Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys

Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys 1. vaiheen raportti kesäkuu 2007 Kuulumme FCG konserniin

2 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO... 3 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS... 3 2.2. KUNTARAKENNEMUUTOS OSANA KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA... 4 2.3 NYKYISTEN KUNTIEN JA VIRTUAALIKUNTIEN KUNTIEN VÄESTÖ- JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET... 6 2.3.1 Mouhijärvi... 7 2.3.2 Hämeenkyrö... 9 2.3.3 Nokia... 11 2.3.4 Vammala... 13 2.3.5 Mouhijärvi-Hämeenkyrö... 15 2.3.6 Mouhijärvi-Nokia... 17 2.3.7 Mouhijärvi-Vammala... 19 3. PALVELUT JA ASIAKKAAT... 20 3.1 KUNTIEN NYKYINEN PALVELUYHTEISTYÖ... 22 3.1.1 Mouhijärvi-Hämeenkyrö... 22 3.1.2 Mouhijärvi-Nokia... 23 3.1.3 Mouhijärvi-Vammala... 23 3.2. PALVELUKOKONAISUUDET... 23 3.2.1. Perusterveydenhuolto... 23 3.2.2. Sivistystoimi... 24 3.2.3. Päivähoito... 25 3.2.4. Vanhustenhuolto... 26 4. HENKILÖSTÖ JA TALOUS... 27 4.1 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 27 4.2 TALOUS... 31 4.2.1 Kuntien menokehitys ja teoreettinen veropaine... 31 4.2.2 Yhteenvetoa taloudesta... 44 5. YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ... 46 5.1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN KEHITTÄMINEN... 47 5.2 ASUNTOALUEIDEN KEHITTÄMINEN... 48 6. ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS... 49 7. DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN... 52 8. JOHTOPÄÄTÖKSET SELVITYKSEN 1. VAIHEESTA...56 LIITE 1. Kuntien väestökehitys LIITE 2. Luottamushenkilöjakaumat LIITE 3. Kuntien vastaukset Mouhijärven esittämiin kysymyksiin Erillisenä sähköisenä liitteenä toimitettu Efeko Oy:n palvelu- ja rekrytointitarpeen ennakointiaineistot kokonaisuudessaan

3 1. JOHDANTO Mouhijärvi, Nokia, Hämeenkyrö ja Vammala ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksen esiselvityksen tekemisestä. Mouhijärven kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 26.4.2007 hakea sisäasiainministeriöltä kuntien yhdistymiseen liittyvää esiselvitysavustusta. Selvitystyön konsulttina toimii Efeko Oy. Efekosta toimeksiannosta vastaavat johtaja Jarmo Asikainen ja konsultti Markus Pauni. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kaikki osapuolet ovat mukana ja siinä selvitetään nopealla aikataululla neuvotteluosapuolten reunaehdot ja tahtotilat kuntaliitokseen sekä toteuttamismuotoon. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan kuntien taloutta yksin ja yhdessä sekä talouden tulevaisuuden näkymiä mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen. Tarkasteltavat kuntaliitosvaihtoehdot ovat johtoryhmän tarkennetun toimeksiannon mukaisesti Mouhijärven ja Hämeenkyrön välinen liitos, Mouhijärven ja Nokian välinen liitos sekä Mouhijärven ja Vammalan välinen liitos. Vammalan osalta valmisteilla on Lounais-Pirkanmaalle perustettava kaupunki, jonka valmistelussa ovat mukana Vammalan ohella Punkalaidun ja Äetsä. Vaikka em. valmistelu on huomioitava merkittävänä seikkana kuntaliitosvaihtoehtoja pohdittaessa, tässä selvityksessä Vammalan kaupunkia käsitellään pääosin yksin ilman vaihtoehtoa Lounais-Pirkanmaan kaupungista alkuperäisen konsultin toimeksiannon mukaisesti. Vammalan vastauksesta käy kuitenkin ilmi kolmen kunnan yhteinen tahto. Vammalan vastaukseen liittyy myös muistio Rautaveden kaupungin valmistelutyöstä. Esiselvityksen toisessa vaiheessa alkaa yhdistymissuunnitelman ja yhdistymissopimuksen yksityiskohtaisempi valmistelu. Tässä vaiheessa kunnat, jotka ovat mukana, perustavat yhteisen ohjausryhmän ohjaamaan ja valvomaan selvityksen toteutumista. Tämän lisäksi perustetaan yhteisiä palvelu-/ toimialueiden asiantuntijaryhmiä tarpeen mukaan. Selvityksen lähtökohtana on nykytila-analyysi kuntien taloustilanteesta, työssäkäynnistä sekä palvelujen järjestämistavasta. Nykytilan perustalta arvioidaan mitä puolia mahdollinen kuntaliitosvaihtoehto toisi mukanaan. Tällöin keskeisiä arviointitekijöitä ovat palvelujen saatavuus ja kustannustehokkuus, elinkeinojen kehittäminen ja elinvoimaisuus, yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri, kuntalaisten vaikuttaminen ja poliittinen johtaminen, kuntatalouden resurssit ja henkilöstövoimavarat. Tarkastelua hahmotetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista, jotka ovat palvelut ja asiakkaat, henkilöstö ja talous, demokratia ja johtaminen, yhdyskunta ja ympäristö sekä elinkeinot ja työllisyys. Kunnanjohtajista ja johtavista viranhaltijoista koostuvan johtoryhmän päätöksen mukaisesti selvityksen 1. vaiheen lopputuloksena on dokumentti, joka antaa eväitä kumppanuussuuntien löytymiseen, josta edetään prosessin 2. vaiheeseen. 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisille palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta, kohtuullisin

4 kustannuksin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palvelutarjontamuotojen ja -prosessien kehittämistä, uusien teknologisten työvälineiden käyttöönottoa sekä osaamisen vahvistamista. Kunnan perustehtävä ja vastuu kuntalaiselle on huolehtia kuntayhteisön hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä muuttuvissakin oloissa. Tämä edellyttää tulevaisuuden haasteiden ennakointia, jonka vaatimuksena on muutos - myös vallitsevien rakenteiden osalta. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on jatkuva haaste kuntasektorilla. Uudistamisella on turvattava kuntien ja seutujen elinvoimaisuus eri puolella Suomea sekä menestyminen kilpailussa työpaikoista ja väestöstä. Tämä edellyttää kunnilta ja niiden palveluyhteistyöltä entistä tehokkaampia ja taloudellisempia palvelujen tuottamistapoja. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen tarve on lähtöisin kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Muutokset ovat laaja-alaisia aina globalisaatiosta väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin sekä näiden paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen ulkoisen pakon lisäksi myös aidosti uuden strategisen suunnan etsimisen. Tämä vahvistaa kuntien vastuulla olevien palvelujen rakenteellista ja taloudellista perustaa sekä turvaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tulevaisuudessa. Kuntien ja alueiden kehittämis- ja kehittymisedellytyksiin on vaikuttanut voimakkaasti kuntien toimintaympäristön globalisoituminen. Yritykset voivat yhä vapaammin liikkua ja organisoida tuotantoa, jakelua ja markkinointia entistä laajemmille maantieteellisille alueille. Tämä aiheuttaa useille seuduille kovia muutospaineita, kun perinteisten teollisten työpaikkojen vähenemistä tulisi voida kompensoida uusille toimialoille syntyvillä työpaikoilla tai kehittämällä vakiintuneiden toimialojen jalostusastetta ja lokaaleja arvoketjuja. Tällöin erityinen huomio kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä kasvuyrityksiin ja -toimialoihin, koska isot yritykset siirtävät tuotantoaan Suomesta muille alueille. Kuntatalous on riippuvainen toimintaympäristön muutoksesta. Kunnan omien verotulojen osuus menojen rahoittamisessa kasvaa ja elinkeinopolitiikan rooli korostuu. Uusia haasteita kuntataloudelle asettavat ikärakenteen muutoksesta johtuva huoltosuhteen heikkeneminen, työikäisen työvoiman määrän kääntyminen laskuun, talouskasvun hidastuminen ja tuottavuuden nostamisen vaikeus kuntien ydinpalveluissa. 2.2. Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä Kuntajakolakia on muutettu. Uudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta edistämällä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. (Kuntajakolaki 1 Kuntajako)

