TORNION KAUPUNGIN TALOUSARVIOTIEDOTE 2015 Kuntauudistukseen ovat pääministeri Jyrki Kataisen (2011-2014) ja sittemmin pääministeri Alexander Stubbin hallituskaudella (2014-) kuuluneet kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki), kuntalain kokonaisuudistus, kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, metropolialueen ratkaisu (mahdollinen metropolihallinto), kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen (järjestämislaki). Kuntauudistuksen eteneminen on ollut koko hallituskauden ajan haasteellista ja sitä on leimannut kiivas keskustelu paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle saakka. Kemi-Tornion alueella on käynnissä vuonna 2013 voimaan astuneen kuntarakennelain mukainen erityinen kuntajakoselvitys, joka käsittää Tornion, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Simon ja Ylitornion kunnat. Kuntajakoselvityksen toimitusaika on 1.8.-31.12.2014. Selvitysmiehiksi on nimetty VTM Martti Ruotsalainen ja FM Timo Mäkitalo. Edellinen kuntajakoselvitys tehtiin Meri-Lapin alueella 1.4.2010-31.1.2011 maakuntaneuvos Timo A. Säkkisen toimesta, mutta se ei johtanut alueen kuntien yhdistymiseen. Ns. Säkkisen selvityksessä ei ollut mukana Ylitorniota. Sosiaali- ja terveydenhuollon mittavasta uudistuksesta päästiin periaatetasolla sopimukseen hallituksen ja oppositiopuolueiden kesken maaliskuussa 2014. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Tavoitteena on muodostaa Suomeen viisi vahvaa alueellista järjestäjätahoa, jotka rakentuvat erityisvastuualueiden pohjalle. Pohjois-Suomessa alue muodostetaan ns. OYS-ervan pohjalle, joka käsittää 68 kuntaa Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Keski-Pohjanmaalta. Sotepalveluiden tuottamisvastuu on kuntayhtymällä tai yksimielisellä päätöksellä vastuukunnalla. Asian valmistelu jatkuu vuonna 2015 tiiviissä yhteistyössä koko Pohjois-Suomen alueen kuntien kesken. Lisäksi Lapissa on meneillään oma valmisteluprosessi Lapin liiton johtamana. Tavoitteena on luoda Lappiin kaksi vahvaa sote-palvelujen tuotantoaluetta nykyisten sairaanhoitopiirien alueille (Lappi, Länsi-Pohja). Sote-järjestämislaki lähetettiin kuntiin lausunnolle elokuussa 2014. Laki eteni eduskunnan käsittelyyn joulukuussa 2014 ja lain on tarkoitus astua voimaan alkuvuodesta 2015. Uuden lain mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2017. Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 lokakuun lopussa 22 333 eli väkiluku on laskenut tammi-lokakuussa 38 asukkaalla (-0,2 %). Vuonna 2013 Tornion väkiluku laski 103 hengellä ollen vuoden lopussa 22 371. Tornion työvoiman yhteenlaskettu määrä vuonna 2014 on Lapin ELY-keskuksen tilastojen perusteella 10 237 henkeä eli Lapin kunnista toiseksi suurin. Lokakuussa 2014 torniolaisia oli työttömänä 15,6 %. Työttömien osuus työvoimasta oli lokakuussa Lapissa 16,1 %, Kemi-Tornio alueella 16,6 % ja koko maassa 12,2 %. Vuonna 2014 Tornion kaupungin keskeiset elinkeinoelämän kehittämishankkeet liittyvät TornioHaparanda yhteistyön kehittämiseen (Elinkeinopalvelut HaparandaTornio -hanke) sekä toisaalta seudulliseen matkailutoimialan yhteistyöhön (Meri-Lapin Matkailu Oy:n perustaminen 12/2013). 1
