomiota myös siihen mistä tulee luopua tai mikä vaikeuttaa uuden oppimista ja sen vakiinutmista - kiinnitä huomiota onnistumisiin epäonnistumisten sijaan - tavoite: vahvista ja kartoita uusia mahdollisuuksia

8. Ankkuroi uudet tavat kulttuuriin - osoita uuden tavan toimia ja parempien tulosten syy-seuraus-suhdetta - jatka johtamisen ja ihmisten kehittämistä - tavoite: jatkuva kehittyminen

Ratkaisukeskeisen lähestymistavan hyödyntäminen muutoksen johtamisessa ongelman kuvaus tavoitetilan kuvaus syiden kaivelu muutostarpeiden kartoitus syyttelyt edistyksen kuvailut puolustautuminen ja vastasyytökset ansion jakaminen ja kiitokset

Muutosta edistää jos, henkilöstö ymmärtää, mikä muuttuu ja mitä heiltä edellytetään esim. ammattitaidon, toiminnan kytkeytyy olemassa oleviin haasteisiin muutos on kytketty visioon ja strategioihin (isot linjat) henkilöstö saa olla mukana suunnittelemassa ja vaikuttamassa muutoksella on suunnitelma, vastuut ja aikataulutus annetaan mahdollisuus luopua vanhasta, vanhaa ei väheksytä, aikaisempia muutoksia voidaan käsitellä johtaminen tukee uutta tilannetta tunteille annetaan tilaa muutoksen edut ovat haittoja suuremmat tietoa on runsaasti tarjolla muutoksella on onnistumisesta kertovat mittarit (arviointi)