5 Lähtökohtana on, että kuntajaon muutoksen yhteydessä kehitetään palvelujen tuotantorakenteita ja kuntien yhdistymisellä vaikutetaan palvelurakenteeseen sekä alueen elinolosuhteiden parantamiseen. Kuntajakolain kolmannen pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Kuntien yhdistyminen on strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä on turvata yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky. Tarve rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle nousee toimintaympäristön muutoksesta, jotka ovat laaja-alaisia muutoksia aina globalisaatiosta väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Näillä seikoilla on merkittäviä paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Näin ollen itsehallintonsa perusteella kunta vastaa asukkaille tarjottavien palveluiden lisäksi myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinojen edellytysten luomisesta, ympäristön viihtyvyydestä ja niin edelleen. Efeko ja Kuntaliitto ovat laatineet mallin elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan arvioinnin näkökulmien ja kriteerien tarkastelulle, jonka tarkoituksena on kannustaa kuntia strategiseen muutokseen. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistamiseen tähtäävä puitelakiehdotus tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä sekä eheää kuntarakennetta. Tällöin tarkastelussa on huomioitava esimerkiksi millaisella väestöpohjalla, taloudellisilla voimavaroilla, ammatillisen ja poliittisen johtamisen järjestelmillä, henkilöstövoimavaroilla kunnat pystyvät turvaamaan uuden kunnan elinvoimaisuuden ja toimintakykyisyyden. Kunnan vastuulla olevat asiat voidaankin jakaa seuraavaan viiteen keskeiseen näkökulmaan: 1. Palvelut ja asiakkaat 2. Henkilöstö ja talous 3. Yhdyskunta ja ympäristö 4. Elinkeinot ja työllisyys 5. Demokratia ja johtaminen Demokratia ja johtaminen Elinkeinot ja työllisyys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Palvelut ja asiakkaat Henkilöst stö ja talous Yhdyskunta ja ympärist ristö KUVA: Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat

6 Nämä itsehallinnollisuuden näkökulmat ja kriteerit mahdollistavat myös kuntarakenteen toimivuuden kokonaisvaltaisen ja monipuolisen arvioinnin sekä kuntien ja seutujen työn tukemisen, jota ne tekevät yhteistyön syventämiseksi ja toimintakykynsä turvaamiseksi. Myös tässä esiselvityksessä käytetään näitä näkökulmia ja kriteereitä arvioitaessa yhdistymisen vaikutuksia. Kuntien yhdistymistä selvitettäessä keskeisessä asemassa ovat lisäksi sopimukset uuden kunnan strategisista tavoitteista sekä hallinto- ja palvelurakenteista, muutoksen johtaminen, kuntalaisten osallisuuden turvaaminen ja henkilöstön asema muutoksessa. Nämä asiat konkretisoituvat kuntien mahdollisesti käymien yhdistymisneuvottelujen myötä jatkossa. 2.3 Nykyisten kuntien ja virtuaalikuntien kuntien väestö- ja palvelutarveennusteet Selvityksen piirissä olevista kumppanivaihtoehdoista on muodostettu Efekon ennakointimallilla kolme virtuaalikuntaa, joiden kautta voidaan tarkastella väestö-, talousja rekrytointitarve-ennusteita mahdollisen uuden kunnan osalta. Seuraavassa on esitetty virtuaalikuntien väestömäärät, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Hämeenkyrövirtuaalikunta ei itsessään täyttäisi perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen osalta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen noin 20 000 väestöpohjan vaateita. Mouhijärvi tosin kuuluu tätä nykyä Sastamalan yhteistoimintaalueeseen, Hämeenkyrö järjestää tällä hetkellä perusterveydenhuollon omana toimintanaan. Mouhijärvi-Hämeenkyrö 13176 Mouhijärvi-Nokia 32 874 Mouhijärvi-Vammala 19 666 1 Taulukko: Virtuaalikuntien väestömäärät 2007 Suurimmat tulevaisuuden haasteet koetaan kunnissa, joissa vanhusväestön osuus koko väestöstä kasvaa voimakkaasti ja työikäisten määrä vähenee samalla merkittävästi. Toisin sanoen näissä kunnissa potentiaalisia verotuloja tuovan väestön määrä pienenee suhteessa kaikkein eniten kunnallisia peruspalveluja tarvitsevan väestön määrään. Seuraavassa on esitetty nykyisten kuntien väestö- ja palvelutarve-ennusteet sekä näiden jälkeen virtuaalikuntien vastaava tarkastelu. 1 Lounais-Pirkanmaalle mahdollisesti perustettavan Vammalan, Äetsän, Punkalaitumen ja Mouhijärven muodostaman kaupungin väestömäärä olisi n. 28 000.

7 2.3.1 Mouhijärvi Mouhijärven väestömäärän ennustetaan kasvavan tasaisesti verrattuna vuoden 2005 tasoon (2015 +6%; 2025 +10%). Kunnan väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n. 3 300 asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä Mouhijärvellä kasvaa lähivuosina hieman, mutta kasvu taittuu vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon (2015 +2%; 2025 0%). Vanhusten (yli 75 v) määrä pysyy samana vuoteen 2015 tultaessa. Tosin aivan lähivuosien aikana vanhusten määrässä on luvassa pieni piikki. Varsinainen vanhusväestön lukumäärän kasvun ennakoidaan alkavan vasta vuoden 2020 jälkeen, ja vuonna 2025 vanhuksia on jo 34 % enemmän verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vanhusten lukumäärän kasvusta johtuva palvelutarpeen kasvu realisoituu vuoden 2015 jälkeen. Vanhusten määrä kasvu on Mouhijärvellä huomattavasti maltillisempaa kuin Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai selvityksen piirissä olevissa muissa kunnissa. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä kasvaa (2015 6%; 2025 11%), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 20 oppilaan lisäystä vuonna 2015 verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä on luvassa pientä kasvua (2015 +4%; 2025 +13%).