Kaupungissa on saatavilla monipuolisesti tontteja erimuotoiseen yritystoimintaan kaupungin keskustasta mm. Rajalla-alueelta sekä yritysalueilta eri puolelta kaupunkia (mm. Torppi, Kromilaakso). Kyläjoen maalogistiikkakeskuksen eteenpäin vieminen jatkuu edelleen maanhankintatoimilla, mutta hankkeen varsinaisen toteuttamisen ja rakentamisen ajankohta on auki. Myös vuonna 2010 lakkautetun Lapin Kullan panimon tilanne on edelleen avoinna niin alueiden käytön kuin toiminnallistenkin kehittämislinjausten osalta. Kaupunginhallitus esittää Vojakkalan koulun toiminnan siirtämistä muihin yksiköihin 1.8.2015 lukien sekä lastensuojelu yksikkö Saaren toiminnan lakkauttamista 1.1.2015 alkaen. Alue-, seutu- ja rajayhteistyö on mukana useissa alue- ja seututason yhteistyöorganisaatioissa, joista suurin osa kytkeytyy maakuntatasolla Lappiin ja kaupunkiseudulla Kemi-Tornio alueelle. Alue- ja seutuyhteistyö on monin paikoin tiivistymässä mm. palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, sillä palveluita ja järjestämisvastuuta on pyritty keskittämään Suomessa voimakkaasti viime vuosien kuluessa. Kemi-Tornion alueella keskeisimmät yhteistyökysymykset liittyvät vuonna 2015 hallituksen kuntauudistukseen, jota on käsitelty talousarviokirjassa jo aiemmin yhtenä kokonaisuutena. TornioHaparanda kaksoiskaupunkiyhteistyö perustuu yhteiseen visioon ja strategiaan (2020), joka on hyväksytty molempien kaupunkien valtuustoissa. Tornion ja Haaparannan yhteistyö jatkuu vuonna 2015 tiiviinä. Tornionlaakson maakuntamuseon yhteisen perusnäyttelyn toisen osion rakentaminen jatkuu ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä 2015. Myös yhteisiä tapahtumia on tarkoitus järjestää ja kehittää edelleen (mm. Barents Reunion, yhteinen uusivuosi, Kalott Jazz & Blues) entisten vuosien tapaan. Uusina asioina on nostettu esille mm. Tornion ja Haaparannan kansainväliset markkinat. Lisäksi Tornion ja Haaparannan koulujen välinen yhteistyö on jälleen tiivistymässä muutaman vuoden tauon jälkeen. Teknisellä palvelualueella on useita ajankohtaisia hankkeita, joista osa voi edetä toteutusvaiheeseen jo vuonna 2015. Tornion ja Haaparannan yhteisen EU-tapahtumapuiston rakentaminen on etenemässä toteutusvaiheeseen, mikäli hankkeelle saadaan varmistettua riittävä ulkopuolinen rahoitus (Interreg/EAKR). Vuonna 2014 valmistuvan Tornionjokisuun tulvansuojeluhankkeen jatkohankkeina on tarkoitus käynnistää Kaupunginlahden kunnostus sekä Näränperän padon korottaminen. Hankkeet käynnistyvät suunnitteluvaiheella. Tekninen palvelualue tekee yhteistyötä myös Barents Center -hankkeessa Haaparannan kanssa. 2
Edunvalvonnan puolella eräs keskeisiä Tornion ja Haaparannan yhteisesti ajamia asioita on Bothnian Corridorin kehittäminen osana Euroopan laajuista TEN-T ydinverkkoa. Hanke kulminoituu pitkälti raja-alueella Suomen ja Ruotsin välisen raideliikenteen kehittämiseen niin infrastruktuurin kuin liikenneyhteyksienkin näkökulmasta. Tornio on mukana jäsenkuntana myös muissa yhteispohjoismaisissa yhteistyöorganisaatioissa. Perämerenkaaren yhdistys sekä Tornionlaakson neuvosto saavat toimintaansa tukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta ja hoitavat