TYÖHYVINVOINTI JA JOHTAMINEN. ohjelmajohtaja, KT, Kirsi Heikkilä-Tammi



Samankaltaiset tiedostot
Pitääkö eri-ikäisiä johtaa eri tavoin?

Työnilo pää(n)asia. Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin

Työpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa

Työhyvinvointi ja tuottavuus palveluyrityksessä

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Henkilöstön arvon mittaamisen kysymyksiä - tavoitteena uudet näkökulmat ja mittarit Marja-Liisa Manka, FT, professori

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Miten johtaa ja tukea eri-ikäisiä? Tutkimustieto työpaikkatason toiminnan tueksi

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Työn ja elämän hyvinvointi

Positiivinen ilmapiiri ja merkityksellinen työ synnyttää hyvinvointia ja tyytyväisiä asiakkaita. Merja Fischer, TkT, KTM Vaasa 10.2.

ALAISTAIDOISTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN MITÄ VOIMME TEHDÄ YHTEISEN TYÖHYVINVOINNIN HYVÄKSI

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työssä jaksaminen ennakoiva näkökulma Professori Marja Liisa Manka

Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Vaaka-hankkeen tulosseminaari Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Millä eväillä pärjäämme tulevaisuudessa? EK- STTK Tuottavuus- seminaari Merja Fischer,TkT, KTM

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Miten jaksamme työelämässä?

Työkaarityökalulla tuloksia

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Dialoginen johtaminen

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Osuva-loppuseminaari

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointi ja johtaminen

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Työntekijän ja työyhteisön voimavarat työssä jatkamisen edistäjinä

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Vuorovaikutteinen johtajuus

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Työhyvinvointikysely 2013

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Sitä saadaan, mitä mitataan!

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mielenterveys voimavarana

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Transkriptio:

TYÖHYVINVOINTI JA JOHTAMINEN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 1.10.2014 ohjelmajohtaja, KT, Kirsi Heikkilä-Tammi 1

TYÖHYVINVOINNIN TUTKIMUSRYHMÄ www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi.html TAVOITTEENA tehdä tunnetuksi työhyvinvoinnin laaja-alaista ymmärtämistä sekä työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyttä -tutkimuksella ja kehittämisellä -koulutus- ja valmennusohjelmilla -osallistumalla julkiseen keskusteluun mm. joka vuosi toteutettavalla valtakunnallisella Työnilonjulistus tapahtumalla -oppailla ja kirjasilla 2

TYÖHYVINVOINNIN TEKIJÄT Johtamisella yhteys työhyvinvointiin (Kuoppala, Lamminpää, Liira & Vainio 2008) 3

MILLAISEN IHMISKÄSITYKSEN MUKAAN TOIMIMME? Näkemys A Työ on vastenmielistä useimmille ihmisille Useimmat haluavat tulla johdetuiksi eivätkä halua ottaa vastuuta Useimmilla on vähäinen kyky organisaation ongelmien ratkaisemiseen Motivaatio johtuu toimeentulotekijöistä Useimpia täytyy valvoa tarkasti organisaation päämäärien saavuttamiseksi Näkemys B Työ on ihmisille yhtä luonnollista kuin leikki, mikäli olosuhteet ovat suotuisat. Ihmisten oma valvonta on usein välttämätöntä organisaation päämäärien saavuttamiseksi. Ongelmien ratkaisukykyä on laajoilla piireillä koko väestöä. Ihmisten motivaatio on riippuvainen minän ja sosiaalisten tarpeiden yhtä hyvin kuin toimeentulotarpeidenkin tyydyttämisessä. Luovaa kykyä ei käytetä organisaatiossa tarpeeksi. (McGregor D. 1960 Teoria X) 4

MERKITTÄVIMMÄT JOHTAMISHAASTEET 2000 LUVULLA (HAMEL 2007) - Strategisen uudistumisen merkittävä kiihdyttäminen on tarpeen - Innovaatioiden on oltava kaikkien työntekijöiden päivittäistä toimenkuvaa - Työilmapiirejä on kaikkialla uudistettava sellaiseksi, että työntekijät voivat antaa parastaan 5