8 Pienten lasten (1-6 v.) määrä kasvaa lähivuosina, mutta kasvu taittuu päätyen vuonna 2025 samalle tasolle kuin v. 2005 (2015 +6%; 2025 0%). Lähivuosien aikana tämä tarkoittaisi n. 10 päivähoitopaikan lisäystä Mouhijärvellä. Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että jokaisen palvelukokonaisuuden tarpeessa on luvassa lievää lisäystä tulevaisuudessa.

9 2.3.2 Hämeenkyrö Hämeenkyrön väestömäärän ennustetaan kasvavan tasaisesti verrattuna vuoden 2005 tasoon (2015 +5%; 2025 +10%). Kunnan väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n. 11 200 asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä Hämeenkyrössä kasvaa lähivuosina hieman verrattuna vuoden 2005 tasoon, mutta kasvu taittuu vuoden 2010 jälkeen (2015-1%; 2025-2%). Vanhusten (yli 75 v) määrän kasvu (2015 +17%; 2025 +64%) noudattelee pitkälti Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan keskimääräistä kehitystä. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä kasvaa lievästi (2015 2%; 2025 9%), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 30 oppilaan lisäystä vuonna 2015 verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä on luvassa ensin pientä kasvua, joka taittuu vuoteen 2015 mennessä, jonka jälkeen määrän ennustetaan jälleen kasvavan verrattuna 2005 tasoon (2015-2%; 2025 +8%). Pienten lasten (1-6 v.) määrässä on odotettavissa maltillista kasvua (2015 +6%; 2025 9%). Vuoteen 2015 mennessä tämä tarkoittaisi n. 20 päivähoitopaikan lisäystä Hämeenkyrössä. Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että jokaisen palvelukokonaisuuden tarpeessa on luvassa lisäystä tulevaisuudessa.

10

11 2.3.3 Nokia Nokian väestömäärän ennustetaan kasvavan verraten voimakkaasti verrattuna vuoden 2005 tasoon (2015 +18%; 2025 +32%). Kaupungin väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n. 38 400 asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrässä on Nokialla verraten voimakas nousutrendi (2015 +10%; 2025 +18%). Kasvu on voimakkaampaa kuin Tampereen seutukunnassa tai Pirkanmaan maakunnassa keskimäärin. Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaa Nokialla vuoteen 2015 tultaessa 26 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan jo 105 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Vanhusten määrän voimakas kasvu edellyttää merkittäviä panostuksia vanhusten palvelujen lisäämiseen sekä aiheuttaa lisäkustannuksia perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä kasvaa voimakkaasti (2015 19%; 2025 38%), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 600 oppilaan lisäystä vuonna 2015 verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.)määrässä on luvassa kasvua (2015 +10%; 2025 +41%). Pienten lasten (1-6 v.) määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina, mutta kasvu hidastuu vuoden 2015 jälkeen (2015 +28%; 2025 +33%). Päivähoitopaikkoina ko. kasvu tarkoittaa n. 370 paikan lisäystä vuoteen 2015 mennessä Nokialla.

12 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Nokialla kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta palvelutarpeet lisääntyvät tasaisesti, paitsi vanhusten hoito, jonka palvelutarpeet kasvavat erittäin voimakkaasti. Tämä merkitsee paineita henkilöstön rekrytoinnin osalta ja voimakkaita investointeja palvelutarjonnan ja verkon ylläpitämiseksi.

13 2.3.4 Vammala Vammalan väestömäärän ennustetaan kasvavan lievästi verrattuna vuoden 2005 tasoon (2015 +1%; 2025 +3%). Kaupungin väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n. 17 200 asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä laskee verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen noudatellen Lounais-Pirkanmaan keskimääräistä kehitystä (2015-5%; 2025-11%). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaa Vammalassa vuoteen 2015 tultaessa 15 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 60 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Vanhusten määrän kasvu edellyttää panostuksia vanhusten palvelujen lisäämiseen sekä aiheuttaa lisäkustannuksia perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä laskee (2015-7%; 2025-4%), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 100 oppilaan vähenemistä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä on luvassa laskua (2015-5%; 2025-8%). Pienten lasten (1-6 v.) määrä laskee voimakkaasti lähivuosina, mutta lasku kääntyy lieväksi kasvuksi päätyen vuoteen 2025 tultaessa 5 prosenttia pienemmäksi kuin v. 2005 (2015-7%; 2025-5%). Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Vammalassa vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet

14 kasvavat vanhusten hoidossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Palvelutarpeet pienenevät hieman päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä peruskoulussa ja lukiossa.

15 2.3.5 Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Hämeenkyrö-virtuaalikunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan koko Pirkanmaan keskiarvoa vastaavasti (2015 +7%; 2025 +14%). Kunnan väestömäärä olisi tällä hetkellä reilut 13 000 ja ennusteen mukaan vuonna 2025 n. 15 000 asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä noudattelisi myös koko Pirkanmaan keskimääräistä kehitystä noussen muutamalla prosentilla vuoden 2005 tilanteeseen nähden (2015 +2%; 2025 +2%). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaisi Mouhijärvi-Hämeenkyrössä vuoteen 2015 tultaessa 15 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 62 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Henkilömääräisesti tarkastellen vanhusten määrä olisi tällä hetkellä reilut 1 100 noussen vuoteen 2025 mennessä 1 800 henkilöön. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä nousisi ennusteen mukaan lievästi tulevaisuudessa (2015 +5%; 2025 +14%), joka tarkoittaa palvelutarpeessa noin 200 oppilaan lisäystä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon (n. 1 700). Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä olisi luvassa lievää nousua (2015 +1; 2025 +14%). Pienten lasten (1-6 v.) määrä nousisi myös tulevaisuudessa (2015 +8%; 2025 +10%). Palvelutarpeessa tämä tarkoittaisi n. 40 päivähoitopaikan lisäystä vuoteen 2015 mennessä verrattuna 2005 tasoon (465).

16 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Hämeenkyrössä vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet kasvavat eniten vanhusten hoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Myös muissa palvelukokonaisuuksissa palvelutarpeiden ennakoidaan kasvavan.

17 2.3.6 Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Nokia-virtuaalikunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan melkoisen voimakkaasti (2015 +17%; 2025 +31%). Kunnan väestömäärä olisi tällä hetkellä lähes 33 000 ja ennusteen mukaan vuonna 2025 n. 42 300 asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä kasvaisi verraten voimakkaasti (2015 +10%; 2025 +18%). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaisi Mouhijärvi-Nokiassa vuoteen 2015 tultaessa 24 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 99 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Henkilömääräisesti tarkastellen vanhusten määrä olisi tällä hetkellä n. 2 200 noussen vuoteen 2025 mennessä 4 300 henkilöön. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä nousisi ennusteen mukaan voimakkaasti tulevaisuudessa (2015 +19%; 2025 +37%), joka tarkoittaa palvelutarpeessa lähes 700 oppilaan lisäystä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon (n. 3664). Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä olisi luvassa verraten voimakasta nousua (2015 +11; 2025 +40%). Pienten lasten (1-6 v.) määrä nousisi myös voimakkaasti tulevaisuudessa (2015 +27%; 2025 +31%). Palvelutarpeessa tämä tarkoittaisi lähes 400 päivähoitopaikan lisäystä vuoteen 2015 mennessä verrattuna 2005 tasoon (1473).