omilla maantieteellisillä toimialueillaan mm. edunvalvontaa ja hanketoimintaa elinkeinoelämän, osaamisen, liikenneyhteyksien ja alueiden vetovoimaisuuden kehittämiseksi. Perämerenkaari ja Tornionlaakson neuvosto muodostavat yhdessä vuonna 2008 lanseeratun EUREGIO ARCTICA - yhteistyöalueen. on myös mukana Barents Road -matkailutieyhdistyksessä, mutta toiminta on ollut viime vuosina hiljaista. Yhdistyksen isäntäorganisaationa toimii Haaparanta. Torniolla on kuusi ystävyyskaupunkia eri puolilla Eurooppaa: Devizes (Iso-Britannia), Kirovsk (Venäjä), Szekzard (Unkari), Vetlanda (Ruotsi), Ikast-Brande (Tanska) ja Hammerfest (Norja). Ystävyyskaupunkisuhteet ovat painottuneet koulu- ja kulttuuriyhteistyöhön erityisesti Unkarin, Iso-Britannian ja Venäjän suuntiin. Ystävyskaupunkiyhteistyöstä huolehtii Torniossa ystävyyskaupunkitoimikunta. Vuosina 2011-2013 Tornion kaupungin yhteydessä toiminut Pohjoiskalotin Rajaneuvonta siirtyi vuonna 2014 Haaparannan puolelle, mutta vuonna 2015 Rajaneuvonta on jälleen siirtymässä Tornion puolelle. Barents Reunion -konventti järjestetään vuosittain TornioHaparanda alueella yhteistyössä IKEA:n ja Haaparannan sekä en kesken. Vuoden 2015 konventti on järjestyksessään kahdeksas tapahtuma ja se kokoaa rajakaupunkiin mittavan joukon Barentsin alueen toimijoita. Virat ja toimet Vuoden 2015 talousarvioon virka- ja toimiesityksissä on otettu huomioon tiukkeneva talous ja pitäydytty uusien virkojen ja toimien perustamisesta. Vuoden 2015 aikana selvitetään mahdollisuudet henkilöstömenojen vähentämiseen mm. määräaikaisten työsuhteiden ja avoimien toimien täyttämisen osalta. Investoinnit Vuoden 2015 bruttoinvestoinnit ovat 7,8 milj. euroa (v. 2014 11,0 milj. e) ja nettoinvestoinnit 7,0 milj. euroa milj. euroa (v.2014 8,2 milj. e). Vuoden 2015 investoinneista merkittävin on Putaan koulun peruskorjauksen loppuunsaattaminen 2,5 milj. euroa. Ensi vuonna toteutetaan myös katujen ja teiden perusparannusta, päällystämistä ja kunnostamista sekä muita pienempiä rakennuskohteita. 3
Investoinnit yhteensä TA 2014 TA 2015 TS-2016 TS-2017 e e e e Tulot 2 790 00 765 00 1 027 500 1 510 000 Menot 11 036 200 7 822 00 9 090 000 10 808 000 Nettomeno -8 246 200-7 057 000-8 062 500-9 298 000 Bruttoinvestoinnit e/asukas 490 349 405 482 Nettoinvestoinnit e/asukas 366 315 360 415 Talousnäkymät Vuoden 2015 talousarviossa on ulkoisia toimintatuottoja 17,83 milj. euroa, mikä on 0,15 milj. euroa (-0,8 %) vuoden 2014 talousarviota vähemmän. Ulkoisiin toimintamenoihin on varattu yhteensä 132,3 milj. euroa, mikä on 2,18 milj. euroa (1,7 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Toimintakate on -114,5 milj. euroa, mikä on 2,3 milj. euroa (2,1 %) vuoden 2014 talousarviota heikompi. Palkkamenoihin on vuodelle 2015 varattu 45,6 milj. euroa, joka on 0,3 % vuoden 2014 talousarviota enemmän. Erikoissairaanhoitoon on varattu 25,9 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota enemmän. Verotuloja sisältyy vuoden 2015 talousarvioon yhteensä 80,0 milj. euroa (3 571 e/as), mikä on 0,7 milj. euroa (0,9 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Valtuusto päätti 10.11.2014 että kunnallisveroprosenttia ei koroteta vuodelle 2015. Kunnallisveroprosentti on 20,50 %. Kunnallisveron tulotavoite on 70,8 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa (0,9 %) päättyvän vuoden talousarviota enemmän. Yhteisöverotulojen talousarviotavoite vuodelle 2015 on 2,4 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa (9,1 %) vuoden 2014 talousarviota parempi. Kiinteistöveroprosentteja ei korotettu vuodelle 2015. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: vakituinen asuinrakennus 0,42 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,05 % ja muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,00 %. Vuoden 2015 kiinteistöverotulon tavoite on 6,8 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa kuluvan vuoden talousarviota pienempi. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2015 talousarviossa 0,25 milj. euroa (0,7 %) kuluvan vuoden talousarviosta ja ovat yhteensä 37,66 milj. euroa. Yhteenlaskettu 117,6 milj. euron verorahoitus on 0,9 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota suurempi. 4
Vuoden 2015 talousarvion 2,7 milj. euron (120,8 e/as) vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelmapoistoja (-5,4 milj. euroa ). Vuoden 2015 talousarvion alijäämä on -2,69 milj. euroa. Suunnitelmavuoden 2016 tuloksen arvioidaan olevan 2,8 milj. euroa alijäämäinen ja vuoden 2017 tuloksen arvioidaan olevan 2,1 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviossa 2015 pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan olevan 41,3 milj. euroa ja lyhytaikaisten kassalainojen määrän 10,8 milj. euroa vuoden lopussa. Yhteenlaskettu lainakanta on 52,1 milj. euroa eli 2 329 euroa/asukas. Torniossa 9.12.2014 Raimo Ronkainen Kaupunginjohtaja 5
Tornion kaupungin talousarvion 2015 ja -suunnitelman 2016-2017 tunnuslukuja: 1000 euroa TA 2014 TA 2015 Muutos-% TS 2016 TS 2017 Toimintatulot (ulkoiset) 17 984 17 835-0,8 18 192 18 556 Toimintamenot (ulkoiset) -130 143-132 346 1,7-134 275-136 237 Toimintakate -112 158-114 510 2,1-116 083-117 681 **Kunnallisverotulot 70 200 70 800 0,9 72 300 74 400 **Yhteisöverotulot 2 200 2 400 9,1 2 300 2 400 **Kiinteistöverotulot 6 900 6 800-1,4 6 800 6 800 Verotulot yhteensä 79 300 80 000 0,9 81 400 83 600 Verotulot e/asukas 3 524 3 571 1,3 3 633 3 732 Valtionosuudet 37 411 37 664 0,7 37 770 37 920 Valtionosuudet e/asukas 1 662 1 684 1,3 1 686 1 692 Vuosikate 3 931 2 706-31,2 2 627 3 353 Vuosikate e/asukas 175 120,8-31,0 117,3 149,7 Yli/alijäämä -1 126-2 693-339,2-2 873-2 246 Lainakanta 49 678 52 175 5,0 57 656 63 706 Lainakanta e/asukas 2 208 2 329 5,5 2 574 2 844 Bruttoinvestoinnit 11 036 7 822-29,1 9 090 10 808 Bruttoinvestoinnit e/as. 490 349-28,8 405 482 Nettoinvestoinnit 8 246-7 057-14,4-8 062-9 300 Nettoinvestoinnit e/as 366 315-13,9 359 415 Asukasluku 22 500 22 400-0,4 22 400 22 400 Kunnallisvero 20,50 20,50 % 0 20,50 20,50 Yleinen kiinteistövero 1,05 1,05 % 0,0 1,05 % 1,05 % Vakituinen asuinrakennus 0,42 0,42 % 0,0 0,42 % 0,42 % Muu kuin vaikit.asuinrak. 1.00 1,00 % 0,0 1,00 % 1,00 % Rakentamaton rak.paikka 3,00 3,00 % 0,0 3,00 % 3,00 % Voimalaitos 2,50 2,50 % 0,0 2,50 % 2,50 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 % 0,0 0,00 % 0,00 % 6