UUSIA JOHTAJUUSKÄSITYKSIÄ Transformationaalinen johtajuus Tiedollinen johtajuus Aito johtajuus (authentic leadership) Tunneälykäs johtajuus Vuorovaikutteinen johtajuus Jaettu johtajuus Valmentava johtajuus Palveleva johtajuus (servant leadership) Positiivisuuden johtaminen (positive leadership) 6

JOHTAMISEN MUUTOS - valvovasta itseohjautuvaan, tiimimäiseen toimintatapaan - liikenneympyräkin tarvitsee pelisäännöt - jokaiselta odotetaan oma-aloitteisuutta, työyhteisötaitoja 7

MILLAISTA JOHTAMISTA ERI IKÄISET KAIPAAVAT Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa 8 Nuutinen, Sanna, Heikkilä-Tammi, Kirsi, Manka, Marja-Liisa & Bordi, Laura. 2013

TYÖVOIMAN JAKAUTUMINEN ERI SUKUPOLVIIN SUOMESSA VUOSINA 2010 JA 2030 Sukupolvi 2010 2030 Luonteenomaisia piirteitä Sodan jälkeinen suuri sukupolvi (1946-64) (meillä 1943-60) X-sukupovi (1965-76) (meillä1960-80) 40% 10% Edistys- ja koulutususko, kasvuhakuisuus, suhteellisen vakaat työurat, televisiosukupolvi 30% 20% Edistys- ja koulutususkon rapautuminen, katkonaisemmat työurat, ensimmäinen tietokone- ja internet-sukupovi Y-sukupovi (1977-97) (meillä 1980-2000) 30% 50% Vapaudenhalu, yksilöllisyys, mielihyvän etsintä, kärsimättömyys, vaativuus, arvoherkkyys, yhteistyökykyisyys, innovatiivisuus, vuorovaikutteisen internetin sukupovi Z-sukupovi (1988-20% YHTEENSÄ 100% 100% (ks. Alasoini, Järvensivu & Mäkitalo 2012) 9

ERI-IKÄISTEN JOHTAMISEN HAASTEET 1) ikääntyvien työssä pysymisen tukeminen Ikään liitetyt työkyvyn ongelmat johtuvat siitä, että työelämä ei ole kehittynyt sopivammaksi vanhemmille työntekijöille 2) nuorten työelämään kiinnittymisen vahvistaminen Kyseessä on työelämään siirtymistä tukevat johtamiskäytännöt Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt etenkin alle 25-vuotiailla (Eläketurvakeskus 2010) Eläköitymisen aiheuttamat työpanosmenetykset ovat alle 35-vuotiaiden keskuudessa lähes yhtä suuria kuin yli 54-vuotiailla (Ahonen, Hussi & Pirinen 2010) 3) keski-ikäisten työhyvinvoinnin ja työuran tukemista heikot työolot on yhteydessä ennenaikaisiin eläkeaikomuksiin jo keski-iästä lähtien (von Bonsdorff 2009) 10

TUTKIMUSAINEISTOT Organisaatiot: Lapin sairaanhoitopiiri (Lapin keskussairaala), 4 osastoa Rauhaniemen sairaala (vanhusten laitoshoito), 5 osastoa Newliner Oy (putkialan yritys), 4 aluetta Kysely: Vastaajia yhteensä 343, vastausprosentti 60 % Haastattelut (yksilö): haastatteluja yhteensä 55 Ryhmäkeskustelut 7 kpl 11

NYKYISESSÄ TYÖPAIKASSA KANNUSTAMAAN JATKAVAT TEKIJÄT (N=343) 12

AVOIN KYSYMYS: MILLAISTA ON HYVÄ JOHTAMINEN? Kerro, millaista on mielestäsi hyvä johtaminen? (n=208) Luokan sisältö n % Oikeudenmukainen, tasapuolinen, reilu kohtelu 108kpl 52% Työntekijän kuunteleminen, huomioiminen ja mukaan ot-taminen mm. päätöksenteossa 97 47% Vastuunkantaminen, asioiden hoitaminen ja ratkaiseminen 84 40% Avoin rehellinen keskustelu ja hyvä tiedonkulku 61 29% Palautteen antaminen, kannustaminen ja palkitseminen 45 22% Työntekijän kunnioittaminen, arvostaminen ja luottaminen 44 21% Jämptiys, jämäkkyys, itsenäisyys ja auktoriteetti 34 16% Työntekijän puolien pitäminen 17 8% 13