18 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Hämeenkyrössä vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet kasvavat kaikissa palvelukokonaisuuksissa melkoisen voimakkaasti, eniten vanhusten hoidossa.

19 2.3.7 Mouhijärvi-Vammala Mouhijärvi-Vammala-virtuaalikunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan lievästi (2015 +3%; 2025 +7%), mutta vähemmän kuin Pirkanmaan maakunnassa keskimäärin. Kunnan väestömäärä olisi tällä hetkellä lähes 20 000 asukasta ja ennusteen mukaan vuonna 2025 n. 21 000 asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä pysyisi samana seuraavien kolmen vuoden aikana, mutta laskisi tulevaisuudessa vuoden 2005 tasosta (2015-3%; 2025-7%). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaisi Mouhijärvi-Vammalassa vuoteen 2015 tultaessa 15 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 59 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Henkilömääräisesti tarkastellen vanhusten määrä olisi tällä hetkellä reilut 2 000 noussen vuoteen 2025 mennessä n. 3 100 henkilöön. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä laskisi ennusteen mukaan lievästi tulevaisuudessa, mutta määrän ennustetaan kääntyvän nousuun vuoden 2020 jälkeen (2015-3%; 2025 +2%), joka tarkoittaa palvelutarpeessa noin 70 oppilaan vähenemistä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon (n. 2 151). Lukioikäisten (16-18 v.) määrässä olisi luvassa lievä laskutrendi (2015-2%; 2025-1%). Pienten lasten (1-6 v.) määrä laskisi lähimmän kolmen vuoden aikana, mutta kääntyisi nousuun tämän jälkeen päätyen lähes samalle tasolla vuonna 2025 kuin v. 2005 (2015-3%; 2025-1%). Palvelutarpeessa tämä ei tarkoittaisi suurta muutosta.

20 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Vammalassa vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet kasvavat vanhusten hoidossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, mutta laskisivat päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä perusopetuksessa ja lukiossa. 3. PALVELUT JA ASIAKKAAT Palvelujen ja asiakkaiden näkökulma voidaanko voimavarat kuntaliitoksen kautta yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin ja keiden välillä mahdollistaa: Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Lähipalvelujen turvaaminen Asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintatavat Palvelujen laatu Vetovoimapalvelujen kattavuus (kulttuuri-, liikunta-, luonto- ym.) Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Tietojärjestelmien yhteensopivuus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja laadullisen kehittämisen turvaaminen. Kuntajakolain mukaan kun-

21 tarakennetta on mahdollista muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille ja parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita. On kuitenkin huomioitava, ettei kuntien yhdistyminen itsenäisesti tarkasteltuna vaikuta palvelutarjontaan eikä -kysyntään. Kuntalaisille tarjottaviin palveluihin ja palvelujen kysyntään vaikuttaa erityisesti talouden, elinkeinorakenteen, väestön määrän ja ikärakenteen sekä muiden ulkoisten ja sisäisten tekijöiden kehitys. Esimerkiksi lasten lukumäärän kehitys oppilaaksihakeutumisalueella vaikuttaa ensisijaisesti kouluverkon kehitykseen. Oletuksena kuitenkin on, että mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen yli nykyisten kuntarajojen paranevat, kun yhteinen päätöksenteko koskee nykyistä laajempaa aluetta. Tulevaisuudessa mahdollisesti merkittävimmin palvelutarpeen muutoksiin ja palvelujen järjestämiseen vaikuttavat alueella tapahtuvat väestömuutokset. Palvelutarpeeseen vaikuttaa erityisesti vanhusten määrän voimakas kasvu ja lisääntyvä tarve erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, kuten edellisessä luvussa on todettu. Palvelujen osalta julkisten palvelujen turvaaminen kuntalaisille tulee olla kuntien ensisijaisena tavoitteena. Nykykehityksen valossa etenkin pienet kunnat kohtaavat vaikeuksia lain edellyttämien palvelujen järjestämisessä itsenäisesti tai edes muutaman kunnan yhteistyössä. Palvelujärjestelmää suunniteltaessa on tärkeää määrittää, mitä kunnan palveluvalikoimassa on painotettava lakisääteisissä palveluissa (palvelujen tarve ja kysyntä) sekä mitä vapaaehtoiset palvelut pitävät sisällään. Toiseksi on mietittävä, mitä palveluita tuotetaan itse ja mitkä palvelut hankitaan ostopalveluna sekä mistä mahdollisesti luovutaan ja pyritään ohjaamaan kysyntä yksityisille palveluntarjoajille. Uudessa kunnassa palvelurakenteen kokonaiskehittäminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen tulee olla keskeisellä sijalla. Tämä tarkoittaa palvelujen tarjoamista ja turvaamista mahdollisen uuden kunnan eri alueilla eli hajautettujen lähipalvelujen tasapuolista tarjoamista kuntalaisille. Lähipalvelukäsitteellä tarkoitetaan muun muassa kotipalveluja, päivähoitoa ja esiopetusta, perusopetusta, kirjastoa sekä liikunta- ja nuorisopalveluja. Palvelut eivät välttämättä tarvitse kiinteää palvelupistettä, vaan palveluja voidaan tarjota joustavasti siellä missä asiakkaat ovat (vanhusten kotipalvelut ja palveluasunnot sekä kotisairaanhoito). Tämä merkitsee usein myös asiantuntijoiden liikkumista asiakkaiden luokse. Sen sijaan hallinto ja monet tukipalvelut on keskitettävä yhdistyneessä kunnassa, jotta vanhat kunnat eivät jää elämään. Toiseksi, palvelujen järjestämisen periaatteella tavoitellaan taloudellisuutta. Toiminnan taloudellisuuden lisäksi kunnan taloudelliset edellytykset toimia on oltava kunnossa. Taloudellisiin ja toimintaympäristön tuomiin haasteisiin voidaan vastata parhaiten toimintoja järkeistämällä, yhteistä osaamista kokoamalla ja päällekkäisyyksiä purkamalla. Keskeisinä tavoitteina tulee olla myös laadukas toiminta, hyvä johtaminen sekä kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen. Vähäkysyntäisissä tai harvoin tarvittavaa erikoisosaamista vaativissa palveluissa asiointipaikat saattavat joissakin tapauksissa muuttua. Tämä tulee ottaa huomioon esimerkiksi asiointiliikenteessä ja palvelujen liikuteltavuutena. Yhdistyneen kunnan osalta voidaan tarkastella myös seuraavia palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä tavoitteita: - mahdollisuus henkilöstön joustavampaan käyttöön ja sijaistamiseen - henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen - resurssien kohdistaminen hallinnosta palvelutyöhön - palvelujen parantaminen erikoistumisen avulla