SOSIAALISEN PÄÄOMAN MITTARI Työyhteisö Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Johtaminen Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia (Oksanen 2009) 14

JOHTAMISKÄYTÄNTÖJEN YHTEYS LOPETTAMISAIKEISIIN TYÖSSÄ Esimies-alais-suhteen vuoro-vaikutuksen laatu alle 30- vuotiaat (n=69) 31 40- vuotiaat (n=64 67) 41 50- vuotiaat (n=93 95) yli 50- vuotiaat (n=101 104) -,334** -,204 -,286** -,195* Työn organisointi -,467*** - 015 -,235* -,172 Valtauttava johtamistapa -,361** -,020,-209* -,214* Sosiaalinen pääoma -,278* -,192 -,430*** -,315*** Esimiestuki -,270* -,073 -,218* -,258** 15

JOHTAMISKÄYTÄNTÖJEN YHTEYS ELÄKEAIKOMUKSIIN Johtamiskäytännöt 41 50 vuotiaat (n=95) yli 50- vuotiaat (n=106) Esimies-alaissuhteen vuorovaikutuksen laatu -, 323** -, 102 Työn organisointi -, 133 -, 308** Valtauttava johtamistapa -, 317** -, 184 Sosiaalinen pääoma -, 498*** -, 083 Esimiestuki -, 229* -,168 * korrelaatio on merkitsevä tasolla 0.05 ** korrelaatio on merkitsevä tasolla 0.01 *** korrelaatio on merkitsevä tasolla 0.001 16

JOHTAMISEN KESKEISET ELEMENTIT - YHTEENVETOA TULOKSISTA - Johtamisen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus - Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri - Esimiehen läsnäolo ja arvostava esimiestyö (vanhemmat), tuki ja ohjaus (nuoret) -> työn merkityksellisyys - Vaikutusmahdollisuudet ja työn kehittäminen (keski-ikäiset) - Joustavuus työajoissa (erit. nuorimmat ja vanhimmat) - Tarkoituksenmukainen työn organisointi (erit. nuoret ja vanhimmat) - Sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys (erit. vanhimmat) -> Työntekijöillä ei ole suuria unelmia työelämän suhteen. Perusasioiden kuntoon saattamisessa on tekemistä. (Nuutinen, Heikkilä-Tammi, Manka & Bordi. 2013.Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa) 17

POSITIIVINEN JOHTAJUUS 18

MIKSI NEGATIIVISUUS VETÄÄ JOHTAMISESSA PUOLEENSA? (YOUSSEF-MORGAN & LUTHANS 2013) Intensiivisyys: Negatiivisille asioille annetaan enemmän huomiota. Ne koetaan uhkaavina. (posit-negat ratiot: Losada 3:1, Fredrickson 3:1 - > kukoistavat työpaikat) Sopeutuminen: Negatiiviset tapahtumat kertovat sopeutumattomuudesta -> laukaisevat tarpeen muutokseen (alaspäin menevä spiraali) Yksittäisyys (singularity): Yksi negatiivinen tapahtuma voi aiheuttaa systeemin toimimattomuuden. Vain yksi positiivinen tapahtuma ei puolestaan voi taata systeemin toimivuutta. => optimaaliseen toimintaan tarvitaan sekä positiivisuutta että negatiivisuutta! 19

NELJÄ STRATEGIAA, JOTKA MAHDOLLISTAVAT POSITIIVISESTI POIKKEAVAA KÄYTTÄYTYMISTÄ (SOVELTAEN CAMERON 2012) - myötätunto - anteeksianto - kiitollisuus ilmapiiri - energisoivat verkostot - vahvuuksien hyödyntäminen merkitys - vaikuta hyvinvointiin - yhdistä arvoihin - rakenna yhteisöä - mahdollisuus tehokkuuteen positiivinen johtaminen ihmissuhteet vuorovaikutus - positiivinen palaute - tukeva vuorovaikutus 20