22 - toimitilojen kokonaisvaltainen hyödyntäminen ja siten uusien investointien välttäminen - hankintojen (esim. palvelut, ohjelmistot, kalustot) toteuttaminen järkevämmin ja keskitetymmin kuin erillisinä kuntina - palvelujen turvaamiseksi uusien tuottamistapojen käyttöönotto ja myös mahdollisuus ostopalvelujen laajentamiseen ja palvelujen ulkoistamiseen - teknologian nykyistä parempi hyväksikäyttö lähipalveluissa - sähköisen asioinnin lisääminen hallintopalveluissa Kuntarakenteen muuttuessa kuntalainen saattaa joutua joissakin tapauksissa hakemaan palvelunsa fyysisesti kauempaa. Erityisesti palvelujen järjestämiselle haasteita asettavat kyseessä olevassa kuntaliitoshankkeessa mahdollisesti muodostuvan uuden kunnan hajaantunut yhdyskuntarakenne ja usea kuntakeskusta. Palveluita, eikä täysin edes hallintoa, voi keskittää yhteen keskustaan. Tavoitteena oleva järkevä hajakeskitys edellyttää huolellista suunnitelmaa palvelujen järjestämisestä. Palveluja on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena ja palvelun saatavuus (esim. päivystysajat) ja laatu on huomioitava. Lisäksi tarkastellessa palveluja ja arvioitaessa kuntien yhdistymisen vaikutuksia palvelutarjontaan on pohdittava, miten kunnat järjestäisivät palvelut tulevaisuudessa joko itsenäisinä tai yhtenä kuntana. Näin ollen nykyisen palvelutarjonnan vertailu yhdistyneen kunnan vertailuun tulevaisuudessa ei anna todenmukaista kuvaa. Palvelujen arviointia sekä vertailua itsenäisen ja yhdistyneen kunnan välillä vaikeuttavat seuraavat tekijät: - kuntien talous pakottaa tekemään ratkaisuja, esim. palvelutarjonnan supistaminen - kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat. - uudelle yhdistyneelle kunnalle on syytä jättää vastuu ja harkinta palvelujen järjestämisestä ja järjestämistavoista (nykyiset kunnat eivät sido palvelurakennetta liian yksityiskohtaisesti esim. yhdistymissopimuksessa) - palvelujen järjestämistä ohjaaviin säädöksiin voi tulla muutoksia - palvelujen järjestämistavat ja teknologia tulevat kehittymään 3.1 kuntien nykyinen palveluyhteistyö Seuraavaan on koottu luettelo Mouhijärven kunnan ja potentiaalisten kuntaliitoskumppanien nykyisestä palveluyhteistyöstä. Ylivoimaisesti merkittävintä palveluyhteistyö on Mouhijärven ja Vammalan välillä - erityisesti Sastamalan yhteistoiminta-alueen järjestämät palvelut ovat merkittävässä osassa. 3.1.1 Mouhijärvi-Hämeenkyrö Länsi-Pirkanmaan koulutusky:n osakkuus oppisopimustoimisto Viime syksynä ja alkuvuodesta 2007 oli suunnitteilla teknisen toimen yhteistyötä Mouhijärven ja Hämeenkyrön välillä, mutta yhteistyön suunnittelu keskeytettiin, kun kuntaliitosselvitys päätettiin tehdä. lomituspalvelut (Mouhijärvi isäntäkuntana) Maaseututoimen laajempaa yhteistyötä on myös yritetty käynnistää (Nokia, Vammala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Ylöjärvi, Äetsä, Punkalaidun), mutta tämä on toistaiseksi jäissä.

23 3.1.2 Mouhijärvi-Nokia Lomituspalvelut (Mouhijärvi isäntäkuntana) 3.1.3 Mouhijärvi-Vammala Lomituspalvelut (Mouhijärvi isäntäkuntana), Sastamalan Perusturvaky (terveydenhuolto, vanhustenhuolto), Sastamalan Tukipalvelu Oy (atk, kirjanpito- ja palkanlaskenta), Sastamalan Opisto (kansalaisopisto), Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy työvoimapalvelut (työvoimatoimisto ja työvoimapalvelukeskus Työteekki.) oppisopimustoimisto 3.2. Palvelukokonaisuudet Mouhijärven kunta lähestyi esiselvitysprosessin 1. vaiheessa potentiaalisia kuntaliitoskumppaneita kysymyssarjalla, jossa kartoitettiin periaatteita tiettyjen palvelukokonaisuuksien tulevaisuuden hallinnoinnin osalta. Seuraavassa on esitetty yhteenveto kuntien vastauksista liittyen palvelukokonaisuuksiin. Kuntien vastaukset Mouhijärven esittämiin kysymyksiin ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3. 3.2.1. Perusterveydenhuolto Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärven terveysasema olisi Hämeenkyrön kunnan näkemyksen mukaisesti osa Hämeenkyrön terveystointa. Terveysasema voisi jatkaa toimintaansa tarvittavassa mitassa palvellen alueen asukkaita. Niille nykyisille hämeenkyröläisille, jotka asuvat Mouhijärven terveysaseman läheisyydessä, se on uusi vaihtoehto. Hämeenkyrön, Nokian ja Pirkkalan välillä on käynnistymässä neuvottelut perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen järjestämiseksi Paras-hankkeen vaateiden mukaisesti. Palvelujen läheisyysperiaatteen perustein Mouhijärven terveysaseman vastaanottopalvelut on perusteltua säilyttää mahdollisessa liitosvaiheessa entisen tasoisina. Nokian kaupunki on aloittamassa Hämeenkyrön ja Pirkkalan kuntien kanssa selvitystyötä Paras-hankkeen tavoitteiden mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien palveluiden järjestämisestä isäntäkuntamallilla. Selvitystyö aloitetaan kesällä 2007. Mahdollisen uuden järjestelmän käynnistymisen tavoiteaika on 2011-2012. Selvityksessä on tavoitteena mahdollisemman tehokas ja laadullisesti hyvä perusterveydenhuollon palvelurakenne koko alueella. Selvitys siis kohdistuisi mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen myös nykyisen Mouhijärven kunnan palvelurakenteeseen. Selvityksen tuloksia ei voida tässä vaiheessa arvioida.

24 Mouhijärvi-Vammala Mouhijärvi on ollut mukana perustamassa vuoden 2005 alussa toimintansa aloittanutta Sastamalan perusturvakuntayhtymää. Perustettava uusi Lounais-Pirkanmaan kaupunki olisi Saspen jäsenkunta ja samanlainen palvelujen tuottaminen jatkuisi Mouhijärvellä. Perusterveydenhuollon palvelut jatkuisivat lähipalveluina. Niitä ovat Mouhijärven uudella terveysasemalla mm. lääkäreiden vastaanotto, hammaslääkäreiden vastaanotto, neuvola, kotihoito ja eläinlääkäripalvelut. Myös Mouhijärven hoito-osasto jatkaisi toimintaansa. Lähipalvelut järjestettäisiin riittävän kattavina kokonaisuuksina. 3.2.2. Sivistystoimi Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Vammala Esi- ja perusopetus Hämeenkyrö määrittelee itsensä kyläkouluystävälliseksi kunnaksi, joka kohtelee kaikki koulujaan samalla periaatteella erityisopetuksessa ja oppilashuollon palveluissa voitaisiin saavuttaa parempia tuloksia yhteisessä kunnassa 5-9 luokkien opetus ja lukio 5-9 luokkien palvelut säilyisivät nykyisellään lukion palvelut turvattaisiin yhteistyöllä, verkko-opetuksella ja yhteisillä kurssitarjottimilla jo olemassa olevat kuljetuspalvelut ammatti-instituutti Iisakkiin mahdollistaisivat monipuolisen yhteistyön toisen asteen koulutuksessa myös kansalaisopiston hyväksikäyttö harvinaisten kielten opetuksessa on mahdollista Peruskoulun alemman asteen opetus kuuluu läheisyysperiaatteella annettaviin palveluihin. Peruskoulun ylemmän asteen opetuksen järjestämisrakenne on arvioinnin kohteena lähivuosina Nokialla, mikäli väestökasvu jatkuu nykyisellään. Arviointi tulisi tehdä mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen kokonaisuutena kaupungin alueellinen väestörakenne huomioiden. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan Suomen lukioverkkoa on supistettava. Näillä lähtökohdilla ei olisi mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta n. 35.000 asukkaan kaupungin alueella toimivaa lukiolaitosta. Mikäli Mouhijärven Uotsolan koulurakennusta ei olisi tarkoituksenmukaista peruskorjata, voitaisiin korvaavat koulutilat rakentaa laajentamalla yhteiskoulun koulurakennusta. Vammalan kaupunki on valmis käynnistämään koulunkäyntiä koskevat muutokset jo heti ja tekemään sen mukaiset päätökset viimeistään kuluvan vuoden elokuun alussa (mm. pääosalle Suodenniemen koulun oppilaista tarjotaan koulupaikaksi vuosiluokkien 7 9 osalta Mouhijärven yhteiskoulu). Häijään peruskorjatussa koulussa järjestettäisiin edelleen vuosiluokkien 1 4 perusopetusta ja esiopetusta. Myös tarvittavia päivähoitopalveluja tarjotaan koulun alueella tai läheisyydessä. Perusopetuksessa ja esiopetuksessa voitaisiin soveltuvin osin käyttää yhteisiä tiloja ja toteuttaa ratkaisuja yli nykyisten kuntarajojen.

25 Tarkoitus on, että 1 9 luokan yhtenäistä perusopetusta kehitetään muillakin perustettavan kaupungin osa-alueilla. Laajentuneen kaupungin lukiokoulutus järjestettäisiin verkostokoulutuksen periaatteella siten, että lukiokoulutusta tarjotaan mm. Mouhijärvellä ja muillakin osa-alueilla opiskelijamäärien edellyttämällä tavalla. Jos Mouhijärvi tulisi mukaan perustettavaan uuteen Lounais-Pirkanmaan kaupunkiin, syntyisi mahdollisuus uudenlaiseen jäsenyyteen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymässä Mouhijärven nykyisen jäsenyyden myötä. Lukiokoulutuksen keskeisenä kehittämiskohteena tulevat olemaan monimuotoopetuksen, ns. ammattilukiotoiminnan ja avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien ja Sastamalan Opiston kanssa. 3.2.3. Päivähoito Mouhijärvi-Hämeenkyrö Hämeenkyrö on vuosina 2005-2007 perustanut yli 200 uutta päivähoitopaikkaa. Kunnassa pystyttäisiin vastaamaan myös Mouhijärven alueen päivähoitotarpeisiin. Päivähoidon kehittämistä Mouhijärven alueella jatkettaisiin päivitettävien suunnitelmien pohjalta. Päivähoidon tilatarpeet hoidettaisiin. Kotihoidossa oleville lapsille järjestettäisiin kerhotoimintaa. Kunnassa huolehdittaisiin myös erityislasten tarpeista. Kiertävä erityislastentarhanopettaja, allergisille lapsille oma ryhmäperhepäiväkoti jne. olisivat myös Mouhijärven alueen lasten käytössä. Mouhijärvi-Nokia Myös nykyisen Nokian kaupungin alueella päivähoidon kysyntä aiheuttaa säännöllisiä ja suuria investointitarpeita. Niihin vastataan lain vaatimusten mukaisesti ja taloudelliset reunaehdot huomioiden sitä mukaan kuin kysyntä edellyttää. Alueellisesti päätöksenteon pohjana ovat kaupungin eri osa-alueiden väestöennusteet päivähoitoikäisten osalta. Mouhijärvi-Vammala Päivähoitopalvelut turvattaisiin lain ja asetuksen mukaisesti kaikille Mouhijärvellä asuville lapsille. Tässä otetaan huomioon lapsen asuinpaikka, vanhempien työmatkojen suuntautuminen ja lapsen päivittäinen hoitoaika. Mouhijärvellä asuville lapsiperheille uuden Lounais-Pirkanmaan kaupungin perustaminen toisi lisäpalveluita mm. erityislastentarhanopettajan palvelut. Vanhemmilla olisi mahdollisuus tuoda lapsensa päivähoitoon kaupungin keskustaan päiväkodin pienryhmään, joka on tarkoitettu mm. erityislapsille tai vaikeasta allergiasta kärsiville lapsille.

26 Uotsolan päiväkodin rakentamishanke on Mouhijärven kunnan taloussuunnitelmassa. Vammala pitää hanketta hyvänä, koska se kehittää päivähoitopalvelujen rakennetta taloudellisempaan suuntaan. Vammala on toteuttamassa vastaavanlaista ratkaisua. Häijään alueen päivähoitoyksiköt voisivat sijaintinsa vuoksi palvella perustettavaa uutta kaupunkia ottaen huomioon vanhempien asuinpaikka ja työmatkan suuntautuminen. Mouhijärven ja Vammalan päivähoitohenkilöstö on yhteisesti koulutettu päivähoidon laatujärjestelmän luomiseen vuodesta 2004 alkaen. Se on antanut hyvän ja molempia osapuolia hyödyntävän toimivan yhteistyön päivähoidon johdon ja eri ammattiryhmien välille. Mouhijärvi ja Vammala ovat mukana Pirkanmaan ja Satakunnan 29 kunnan perhepäivähoidon kehittämisessä, Pirtsakka hankkeessa. 3.2.4. Vanhustenhuolto Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Vammala Molemmilla kunnilla olevat aiemmat ikäohjelmat päivitetään. Sen pohjana on Mouhijärven ja Hämeenkyrön laatimat aikaisemmat suunnitelmat. Tähän suunnitelmaan perustuen huolehdittaisiin siitä, että palvelut jakaantuvat tarpeen mukaan kunnan alueella. Kunnassa hyödynnettäisiin niitä vahvuuksia joita on jo nyt runsaasti osaamisen ja innovaatioiden alueella vanhustenhuollossa. Tavoitteena on toimiva, taloudellinen ja avohuoltopainotteinen vanhustenhuollon kokonaisuus. Kuten aiemmin on todettu, Nokian kaupunki on aloittamassa Hämeenkyrön ja Pirkkalan kuntien kanssa selvitystyötä Paras-hankkeen tavoitteiden mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien palveluiden, kuten vanhuspalveluiden järjestämisestä isäntäkuntamallilla. Selvitystyö aloitetaan kesällä 2007. Mahdollisen uuden järjestelmän käynnistymisen tavoiteaika on 2011-2012. Selvityksessä on tavoitteena mahdollisen tehokas ja laadullisesti hyvä vanhushuollon palvelurakenne koko alueella. Selvitys siis kohdistuisi mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen myös nykyisen Mouhijärven kunnan palvelurakenteeseen. Selvityksen tuloksia ei voida tässä vaiheessa arvioida. Väestön ikääntyminen tuo erityisiä haasteita Saspen vanhuspalveluiden järjestämiselle. Vuonna 2006 Kotona kokonainen elämä - hankkeen osana laadittiin Seudullinen ikäihmispoliittinen strategia 2006-2011 Saspen jäsenkuntiin ja kehitettiin mm. kotihoitoa. Jokainen jäsenkunta teki oman kehittämisohjelmansa Seudulliseen ikäihmispoliittiseen strategiaan. Mouhijärven kehittämisohjelmassa tavoitteena on, että 90% yli 75-vuotiaista asuu kotona ja palveluja kehitetään mm. päivätoiminnan ja omaishoidon tuen avulla. Mouhijärven hoivaosaston toiminnalla on merkitystä oman alueen vanhuksille ja jatkohoitopaikkana myös muiden kuntien vanhuksille erikoissairaanhoidon jälkeen.