MITEN NÄKYY? MITEN MITATTU? -kunnioittaminen -tuki -välittäminen -merkityksellisyys -inspiraatio -anteeksianto (Cameron, Mora, Leutscher & Calarco 2011) 21

Työntekijä ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa - Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia Positiivinen ilmapiiri on kannattavan palveluliiketoiminnan avain. M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss 22

AINEISTO JA TULOKSET - Mukana maailmanlaajuisen energia- ja laivayhtiön 38 maan huoltoyksikköä, 2403 työntekijää ja 2357 asiakasta. - Asiakasvastuupäälliköiden kokemukset työilmapiiristä vaikuttivat asiakkaiden kokemuksiin palvelun laadusta asiakaspalvelu puhelimen välityksellä M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss 23

POSITIIVISESTI POIKKEAVA KÄYTTÄYTYMINEN -synnyttää luottamusta itseen ja toisiin -lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta -edistää luovuutta ja auttaa isomman kuvan näkemistä -jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. -johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. -toiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss 24

YHTEENVETOA JOHTAMISESTA - Reilu työn organisointi - Esimerkillisyys ja luotettavuus - Psykologinen ja emotionaalinen tuki ja tunneälykkyys - Työntekijöistä huolehtiminen - Valtuuttaminen ja innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen - Merkityksen johtaminen - Optimismin johtaminen menneisyyden armollinen tulkinta ei syyllistämistä nykyisyyden hyväksyminen tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen 25

MITEN KEHITTÄÄ TYÖHYVINVOINTIA TYÖPAIKALLA? 26

RISKIPYRAMIDI Työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ Korjaavat toimenpiteet, kuntoutus Varhainen puheeksiottaminen, huolenpitokeskustelut, sovittelu, työhön paluun tukeminen Työyhteisön toimivuudesta ja työntekijöiden voimavaroista huolehtiminen Organisaatio Työyhteisö Yksilö Marja-Liisa Manka, Valtiokonttorin varhaisenvälittämisen mallia mukaillen 27

TYÖHYVINVOINTIA ON SYYTÄ JOHTAA (Manka, Heikkilä-Tammi & Vauhkonen 2012) 28

Kuva: Kirsi Heikkilä-Tammi Kiitokset ja hyvää syksyn jatkoa! Työntekijöiltä vaaditaan itsensä johtamisen taitoja, jotta tasapaino oman itsen, henkilökohtaisen elämän ja työelämän välillä olisi mahdollista. Kokonaiskunto koostuu ammatillisista päämääristä ja osaamisesta, fyysisestä kunnosta ja levosta, psyykkisestä kunnosta, ihmissuhteista ja harrastuksista sekä arvojen ja elämän mielekkyyden kokemuksista (Sydänmaalakka, 2004). 29

LISÄTIETOJA Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K., Manka, M.-L., Bordi, L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Tampereen yliopisto. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tsrloppuraportti.pdf Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K., Manka, M.-L., Bordi, L. 2012. Toimivat johtamiskäytännöt eri sukupolviin kuuluvilla työntekijöillä toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Työelämän tutkimuspäivät 2012, Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4/2013. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-9063-7 Heikkilä-Tammi, K., Nuutinen, S., Manka, M.-L., Bordi, L. & Manka, M. 2012. Building Relational Leadership Practices - an Action Study of Leading the Members of Various Age Groups in Three Organizations. Wellbeing at Work Conference, Manchester, England, 21-23 May 2012. Poster. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tutkimusprojektit/tre_poster_leadership1200x900.pdf Heikkilä-Tammi, K., Nuutinen, S., Manka, M.-L., Manka, M. & Bordi, L. 2011. Leadership and the Generations Work- Related Well-Being. Paper presented in NES, 43rd Annual Conference of the Nordic Ergonomics Society, Oulu, Finland, 18-21 September 2011. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tutkimusprojektit/nes_heikkil%c3%a4%20et%20al.-1.pdf Further information and book orders: kirsi.heikkila-tammi@uta.fi, laura.bordi@uta.fi 30