27 Vanhustenhuollon lisääntyvään palvelutarpeeseen vastataan sekä nykyisiä Saspen toimintamuotoja kehittämällä että yksityisten palveluiden käyttöä lisäämällä. Myös Mouhijärven alueella on ollut kiinnostusta hoivayrittäjyyden lisäämiseen. Mouhijärven hoito-osaston tilakapasiteetti on välttämätön alueen vanhuspalvelujen turvaamiseksi ja tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Saspe tuottaisi edelleen vanhustenhuollon palvelut Mouhijärven alueelle. 4. HENKILÖSTÖ JA TALOUS 4.1 Henkilöstöresurssit Henkilöstöresurssien näkökulma voidaanko voimavarat kuntaliitoksen kautta yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin mahdollistaa ja keiden välillä: Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön sijaistaminen Henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen (kumppanit ja saman alan osaajien määrä) Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Henkilöstön jaksaminen Työn parempi laatu samalla rahalla Henkilöstön eläköitymisen kautta joidenkin päällekkäisten virkojen täyttämättä jättäminen ja kustannussäästöt Organisaatioiden yhdistymisessä henkilöstön asema ja osallistuminen on usein ratkaiseva tekijä muutoksen onnistumiselle. Onnistunut fuusioprosessi edellyttää henkilöstön aktiivista ja innovatiivista osallistumista sekä myönteistä suhtautumista muutokseen. Kuntien luottamus- ja viranhaltijajohdon onkin mahdollistettava henkilökunnan osallistuminen. Aktiivinen tiedottaminen sekä kirjallista aineistoa tuottamalla että tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia pitämällä ovat minimivaatimuksena. Lähtökohtina on oltava myös henkilöstön oman muutoshalukkuuden ja -toiveiden tukeminen esimerkiksi koulutusta järjestämällä ja henkilöstön toiveita kuuntelemalla koskien uuteen organisaatioon sijoittumista. Kuntien yhdistyessä peruskuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä on kohdeltava samanvertaisesti. Johdon on syytä huomioida, että osalle henkilöstöä organisaatiofuusio on verrattavissa työpaikan vaihtamisen kaltaiseen kokemukseen, joten muutosvastarinta on ymmärrettävää. HTT, professori Jari Stenvall Lapin yliopistosta on Henkilöstövoimavarat kuntaliitoksissa tutkimuksessaan tehnyt seuraavia huomioita henkilöstöpolitiikasta kuntien yhdistyessä: - kuntafuusiot on toteutettu usein ilman selkeää henkilöstöstrategiaa - henkilöstön perehdytykseen ja muutosvalmennukseen kaivataan lisäpanostusta - avoimuus ja voimavarojen oikeudenmukainen jakaminen nousevat esiin erityisesti henkilöstön sijoittelussa, johtajavalinnoissa ja palkkauksessa - henkilöstölle uusien työtehtävien selkiytyminen on keskeisintä muutosprosessista selviytymisessä - muutosprosessi jatkuu vielä pitkään yhdistymisen tapahduttua - johtavien viranhaltijoiden asema turvataan nopeammin kuin henkilöstön, toimistohenkilöstön aseman määrittely jää usein liian myöhäiseksi

28 - organisaatioiden väliset henkilöstön siirrot ennen liitosta on koettu hyviksi ratkaisuiksi. Kunnat ovat pääasiassa palvelutuotanto-organisaatioita, joten henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Yhdistymistilanteessa henkilöstön ja toimintojen osalta onkin syytä tehdä perusteellinen resurssi- ja osaamiskartoitus. Tätä resurssi- ja osaamiskartoitusta on hyödynnettävä ja tehtävä uudelle kunnalle ennakoiva henkilöstösuunnitelma / - ohjelma, jossa lähtökohtana on: - nykyisten päällekkäisyyksien poistaminen - henkilöstön määrän mitoitus uuden kunnan tarpeiden mukaan - uusissa rekrytoinneissa koko palvelujen yhteistoiminta-alueen sekä vaihtoehtoisten tuotantomallien tarkastelu - uudistuvat ja uudistavat toimintaperiaatteet lähtökohtina uudelle kunnalle - henkilöstön ja esimiesten koulutustarpeiden kartoitus ja koulutukseen hakeutumisen tukeminen ja ohjaaminen - erikoistumisen, vertaistuen ja sijaistamisen mahdollistuminen - työnantajalla oikeus määritellä työpaikkojen fyysinen sijainti ja henkilöstön sijoittuminen organisaatiossa. Kunnille ja kuntayhtymille on kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen keskinäisten neuvottelujen tuloksena annettu ohjeistus henkilökunnan aseman järjestämisestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Ohjeistus koskee muun muassa uuteen kuntaan siirtyvän henkilöstön työehtojen turvaamista, virkojen perustamista, kuntayhtymien purkautumista, henkilöstöstrategian laadintaa, palkkausjärjestelmän yhteensovittamista, työaikajärjestelyjä, henkilöstön edustusta ja paikallisia sopimuksia. Muistio on kokonaisuudessaan internetissä osoitteessa http://www.kuntatyonantajat.fi/ Työelämä Paras-hanke ja henkilöstöasiat. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa on säädetty, että laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Ko. kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Kielto koskee uudelleenjärjestelyiden kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. Eläköitymisennusteet osoittavat, että henkilöstön saatavuus on suurempi haaste kuin ylimääräinen henkilöstö. Seuraavassa on esitetty selvityksen kohteena olevien virtuaalikuntien henkilöstön rekrytointitarve-ennuste vuosittain 2. Rekrytointiennustemalli ei huomioi kuntayhtymiä, esim. Saspe. 2 Henkilöstötarpeen ennakointi perustuu palvelua käyttävän väestön ennustettuun muutokseen (Tilastokeskus toukokuu 2007). Henkilöstömäärät perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen tietoihin 31.12.2005 tilanteesta. Mukana ovat myös määräaikaisessa työsuhteessa tuolloin olleet henkilöt. Malli ei ota kantaa lähtötilanteessa mahdollisesti olleeseen henkilöstön ali-/ylimitoitukseen. Eläkepoistumaennusteet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen tietoihin (2005).

29 Mouhijärvi-Hämeenkyrö 50 Koko henkilöstö* Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve Kunnan koko henkilöstömäärä 31.12.2005 oli 960 45 40 Henkilöä/ vuosi 35 30 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Rekrytointitarve 29 27 33 33 39 38 34 40 43 40 40 41 38 42 40 45 40 35 40 47 Eläkkeelle siirtyvät 20 18 23 24 31 30 26 33 35 30 30 30 28 30 28 31 26 20 25 31 Tarpeen muutos 9 9 9 9 8 8 8 8 8 9 10 10 11 12 13 14 14 15 15 15 Henkilöstötarve on laskettu väestötekijöiden perusteella, eläköitymisennuste KEVA *KuEL ja VEL vakuutetut. Mouhijärvi-Nokia 140 Koko henkilöstö* Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve Kunnan koko henkilöstömäärä 31.12.2005 oli 2237 120 Henkilöä/ vuosi 100 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Rekrytointitarve 108 105 119 115 119 111 112 116 119 111 121 106 112 120 119 122 119 119 107 118 Eläkkeelle siirtyvät 50 46 58 61 72 71 71 74 77 69 78 63 67 75 72 73 68 66 52 62 Tarpeen muutos 58 59 61 54 47 40 41 41 42 42 43 44 45 46 47 49 51 53 55 57 Henkilöstötarve on laskettu väestötekijöiden perusteella, eläköitymisennuste KEVA *KuEL ja VEL vakuutetut.

30 Mouhijärvi-Vammala 45 Koko henkilöstö* Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve Kunnan koko henkilöstömäärä 31.12.2005 oli 956 40 35 Henkilöä/ vuosi 30 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Rekrytointitarve 30 18 23 34 36 37 33 31 36 39 39 36 39 30 29 33 35 36 30 31 Eläkkeelle siirtyvät 30 18 23 33 35 36 32 30 34 36 35 32 36 25 24 26 28 29 23 24 Tarpeen muutos 0 0 0 1 1 1 1 1 2 3 4 4 4 5 6 7 7 7 7 7 Henkilöstötarve on laskettu väestötekijöiden perusteella, eläköitymisennuste KEVA *KuEL ja VEL vakuutetut. Rekrytointitarve on suurin Mouhijärvi-Nokia-virtuaalikunnassa, joka johtuu erityisesti kunnan muita suuremmasta koosta sekä palvelutarpeiden lisääntymisestä muita voimakkaammin ja joka sektorilla. Yksi kuntien yhdistymisen peruste on myös uuden ja kehittyvän kaupungin/kunnan työpaikkojen houkuttelevuus erikoisosaajia rekrytoitaessa. Näin voidaan tulevaisuudessa paremmin vastata yhä kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Jorma Palola ja Juhani Turkkila toteavat kirjassa Katsaus kuntien toimintaympäristön muutokseen 2006, että kunnat joutuvat palkkaamaan runsaasti uutta henkilöstöä ja kilpailemaan pienenevistä ikäluokista muiden sektoreiden kanssa ja kunta-alan palkkausjärjestelmiä on uudistettu kannustavammiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Eläkepoistuma lisää haasteita työvoiman rekrytoinnissa, mutta se myös avaa mahdollisuuksia toimintojen rationalisointiin ja henkilöstön rakenteen muuttamiseen. Henkilöstökehityksen ja palveluiden uudistamisen myötä kuntien työnantajatoimintoihin sekä muutosjohtamiseen kohdistuu erityisiä osaamisvaatimuksia. Henkilöstövoimavarojen strategista johtamista kehitetään osana kunnan johtamistoimintoja. Erityisesti huomiota kiinnitetään työkyvyn ylläpitämiseen ja ammatillisen osaamisen uudistumiseen kunnallisen henkilöstön ikääntymisen myötä.

31 4.2 Talous Kuntatalouden näkökulma voidaanko voimavarat kuntaliitoksen kautta yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin mahdollistaa ja keiden välillä: Talousresurssien riittävyys Palvelujen kustannustehokkuus Toimintojen yksikkökustannusten pitäminen kohtuullisina tai alentamaan niitä Kilpailukykyinen veroprosentti Veropohja (verotettavat tulot/ asukas; yhteisövero-osuus/as) Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Omavaraisuus ja lainat Kiinteistöjen ja toimitilojen tehokas käyttö Uus- ja korjausinvestointien tarpeeseen vastaaminen Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Keskeinen edellytys kuntien hyvinvointipalvelujen kestävälle ja riittävälle rahoitukselle on kunnan ja koko seudun vakaa ja kestävä talouskasvu sekä työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvu. Elinkeinopoliittiset panostukset, kestävällä pohjalla oleva palvelutarjonta sekä vakaa ja uskottava kuntatalous ovat tässä kohtaa merkittävässä roolissa. Tähän vastaamiseksi rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä ja niissä onnistumisen myötä alueesta voi kasvaa taloudellisesti entistä vahvempi ja vaikutusvaltaisempi toimija. Tähän liittyen onkin merkittävää pohtia sitä, olisiko palvelurakenteissa joka tapauksessa tehtävien välttämättömien muutosten ohella tehtävä kuntarakennemuutoksia, jotta haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. 4.2.1 Kuntien menokehitys ja teoreettinen veropaine Hallintoon ja palveluihin kohdistuvat rakenteelliset muutokset eivät voi olla vain kosmeettisia, koska tarve tuottavuuden merkittävään nostamiseen on aito. Merkittävä tekijä tulevaisuudessa on kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämismahdollisuudet ja verotulojen saamisen edellytykset. Peruspalvelujen nettokustannusosuuden ja tuloverojen välistä suhdetta tulevaisuudessa voidaankin pitää itsellisen kuntatalouden osoittimena strategisesti tarkasteltuna. Seuraavissa kuvioissa on esitetty selvityksen piirissä olevien kuntien sekä laskennallisten virtuaalikuntien tuloveron kehittymisennusteet ja eniten resursseja tarvitsevien peruspalvelujen nettomenojen muutoksia. Tarkastelu kuvaa tilannetta, jossa palvelurakenteissa ja -prosesseissa ei tapahtuisi muutoksia eikä tuottavuuden kasvua. Menojen lähtötietona on talous- ja toimintatilasto 2005. Palvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 vuosikasvuun, joka on pitkällisen ajan trendi. Viime vuosien kustannusten kasvu on kuitenkin ollut monin paikoin tätäkin voimakkaampaa. Lisäksi kuntien veroprosenttia ja menojen kehitystä vuosille 2005 2025 tarkastellaan edellä esitettävien tuloslaskelmat ja veropaineet -taulukkojen avulla, jossa ennustemalli laskee veroprosentin, jolla kunta voi vastata palvelujen rahoitukseen yhtä suurella suhteellisella summalla kuin nykyisin.